Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa:

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

2 Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua rakentamassa: kuvauksia Keski-Suomesta

3 Toim.: Kuvitus: Julkaisija: Tokila, Anu ja Hynninen, Sanna-Mari Kuvitellen/Tiina Hoskari Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanke ISBN Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

4 Sisältö Johdanto Esiopetus... 9 Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu... 9 Hallin päiväkoti, Jämsä Perusaste...12 Kannonkosken koulu...12 Konneveden kirkonkylän koulu...13 Tahkonpolun koulu, Pihtipudas...13 Saarijärven yläkoulu Toinen aste...17 Ammatillinen koulutus...18 Yrittäjyyskoulu Kääntöpiste, Jyväskylän ammattiopisto...19 Sepän yrityspaja, Jyväskylän ammattiopisto...21 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE)...22 Lukiot...24 Muuramen yrittäjyyslukio ja Konneveden lukio Korkea-aste...26 Ammattikorkeakoulu...26 Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK)...27 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)...29 Tiimiakatemia, JAMK...32 Yliopisto...33 Yrittäjyyden oppiaine, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu...33 Yrittäjäksi Yliopistosta -hanke, Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutus...37 Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto...37 Ammatillinen opettajakorkeakoulu, JAMK Kolmas sektori...43 Keski-Suomen 4H...43 Nuorten Keski-Suomi Näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta...49 Laukaan kunta...49 Lähteet...53 Liite 1. Liite 2. SWOT-analyysi yrittäjyyskasvatuksen tilasta Keski-Suomessa...54 Keski-Suomessa hyväksi havaittuja tapoja treenata yrittäjyyttä oppilaitosympäristössä

5

6 Katse keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuuteen Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -projekti on vahvistanut keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusosaamista. Niin koulutusorganisaatioiden kuin kuntienkin jatkuvasti kehittämät hyvät käytänteet, uudenlaiset oppimisympäristöt ja -menetelmät on nostettu esiin sekä keskisuomalainen yrittäjyyskasvatuksen verkosto on rakentunut ja lujittunut. Verkostossa jaettu osaaminen, yhteinen tekeminen ja yhdessä tekemällä oppiminen ovat olleet juuri niitä keskeisiä voimavaroja, joiden varaan keskisuomalaista yrittäjyyskasvatusta on lukuisten toimijoiden yhteistyöllä rakennettu. Keskisuomalaiset koulutusorganisaatiot ovat kehittäneet oman organisaationsa yrittäjyyskasvatusta, sen oppimisympäristöjä ja -menetelmiä. Mikä tärkeintä, mukana olleet toimijat ovat myös ylittäneet organisaatiorajoja, uudenlaista yhteistyötä on jo syntynyt sekä vahva perusta laajemman ja yhä vahvemmin perinteiset kouluaste- ja organisaatiorajat ylittävälle yhteistyölle on luotu. Eri kouluasteiden opettajista muodostuvat kuntatiimit ovat puolestaan kuntakohtaisesti laatineet oman kuntakohtaisen yrittäjyyskasvatusmallinsa sekä kehittäneet edelleen vakiintuneita, hyväksi havaittuja toimintamallejaan. Kuntatiimit jatkavat asiantuntijoina omissa kunnissaan yrittäjyyskasvatuksen jalkauttamista käytäntöön sekä haastavat uusia toimijoita mukaan. Aktiivisten kuntien esimerkkien toivotaan in- nostavan kaikki keskisuomalaiset kunnat kehittämään omaa yrittäjyyskasvatustaan. Yksilötason tavoitteena on tarjota jokaiselle keskisuomalaiselle oppilaalle ja opiskelijalle johdonmukainen yrittäjyyskasvatuspolku. Polku tukee ja rohkaisee yksilön matkaa kohti yritteliästä aikuisuutta sekä kannustaa yrittäjyyteen yhtenä varteenotettavana uravalintana. Ehjää polkua on edetty erimittaisin askelin. Osa toimijoista, organisaatioista ja kunnista, omaa jo pitkät yrittäjyyskasvatusperinteet, kun taas toisille yrittäjyyskasvatus on varsin uutta. Yhtä kaikki, pienetkin teot ja ponnistukset ovat tärkeitä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyössä. Jokainen kunta ja koulutusorganisaatio tekevät oman näköistään yrittäjyyskasvatusta, mikä kaikki on erittäin arvokasta. Maakunnallisen vision mukainen Keski-Suomi yrittäjäaktiivisin maakunta vaatii edelleen kehittyäkseen kaikkien toimijoiden sitoutumista yhdessä yrittäjyyskasvatustyöhön. Erityisesti koulutusorganisaatioiden johdolta, kuntien päättäjiltä sekä yrittäjäjärjestöiltä tuleva tuki ja kannustus ovat ensisijaisia edellytyksiä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle. Kehittämistyö on nähtävä osana arkea ja opettajille on luotava yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen mahdollistavat puitteet omassa työssään sekä tarjottava mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Toimijoiden välinen vuoropuhelu sekä koulutusorgani- 5

7 saatioiden sitoutuminen säännöllisten verkostotapaamisten organisoimiseen mahdollistavat maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen ja vahvistumisen myös jatkossa. Verkoston kehittämisestä on ottanut vastuuta paitsi mukana olevat toimijat, myös Keski-Suomen YES-keskus, jonka ylläpitämille internet-sivuille kootaan keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tuloksia laajemmin. Keski-Suomen YES-keskus on osa valtakunnallista YES ry:tä ja tarjoaa yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta tukevia työkaluja, etsii ja nostaa esiin uusia toimintamalleja sekä toimii koulu yritys -yhteistyön siltana tulevaisuuden tarpeiden ennakoinnissa. Keski-Suomen YES-keskuksen tavoitteena on kehittää ja laajentaa jo rakennettua maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen verkostoa. Se toimii paitsi linkkinä tiedon tuottamisessa ja levittämisessä, myös kokoamalla yrittäjyyskasvatuksen verkoston asiantuntijoista koostuvan YES-tiimin, joka kehittää ja levittää monipuolista yrittäjyyden ja koulutuksen osaamista Keski-Suomen alueella tulevaisuudessa. Keski-Suomen YES-keskus jatkaa ehjän polun työtä haastamalla mukaan toimintaan kaikki keskisuomalaiset kunnat, koulutusorganisaatiot, yrittäjät sekä kolmannen sektorin organisaatiot, joiden kaikkien toimijoita tahdomme lämpimästi kiittää tähänastisesta arvokkaasta työstä keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatuksen parissa ja verkoston rakentamisesta sekä siinä aktiivisesti toimimisesta. Erityisesti kiitämme projektiryhmää, kuntatiimejä, ohjausryhmää sekä Keski-Suomen liittoa antoisasta yhteistyöstä maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä. Tulevaisuudessa yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden edistäminen on yhteinen haasteemme. Niina Helin projektipäällikkö Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Jyväskylän ammattiopisto Satu Mursula Yrittäjyyden kehittämispäällikkö Keski-Suomen YES-keskuksen aluepäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 6

8 Johdanto Tämä katsaus Keski-Suomessa tehtävään yrittäjyyskasvatustyöhön on syntynyt osana Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hanketta, jonka toteuttajia ovat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus. Projektilla pyritään yrittäjyyskasvatuksen systemaattiseen ja johdonmukaiseen kehittämistyöhön sekä yrittäjyyskasvattajien toimivan verkoston rakentamiseen Keski-Suomessa. Tavoitteena on saada yrittäjyyskasvatuksen parhaat oppimismenetelmät ja -ympäristöt keskisuomalaisten käyttöön ja muodostaa oppimismahdollisuuksien kokonaisuus niitä edelleen kehittämällä. Katsaus koostuu koostuu keskisuomalaista yrittäjyyskasvatustyötä kuvaavista kirjoituksista. Kuvaukset ovat joko toimijoiden omia kirjoituksia tai haastatteluiden pohjalta koottuja. Kuvaukset muodostavat yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun esiopetuksesta korkea-asteelle huomioiden kolmannen sektorin yrittäjyyskasvatuksen. Ohjelman loppuun on koottu SWOT-analyysi tämänhetkisestä tilanteesta keskisuomalaisia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. SWOTanalyysi kuvaa keskisuomalaisen yrittäjyyskasvatustyön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Analyysi on muodostettu kehittämisohjelmaan kerätyn aineiston pohjalta tekemällä synteesi haastatteluista, case-kuvauksista sekä työpajojen tuotoksista. Julkaisu on kirjoitettu osana maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman kokoamista. Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda yhteinen toimintamalli, jonka mukaan organisaatiot ja yksittäiset toimijat voivat mukauttaa omaa toimintaansa ja määritellä oman tapansa toteuttaa yrittäjyyskasvatusta. Näin ovat tehneet jo useat toimijat, kuten tämän julkaisun kuvauksista voi lukea. Paljon on siis jo meneillään, mutta kehityksen tueksi tarvitaan uusien toimijoiden mukaantuloa sekä jo käynnissä olevan toiminnan kehittämistä ja kirkastamista tulevina vuosina. Jokainen pienikin yrittäjyyskasvatusteko on tärkeä askel kohti yritteliästä maakuntaa, jossa koulujen ilmapiiri on kannustava, yrittäjyysaktiivisuus kor keaa, yrittäjyysosaaminen korkealla tasolla, palkkatyö on entistä tuottavampaa, kansalaiset ovat aktiivisia, eikä yhteiskunnasta syrjäytyneitä ole. Tämän tavoitteen toteuttamisessa jokaisen toimijan opettajan, kuntapäättäjän, aluekehittäjän, nuorisotyön tekijän, järjestötoimijan, yrittäjän ja vanhempien työ on arvokasta, joten kutsumme kaikki mukaan yritteliäisyystalkoisiin! 7

