Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa:"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

3 Toim.: Kuvitus: Julkaisija: Tokila, Anu ja Hynninen, Sanna-Mari Kuvitellen/Tiina Hoskari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanke ISBN Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

4 Sisältö Johdanto Esiopetus... 9 Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu... 9 Hallin päiväkoti, Jämsä Perusaste...12 Kannonkosken koulu...12 Konneveden kirkonkylän koulu...13 Tahkonpolun koulu, Pihtipudas...13 Saarijärven yläkoulu Toinen aste...17 Ammatillinen koulutus...18 Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste, Jyväskylän ammattiopisto...19 Sepän yrityspaja, Jyväskylän ammattiopisto...21 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE)...22 Lukiot...24 Muuramen yrittäjyyslukio ja Konneveden lukio Korkea-aste...26 Ammattikorkeakoulu...26 Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK)...27 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)...29 Tiimiakatemia, JAMK...32 Yliopisto...33 Yrittäjyyden oppiaine, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu...33 Yrittäjäksi Yliopistosta -hanke, Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutus...37 Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto...37 Ammatillinen opettajakorkeakoulu, JAMK Kolmas sektori...43 Keski-Suomen 4H...43 Nuorten Keski-Suomi Näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta...49 Laukaan kunta...49 Lähteet...53 Liite 1. Liite 2. SWOT-analyysi yrittäjyyskasvatuksen tilasta Keski-Suomessa...54 Keski-Suomessa hyväksi havaittuja tapoja treenata yrittäjyyttä oppilaitosympäristössä

5

6 Katse keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuteen Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -projekti on vahvistanut keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusosaamista. Niin koulutusorganisaatioiden kuin kuntienkin jatkuvasti kehittämät hyvät käytänteet, uudenlaiset oppimisympäristöt ja -menetelmät on nostettu esiin sekä keskisuomalainen yrittäjyyskasvatuksen verkosto on rakentunut ja lujittunut. Verkostossa jaettu osaaminen, yhteinen tekeminen ja yhdessä tekemällä oppiminen ovat olleet juuri niitä keskeisiä voimavaroja, joiden varaan keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusta on lukuisten toimijoiden yhteistyöllä rakennettu. Keskisuomalaiset koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet oman organisaationsa yrittäjyyskasvatusta, sen oppimisympäristöjä ja -menetelmiä. Mikä tärkeintä, mukana olleet toimijat ovat myös ylittäneet organisaatiorajoja, uudenlaista yhteistyötä on jo syntynyt sekä vahva perusta laajemman ja yhä vahvemmin perinteiset kouluaste- ja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle on luotu. Eri kouluasteiden opettajista muodostuvat kuntatiimit ovat puolestaan kuntakohtaisesti laatineet oman kuntakohtaisen yrittäjyyskasvatusmallinsa sekä kehittäneet edelleen vakiintuneita, hyväksi havaittuja toimintamallejaan. Kuntatiimit jatkavat asiantuntijoina omissa kunnissaan yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamista käytäntöön sekä haastavat uusia toimijoita mukaan. Aktiivisten kuntien esimerkkien toivotaan in- nostavan kaikki keskisuomalaiset kunnat kehittämään omaa yrittäjyyskasvatustaan. Yksilötason tavoitteena on tarjota jokaiselle keskisuomalaiselle oppilaalle ja opiskelijalle johdonmukainen yrittäjyyskasvatuspolku. Polku tukee ja rohkaisee yksilön matkaa kohti yritteliästä aikuisuutta sekä kannustaa yrittäjyyteen yhtenä varteenotettavana uravalintana. Ehjää polkua on edetty erimittaisin askelin. Osa toimijoista, organisaatioista ja kunnista, omaa jo pitkät yrittäjyyskasvatusperinteet, kun taas toisille yrittäjyyskasvatus on varsin uutta. Yhtä kaikki, pienetkin teot ja ponnistukset ovat tärkeitä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä. Jokainen kunta ja koulutusorganisaatio tekevät oman näköistään yrittäjyyskasvatusta, mikä kaikki on erittäin arvokasta. Maakunnallisen vision mukainen Keski-Suomi yrittäjäaktiivisin maakunta vaatii edelleen kehittyäkseen kaikkien toimijoiden sitoutumista yhdessä yrittäjyyskasvatustyöhön. Erityisesti koulutusorganisaatioiden johdolta, kuntien päättäjiltä sekä yrittäjäjärjestöiltä tuleva tuki ja kannustus ovat ensisijaisia edellytyksiä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle. Kehittämistyö on nähtävä osana arkea ja opettajille on luotava yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen mahdollistavat puitteet omassa työssään sekä tarjottava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Toimijoiden välinen vuoropuhelu sekä koulutusorgani- 5

7 saatioiden sitoutuminen säännöllisten verkostotapaamisten organisoimiseen mahdollistavat maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen ja vahvistumisen myös jatkossa. Verkoston kehittämisestä on ottanut vastuuta paitsi mukana olevat toimijat, myös Keski-Suomen YES-keskus, jonka ylläpitämille internet-sivuille kootaan keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksia laajemmin. Keski-Suomen YES-keskus on osa valtakunnallista YES ry:tä ja tarjoaa yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta tukevia työkaluja, etsii ja nostaa esiin uusia toimintamalleja sekä toimii koulu yritys -yhteistyön siltana tulevaisuuden tarpeiden ennakoinnissa. Keski-Suomen YES-keskuksen tavoitteena on kehittää ja laajentaa jo rakennettua maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen verkostoa. Se toimii paitsi linkkinä tiedon tuottamisessa ja levittämisessä, myös kokoamalla yrittäjyyskasvatuksen verkoston asiantuntijoista koostuvan YES-tiimin, joka kehittää ja levittää monipuolista yrittäjyyden ja koulutuksen osaamista Keski-Suomen alueella tulevaisuudessa. Keski-Suomen YES-keskus jatkaa ehjän polun työtä haastamalla mukaan toimintaan kaikki keskisuomalaiset kunnat, koulutusorganisaatiot, yrittäjät sekä kolmannen sektorin organisaatiot, joiden kaikkien toimijoita tahdomme lämpimästi kiittää tähänastisesta arvokkaasta työstä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen parissa ja verkoston rakentamisesta sekä siinä aktiivisesti toimimisesta. Erityisesti kiitämme projektiryhmää, kuntatiimejä, ohjausryhmää sekä Keski-Suomen liittoa antoisasta yhteistyöstä maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen on yhteinen haasteemme. Niina Helin projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Jyväskylän ammattiopisto Satu Mursula Yrittäjyyden kehittämispäällikkö Keski-Suomen YES-keskuksen aluepäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6

8 Johdanto Tämä katsaus Keski-Suomessa tehtävään yrittäjyyskasvatustyöhön on syntynyt osana Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanketta, jonka toteuttajia ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Projektilla pyritään yrittäjyyskasvatuksen systemaattiseen ja johdonmukaiseen kehittämistyöhön sekä yrittäjyyskasvattajien toimivan verkoston rakentamiseen Keski-Suomessa. Tavoitteena on saada yrittäjyyskasvatuksen parhaat oppimismenetelmät ja -ympäristöt keskisuomalaisten käyttöön ja muodostaa oppimismahdollisuuksien kokonaisuus niitä edelleen kehittämällä. Katsaus koostuu koostuu keskisuomalaista yrittäjyyskasvatustyötä kuvaavista kirjoituksista. Kuvaukset ovat joko toimijoiden omia kirjoituksia tai haastatteluiden pohjalta koottuja. Kuvaukset muodostavat yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun esiopetuksesta korkea-asteelle huomioiden kolmannen sektorin yrittäjyyskasvatuksen. Ohjelman loppuun on koottu SWOT-analyysi tämänhetkisestä tilanteesta keskisuomalaisia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. SWOTanalyysi kuvaa keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatustyön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyysi on muodostettu kehittämisohjelmaan kerätyn aineiston pohjalta tekemällä synteesi haastatteluista, case-kuvauksista sekä työpajojen tuotoksista. Julkaisu on kirjoitettu osana maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman kokoamista. Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli, jonka mukaan organisaatiot ja yksittäiset toimijat voivat mukauttaa omaa toimintaansa ja määritellä oman tapansa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Näin ovat tehneet jo useat toimijat, kuten tämän julkaisun kuvauksista voi lukea. Paljon on siis jo meneillään, mutta kehityksen tueksi tarvitaan uusien toimijoiden mukaantuloa sekä jo käynnissä olevan toiminnan kehittämistä ja kirkastamista tulevina vuosina. Jokainen pienikin yrittäjyyskasvatusteko on tärkeä askel kohti yritteliästä maakuntaa, jossa koulujen ilmapiiri on kannustava, yrittäjyysaktiivisuus kor keaa, yrittäjyysosaaminen korkealla tasolla, palkkatyö on entistä tuottavampaa, kansalaiset ovat aktiivisia, eikä yhteiskunnasta syrjäytyneitä ole. Tämän tavoitteen toteuttamisessa jokaisen toimijan opettajan, kuntapäättäjän, aluekehittäjän, nuorisotyön tekijän, järjestötoimijan, yrittäjän ja vanhempien työ on arvokasta, joten kutsumme kaikki mukaan yritteliäisyystalkoisiin! 7

9 Yrittäjyyskasvatuksesta sanottua MIKSI? Opettajalle mahdollisuus nauttia ja innostua omasta työstään opiskelijoiden innon kautta Luovuus ja vapaus tehdä generoivat iloa Vastuun jakaminen keventää opettajan taakkaa Epäonnistuminen on positiivista, riskit erittäin pienet Mahdollistaa yhdessä tekemisen opettajien kesken Ei enää yksinäistä puurtamista: Yhteinen jaettu vastuu ja ilo Nuoret tekemisen kautta elämässä pärjäämiseen Yrittäjyyttä ja yrityksiä rakennemuutoksen jälkeisiin kuntiin Elämää ympäri Keski-Suomea Yksikin itsensä työllistänyt iso juttu pienelle kunnalle Yritteliäisyys osaksi kuntien toimintaa pakko muuttua, ei vaihtoehtoja, jos halutaan säilyä hengissä MITEN? Rutiineista uuden luomiseen ja löytämiseen Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen Vertaistoiminta: opiskelija opiskelijalle, opettaja opettajalle Tehdään sellaista mitä opettajat eivät osaa etukäteen pois turvallisuushakuisuudesta Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia Luodaan ideoita, joita kaikki saa verkostossa vapaasti ja avoimesti hyödyntää Toimintaa läpäisevänä ei saa irrottaa muusta erilliseksi Kaikki toimijat yhdessä Kriittisen massan kautta pysyvään muutokseen Tarvitaan 1) painetta alhaalta kysyntää opiskelijoilta ja 2) painetta ylhäältä integroituna opetussuunnitelmiin ja johdon tukea Jännitteet vievät asiaa eteenpäin Tarvitaan sytyke organisaation sisältä Positiivinen kateus vie kaikkia eteenpäin Yhdessä yrittäminen, kokeilu ja uskaltaminen ryhmässä Nuorten menestystarinat vievät sanomaa eteenpäin Vanhemmat mukaan 8

10 1 Esiopetus Esiopetusikäiset lapset elävät viimeistä vuottaan päiväkodissa. Tavoitteina ovat oppimaan oppiminen, myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan, kouluvalmiuksien saavuttaminen, oppimisen ilon löytäminen, hyvät ja luontevat käytöstavat, omatoimisuus ja ryhmässä toimimisen taidot. Esiopetuksessa yrittävyys/yrittäjyys nähdään omatoimisuuden, yrittämisen, kädentaitojen ja innostamisen lisäämisenä. Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä luomalla lapsia voidaan ohjata luottamaan paremmin omiin kykyihinsä. Tärkeää on positiivisen yritteliäisyyden kehittäminen ja ymmärrys asioiden loppuun viemisen tärkeydestä. Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu Tausta Yksityinen päiväkoti Mesikämmen on kaupungin ainoa vuoropäiväkoti, jonka lasten vanhemmissa on runsaasti yrittäjiä. Useiden hoitajien puolisot toimivat yrittäjinä, joten luonnolliset linkit yrittäjyyteen ovat vahvat. Yrittäjyys nähdään päiväkodissa elämäntapana ja sisäisenä yrittäjyytenä. Päiväkodin toimintaa ohjaavat ylätasolla kunta ja asia kastasolla 1) vanhemmat ja 2) lapset. Kunkin lapsen vanhempien kanssa tehdään yhdessä keskustelemalla varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Keskusteluissa sovitaan erikseen lapsen, perheen 9

11 ja päiväkodin vastuut sekä tehtävät, jotka on koottu kirjalliseen muotoon ja yleensä otettu hyvin vastaan. Kasvatustyön taustalla perheiden tavat ja tottumukset ohjaavat toimintaa. Päiväkodin ydinajatuksena on, että lapset ottavat itse vastuuta. Asioita ei tehdä lapsille päiväkodissa valmiiksi ja vanhempia kannustetaan tukemaan lasten vastuullisuutta myös kotona. Tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden toimijoita, jotka ymmärtävät työnteon merkityksen yhteiskunnassa. Kasvavana haasteena ovat kotoa saadut erilaiset mallit. Kasvatuksen tavoitteina ovat omatoimisuus, vastuunkanto ja pieni ripaus luovaa hulluutta. Päiväkodista onkin vuosien saatossa kasvanut yhteiskunnallisesti aktiivisia lapsia ja nuoria. Menetelmät Yrittäjyyskasvatus on oleellinen läpileikkaava osa päiväkodin kaikkea toimintaa. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan pienten konkreettisten askeleiden kautta. Jokaiselle ikävuodelle on asetettu ikää vastaavat ja sen mukaan kasvavat tavoitteet, joiden saavuttamiseen lapsia ohjataan heitä kannustavin keinoin (esim. tarroilla) sekä kotona että päiväkodissa. Esimerkiksi odotetuilla pellejuhlilla lapset oppivat näkemään oman toimintansa tuloksen. Päiväkodissa myös keskustellaan säännöllisesti yrittäjän työstä ja lapset saavat kertoa ja pohtia omia näkemyksiään. Päiväkodin toiminnassa ei käytetä valmiita malleja, vaan kaikki hoitajat toimivat yrittäjämäisesti ja kehittävät tilanteen mukaiset ratkaisut. Esimerkkejä: Erilaisia lapsia omatoimisuuteen kannustavia toimia on useissa pienissä konkreettisissa asioissa kuten se, että lapsia ohjataan ottamaan vastuu omista tavaroista ja työvälineistä. Vastuu tulee toiminnallisen työskentelyn kautta. Onnistumista tuetaan ja siitä palkitaan. Kevätjuhlat toteutetaan prosessina, jossa lapsilla, vanhemmilla ja hoitajilla on omat roolinsa, joiden toteutuksen ryhmät miettivät keskuudessaan. Lopputulos on alussa arvoitus, mutta oleellista on oppia sietämään, kuitenkin turvallisesti ohjattuna, epävarmuutta sekä kehittää lasten luovaa ratkaisukykyä. Hallin päiväkoti, Jämsä Tavoitteet Päiväkodin tavoitteena on, että lapset ottavat vastuuta omista tekemisistä ja ymmärtävät syy seu raus-suhteiden merkityksen omassa toiminnassaan. Lapsia kannustetaan yrittämään aina parhaansa ja huolehtimaan omista ja päiväkodin tavaroista. Yrittäjyyteen kuuluu omien taitojen ja erityisominaisuuksien harjoittaminen. Toisten huomiointi kuuluu olennaisena osana kaikkeen tekemiseen. Tätä kautta tavoitteena on lasten hyvä itsetunto, positiivinen minäkuva sekä saada lapset ymmärtämään, että yhdessä tekeminen tuo iloa ja palkitsee kaikkia osapuolia. Yhteisöllisyys vahvistuu ja lapset saavat lisää roh keutta vuorovaikutukseen. Menetelmät Yritteliäisyyttä edistetään kannustamalla ja rohkaisemalla. Työtä tehdään dialogisella työotteella hyödyntäen pienryhmätoimintaa. Päiväkodissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja leikin avulla, luovuutta ruokkien, itse tekemällä ja kokeilemalla. Oppimisympäristöjen rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja hyödynnetään lähiympäristön suomia mahdollisuuksia. Projektioppimista hyödynnetään paljon toiminnassamme; esimerkiksi lapset ovat valmistaneet vanhemmille, palvelutalon asukkaille, naapurikoulun ekaluokkalaisille ja 10

12 isovanhemmille vuosittain näytelmän, jonne kaikki kutsukorteista, lavasteista ja tarjoiluista lähtien on tehty itse. Sapere - menetelmää käytetään ruokakasvatuksessa koko Jämsän varhaiskasvatuksessa, siinä lapsilla on erinomainen mahdollisuus myös yrittäjyyskasvatuksen harjoittamiseen. 11

13 2 Perusaste Kannonkosken koulu Tausta Kannonkoski on yrittäjyysmyönteinen kunta, jossa yrittäjyys on nostettu valtuustostrategiaan ja sitä kautta kaikkien koulujen painopistealueeksi. Yrittäjyyskasvatus nähdään alakoulussa välineenä omista asioista huolehtimiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun. Yläkoulussa korostuvat tiedon uskottavuuden arviointi ja kyseenalaistaminen, maalaisjärjen käyttö, ongelmien ratkaisukyky, opitun soveltaminen käytäntöön ja oppilaiden oma realistinen itsearviointi. Kaikille asteille yhteistä on kannustaminen tekemiseen ja työmoraalin ylläpitäminen. Samalla opitaan epämukavuuden sietoa ja kykyä elää muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki ei ole aina mukavaa. Toteutus Yrittäjyyskasvatuksen toteutus pohjautuu yrittäjien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Oleellista yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa on ohjaaminen omatoimiseen työskentelyyn ja organisointiin. Alakoulu Ammattien esittely, paikalliset vahvuusalat, tukioppilastoiminta (tsemppipisteet, palkinnot), kioskin pitäminen. Sadunkerronta: 4-luokkalaiset ovat kirjoittaneet satuja ja lukeneet pienemmille. Keittokirja: oppilaat ovat keränneet paikallisia reseptejä julkkiksilta ja asukkailta sekä koonneet ne myytäväksi keittokirjaksi. Kalenteri: koottu oppilastöistä myyntiin. 12

14 Joulutervehdykset: oppilaat leipoivat joululeivonnaisia ja jakoivat vanhuksille tervehdyksinä. Yläkoulu Kuvitteelliset liikeideat, varainkeruu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, ohjelmien tuottaminen veteraanijuhlaan ja jouluavausparaatiin. Toripäivät, joihin oppilaat leipovat, myyvät tuotteet itse torilla sekä vastaavat siivouksesta, markkinoinnista sekä mahdollisista arpajaisista. Yläkoululaiset järjestävät pienemmille retkipäiviä esim. luontoretki ja tonttupolku. Vertaissovittelutoiminta: oppilaat ratkovat pienet kiista- ja ongelmatilanteet koulutettujen sovittelijaoppilaiden johdolla. Oppilaat sopivat keskenään ja myös seuraavat sopimuksen toteutumista. Opinto-ohjaus: Yrityksiin tutustumiset, TET (työelämään tutustuminen) Kerhot ovat keskeinen osa koulun toimintaa. Kerhojen toimintaa järjestetään oppilaiden toiveita kartoittavan kyselyn perusteella. Viime vuosina toimineita teemakerhoja ovat kotitalouskerho, urheilukerho, kalastus- ja eräkerho, lemmikkieläinkerho, monitoimikerho, kuviskerho, ampumakerho ja kielten kerho. Toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (esim. 4H-kotitalouskerhossa). Konneveden kirkonkylän koulu Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri kouluasteilla yrittämisen kautta. Opettajat ja oppilaat ovat yhdessä keränneet rahaa kouluympäristön kehittämiseen, istuttaneet kasveja ja tehneet muita pihatöitä. Työ on sisällytetty maa- ja metsätalouden sekä biologian opintoihin. Kouluissa järjestetään teemapäiviä kuten taideviikko ja ympäristöviikko. Esimerkkejä toteutustavoista: Alakoulussa: maatilavierailut, kädentaitoprojektit ja valmistettujen tuotteiden myynti, itsenäisyyspäivän juhlat ruokailuineen. Yläkoulussa: luokkaretkien varainhankinta, yritysyhteistyö fysiikassa, kemiassa sekä maa- ja metsätaloudessa, palkittu oppilaskuntatoiminta, joka on pyörittänyt kioskia 20 vuotta, teoriaa yrittäjyydestä ammattina 9. luokan opetussuunnitelmassa sekä yritysneuvojan vierailut koululla. Opinto-ohjauksen tunneilla on käyty keskustelua teemalla Minustako yrittäjä? Työelämään tutustutaan 7. luokalla koulun ruokalassa ja luokilla viikon työhön tutustumisen kautta. Tunneilla tiedotetaan kesätyöpaikoista sekä harjoitellaan työnhakua. Opinto-ohjaaja on suorittanut OPO2- kurssin, jonka lopputyönä on perehdytetty opiskelijoita paikkakunnan yritystoimintaan. Tahkonpolun koulu, Pihtipudas Tausta Tahkonpolun koulu on Pihtiputaan ainoa yläkoulu, jossa on lähes 200 oppilasta. Suuri osa oppilaista asuu muualla kuin keskustassa, joten koulukyydityksen piirissä on noin puolet oppilaista. Noin kolmannes Pihtiputaan työpaikoista liittyy maatalouteen. Moni koulun oppilaista harrastaa urheilua erityisesti lentopalloa Plokin riveissä ja salibandya eri toimijoiden järjestämissä kerhoissa, käy kansalaisopiston tunneilla tai kerhoissa ja luonnollisesti viettää paljon aikaa ystäviensä kans- 13

15 sa. Kunnan nuorisotilat, joissa nuoret voivat iltaisin tavata toisiaan, sijaitsevat koulun yhteydessä. Pihtiputaan 4H-toiminta on merkityksellistä ja osallistuminen siihen vilkasta. Koulun arjessa pyritään korostamaan oppilaan omaa vastuuta ja sitoutumista koulutyöhön. Yläkoululaisten ikävaihe tuo omat haasteensa arjen hallintaan niin oppilaille kuin opettajillekin. Jokainen oppilas pyritään kohtaamaan yksilönä ja häntä autetaan löytämään ja vahvistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilasta kannustetaan tutustumaan uusiin asioihin ja yrittämään parhaansa. Toisten huomioiminen ja yhteistyötaitojen kehittäminen on keskeistä. Omalla käytöksellä ja valinnoilla tulee vaikuttaneeksi työskentelyilmapiiriin ja työskentelyn sujumiseen. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet koulussa ovat pitkälti sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden alueilta. Koulussa pyritään siis tukemaan nuoren kasvua yksilöksi, joka ottaa vastuuta sekä itsestään että koko kouluyhteisöstä, asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne. Kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitellusti, joten epävarmuutta tai painetta pitää tietyssä määrin oppia sietämään. Työn etenemistä ja tuloksia tulee myös osata arvioida, joten asiallisen kritiikin antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Toki tavoitteena on lisäksi tarjota monipuolinen näkemys yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Tässä keskeisinä osatekijöinä ovat työnteko ja elinkeinoelämä. Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan aihekokonaisuutena eli eri oppiaineissa lähestytään asiaa sille luonteenomaisista ja soveltuvista näkökulmista. Yrittäjyysteema näkyy mm. siinä, että oppilaita sitoutetaan koulun yhteiseen arkeen. Joka luokalta on valittu edustaja oppilaskunnan hallitukseen, joka esim. suunnittelee ja järjestää koulun liikuntapäivää, jouluista puurojuhlaa tai vappukarnevaalia. Oppilaskunnan hallitus ottaa myös kantaa monenlaisiin koulun käytänteisiin ja voi tehdä muutosehdotuksia tai esittää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Tukioppilaiden muodostama tiivis ryhmä, joka toimii koulun yhteishengen nostamiseksi ja erityisesti kiusaamista vastaan, on tärkeä arjessa näkyvä joukko. Tukioppilaat ovat vuosittain innokkaasti ja vastuullisesti ottaneet tehtävän vastaan. Koulun oppilaita toimii myös kunnan nuorisovaltuustossa yhdessä lukiolaisten kanssa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kunnan nuorisotoimea koskeviin asioihin ja pyrkii omalta osaltaan kehittämään nuorten viihtymistä paikkakunnalla. Samalla opetellaan yhteiskunnan toimintatapoja. Useat luokat keräävät varoja leirikoulua tai 9. luokalla tehtävää luokkaretkeä varten. Lukuvuonna koulun luokat toteuttivat itse suunnittelemaansa varainhankintaa mm. myyjäisillä. Tätä kautta oppilaat ovat oppineet rahan arvoa ja työntekoa sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin. Koulussa toimii klo 13:n välitunnilla välipalakioski, jossa myydään omakustannushintaan terveellistä välipalaa. Keittiöhenkilökunta valmistaa välipalan, mutta myyjinä toimivat vapaaehtoiset oppilaat. Myyjät hoitavat osansa huolellisesti vuorollaan, ja kioski on todella suosittu. Työelämään tutustuminen on kiinteä osa koulutyötä. Oppilaat ovat 7. luokan aikana tutustuneet päivän ajan koulun henkilö- 14

16 kunnan työhön laitosmiehen, keittiöhenkilökunnan tai siivoojan mukana. Tällä on pyritty paitsi tekemään ammattia tutuksi myös herättämään oppilaita vastuuseen omasta työympäristöstä. 9.-luokkalaiset puolestaan viettävät kaksi työelämään tutustumisviikkoa eri työnantajan palveluksessa ja saavat näin omakohtaisia kokemuksia eri aloilta, usein myös yrittäjän ammatista. Oppilaanohjauksessa ja äidinkielessä harjoitellaan asiakirjoittamista, esim. työpaikkahakemuksen, CV:n tai raportin kirjoittamista. Koulun oppilaat ovat tehneet retkiä eri oppilaitoksiin tai yrityksiin sekä osallistuneet mm. Taitaja-kilpailuun. Muihinkin kilpailuihin osallistutaan tilanteen mukaan, mm. Kerhokeskuksen yrittäjyysaiheinen Yritys hyvä -kirjoituskilpailu on jokavuotinen perinne. Saarijärven yläkoulu Tausta Oppilaiden elämänpiiri on tyypillisesti kotikeskeinen : ystäväpiiri, harrasteet, koulu, kotipaikkakunta. Merkityksellisintä ovat ihmiseksi kasvun perus asiat, huolenpito, päivittäisten tarpeiden turvaaminen, hyväksytyksi tuleminen, välittäminen, turva, opiskelu, ryhmään kuuluminen ja alkava irtiotto kodin piiristä. Keskeisiä kasvun ja kehittymisen tavoitteita ovat: kasvaa tasapainoiseksi, sosiaaliseksi ja terveeksi nuoreksi, joka kykenee pitkäjänteiseen ja luovaan ajatteluun, toimintaan ja itsehillintään sekä ahkeruuteen ja rehellisyyteen omissa toimissaan ja ympäristössään. Kasvu oman elämän haltuunottoon on tär keää: vastuut ja velvollisuudet, oikeudenmukaisuuden tavoittelu sekä realistinen hahmotus omasta itsestä unelmiin nähden (Idols-tähti ja julkkis eivät ole järkeviä ammatinvalinnan urasuunnittelussa). Tavoitteena on oman ammatillisen uran ja kiinnostuksen herääminen sekä omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytäminen. Aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta tavoitellaan mm. tutustumalla yhteisöllisiin työskentelymenetelmiin. Omien oikeuksien tunteminen, vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoitteet Perusarvot, eettiset lähtökohdat: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, itsehillintä, empatiakyky, vastuu ja vapaus. Oma aktiivisuus ja toimeliaisuus, demokratian perusteet, omien oikeuksien tuntemus, kyky tehdä itselle tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Kyky työskennellä ja pohdiskella asioita, luova ongelmanratkaisukyky, oppimaan halukas itseohjautuva nuori. Sosiaaliset taidot: yhteistyökyky, kyky antaa ja vastaanottaa palautetta, yleissivistys, kielitaito. Toteutus Musikaalin toteutus, jonka periaatteet olivat: Yksilökeskeiset ja yhteisölliset työskentelymenetelmät: kielet musiikki, kuvataide, tanssi ja kirjoittaminen. Kielitaito ja eri taideaineet luovat prosessit toiminnaksi. Oikeudenmukaisuus: Teoston ja Kopioston sääntöjä ei rikota. Kaikki tehty itse alusta loppuun - tietoisesti valittu arvo, joka ohjaa toimintaa. Useille erilaisille toimijoille riittää tekemistä myös tuotannossa ja markkinoinnissa. Kuvataiteessa yhteistyö kirjapainon kanssa: kirjankansien suunnittelua sekä lasten askarteluvihkoja, Saarijärven Pullistuksen hiihtokisalogojen ja julisteiden suunnittelu. 15

17 Mainoksien ja yritysvideoiden tekeminen. Video/valokuvaus: YouTubessa omat animaatiot ja leffat: omalle taiteelliselle tuotokselle laaja julkisuus ja palaute. Ihmefilmiprojekti: klassikkoelokuvien katselu ja osallistuminen valtakunnallisille keskustelupalstoille elokuvan katselukokemuksista. Mielipiteiden vaihto ja oman ymmärryksen laajentuminen, kun keskustellaan vertaisryhmissä taidekokemuksista. Vierailut yrityksiin, yrittäjän vierailut: yrittäjyyden merkityksen tajuaminen. Oma liikeideasuunnitelma. Pitkiä projekteja, joissa oma vastuunotto tuloksista. Oppiainerajat ylittäviä yhteistyöprojekteja. 16

18 3 Toinen aste Taustaa Nuoruusikä on ihmiselle tärkeä kehitysvaihe, jossa nuori etsii ja löytää oman minäidentiteettinsä. Kehitystä ylläpitäviä prosesseja ovat vertaisryhmän paine ja roolikokeilut. Vaiheeseen kuuluu erilaisten valintojen tekeminen kuten koulutus- ja ammatinvalinta. Havighurstin mukaan nuoruuden ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä ovat mm. identiteetin tunteen kehittyminen, valmistautuminen koulutus- ja ammattiuralle sekä käyttäytymistä, toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia ohjaavien arvojen omaksuminen (Kuusinen & Korkiakangas 1999, 130). Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta ikävaihe on merkityksellinen. Ammatillisessa koulutuksessa hyvän ammattiosaamisen oppimiseen sisältyy myös valmius toimia yrittäjänä. Ammatillisella koulutuksella on siis tärkeä sija nuoren sisäisen yrittäjyyden, omaehtoisen yrittäjyyden sekä ulkoisen yrittäjyyden eli yrittäjäksi ryhtymisen asenteisiin vaikuttajana. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatus on keskeisessä asemassa ammatillisen identiteetin kehittymisessä, vaikka ammatillisessa koulutuksessa nuoret ovat vielä niin nuoria, ettei yrittäjän ura heti koulutuksen jälkeen yleensä ole ajankohtainen. 17

19 Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että nuorten yritysten perustamisaikomukset vähenevät kouluttautumisen ja iän myötä. Alemman ja korkeamman tason opintoja suorittaneiden välillä on eroa ja perustamisaikeet ovat huipussaan noin 25 ikävuoden tienoilla. (Rouvinen & Väänänen 2004, 66.) Tämän tiedon perusteella toisen asteen ammatillisella koulutuksella näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet lisätä nuorten yrittämisintoa. Ammatillinen koulutus Tavoitteet Vuosina ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet uudistuivat. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään viiden opintoviikon verran. Kaikille opiskelijoille tarjotaan perustiedot yritystoiminnasta kehittämällä samalla valmiuksia toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa. Yrittäjäosaaminen arvioidaan kuten muukin tutkintoon sisältyvä osaaminen. Erityisesti ammatillinen toisen asteen koulutus on avainasemassa yritysten ja muiden organisaatioiden ammattitaitoisen työvoiman sekä potentiaalisten yrittäjien kouluttajana. Tärkeimpänä tavoitteena 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa on yrittävän ja yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvan asenteen luominen. Opiskelijoita pyritään valmentamaan yrittäjämäiseen työskentelyyn mm. tiimi- ja projektioppimisen kautta. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat perehtyvät yritystoimintaan ja saavat yrittäjävalmiuksia myös käytännössä työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikon työssäoppiminen, jonka aikana työskennellään yrityksissä aidoissa työympäristöissä. Myös ammattiosaamisen näytöt annetaan työpaikoilla ja niiden arviointiin osallistuvat myös työelämän edustajat. Opettajien työelämäosaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja erityisesti opettajien työelämäjaksoilla, joilla opettaja voi perehtyä yrittäjyyteen käytännössä. Oppimisympäristöjä kehitetään yrittäjyysopintoja tukevaan suuntaan yhteistoiminnassa yritysten kanssa, harjoitusyrityksissä ja yritysverkostoissa tapahtuvan oppimisen avulla. Opiskelijalla on myös mahdollisuus opintojen aikana tehdä liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamista varten. (Opetusministeriö, 2009) Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät allekirjoittivat Y4-yrittäjyyssopimuksen huhtikuussa Sopimuksessa he sitoutuivat edistämään yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä Keski-Suomessa maakunnallisella yrittäjyyskoululla ja yrittäjyyden opinpolulla Y4-toiminta-ajatuksen mukaisesti. Yrittäjyyskoulun avulla tavoitellaan yrittäjämäisesti toimivia työntekijöitä työyhteisöihin ja innostetaan opiskelijoita yrittäjyyden opinpolulle. Yrittäjyyden opinpolun avulla madalletaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Yhtenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden arkiluovuutta eli mahdollisuuksien näkemistä arkipäiväisissä tilanteissa. Lisäksi on tärkeää, että oivaltamisen prosessi tehdään näkyväksi ja että opiskelijoita kannustetaan jakamaan oivalluksiaan ja omia ajatuksiaan muiden ryhmän jäsenten kanssa. Yrittäjyyskoulun opintojen arvioinnissa pääpaino on itse arvioinnissa ja ryhmäarvioinnissa. Yrit- 18

Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta Toim.: Kuvitus: Julkaisija: Tokila, Anu ja Hynninen, Sanna-Mari Kuvitellen/Tiina Hoskari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen

HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen HyvinMonena Osk oppimisympäristö osana tutkintoasi Opiskelijainfot syksy 2012 Arvekari & Kuhanen Osuuskunta on oppimispaikka jossa pääset kehittämään yrittäjyysvalmiuksiasi samanhenkisten opiskelijoiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi

Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi Yritteliäs ja hyvinvoiva Varsinais-Suomi TAHTONA MAAKUNNAN MENESTYS YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA 2020 2 PIdät kädessäsi esitettä, jonka tarkoituksena on auttaa sinua ja työyhteisöäsi yrittäjyyskasvatuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Poimintoja seminaarista

Poimintoja seminaarista Poimintoja seminaarista Päivän ohjelma 9.30 AAMUKAHVIT JA ILMOITTAUTUMINEN 10.00 Tervetuloa matkalle mukaan! Niina Helin, projektipäällikkö, Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku hanke, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Keski-Suomen lukiohanke

Keski-Suomen lukiohanke 20.4.2012 Keski-Suomen lukiohanke tiivistää maakunnan lukioiden yhteistyötä ja vahvistaa lukiokoulutuksen työelämäyhteyksiä ESR hanke ajalla 1.4.2010-31.3.2013, jatkohanke 1.8.2012-31.12.2013 Mukana 22

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot