Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa:"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

3 Toim.: Kuvitus: Julkaisija: Tokila, Anu ja Hynninen, Sanna-Mari Kuvitellen/Tiina Hoskari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanke ISBN Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

4 Sisältö Johdanto Esiopetus... 9 Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu... 9 Hallin päiväkoti, Jämsä Perusaste...12 Kannonkosken koulu...12 Konneveden kirkonkylän koulu...13 Tahkonpolun koulu, Pihtipudas...13 Saarijärven yläkoulu Toinen aste...17 Ammatillinen koulutus...18 Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste, Jyväskylän ammattiopisto...19 Sepän yrityspaja, Jyväskylän ammattiopisto...21 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE)...22 Lukiot...24 Muuramen yrittäjyyslukio ja Konneveden lukio Korkea-aste...26 Ammattikorkeakoulu...26 Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK)...27 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)...29 Tiimiakatemia, JAMK...32 Yliopisto...33 Yrittäjyyden oppiaine, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu...33 Yrittäjäksi Yliopistosta -hanke, Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutus...37 Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto...37 Ammatillinen opettajakorkeakoulu, JAMK Kolmas sektori...43 Keski-Suomen 4H...43 Nuorten Keski-Suomi Näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta...49 Laukaan kunta...49 Lähteet...53 Liite 1. Liite 2. SWOT-analyysi yrittäjyyskasvatuksen tilasta Keski-Suomessa...54 Keski-Suomessa hyväksi havaittuja tapoja treenata yrittäjyyttä oppilaitosympäristössä

5

6 Katse keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuteen Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -projekti on vahvistanut keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusosaamista. Niin koulutusorganisaatioiden kuin kuntienkin jatkuvasti kehittämät hyvät käytänteet, uudenlaiset oppimisympäristöt ja -menetelmät on nostettu esiin sekä keskisuomalainen yrittäjyyskasvatuksen verkosto on rakentunut ja lujittunut. Verkostossa jaettu osaaminen, yhteinen tekeminen ja yhdessä tekemällä oppiminen ovat olleet juuri niitä keskeisiä voimavaroja, joiden varaan keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusta on lukuisten toimijoiden yhteistyöllä rakennettu. Keskisuomalaiset koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet oman organisaationsa yrittäjyyskasvatusta, sen oppimisympäristöjä ja -menetelmiä. Mikä tärkeintä, mukana olleet toimijat ovat myös ylittäneet organisaatiorajoja, uudenlaista yhteistyötä on jo syntynyt sekä vahva perusta laajemman ja yhä vahvemmin perinteiset kouluaste- ja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle on luotu. Eri kouluasteiden opettajista muodostuvat kuntatiimit ovat puolestaan kuntakohtaisesti laatineet oman kuntakohtaisen yrittäjyyskasvatusmallinsa sekä kehittäneet edelleen vakiintuneita, hyväksi havaittuja toimintamallejaan. Kuntatiimit jatkavat asiantuntijoina omissa kunnissaan yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamista käytäntöön sekä haastavat uusia toimijoita mukaan. Aktiivisten kuntien esimerkkien toivotaan in- nostavan kaikki keskisuomalaiset kunnat kehittämään omaa yrittäjyyskasvatustaan. Yksilötason tavoitteena on tarjota jokaiselle keskisuomalaiselle oppilaalle ja opiskelijalle johdonmukainen yrittäjyyskasvatuspolku. Polku tukee ja rohkaisee yksilön matkaa kohti yritteliästä aikuisuutta sekä kannustaa yrittäjyyteen yhtenä varteenotettavana uravalintana. Ehjää polkua on edetty erimittaisin askelin. Osa toimijoista, organisaatioista ja kunnista, omaa jo pitkät yrittäjyyskasvatusperinteet, kun taas toisille yrittäjyyskasvatus on varsin uutta. Yhtä kaikki, pienetkin teot ja ponnistukset ovat tärkeitä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä. Jokainen kunta ja koulutusorganisaatio tekevät oman näköistään yrittäjyyskasvatusta, mikä kaikki on erittäin arvokasta. Maakunnallisen vision mukainen Keski-Suomi yrittäjäaktiivisin maakunta vaatii edelleen kehittyäkseen kaikkien toimijoiden sitoutumista yhdessä yrittäjyyskasvatustyöhön. Erityisesti koulutusorganisaatioiden johdolta, kuntien päättäjiltä sekä yrittäjäjärjestöiltä tuleva tuki ja kannustus ovat ensisijaisia edellytyksiä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle. Kehittämistyö on nähtävä osana arkea ja opettajille on luotava yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen mahdollistavat puitteet omassa työssään sekä tarjottava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Toimijoiden välinen vuoropuhelu sekä koulutusorgani- 5

7 saatioiden sitoutuminen säännöllisten verkostotapaamisten organisoimiseen mahdollistavat maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen ja vahvistumisen myös jatkossa. Verkoston kehittämisestä on ottanut vastuuta paitsi mukana olevat toimijat, myös Keski-Suomen YES-keskus, jonka ylläpitämille internet-sivuille kootaan keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksia laajemmin. Keski-Suomen YES-keskus on osa valtakunnallista YES ry:tä ja tarjoaa yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta tukevia työkaluja, etsii ja nostaa esiin uusia toimintamalleja sekä toimii koulu yritys -yhteistyön siltana tulevaisuuden tarpeiden ennakoinnissa. Keski-Suomen YES-keskuksen tavoitteena on kehittää ja laajentaa jo rakennettua maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen verkostoa. Se toimii paitsi linkkinä tiedon tuottamisessa ja levittämisessä, myös kokoamalla yrittäjyyskasvatuksen verkoston asiantuntijoista koostuvan YES-tiimin, joka kehittää ja levittää monipuolista yrittäjyyden ja koulutuksen osaamista Keski-Suomen alueella tulevaisuudessa. Keski-Suomen YES-keskus jatkaa ehjän polun työtä haastamalla mukaan toimintaan kaikki keskisuomalaiset kunnat, koulutusorganisaatiot, yrittäjät sekä kolmannen sektorin organisaatiot, joiden kaikkien toimijoita tahdomme lämpimästi kiittää tähänastisesta arvokkaasta työstä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen parissa ja verkoston rakentamisesta sekä siinä aktiivisesti toimimisesta. Erityisesti kiitämme projektiryhmää, kuntatiimejä, ohjausryhmää sekä Keski-Suomen liittoa antoisasta yhteistyöstä maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen on yhteinen haasteemme. Niina Helin projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Jyväskylän ammattiopisto Satu Mursula Yrittäjyyden kehittämispäällikkö Keski-Suomen YES-keskuksen aluepäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6

8 Johdanto Tämä katsaus Keski-Suomessa tehtävään yrittäjyyskasvatustyöhön on syntynyt osana Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanketta, jonka toteuttajia ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Projektilla pyritään yrittäjyyskasvatuksen systemaattiseen ja johdonmukaiseen kehittämistyöhön sekä yrittäjyyskasvattajien toimivan verkoston rakentamiseen Keski-Suomessa. Tavoitteena on saada yrittäjyyskasvatuksen parhaat oppimismenetelmät ja -ympäristöt keskisuomalaisten käyttöön ja muodostaa oppimismahdollisuuksien kokonaisuus niitä edelleen kehittämällä. Katsaus koostuu koostuu keskisuomalaista yrittäjyyskasvatustyötä kuvaavista kirjoituksista. Kuvaukset ovat joko toimijoiden omia kirjoituksia tai haastatteluiden pohjalta koottuja. Kuvaukset muodostavat yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun esiopetuksesta korkea-asteelle huomioiden kolmannen sektorin yrittäjyyskasvatuksen. Ohjelman loppuun on koottu SWOT-analyysi tämänhetkisestä tilanteesta keskisuomalaisia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. SWOTanalyysi kuvaa keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatustyön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyysi on muodostettu kehittämisohjelmaan kerätyn aineiston pohjalta tekemällä synteesi haastatteluista, case-kuvauksista sekä työpajojen tuotoksista. Julkaisu on kirjoitettu osana maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman kokoamista. Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli, jonka mukaan organisaatiot ja yksittäiset toimijat voivat mukauttaa omaa toimintaansa ja määritellä oman tapansa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Näin ovat tehneet jo useat toimijat, kuten tämän julkaisun kuvauksista voi lukea. Paljon on siis jo meneillään, mutta kehityksen tueksi tarvitaan uusien toimijoiden mukaantuloa sekä jo käynnissä olevan toiminnan kehittämistä ja kirkastamista tulevina vuosina. Jokainen pienikin yrittäjyyskasvatusteko on tärkeä askel kohti yritteliästä maakuntaa, jossa koulujen ilmapiiri on kannustava, yrittäjyysaktiivisuus kor keaa, yrittäjyysosaaminen korkealla tasolla, palkkatyö on entistä tuottavampaa, kansalaiset ovat aktiivisia, eikä yhteiskunnasta syrjäytyneitä ole. Tämän tavoitteen toteuttamisessa jokaisen toimijan opettajan, kuntapäättäjän, aluekehittäjän, nuorisotyön tekijän, järjestötoimijan, yrittäjän ja vanhempien työ on arvokasta, joten kutsumme kaikki mukaan yritteliäisyystalkoisiin! 7

9 Yrittäjyyskasvatuksesta sanottua MIKSI? Opettajalle mahdollisuus nauttia ja innostua omasta työstään opiskelijoiden innon kautta Luovuus ja vapaus tehdä generoivat iloa Vastuun jakaminen keventää opettajan taakkaa Epäonnistuminen on positiivista, riskit erittäin pienet Mahdollistaa yhdessä tekemisen opettajien kesken Ei enää yksinäistä puurtamista: Yhteinen jaettu vastuu ja ilo Nuoret tekemisen kautta elämässä pärjäämiseen Yrittäjyyttä ja yrityksiä rakennemuutoksen jälkeisiin kuntiin Elämää ympäri Keski-Suomea Yksikin itsensä työllistänyt iso juttu pienelle kunnalle Yritteliäisyys osaksi kuntien toimintaa pakko muuttua, ei vaihtoehtoja, jos halutaan säilyä hengissä MITEN? Rutiineista uuden luomiseen ja löytämiseen Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen Vertaistoiminta: opiskelija opiskelijalle, opettaja opettajalle Tehdään sellaista mitä opettajat eivät osaa etukäteen pois turvallisuushakuisuudesta Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia Luodaan ideoita, joita kaikki saa verkostossa vapaasti ja avoimesti hyödyntää Toimintaa läpäisevänä ei saa irrottaa muusta erilliseksi Kaikki toimijat yhdessä Kriittisen massan kautta pysyvään muutokseen Tarvitaan 1) painetta alhaalta kysyntää opiskelijoilta ja 2) painetta ylhäältä integroituna opetussuunnitelmiin ja johdon tukea Jännitteet vievät asiaa eteenpäin Tarvitaan sytyke organisaation sisältä Positiivinen kateus vie kaikkia eteenpäin Yhdessä yrittäminen, kokeilu ja uskaltaminen ryhmässä Nuorten menestystarinat vievät sanomaa eteenpäin Vanhemmat mukaan 8

10 1 Esiopetus Esiopetusikäiset lapset elävät viimeistä vuottaan päiväkodissa. Tavoitteina ovat oppimaan oppiminen, myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan, kouluvalmiuksien saavuttaminen, oppimisen ilon löytäminen, hyvät ja luontevat käytöstavat, omatoimisuus ja ryhmässä toimimisen taidot. Esiopetuksessa yrittävyys/yrittäjyys nähdään omatoimisuuden, yrittämisen, kädentaitojen ja innostamisen lisäämisenä. Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä luomalla lapsia voidaan ohjata luottamaan paremmin omiin kykyihinsä. Tärkeää on positiivisen yritteliäisyyden kehittäminen ja ymmärrys asioiden loppuun viemisen tärkeydestä. Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu Tausta Yksityinen päiväkoti Mesikämmen on kaupungin ainoa vuoropäiväkoti, jonka lasten vanhemmissa on runsaasti yrittäjiä. Useiden hoitajien puolisot toimivat yrittäjinä, joten luonnolliset linkit yrittäjyyteen ovat vahvat. Yrittäjyys nähdään päiväkodissa elämäntapana ja sisäisenä yrittäjyytenä. Päiväkodin toimintaa ohjaavat ylätasolla kunta ja asia kastasolla 1) vanhemmat ja 2) lapset. Kunkin lapsen vanhempien kanssa tehdään yhdessä keskustelemalla varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Keskusteluissa sovitaan erikseen lapsen, perheen 9

11 ja päiväkodin vastuut sekä tehtävät, jotka on koottu kirjalliseen muotoon ja yleensä otettu hyvin vastaan. Kasvatustyön taustalla perheiden tavat ja tottumukset ohjaavat toimintaa. Päiväkodin ydinajatuksena on, että lapset ottavat itse vastuuta. Asioita ei tehdä lapsille päiväkodissa valmiiksi ja vanhempia kannustetaan tukemaan lasten vastuullisuutta myös kotona. Tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden toimijoita, jotka ymmärtävät työnteon merkityksen yhteiskunnassa. Kasvavana haasteena ovat kotoa saadut erilaiset mallit. Kasvatuksen tavoitteina ovat omatoimisuus, vastuunkanto ja pieni ripaus luovaa hulluutta. Päiväkodista onkin vuosien saatossa kasvanut yhteiskunnallisesti aktiivisia lapsia ja nuoria. Menetelmät Yrittäjyyskasvatus on oleellinen läpileikkaava osa päiväkodin kaikkea toimintaa. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan pienten konkreettisten askeleiden kautta. Jokaiselle ikävuodelle on asetettu ikää vastaavat ja sen mukaan kasvavat tavoitteet, joiden saavuttamiseen lapsia ohjataan heitä kannustavin keinoin (esim. tarroilla) sekä kotona että päiväkodissa. Esimerkiksi odotetuilla pellejuhlilla lapset oppivat näkemään oman toimintansa tuloksen. Päiväkodissa myös keskustellaan säännöllisesti yrittäjän työstä ja lapset saavat kertoa ja pohtia omia näkemyksiään. Päiväkodin toiminnassa ei käytetä valmiita malleja, vaan kaikki hoitajat toimivat yrittäjämäisesti ja kehittävät tilanteen mukaiset ratkaisut. Esimerkkejä: Erilaisia lapsia omatoimisuuteen kannustavia toimia on useissa pienissä konkreettisissa asioissa kuten se, että lapsia ohjataan ottamaan vastuu omista tavaroista ja työvälineistä. Vastuu tulee toiminnallisen työskentelyn kautta. Onnistumista tuetaan ja siitä palkitaan. Kevätjuhlat toteutetaan prosessina, jossa lapsilla, vanhemmilla ja hoitajilla on omat roolinsa, joiden toteutuksen ryhmät miettivät keskuudessaan. Lopputulos on alussa arvoitus, mutta oleellista on oppia sietämään, kuitenkin turvallisesti ohjattuna, epävarmuutta sekä kehittää lasten luovaa ratkaisukykyä. Hallin päiväkoti, Jämsä Tavoitteet Päiväkodin tavoitteena on, että lapset ottavat vastuuta omista tekemisistä ja ymmärtävät syy seu raus-suhteiden merkityksen omassa toiminnassaan. Lapsia kannustetaan yrittämään aina parhaansa ja huolehtimaan omista ja päiväkodin tavaroista. Yrittäjyyteen kuuluu omien taitojen ja erityisominaisuuksien harjoittaminen. Toisten huomiointi kuuluu olennaisena osana kaikkeen tekemiseen. Tätä kautta tavoitteena on lasten hyvä itsetunto, positiivinen minäkuva sekä saada lapset ymmärtämään, että yhdessä tekeminen tuo iloa ja palkitsee kaikkia osapuolia. Yhteisöllisyys vahvistuu ja lapset saavat lisää roh keutta vuorovaikutukseen. Menetelmät Yritteliäisyyttä edistetään kannustamalla ja rohkaisemalla. Työtä tehdään dialogisella työotteella hyödyntäen pienryhmätoimintaa. Päiväkodissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja leikin avulla, luovuutta ruokkien, itse tekemällä ja kokeilemalla. Oppimisympäristöjen rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja hyödynnetään lähiympäristön suomia mahdollisuuksia. Projektioppimista hyödynnetään paljon toiminnassamme; esimerkiksi lapset ovat valmistaneet vanhemmille, palvelutalon asukkaille, naapurikoulun ekaluokkalaisille ja 10

12 isovanhemmille vuosittain näytelmän, jonne kaikki kutsukorteista, lavasteista ja tarjoiluista lähtien on tehty itse. Sapere - menetelmää käytetään ruokakasvatuksessa koko Jämsän varhaiskasvatuksessa, siinä lapsilla on erinomainen mahdollisuus myös yrittäjyyskasvatuksen harjoittamiseen. 11

13 2 Perusaste Kannonkosken koulu Tausta Kannonkoski on yrittäjyysmyönteinen kunta, jossa yrittäjyys on nostettu valtuustostrategiaan ja sitä kautta kaikkien koulujen painopistealueeksi. Yrittäjyyskasvatus nähdään alakoulussa välineenä omista asioista huolehtimiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun. Yläkoulussa korostuvat tiedon uskottavuuden arviointi ja kyseenalaistaminen, maalaisjärjen käyttö, ongelmien ratkaisukyky, opitun soveltaminen käytäntöön ja oppilaiden oma realistinen itsearviointi. Kaikille asteille yhteistä on kannustaminen tekemiseen ja työmoraalin ylläpitäminen. Samalla opitaan epämukavuuden sietoa ja kykyä elää muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki ei ole aina mukavaa. Toteutus Yrittäjyyskasvatuksen toteutus pohjautuu yrittäjien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Oleellista yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa on ohjaaminen omatoimiseen työskentelyyn ja organisointiin. Alakoulu Ammattien esittely, paikalliset vahvuusalat, tukioppilastoiminta (tsemppipisteet, palkinnot), kioskin pitäminen. Sadunkerronta: 4-luokkalaiset ovat kirjoittaneet satuja ja lukeneet pienemmille. Keittokirja: oppilaat ovat keränneet paikallisia reseptejä julkkiksilta ja asukkailta sekä koonneet ne myytäväksi keittokirjaksi. Kalenteri: koottu oppilastöistä myyntiin. 12

14 Joulutervehdykset: oppilaat leipoivat joululeivonnaisia ja jakoivat vanhuksille tervehdyksinä. Yläkoulu Kuvitteelliset liikeideat, varainkeruu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, ohjelmien tuottaminen veteraanijuhlaan ja jouluavausparaatiin. Toripäivät, joihin oppilaat leipovat, myyvät tuotteet itse torilla sekä vastaavat siivouksesta, markkinoinnista sekä mahdollisista arpajaisista. Yläkoululaiset järjestävät pienemmille retkipäiviä esim. luontoretki ja tonttupolku. Vertaissovittelutoiminta: oppilaat ratkovat pienet kiista- ja ongelmatilanteet koulutettujen sovittelijaoppilaiden johdolla. Oppilaat sopivat keskenään ja myös seuraavat sopimuksen toteutumista. Opinto-ohjaus: Yrityksiin tutustumiset, TET (työelämään tutustuminen) Kerhot ovat keskeinen osa koulun toimintaa. Kerhojen toimintaa järjestetään oppilaiden toiveita kartoittavan kyselyn perusteella. Viime vuosina toimineita teemakerhoja ovat kotitalouskerho, urheilukerho, kalastus- ja eräkerho, lemmikkieläinkerho, monitoimikerho, kuviskerho, ampumakerho ja kielten kerho. Toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (esim. 4H-kotitalouskerhossa). Konneveden kirkonkylän koulu Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri kouluasteilla yrittämisen kautta. Opettajat ja oppilaat ovat yhdessä keränneet rahaa kouluympäristön kehittämiseen, istuttaneet kasveja ja tehneet muita pihatöitä. Työ on sisällytetty maa- ja metsätalouden sekä biologian opintoihin. Kouluissa järjestetään teemapäiviä kuten taideviikko ja ympäristöviikko. Esimerkkejä toteutustavoista: Alakoulussa: maatilavierailut, kädentaitoprojektit ja valmistettujen tuotteiden myynti, itsenäisyyspäivän juhlat ruokailuineen. Yläkoulussa: luokkaretkien varainhankinta, yritysyhteistyö fysiikassa, kemiassa sekä maa- ja metsätaloudessa, palkittu oppilaskuntatoiminta, joka on pyörittänyt kioskia 20 vuotta, teoriaa yrittäjyydestä ammattina 9. luokan opetussuunnitelmassa sekä yritysneuvojan vierailut koululla. Opinto-ohjauksen tunneilla on käyty keskustelua teemalla Minustako yrittäjä? Työelämään tutustutaan 7. luokalla koulun ruokalassa ja luokilla viikon työhön tutustumisen kautta. Tunneilla tiedotetaan kesätyöpaikoista sekä harjoitellaan työnhakua. Opinto-ohjaaja on suorittanut OPO2- kurssin, jonka lopputyönä on perehdytetty opiskelijoita paikkakunnan yritystoimintaan. Tahkonpolun koulu, Pihtipudas Tausta Tahkonpolun koulu on Pihtiputaan ainoa yläkoulu, jossa on lähes 200 oppilasta. Suuri osa oppilaista asuu muualla kuin keskustassa, joten koulukyydityksen piirissä on noin puolet oppilaista. Noin kolmannes Pihtiputaan työpaikoista liittyy maatalouteen. Moni koulun oppilaista harrastaa urheilua erityisesti lentopalloa Plokin riveissä ja salibandya eri toimijoiden järjestämissä kerhoissa, käy kansalaisopiston tunneilla tai kerhoissa ja luonnollisesti viettää paljon aikaa ystäviensä kans- 13

15 sa. Kunnan nuorisotilat, joissa nuoret voivat iltaisin tavata toisiaan, sijaitsevat koulun yhteydessä. Pihtiputaan 4H-toiminta on merkityksellistä ja osallistuminen siihen vilkasta. Koulun arjessa pyritään korostamaan oppilaan omaa vastuuta ja sitoutumista koulutyöhön. Yläkoululaisten ikävaihe tuo omat haasteensa arjen hallintaan niin oppilaille kuin opettajillekin. Jokainen oppilas pyritään kohtaamaan yksilönä ja häntä autetaan löytämään ja vahvistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilasta kannustetaan tutustumaan uusiin asioihin ja yrittämään parhaansa. Toisten huomioiminen ja yhteistyötaitojen kehittäminen on keskeistä. Omalla käytöksellä ja valinnoilla tulee vaikuttaneeksi työskentelyilmapiiriin ja työskentelyn sujumiseen. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet koulussa ovat pitkälti sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden alueilta. Koulussa pyritään siis tukemaan nuoren kasvua yksilöksi, joka ottaa vastuuta sekä itsestään että koko kouluyhteisöstä, asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne. Kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitellusti, joten epävarmuutta tai painetta pitää tietyssä määrin oppia sietämään. Työn etenemistä ja tuloksia tulee myös osata arvioida, joten asiallisen kritiikin antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Toki tavoitteena on lisäksi tarjota monipuolinen näkemys yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Tässä keskeisinä osatekijöinä ovat työnteko ja elinkeinoelämä. Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan aihekokonaisuutena eli eri oppiaineissa lähestytään asiaa sille luonteenomaisista ja soveltuvista näkökulmista. Yrittäjyysteema näkyy mm. siinä, että oppilaita sitoutetaan koulun yhteiseen arkeen. Joka luokalta on valittu edustaja oppilaskunnan hallitukseen, joka esim. suunnittelee ja järjestää koulun liikuntapäivää, jouluista puurojuhlaa tai vappukarnevaalia. Oppilaskunnan hallitus ottaa myös kantaa monenlaisiin koulun käytänteisiin ja voi tehdä muutosehdotuksia tai esittää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Tukioppilaiden muodostama tiivis ryhmä, joka toimii koulun yhteishengen nostamiseksi ja erityisesti kiusaamista vastaan, on tärkeä arjessa näkyvä joukko. Tukioppilaat ovat vuosittain innokkaasti ja vastuullisesti ottaneet tehtävän vastaan. Koulun oppilaita toimii myös kunnan nuorisovaltuustossa yhdessä lukiolaisten kanssa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kunnan nuorisotoimea koskeviin asioihin ja pyrkii omalta osaltaan kehittämään nuorten viihtymistä paikkakunnalla. Samalla opetellaan yhteiskunnan toimintatapoja. Useat luokat keräävät varoja leirikoulua tai 9. luokalla tehtävää luokkaretkeä varten. Lukuvuonna koulun luokat toteuttivat itse suunnittelemaansa varainhankintaa mm. myyjäisillä. Tätä kautta oppilaat ovat oppineet rahan arvoa ja työntekoa sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin. Koulussa toimii klo 13:n välitunnilla välipalakioski, jossa myydään omakustannushintaan terveellistä välipalaa. Keittiöhenkilökunta valmistaa välipalan, mutta myyjinä toimivat vapaaehtoiset oppilaat. Myyjät hoitavat osansa huolellisesti vuorollaan, ja kioski on todella suosittu. Työelämään tutustuminen on kiinteä osa koulutyötä. Oppilaat ovat 7. luokan aikana tutustuneet päivän ajan koulun henkilö- 14

16 kunnan työhön laitosmiehen, keittiöhenkilökunnan tai siivoojan mukana. Tällä on pyritty paitsi tekemään ammattia tutuksi myös herättämään oppilaita vastuuseen omasta työympäristöstä. 9.-luokkalaiset puolestaan viettävät kaksi työelämään tutustumisviikkoa eri työnantajan palveluksessa ja saavat näin omakohtaisia kokemuksia eri aloilta, usein myös yrittäjän ammatista. Oppilaanohjauksessa ja äidinkielessä harjoitellaan asiakirjoittamista, esim. työpaikkahakemuksen, CV:n tai raportin kirjoittamista. Koulun oppilaat ovat tehneet retkiä eri oppilaitoksiin tai yrityksiin sekä osallistuneet mm. Taitaja-kilpailuun. Muihinkin kilpailuihin osallistutaan tilanteen mukaan, mm. Kerhokeskuksen yrittäjyysaiheinen Yritys hyvä -kirjoituskilpailu on jokavuotinen perinne. Saarijärven yläkoulu Tausta Oppilaiden elämänpiiri on tyypillisesti kotikeskeinen : ystäväpiiri, harrasteet, koulu, kotipaikkakunta. Merkityksellisintä ovat ihmiseksi kasvun perus asiat, huolenpito, päivittäisten tarpeiden turvaaminen, hyväksytyksi tuleminen, välittäminen, turva, opiskelu, ryhmään kuuluminen ja alkava irtiotto kodin piiristä. Keskeisiä kasvun ja kehittymisen tavoitteita ovat: kasvaa tasapainoiseksi, sosiaaliseksi ja terveeksi nuoreksi, joka kykenee pitkäjänteiseen ja luovaan ajatteluun, toimintaan ja itsehillintään sekä ahkeruuteen ja rehellisyyteen omissa toimissaan ja ympäristössään. Kasvu oman elämän haltuunottoon on tär keää: vastuut ja velvollisuudet, oikeudenmukaisuuden tavoittelu sekä realistinen hahmotus omasta itsestä unelmiin nähden (Idols-tähti ja julkkis eivät ole järkeviä ammatinvalinnan urasuunnittelussa). Tavoitteena on oman ammatillisen uran ja kiinnostuksen herääminen sekä omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytäminen. Aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta tavoitellaan mm. tutustumalla yhteisöllisiin työskentelymenetelmiin. Omien oikeuksien tunteminen, vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoitteet Perusarvot, eettiset lähtökohdat: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, itsehillintä, empatiakyky, vastuu ja vapaus. Oma aktiivisuus ja toimeliaisuus, demokratian perusteet, omien oikeuksien tuntemus, kyky tehdä itselle tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Kyky työskennellä ja pohdiskella asioita, luova ongelmanratkaisukyky, oppimaan halukas itseohjautuva nuori. Sosiaaliset taidot: yhteistyökyky, kyky antaa ja vastaanottaa palautetta, yleissivistys, kielitaito. Toteutus Musikaalin toteutus, jonka periaatteet olivat: Yksilökeskeiset ja yhteisölliset työskentelymenetelmät: kielet musiikki, kuvataide, tanssi ja kirjoittaminen. Kielitaito ja eri taideaineet luovat prosessit toiminnaksi. Oikeudenmukaisuus: Teoston ja Kopioston sääntöjä ei rikota. Kaikki tehty itse alusta loppuun - tietoisesti valittu arvo, joka ohjaa toimintaa. Useille erilaisille toimijoille riittää tekemistä myös tuotannossa ja markkinoinnissa. Kuvataiteessa yhteistyö kirjapainon kanssa: kirjankansien suunnittelua sekä lasten askarteluvihkoja, Saarijärven Pullistuksen hiihtokisalogojen ja julisteiden suunnittelu. 15

17 Mainoksien ja yritysvideoiden tekeminen. Video/valokuvaus: YouTubessa omat animaatiot ja leffat: omalle taiteelliselle tuotokselle laaja julkisuus ja palaute. Ihmefilmiprojekti: klassikkoelokuvien katselu ja osallistuminen valtakunnallisille keskustelupalstoille elokuvan katselukokemuksista. Mielipiteiden vaihto ja oman ymmärryksen laajentuminen, kun keskustellaan vertaisryhmissä taidekokemuksista. Vierailut yrityksiin, yrittäjän vierailut: yrittäjyyden merkityksen tajuaminen. Oma liikeideasuunnitelma. Pitkiä projekteja, joissa oma vastuunotto tuloksista. Oppiainerajat ylittäviä yhteistyöprojekteja. 16

18 3 Toinen aste Taustaa Nuoruusikä on ihmiselle tärkeä kehitysvaihe, jossa nuori etsii ja löytää oman minäidentiteettinsä. Kehitystä ylläpitäviä prosesseja ovat vertaisryhmän paine ja roolikokeilut. Vaiheeseen kuuluu erilaisten valintojen tekeminen kuten koulutus- ja ammatinvalinta. Havighurstin mukaan nuoruuden ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä ovat mm. identiteetin tunteen kehittyminen, valmistautuminen koulutus- ja ammattiuralle sekä käyttäytymistä, toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia ohjaavien arvojen omaksuminen (Kuusinen & Korkiakangas 1999, 130). Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta ikävaihe on merkityksellinen. Ammatillisessa koulutuksessa hyvän ammattiosaamisen oppimiseen sisältyy myös valmius toimia yrittäjänä. Ammatillisella koulutuksella on siis tärkeä sija nuoren sisäisen yrittäjyyden, omaehtoisen yrittäjyyden sekä ulkoisen yrittäjyyden eli yrittäjäksi ryhtymisen asenteisiin vaikuttajana. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatus on keskeisessä asemassa ammatillisen identiteetin kehittymisessä, vaikka ammatillisessa koulutuksessa nuoret ovat vielä niin nuoria, ettei yrittäjän ura heti koulutuksen jälkeen yleensä ole ajankohtainen. 17

19 Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että nuorten yritysten perustamisaikomukset vähenevät kouluttautumisen ja iän myötä. Alemman ja korkeamman tason opintoja suorittaneiden välillä on eroa ja perustamisaikeet ovat huipussaan noin 25 ikävuoden tienoilla. (Rouvinen & Väänänen 2004, 66.) Tämän tiedon perusteella toisen asteen ammatillisella koulutuksella näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet lisätä nuorten yrittämisintoa. Ammatillinen koulutus Tavoitteet Vuosina ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet uudistuivat. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään viiden opintoviikon verran. Kaikille opiskelijoille tarjotaan perustiedot yritystoiminnasta kehittämällä samalla valmiuksia toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa. Yrittäjäosaaminen arvioidaan kuten muukin tutkintoon sisältyvä osaaminen. Erityisesti ammatillinen toisen asteen koulutus on avainasemassa yritysten ja muiden organisaatioiden ammattitaitoisen työvoiman sekä potentiaalisten yrittäjien kouluttajana. Tärkeimpänä tavoitteena 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa on yrittävän ja yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvan asenteen luominen. Opiskelijoita pyritään valmentamaan yrittäjämäiseen työskentelyyn mm. tiimi- ja projektioppimisen kautta. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat perehtyvät yritystoimintaan ja saavat yrittäjävalmiuksia myös käytännössä työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikon työssäoppiminen, jonka aikana työskennellään yrityksissä aidoissa työympäristöissä. Myös ammattiosaamisen näytöt annetaan työpaikoilla ja niiden arviointiin osallistuvat myös työelämän edustajat. Opettajien työelämäosaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja erityisesti opettajien työelämäjaksoilla, joilla opettaja voi perehtyä yrittäjyyteen käytännössä. Oppimisympäristöjä kehitetään yrittäjyysopintoja tukevaan suuntaan yhteistoiminnassa yritysten kanssa, harjoitusyrityksissä ja yritysverkostoissa tapahtuvan oppimisen avulla. Opiskelijalla on myös mahdollisuus opintojen aikana tehdä liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamista varten. (Opetusministeriö, 2009) Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät allekirjoittivat Y4-yrittäjyyssopimuksen huhtikuussa Sopimuksessa he sitoutuivat edistämään yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä Keski-Suomessa maakunnallisella yrittäjyyskoululla ja yrittäjyyden opinpolulla Y4-toiminta-ajatuksen mukaisesti. Yrittäjyyskoulun avulla tavoitellaan yrittäjämäisesti toimivia työntekijöitä työyhteisöihin ja innostetaan opiskelijoita yrittäjyyden opinpolulle. Yrittäjyyden opinpolun avulla madalletaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Yhtenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden arkiluovuutta eli mahdollisuuksien näkemistä arkipäiväisissä tilanteissa. Lisäksi on tärkeää, että oivaltamisen prosessi tehdään näkyväksi ja että opiskelijoita kannustetaan jakamaan oivalluksiaan ja omia ajatuksiaan muiden ryhmän jäsenten kanssa. Yrittäjyyskoulun opintojen arvioinnissa pääpaino on itse arvioinnissa ja ryhmäarvioinnissa. Yrit- 18

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT

Anu Turunen TYÖELÄMÄTAIDOT Anu Turunen 24.8.2016 TYÖELÄMÄTAIDOT ERI HANKKEISIIN OSALLISTUMINEN Tulevaisuutta koulutusneuvonnalla 2003-2006 Opinto-ohjauksen kehittämishanke 2004-2006 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämishanke

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 209 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mirka Vainikan ym. työelämään tutustumisjaksojen saamista lukioihin koskevasta valtuustoaloitteesta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö. Se kehittää oppimisyhteisöjä kumppanuuden kautta. Kaksitoista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot