Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Lempäälän kunta, varhaiskasvatuspalvelut

Transkriptio

1 2015 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Lempäälän kunta, varhaiskasvatuspalvelut "Tää on niinku vihanen niinku suuttunu ku tota toi otti siltä kultaisen kiven vaikka se oli tällä niinku eka ku tää löysi sen eka maasta. Ja sit toi otti sen tältä ja si niinku tää itkee ihan kauheesti tuli paha mieli, sitten ne heittää läpsyt ja pyytää anteeks ja sit ne taas leikkii" - 4v tyttö - VARHAISKASVATUS Päivitetty

2 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Lempäälän kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa 2015 Suunnitelman lähtökohdat Lempäälän kunnan varhaiskasvatukseen on nähty tärkeäksi tehdä kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma siksi, että kiusaaminen ilmiönä saadaan nostettua kasvattajien tietoisuuteen ja sen avulla sekä kiusaamisen ehkäisyyn että puuttumiseen saadaan selkeitä, yhteisiä menetelmiä kasvattajille Lempäälässä. Yhteisöllisellä suunnitelmalla saadaan aikaan toimintamalli, johon jokainen kasvattaja voi sitoutua ja koko yhteisö tietää, miten toimitaan ja osaa myös perustella toimintaansa. Asian käsittelyllä vaikutetaan kiusaamiseen liittyviin asenteisiin, kasvatustyö on johdonmukaisempaa ja siten myös tuloksellisempaa, kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen menetelmiä voidaan arvioida ja yhteistyö huoltajien kanssa on selkeämpää ja johdonmukaisempaa. (Kirves & Stoor- Grenner 2011.) Lempäälän kunnallisten varhaiskasvatuspalveluiden kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman tekeminen pohjautuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen vaateeseen lapsen oikeudesta suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan sekä oikeudesta turvallisiin ihmissuhteisiin ja turvalliseen ympäristöön, voimaan tulevaan varhaiskasvatuslakiin, joka ohjaa varhaiskasvatuksen tavoitteiksi varmistaa lapselle kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollisuus kehittää lapsen yhteistyöja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2002) vaateisiin tarjota lapselle turvalliset ihmissuhteet, vahvistaa toiset huomioon ottavia toimintatapoja ja turvata ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, Lempäälän kunnan hyvinvointisuunnitelmaan, jossa ennalta ehkäisevän työn toimenpiteenä mainitaan vuodelle 2015 varhaiskasvatuksen esimiesten kouluttaminen kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen sekä vuorovaikutustaitojen lisäämiseen, 1

3 Lempäälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan , jossa arvojen mainitaan rakentuvan yhdessä elämiselle ja toiminta-ajatuksena mainitaan kannustava, turvallinen ja erilaisia tunteita salliva yhteisö, Lempäälän kunnan päivähoidon laatukäsikirjaan , jossa turvallisuuden yhtenä kriteerinä on kirjattu Kasvattajat ohjaavat lapsia keskinäiseen hyväksyntään ja toistensa kunnioittamiseen. Mahdollisiin kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi lisäksi myös koulussa perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (629/1998, 29). Pihlajamäen päiväkodin kasvattajien ja huoltajien osallisuus tämän suunnitelman laadintaan on ollut merkittävä, koska heidän kanssaan on jo toimintavuonna pilotoitu kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa. Suunnitelman työstämisen pohjalla on ollut siten pilottialueen päivähoitolasten huoltajien näkemykset siitä, mitkä asiat kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmissa tulee näkyä heidän mielestään. Huoltajien näkemyksiä on koottu päiväkodin vanhempainillassa. Lisäksi huoltajien näkökulmia kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen kerättiin varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumissa. Suunnitelmat kolmella tasolla Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma pohjautuu Lempäälän kunnan varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjaan. Kuntatason suunnitelmaan pohjautuen tehdään päivähoitoyksiköiden yhteisölliset kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat ja niihin pohjautuen lapsiryhmien omat kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat, joka on osa kyseisen lapsiryhmän ryhmävasua. Tätä kuntatason suunnitelmaa on työstetty teoriataustan osuudelta pääsääntöisesti Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa väitöskirjailija Laura Revon (ent. Kirves) ohjaavien teosten ja luentojen pohjalta. Laura Repo on myös kouluttanut kasvatushenkilöstöä Lempäälän varhaiskasvatuksessa syksyllä

4 YLEISTÄ KIUSAAMISESTA Kiusaaminen ilmiönä on vaikeaa määritellä täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Varhaiskasvatuksen osalta määrittelyä hankaloittaa se, että kiusaamista ilmiönä on tutkittu lähinnä aikuisilla tai kouluikäisillä lapsilla. Suomessa uraa uurtavaa tutkimusta kiusaamisesta varhaiskasvatusikäisillä lapsilla on tehnyt Laura Repo (ent. Kirves). Revon (2013) mukaan kiusaamiselle tyypillisiä, yleisiä piirteitä on todettu olevan toistuvuus, tietoisuus, vallankäyttö ja ryhmäilmiö. Toistuvuudella kiusaamisilmiössä viitataan pienten lasten kohdalla siihen, että toistuvia mielipahaa aiheuttavia tekoja tulee pitää kiusaamisena vaikka kohde vaihtuisikin. Tietoisuudella pienten lasten parissa viitataan teon tahallisuuteen ja tarkoituksellisuuteen. Vallankäytöllä viitataan siihen, että kiusaamisella usein haetaan valtaa ja hyvää asemaa ryhmässä. Tämän kautta kiusaaminen on myös ryhmäilmiö, jossa ryhmän passiivinen hyväksyntä kielteisille teoille vaikuttaa kiusaamisen jatkumiseen. Repo (2013) kirjoittaa myös, että pienten lasten kiusaamisen määrittelyn yhteydessä tulisikin tarkastella juuri näitä kaikkia kiusaamiselle tyypillisiä piirteitä yhtä aikaa ja pohtia tekoja niiden kautta, jotta voidaan erottaa riidat ja nahistelut kiusaamisesta. Toisaalta pienten lasten kiusaamisen määrittelyssä tulee huomioida erityisesti myös se, mitä lapsi itse kokee. Kiusaaminen ilmiönä on ymmärrettävä, ennen kuin termiä kiusaaminen käytetään laajemmin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada kaikille lapsen kasvattajille yhteinen näkemys siitä, mitä sana kiusaaminen pitää sisällään. (Repo, L ). Päiväkodissa esiintyneet kiusaamisen muodot ja tavat Kirves (nyk. Repo) & Stoor Grenner (2010) tutkimuksen mukaan Fyysinen kiusaaminen (7,5 % ) Sanallinen kiusaaminen (8,2 %) Psyykkinen kiusaaminen (10, 7 %) Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen 3

5 KIUSAAMISEN JA YHTEISEN ARVOPOHJAN MÄÄRITTELY HELPOTTAA KIUSAAMISEN HUOMAAMISTA JA TUNNISTAMISTA Kaikki lasten väliset riidat eivät ole kiusaamista. Kuitenkin sekä riita- että kiusaamistilanteessa lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja tukea. Riidat ja niiden selvittelyt kuuluvat lasten normaaliin kehitykseen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen, yhteiselämän harjoitteluun. Aikuisen täytyy osata sekä havainnoida että tunnistaa kiusaamisilmiö, jotta voi siihen puuttua. Sen vuoksi lapsiryhmien kasvattajat perehtyvät niin koulutusten kuin myös yhteisöllisten kasvattajien keskusteluiden avulla tunnistamaan kiusaamistilanteita ja tunnistamaan kiusaamista ilmiönä sekä erottamaan kiusaamisen tavallisista riitatilanteista. Lempäälässä pilotoidun kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman keskeisimpänä haasteena esiin nousi riidan ja kiusaamisen sisällöllinen erottaminen toisistaan. Näiden käsitteiden erottaminen ja sisällön haasteellisuus näkyi sekä päivähoidon kasvattajilla että myös lapsilla arjen tilanteissa. Kiusaamis-sanaa käytetään usein yleiskäsitteenä, joka sisältää niin riitatilanteet, vahingossa tapahtuneet tönäisyt ym. kuin myös todelliset kiusaamisilmiötkin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää keskittyä yhteisesti avaamaan näiden käsitteiden merkityksiä niin teoreettisesta kuin myös arjen tapahtumien näkökulmasta. Yhteisön yhteistä arvopohjaa etsittäessä käydäänkin keskustelut niin kasvattajien, huoltajien kuin myös lasten kanssa riita ja kiusaaminen - käsitteistä. Yhteisön kaikkien kasvattajien (niin työntekijät kuin myös huoltajat) yhteinen näkemys edesauttaa myös lapsia löytämään erot riidalle ja kiusaamiselle. Nämä työstetään yhteisöllisiä suunnitelmia tehdessä. Koko Lempäälän varhaiskasvatuspalveluissa kiusaamisen ehkäisyn osaamisen lisääminen huomioidaan henkilöstön täydennyskoulutusta suunniteltaessa. Varhaiskasvatuspalveluiden hallinto järjestää tarpeen mukaan yhteisiä koulutuksia kiusaamisesta ilmiönä ja sen havainnoinnista sekä siihen puuttumisesta. Yhteisön esimies huolehtii puolestaan riittävästä kiusaamisen havainnoinnin, tunnistamisen ja puuttumisen osaamisesta sekä kiusaamisen ehkäisyn osaamisesta oman yhteisönsä kasvattajilla. KIUSAAMISEN EHKÄISY, ARJEN TYÖKALUNA MINIVERSO Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa on vaikuttamista lapsiryhmän toimintaan, turvallisen ilmapiirin luomista ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista. Se on osa arjen pedagogiikkaa, joka muovautuu aina kunkin lapsiryhmän tarpeen mukaan. Tehokkainta 4

6 kiusaamisen ehkäisyä on laadukas pedagogiikka jokaisessa arjen tilanteessa. Sen vuoksi yhteisön esimiehen rooli pedagogisena johtajana on merkittävä kiusaamisen ehkäiseviä työtapoja arjessa mietittäessä. Kiusaamisen ehkäisyn näkökulmasta Lempäälän varhaiskasvatuksessa panostetaan vuorovaikutustaitojen, sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoitteluun päivittäisissä arjen tilanteissa. Varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumin jäsenet näkivät lisäksi tärkeänä kiusaamisen ehkäisyn menetelmänä erilaisuuteen tutustumisen ja tottumisen sekä lasten oppimisen hyväksymään erilaisuutta. Konkreettisena arjen työkaluna kiusaamisen ehkäisyyn Lempäälän kunnan varhaiskasvatuspalveluissa on päädytty valitsemaan MiniVerso -menetelmä. MiniVersosta on enemmän tietoa jäljempänä tässä suunnitelmassa. MiniVerso on Lempäälän varhaiskasvatukseen työvälineeksi valittu siksi, että siinä toteutuu keskeisenä ajatuksena lapsen osallistaminen sovitteluun. