Kiusaaminen pienten lasten parissa 10/30/2016. Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi

Transkriptio

1 Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi KT Laura Repo, Helsingin yliopisto Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Arvot havaintoja ohjaamassa Termistön käyttö: kiusaaja, uhrit ja kiusaaja-uhri leimaavia Alle 3-vuotiaat 2 1

2 Miksi ehkäisyä ja tutkimusta jo varhaisina vuosina? 3-7 vuoden iässä tapahtuu tärkeitä kehityksellisiä vaiheita Tunteiden ja käyttäytymisen säätely, sosiaaliset suhteet ja ystävyys, aggressiivinen ja prososiaalinen käyttäytyminen Ryhmässä Ryhmädynamiikan ensimmäiset vaiheet, roolit ja vakiintuneet ystävyyssuhteet, näiden suhteiden laatu Varhaiskasvatuslaki (580/2015) 2a: varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö. Pykälän perusteluissa edelleen todetaan, että varhaiskasvatusympäristö kattaa niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisen ympäristön ja sisältää esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyn (OKM tiedotteet ) 2

3 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen: Lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan (artikla 2, 19). VASU2017 Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään. Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Varhaiskasvatuksessa ei sallita kiusaamista, väkivaltaa eikä häirintää. Lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti. Häirintä-, kiusaamis- tai väkivaltatilanteista keskustellaan lasten huoltajien kanssa ja etsitään yhdessä ratkaisuja. Copyright Laura Repo Kiusaamisen seuraukset Tutkimusten mukaan kiusaamisella on pitkäkestoiset ja vakavat seuraukset niin kiusatulle kuin kiusaajallekin. Kiusatuilla: vaikeuksia vertaissuhteissa myös myöhemmin elämässä, itsetunnon alenemista, masentuneisuutta, ahdistusta, itsetuhoisia ajatuksia Kiusaajat: vaikeuksia vertaissuhteissa myös myöhemmin elämässä, riski jatkaa kiusaamista aikuisena, lisääntynyt riski rikoksiin ja muuhun asosiaaliseen käytökseen Jos kiusaamiseen ei puututa lapsen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi vaarantuu Vaikuttaa koko ryhmään: turvaton ilmapiiri Copyright Laura Repo 3

4 Kiusaamisen määrittelystä Perinteiset koulukiusaamisen määritelmät ovat pulmallisia pienten lasten parissa: esim. tekojen tietoisuus, kokonaisuuden ymmärtäminen Kiusaamisella tarkoitetaan ryhmässä tapahtuvaa loukkaavaa ja vahingoittavaa vuorovaikutusprosessia, joka ajan myötä johtaa jonkun tai joidenkin sulkemiseen yhteisön ulkopuolelle (Repo & Laaksonen, 2016). 7 Perhe ja vanhemmat Pihapiiri, kaverit ja harrastukset Lasten sosiaaliset taidot sekä erityisen tuen tarve Lapsiryhmän toimintakulttuuri Käyttäytymisnormit Alueelliset palvelut esim neuvola, lastensuojelu, ohr Yhteiskunta ja siinä vallitsevat arvot, media Kiusaaminen, yksinäisyys, torjunta Vertaisten tukeminen Me henki Päiväkodin kulttuuri ja sijainti Lapsiryhmän pedagogiikka Ryhmän aikuisten tavat, tottumukset ja uskomukset Kulttuuriset tavat ja uskomukset Repo,

5 Kiusaamiselle tyypillistä Ryhmäilmiö: Ryhmän jäsenet vaikuttavat siihen esiintyykö kiusaamista vai ei Roolit kiusaamistilanteissa Yksilötasolla lapset ovat kiusaamista vastaan Ryhmän epäviralliset normit ylläpitävät ilmiötä ja ryhmä ylläpitää normeja Erilaisuuden myytti Copyright Laura Repo Myötäsyntyinen sosiaalisuus ja ryhmään kuulumisen tarve Ihminen on luonnostaan hyvin sosiaalinen olento. Tutkijoiden mukaan aivojen tärkeimpiä tehtäviä on vastavuoroinen viestintä (Siegel, 2014). Toisista kiinnostuminen, toisten ymmärtäminen ja toisille merkityksellisenä oleminen ja ilon tuottaminen muille ovat ihmisille ensisijainen perustarve (Mäkelä & Sajaniemi, 2013.) Lapset ovat jo syntyessään kiinnostuneita muista ihmisistä, siitä mitä toiset tekevät sekä miten he suhtautuvat toisiinsa. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa, niin aikuisten kuin toisten lasten kanssa, lapselle syntyy miellyttäviä kokemuksia ja muistijälkiä toisten kanssa elämisestä. 10 5

6 % of group total 10/30/2016 Tutkimushaastattelut Lapset pystyivät kertomaan ja sanoittamaan mitä kiusaaminen tarkoittaa. Käsite on arkipäiväinen ja tuttu. Henkilökunnan ja lasten käsitykset ja kertomukset poikkesivat vain vähän toisistaan Näyttäisi olevan hyvin samankaltainen ilmiö kuin koulukiusaaminen Vanhemmat epäröivät voivatko pienet lapset kiusata Nii, sitte on olemassa sellasta kiristämistä, sellasta, että kiristää, se on sellasta, että kaveri sanoo, että mä en oo sun kaveri, jos sä et tee tota ja tätä, ja se on kiusaamista. Tyttö 6v. Copyright Laura Repo Kiusaamisen yleisyys 3-6 vuotiaiden keskuudessa Bullies and victims by group 16,0% 14,0% 12,0% 10,0% 8,0% bullies bully-victims victims 6,0% 4,0% 2,0% 0,0% all immigrant special needs 6

7 Kiusaamisen muodot Fyysinen kiusaaminen (7,5 % ) Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen (8,2 %) Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Psyykkinen kiusaaminen (10, 7 %) Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Seuraamukset Silloin kun lapsi on toiminut aikuisen arvion mukaan väärin (esim kiusannut muita): Keskusteltiin ja juteltiin (pehmeät keinot) Pyydettiin lasta pyytämään anteeksi ja hyvittämään teot (sopimus) Lasta rangaistiin esim jäähypenkillä (76%) tai eristämällä muista lapsista (37%) (kovat keinot) 14 7

8 Seuraamukset ryhmissä, joissa käytettiin kovia keinoja, esiintyi enemmän kiusaamista (.153, p<.001). ryhmissä, joissa käytettiin kovia keinoja vastaajat arvioivat seuraavat väittämät negatiivisesti: Jos kiusaamista on ollut ja niihin on puututtu, onko kiusaaminen loppunut Erilaisia pedagogisia tapoja toimia kokeillaan ja arvioidaan Lapsiin suhtaudutaan lämpimästi ja rakastavasti Kiusaamisen ehkäisy Kiusaamisen ehkäisyn neljä ulottuvuutta: 1. Yksilötasolla Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Ujot ja syrjäänvetäytyvät lapset 2. Ryhmätasolla Ryhmän koheesion rakentaminen Leikkiin osallistuminen Laadukas varhaispedagogiikka 3. Työyhteisötasolla 4. Aikuisen ja lapsen välinen suhde 8

9 Aikuisen ja lapsen suhde Läheisyys ja vähäiset konfliktit aikuisen kanssa ovat yhteydessä lapsen sosiaaliseen kompetenssiin, yhteistyökykyyn ryhmässä sekä viihtyvyyteen (Ladd & Burgess, 2001; Zhang & Nurmi, 2012) Turvallinen suhde aikuiseen on yhteydessä prososiaaliseen käyttäytymiseen (Mithcell-Copeland & DeMulder, 1997) Konfliktit opettajan kanssa ovat yhteydessä käyttäytymisen pulmiin erityisesti aggressiivisesti käyttäytyvien lasten parissa (Ladd & Burgess, 2001) Kiusaaminen ja kiusaajan avustaminen ovat yhteydessä matalaan suosioon ryhmässä kun taas uhrin puolustaminen on yhteydessä korkeaan suosioon Konfliktialtis suhde opettajaan on selvä riski kiusaamiselle Läheinen suhde opettajan kanssa rohkaisi lapsia puolustamaan muita Aikuisen ja lapsen läheinen ja lämmin suhde näyttää olevan erityisen tärkeää kiusaamiskäyttäytymisen ehkäisemiseksi ja uhrin puolustamiseksi (Camodeca et al. 2015) Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä Heikko itsearvostus Kehittymättömät sosiaaliset taidot Puuttuminen ja interventio välttämätön Kielteiset käsitykset ja odotukset muista Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio (Laine & Neitola 2002) 9

10 Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Luonteeltaan äkkipikaisia, aggressiivisuus suunnittelematonta ja kontrolloimatonta No yleensä mä en nyt kiusaa, mä yritän vaan saada hermot takaisin Poika, 4v. Proaktiivisesti aggressiivisesti käyttäytyvä: Väkivalta harkittua ja suunniteltua, käyttäytymiseen ei välttämättä liity suuttumustilaa, manipuloiva. Copyright Laura Repo Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivinen aggressio: Turvalliset ihmissuhteet, uhkaavien tilanteiden vähentäminen, tunteiden säätelyn harjoittelu Proaktiivisesti aggressio: Selkeät ja johdonmukaiset rajat, aggressiivisesta käytöksestä ei saa seurata lasta tyydyttävää ratkaisua, yhteistyö kodin kanssa, uusien toimintamallien opettaminen Copyright Laura Repo 10

11 Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät lapset Luottamus Arki, jolla on selkeä rakenne ja rytmi Pitkäkestoiset ihmissuhteet Aikaa Ilo ja huumori Leikkiin houkuttelu, mukana leikkiminen, positiiviset kokemukset toisten kanssa toimimisesta Oman tahdon rohkaisemista Ei-verbaalisen viestinnän ymmärtämistä Ryhmätaso Kouluissa tehtyjen tutkimusten mukaan: Pelkkä hyvä ilmapiiri ei riitä (esim. Salmivalli, 2009) Edellyttää myös kiusaamisen käsittelyä ryhmässä Ryhmän rooleihin ja käyttäytymisnormeihin vaikuttaminen Nuoret arvoivat yhden kouluviihtyvyyden keskeisemmäksi tekijäksi hyvän opetuksen (MLL, 2016)

12 Excellent teaching laadukas pedagogiikka (Orpinas & Horne 2008) Lapsi, joka saa kokea onnistumisten ja oppimisen kokemuksia, voi paremmin. Kun lapsella on ollut iloa tuottavaa puuhaa, hän jaksaa myös olla levollisemmin. Päiväkotipäivään kuuluu väistämättä myös oleilua ja odottamista. Nämä ovat yksi kiusaamisen areena. Ryhmään, jossa oleillaan paljon tulee helposti levoton ja kaoottinen tunnelma. Jatkuessaan saattaa muuttua kiusaamiseksi. Leikkiin osallistuminen ja välituntitoiminta Miksi leikkiä tulisi ohjata ja miksi aikuisen tulisi osallistua siihen? Lapset nauttivat aikuisen osallistumisesta Leikkiä rikastetaan Harjoitellaan kompromissin tekemistä Lasten osallisuus mahdollistuu Me-henki vahvistuu Riitatilanteita syntyy vähemmän Kiusaamistilanteiden syntyminen voidaan estää Tuetaan ryhmää ottamaan huomioon toiset ja hyväksymään toisiaan paremmin Sosiaaliset taidot kehittyvät 12

13 Ryhmän koheesio Jokaisen oikeus kuulua ryhmään sen tasavertaisena jäsenenä Ryhmäyttämisleikit Ryhmän yhteiset puuhat, esiintymiset, retket, sählypelit, juhlat Yhteiset ongelmanratkaisut Mahdollisimman monipuoliset ystävyyssuhteet Kirjallisuutta Lastenkirja PIKI ja siihen liittyvä toimintamalli ja ohjeistus: Kirkkopelto, K (2016) Piki. Lasten keskus + Haapsalo, T., Kirkkopelto, K. & Repo, L. (2016). Mun ja sun juttu. Lasten sosiaalisten taitojen vahvistaminen kiusaamisen ehkäisyssä. Lasten keskus. Repo, L. (2015). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PSkustannus. Tulossa : Laaksonen, V. & Repo, L: Kaveritaitokirja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseksi. Folkhälsan. 13

14 Kiitos! 14