9 Yrittäjyyskasvatuksesta sanottua MIKSI? Opettajalle mahdollisuus nauttia ja innostua omasta työstään opiskelijoiden innon kautta Luovuus ja vapaus tehdä generoivat iloa Vastuun jakaminen keventää opettajan taakkaa Epäonnistuminen on positiivista, riskit erittäin pienet Mahdollistaa yhdessä tekemisen opettajien kesken Ei enää yksinäistä puurtamista: Yhteinen jaettu vastuu ja ilo Nuoret tekemisen kautta elämässä pärjäämiseen Yrittäjyyttä ja yrityksiä rakennemuutoksen jälkeisiin kuntiin Elämää ympäri Keski-Suomea Yksikin itsensä työllistänyt iso juttu pienelle kunnalle Yritteliäisyys osaksi kuntien toimintaa pakko muuttua, ei vaihtoehtoja, jos halutaan säilyä hengissä MITEN? Rutiineista uuden luomiseen ja löytämiseen Ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen Vertaistoiminta: opiskelija opiskelijalle, opettaja opettajalle Tehdään sellaista mitä opettajat eivät osaa etukäteen pois turvallisuushakuisuudesta Ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia Luodaan ideoita, joita kaikki saa verkostossa vapaasti ja avoimesti hyödyntää Toimintaa läpäisevänä ei saa irrottaa muusta erilliseksi Kaikki toimijat yhdessä Kriittisen massan kautta pysyvään muutokseen Tarvitaan 1) painetta alhaalta kysyntää opiskelijoilta ja 2) painetta ylhäältä integroituna opetussuunnitelmiin ja johdon tukea Jännitteet vievät asiaa eteenpäin Tarvitaan sytyke organisaation sisältä Positiivinen kateus vie kaikkia eteenpäin Yhdessä yrittäminen, kokeilu ja uskaltaminen ryhmässä Nuorten menestystarinat vievät sanomaa eteenpäin Vanhemmat mukaan 8

10 1 Esiopetus Esiopetusikäiset lapset elävät viimeistä vuottaan päiväkodissa. Tavoitteina ovat oppimaan oppiminen, myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan, kouluvalmiuksien saavuttaminen, oppimisen ilon löytäminen, hyvät ja luontevat käytöstavat, omatoimisuus ja ryhmässä toimimisen taidot. Esiopetuksessa yrittävyys/yrittäjyys nähdään omatoimisuuden, yrittämisen, kädentaitojen ja innostamisen lisäämisenä. Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä luomalla lapsia voidaan ohjata luottamaan paremmin omiin kykyihinsä. Tärkeää on positiivisen yritteliäisyyden kehittäminen ja ymmärrys asioiden loppuun viemisen tärkeydestä. Päiväkoti Mesikämmen, Keuruu Tausta Yksityinen päiväkoti Mesikämmen on kaupungin ainoa vuoropäiväkoti, jonka lasten vanhemmissa on runsaasti yrittäjiä. Useiden hoitajien puolisot toimivat yrittäjinä, joten luonnolliset linkit yrittäjyyteen ovat vahvat. Yrittäjyys nähdään päiväkodissa elämäntapana ja sisäisenä yrittäjyytenä. Päiväkodin toimintaa ohjaavat ylätasolla kunta ja asia kastasolla 1) vanhemmat ja 2) lapset. Kunkin lapsen vanhempien kanssa tehdään yhdessä keskustelemalla varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Keskusteluissa sovitaan erikseen lapsen, perheen 9

11 ja päiväkodin vastuut sekä tehtävät, jotka on koottu kirjalliseen muotoon ja yleensä otettu hyvin vastaan. Kasvatustyön taustalla perheiden tavat ja tottumukset ohjaavat toimintaa. Päiväkodin ydinajatuksena on, että lapset ottavat itse vastuuta. Asioita ei tehdä lapsille päiväkodissa valmiiksi ja vanhempia kannustetaan tukemaan lasten vastuullisuutta myös kotona. Tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden toimijoita, jotka ymmärtävät työnteon merkityksen yhteiskunnassa. Kasvavana haasteena ovat kotoa saadut erilaiset mallit. Kasvatuksen tavoitteina ovat omatoimisuus, vastuunkanto ja pieni ripaus luovaa hulluutta. Päiväkodista onkin vuosien saatossa kasvanut yhteiskunnallisesti aktiivisia lapsia ja nuoria. Menetelmät Yrittäjyyskasvatus on oleellinen läpileikkaava osa päiväkodin kaikkea toimintaa. Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan pienten konkreettisten askeleiden kautta. Jokaiselle ikävuodelle on asetettu ikää vastaavat ja sen mukaan kasvavat tavoitteet, joiden saavuttamiseen lapsia ohjataan heitä kannustavin keinoin (esim. tarroilla) sekä kotona että päiväkodissa. Esimerkiksi odotetuilla pellejuhlilla lapset oppivat näkemään oman toimintansa tuloksen. Päiväkodissa myös keskustellaan säännöllisesti yrittäjän työstä ja lapset saavat kertoa ja pohtia omia näkemyksiään. Päiväkodin toiminnassa ei käytetä valmiita malleja, vaan kaikki hoitajat toimivat yrittäjämäisesti ja kehittävät tilanteen mukaiset ratkaisut. Esimerkkejä: Erilaisia lapsia omatoimisuuteen kannustavia toimia on useissa pienissä konkreettisissa asioissa kuten se, että lapsia ohjataan ottamaan vastuu omista tavaroista ja työvälineistä. Vastuu tulee toiminnallisen työskentelyn kautta. Onnistumista tuetaan ja siitä palkitaan. Kevätjuhlat toteutetaan prosessina, jossa lapsilla, vanhemmilla ja hoitajilla on omat roolinsa, joiden toteutuksen ryhmät miettivät keskuudessaan. Lopputulos on alussa arvoitus, mutta oleellista on oppia sietämään, kuitenkin turvallisesti ohjattuna, epävarmuutta sekä kehittää lasten luovaa ratkaisukykyä. Hallin päiväkoti, Jämsä Tavoitteet Päiväkodin tavoitteena on, että lapset ottavat vastuuta omista tekemisistä ja ymmärtävät syy seu raus-suhteiden merkityksen omassa toiminnassaan. Lapsia kannustetaan yrittämään aina parhaansa ja huolehtimaan omista ja päiväkodin tavaroista. Yrittäjyyteen kuuluu omien taitojen ja erityisominaisuuksien harjoittaminen. Toisten huomiointi kuuluu olennaisena osana kaikkeen tekemiseen. Tätä kautta tavoitteena on lasten hyvä itsetunto, positiivinen minäkuva sekä saada lapset ymmärtämään, että yhdessä tekeminen tuo iloa ja palkitsee kaikkia osapuolia. Yhteisöllisyys vahvistuu ja lapset saavat lisää roh keutta vuorovaikutukseen. Menetelmät Yritteliäisyyttä edistetään kannustamalla ja rohkaisemalla. Työtä tehdään dialogisella työotteella hyödyntäen pienryhmätoimintaa. Päiväkodissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja leikin avulla, luovuutta ruokkien, itse tekemällä ja kokeilemalla. Oppimisympäristöjen rakentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja hyödynnetään lähiympäristön suomia mahdollisuuksia. Projektioppimista hyödynnetään paljon toiminnassamme; esimerkiksi lapset ovat valmistaneet vanhemmille, palvelutalon asukkaille, naapurikoulun ekaluokkalaisille ja 10

12 isovanhemmille vuosittain näytelmän, jonne kaikki kutsukorteista, lavasteista ja tarjoiluista lähtien on tehty itse. Sapere - menetelmää käytetään ruokakasvatuksessa koko Jämsän varhaiskasvatuksessa, siinä lapsilla on erinomainen mahdollisuus myös yrittäjyyskasvatuksen harjoittamiseen. 11

13 2 Perusaste Kannonkosken koulu Tausta Kannonkoski on yrittäjyysmyönteinen kunta, jossa yrittäjyys on nostettu valtuustostrategiaan ja sitä kautta kaikkien koulujen painopistealueeksi. Yrittäjyyskasvatus nähdään alakoulussa välineenä omista asioista huolehtimiseen, luovaan ja innovatiiviseen ajatteluun. Yläkoulussa korostuvat tiedon uskottavuuden arviointi ja kyseenalaistaminen, maalaisjärjen käyttö, ongelmien ratkaisukyky, opitun soveltaminen käytäntöön ja oppilaiden oma realistinen itsearviointi. Kaikille asteille yhteistä on kannustaminen tekemiseen ja työmoraalin ylläpitäminen. Samalla opitaan epämukavuuden sietoa ja kykyä elää muuttuvassa maailmassa, jossa kaikki ei ole aina mukavaa. Toteutus Yrittäjyyskasvatuksen toteutus pohjautuu yrittäjien kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Oleellista yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa on ohjaaminen omatoimiseen työskentelyyn ja organisointiin. Alakoulu Ammattien esittely, paikalliset vahvuusalat, tukioppilastoiminta (tsemppipisteet, palkinnot), kioskin pitäminen. Sadunkerronta: 4-luokkalaiset ovat kirjoittaneet satuja ja lukeneet pienemmille. Keittokirja: oppilaat ovat keränneet paikallisia reseptejä julkkiksilta ja asukkailta sekä koonneet ne myytäväksi keittokirjaksi. Kalenteri: koottu oppilastöistä myyntiin. 12

14 Joulutervehdykset: oppilaat leipoivat joululeivonnaisia ja jakoivat vanhuksille tervehdyksinä. Yläkoulu Kuvitteelliset liikeideat, varainkeruu yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, ohjelmien tuottaminen veteraanijuhlaan ja jouluavausparaatiin. Toripäivät, joihin oppilaat leipovat, myyvät tuotteet itse torilla sekä vastaavat siivouksesta, markkinoinnista sekä mahdollisista arpajaisista. Yläkoululaiset järjestävät pienemmille retkipäiviä esim. luontoretki ja tonttupolku. Vertaissovittelutoiminta: oppilaat ratkovat pienet kiista- ja ongelmatilanteet koulutettujen sovittelijaoppilaiden johdolla. Oppilaat sopivat keskenään ja myös seuraavat sopimuksen toteutumista. Opinto-ohjaus: Yrityksiin tutustumiset, TET (työelämään tutustuminen) Kerhot ovat keskeinen osa koulun toimintaa. Kerhojen toimintaa järjestetään oppilaiden toiveita kartoittavan kyselyn perusteella. Viime vuosina toimineita teemakerhoja ovat kotitalouskerho, urheilukerho, kalastus- ja eräkerho, lemmikkieläinkerho, monitoimikerho, kuviskerho, ampumakerho ja kielten kerho. Toiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä muiden paikallisten toimijoiden kanssa (esim. 4H-kotitalouskerhossa). Konneveden kirkonkylän koulu Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan eri kouluasteilla yrittämisen kautta. Opettajat ja oppilaat ovat yhdessä keränneet rahaa kouluympäristön kehittämiseen, istuttaneet kasveja ja tehneet muita pihatöitä. Työ on sisällytetty maa- ja metsätalouden sekä biologian opintoihin. Kouluissa järjestetään teemapäiviä kuten taideviikko ja ympäristöviikko. Esimerkkejä toteutustavoista: Alakoulussa: maatilavierailut, kädentaitoprojektit ja valmistettujen tuotteiden myynti, itsenäisyyspäivän juhlat ruokailuineen. Yläkoulussa: luokkaretkien varainhankinta, yritysyhteistyö fysiikassa, kemiassa sekä maa- ja metsätaloudessa, palkittu oppilaskuntatoiminta, joka on pyörittänyt kioskia 20 vuotta, teoriaa yrittäjyydestä ammattina 9. luokan opetussuunnitelmassa sekä yritysneuvojan vierailut koululla. Opinto-ohjauksen tunneilla on käyty keskustelua teemalla Minustako yrittäjä? Työelämään tutustutaan 7. luokalla koulun ruokalassa ja luokilla viikon työhön tutustumisen kautta. Tunneilla tiedotetaan kesätyöpaikoista sekä harjoitellaan työnhakua. Opinto-ohjaaja on suorittanut OPO2- kurssin, jonka lopputyönä on perehdytetty opiskelijoita paikkakunnan yritystoimintaan. Tahkonpolun koulu, Pihtipudas Tausta Tahkonpolun koulu on Pihtiputaan ainoa yläkoulu, jossa on lähes 200 oppilasta. Suuri osa oppilaista asuu muualla kuin keskustassa, joten koulukyydityksen piirissä on noin puolet oppilaista. Noin kolmannes Pihtiputaan työpaikoista liittyy maatalouteen. Moni koulun oppilaista harrastaa urheilua erityisesti lentopalloa Plokin riveissä ja salibandya eri toimijoiden järjestämissä kerhoissa, käy kansalaisopiston tunneilla tai kerhoissa ja luonnollisesti viettää paljon aikaa ystäviensä kans- 13

15 sa. Kunnan nuorisotilat, joissa nuoret voivat iltaisin tavata toisiaan, sijaitsevat koulun yhteydessä. Pihtiputaan 4H-toiminta on merkityksellistä ja osallistuminen siihen vilkasta. Koulun arjessa pyritään korostamaan oppilaan omaa vastuuta ja sitoutumista koulutyöhön. Yläkoululaisten ikävaihe tuo omat haasteensa arjen hallintaan niin oppilaille kuin opettajillekin. Jokainen oppilas pyritään kohtaamaan yksilönä ja häntä autetaan löytämään ja vahvistamaan omia vahvuuksiaan. Oppilasta kannustetaan tutustumaan uusiin asioihin ja yrittämään parhaansa. Toisten huomioiminen ja yhteistyötaitojen kehittäminen on keskeistä. Omalla käytöksellä ja valinnoilla tulee vaikuttaneeksi työskentelyilmapiiriin ja työskentelyn sujumiseen. Tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet koulussa ovat pitkälti sisäisen ja omaehtoisen yrittäjyyden alueilta. Koulussa pyritään siis tukemaan nuoren kasvua yksilöksi, joka ottaa vastuuta sekä itsestään että koko kouluyhteisöstä, asettaa itselleen tavoitteita ja pyrkii saavuttamaan ne. Kaikki ei kuitenkaan aina suju suunnitellusti, joten epävarmuutta tai painetta pitää tietyssä määrin oppia sietämään. Työn etenemistä ja tuloksia tulee myös osata arvioida, joten asiallisen kritiikin antaminen ja vastaanottaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Toki tavoitteena on lisäksi tarjota monipuolinen näkemys yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Tässä keskeisinä osatekijöinä ovat työnteko ja elinkeinoelämä. Toteutus Yrittäjyyskasvatusta toteutetaan aihekokonaisuutena eli eri oppiaineissa lähestytään asiaa sille luonteenomaisista ja soveltuvista näkökulmista. Yrittäjyysteema näkyy mm. siinä, että oppilaita sitoutetaan koulun yhteiseen arkeen. Joka luokalta on valittu edustaja oppilaskunnan hallitukseen, joka esim. suunnittelee ja järjestää koulun liikuntapäivää, jouluista puurojuhlaa tai vappukarnevaalia. Oppilaskunnan hallitus ottaa myös kantaa monenlaisiin koulun käytänteisiin ja voi tehdä muutosehdotuksia tai esittää uusia ideoita koulun kehittämiseksi. Tukioppilaiden muodostama tiivis ryhmä, joka toimii koulun yhteishengen nostamiseksi ja erityisesti kiusaamista vastaan, on tärkeä arjessa näkyvä joukko. Tukioppilaat ovat vuosittain innokkaasti ja vastuullisesti ottaneet tehtävän vastaan. Koulun oppilaita toimii myös kunnan nuorisovaltuustossa yhdessä lukiolaisten kanssa. Nuorisovaltuusto ottaa kantaa kunnan nuorisotoimea koskeviin asioihin ja pyrkii omalta osaltaan kehittämään nuorten viihtymistä paikkakunnalla. Samalla opetellaan yhteiskunnan toimintatapoja. Useat luokat keräävät varoja leirikoulua tai 9. luokalla tehtävää luokkaretkeä varten. Lukuvuonna koulun luokat toteuttivat itse suunnittelemaansa varainhankintaa mm. myyjäisillä. Tätä kautta oppilaat ovat oppineet rahan arvoa ja työntekoa sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin. Koulussa toimii klo 13:n välitunnilla välipalakioski, jossa myydään omakustannushintaan terveellistä välipalaa. Keittiöhenkilökunta valmistaa välipalan, mutta myyjinä toimivat vapaaehtoiset oppilaat. Myyjät hoitavat osansa huolellisesti vuorollaan, ja kioski on todella suosittu. Työelämään tutustuminen on kiinteä osa koulutyötä. Oppilaat ovat 7. luokan aikana tutustuneet päivän ajan koulun henkilö- 14

16 kunnan työhön laitosmiehen, keittiöhenkilökunnan tai siivoojan mukana. Tällä on pyritty paitsi tekemään ammattia tutuksi myös herättämään oppilaita vastuuseen omasta työympäristöstä. 9.-luokkalaiset puolestaan viettävät kaksi työelämään tutustumisviikkoa eri työnantajan palveluksessa ja saavat näin omakohtaisia kokemuksia eri aloilta, usein myös yrittäjän ammatista. Oppilaanohjauksessa ja äidinkielessä harjoitellaan asiakirjoittamista, esim. työpaikkahakemuksen, CV:n tai raportin kirjoittamista. Koulun oppilaat ovat tehneet retkiä eri oppilaitoksiin tai yrityksiin sekä osallistuneet mm. Taitaja-kilpailuun. Muihinkin kilpailuihin osallistutaan tilanteen mukaan, mm. Kerhokeskuksen yrittäjyysaiheinen Yritys hyvä -kirjoituskilpailu on jokavuotinen perinne. Saarijärven yläkoulu Tausta Oppilaiden elämänpiiri on tyypillisesti kotikeskeinen : ystäväpiiri, harrasteet, koulu, kotipaikkakunta. Merkityksellisintä ovat ihmiseksi kasvun perus asiat, huolenpito, päivittäisten tarpeiden turvaaminen, hyväksytyksi tuleminen, välittäminen, turva, opiskelu, ryhmään kuuluminen ja alkava irtiotto kodin piiristä. Keskeisiä kasvun ja kehittymisen tavoitteita ovat: kasvaa tasapainoiseksi, sosiaaliseksi ja terveeksi nuoreksi, joka kykenee pitkäjänteiseen ja luovaan ajatteluun, toimintaan ja itsehillintään sekä ahkeruuteen ja rehellisyyteen omissa toimissaan ja ympäristössään. Kasvu oman elämän haltuunottoon on tär keää: vastuut ja velvollisuudet, oikeudenmukaisuuden tavoittelu sekä realistinen hahmotus omasta itsestä unelmiin nähden (Idols-tähti ja julkkis eivät ole järkeviä ammatinvalinnan urasuunnittelussa). Tavoitteena on oman ammatillisen uran ja kiinnostuksen herääminen sekä omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytäminen. Aktiivista ja osallistuvaa kansalaisuutta tavoitellaan mm. tutustumalla yhteisöllisiin työskentelymenetelmiin. Omien oikeuksien tunteminen, vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoitteet Perusarvot, eettiset lähtökohdat: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, itsehillintä, empatiakyky, vastuu ja vapaus. Oma aktiivisuus ja toimeliaisuus, demokratian perusteet, omien oikeuksien tuntemus, kyky tehdä itselle tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Kyky työskennellä ja pohdiskella asioita, luova ongelmanratkaisukyky, oppimaan halukas itseohjautuva nuori. Sosiaaliset taidot: yhteistyökyky, kyky antaa ja vastaanottaa palautetta, yleissivistys, kielitaito. Toteutus Musikaalin toteutus, jonka periaatteet olivat: Yksilökeskeiset ja yhteisölliset työskentelymenetelmät: kielet musiikki, kuvataide, tanssi ja kirjoittaminen. Kielitaito ja eri taideaineet luovat prosessit toiminnaksi. Oikeudenmukaisuus: Teoston ja Kopioston sääntöjä ei rikota. Kaikki tehty itse alusta loppuun - tietoisesti valittu arvo, joka ohjaa toimintaa. Useille erilaisille toimijoille riittää tekemistä myös tuotannossa ja markkinoinnissa. Kuvataiteessa yhteistyö kirjapainon kanssa: kirjankansien suunnittelua sekä lasten askarteluvihkoja, Saarijärven Pullistuksen hiihtokisalogojen ja julisteiden suunnittelu. 15

17 Mainoksien ja yritysvideoiden tekeminen. Video/valokuvaus: YouTubessa omat animaatiot ja leffat: omalle taiteelliselle tuotokselle laaja julkisuus ja palaute. Ihmefilmiprojekti: klassikkoelokuvien katselu ja osallistuminen valtakunnallisille keskustelupalstoille elokuvan katselukokemuksista. Mielipiteiden vaihto ja oman ymmärryksen laajentuminen, kun keskustellaan vertaisryhmissä taidekokemuksista. Vierailut yrityksiin, yrittäjän vierailut: yrittäjyyden merkityksen tajuaminen. Oma liikeideasuunnitelma. Pitkiä projekteja, joissa oma vastuunotto tuloksista. Oppiainerajat ylittäviä yhteistyöprojekteja. 16

18 3 Toinen aste Taustaa Nuoruusikä on ihmiselle tärkeä kehitysvaihe, jossa nuori etsii ja löytää oman minäidentiteettinsä. Kehitystä ylläpitäviä prosesseja ovat vertaisryhmän paine ja roolikokeilut. Vaiheeseen kuuluu erilaisten valintojen tekeminen kuten koulutus- ja ammatinvalinta. Havighurstin mukaan nuoruuden ikävaiheeseen kuuluvia kehitystehtäviä ovat mm. identiteetin tunteen kehittyminen, valmistautuminen koulutus- ja ammattiuralle sekä käyttäytymistä, toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia ohjaavien arvojen omaksuminen (Kuusinen & Korkiakangas 1999, 130). Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta ikävaihe on merkityksellinen. Ammatillisessa koulutuksessa hyvän ammattiosaamisen oppimiseen sisältyy myös valmius toimia yrittäjänä. Ammatillisella koulutuksella on siis tärkeä sija nuoren sisäisen yrittäjyyden, omaehtoisen yrittäjyyden sekä ulkoisen yrittäjyyden eli yrittäjäksi ryhtymisen asenteisiin vaikuttajana. Oppilaitosten yrittäjyyskasvatus on keskeisessä asemassa ammatillisen identiteetin kehittymisessä, vaikka ammatillisessa koulutuksessa nuoret ovat vielä niin nuoria, ettei yrittäjän ura heti koulutuksen jälkeen yleensä ole ajankohtainen. 17

19 Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että nuorten yritysten perustamisaikomukset vähenevät kouluttautumisen ja iän myötä. Alemman ja korkeamman tason opintoja suorittaneiden välillä on eroa ja perustamisaikeet ovat huipussaan noin 25 ikävuoden tienoilla. (Rouvinen & Väänänen 2004, 66.) Tämän tiedon perusteella toisen asteen ammatillisella koulutuksella näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet lisätä nuorten yrittämisintoa. Ammatillinen koulutus Tavoitteet Vuosina ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet uudistuivat. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisällyttää yrittäjyysosaamiseen ja yrittäjävalmiuksiin liittyviä ammattitaitovaatimuksia joko sisällytettynä tutkinnon osien tavoitteisiin tai erillisenä tutkinnon osana vähintään viiden opintoviikon verran. Kaikille opiskelijoille tarjotaan perustiedot yritystoiminnasta kehittämällä samalla valmiuksia toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa. Yrittäjäosaaminen arvioidaan kuten muukin tutkintoon sisältyvä osaaminen. Erityisesti ammatillinen toisen asteen koulutus on avainasemassa yritysten ja muiden organisaatioiden ammattitaitoisen työvoiman sekä potentiaalisten yrittäjien kouluttajana. Tärkeimpänä tavoitteena 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa on yrittävän ja yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuvan asenteen luominen. Opiskelijoita pyritään valmentamaan yrittäjämäiseen työskentelyyn mm. tiimi- ja projektioppimisen kautta. Lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat perehtyvät yritystoimintaan ja saavat yrittäjävalmiuksia myös käytännössä työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Kaikkiin tutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikon työssäoppiminen, jonka aikana työskennellään yrityksissä aidoissa työympäristöissä. Myös ammattiosaamisen näytöt annetaan työpaikoilla ja niiden arviointiin osallistuvat myös työelämän edustajat. Opettajien työelämäosaamista vahvistetaan täydennyskoulutuksella ja erityisesti opettajien työelämäjaksoilla, joilla opettaja voi perehtyä yrittäjyyteen käytännössä. Oppimisympäristöjä kehitetään yrittäjyysopintoja tukevaan suuntaan yhteistoiminnassa yritysten kanssa, harjoitusyrityksissä ja yritysverkostoissa tapahtuvan oppimisen avulla. Opiskelijalla on myös mahdollisuus opintojen aikana tehdä liiketoimintasuunnitelma oman yrityksen perustamista varten. (Opetusministeriö, 2009) Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät allekirjoittivat Y4-yrittäjyyssopimuksen huhtikuussa Sopimuksessa he sitoutuivat edistämään yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyyttä Keski-Suomessa maakunnallisella yrittäjyyskoululla ja yrittäjyyden opinpolulla Y4-toiminta-ajatuksen mukaisesti. Yrittäjyyskoulun avulla tavoitellaan yrittäjämäisesti toimivia työntekijöitä työyhteisöihin ja innostetaan opiskelijoita yrittäjyyden opinpolulle. Yrittäjyyden opinpolun avulla madalletaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Yhtenä tavoitteena on edistää opiskelijoiden arkiluovuutta eli mahdollisuuksien näkemistä arkipäiväisissä tilanteissa. Lisäksi on tärkeää, että oivaltamisen prosessi tehdään näkyväksi ja että opiskelijoita kannustetaan jakamaan oivalluksiaan ja omia ajatuksiaan muiden ryhmän jäsenten kanssa. Yrittäjyyskoulun opintojen arvioinnissa pääpaino on itse arvioinnissa ja ryhmäarvioinnissa. Yrit- 18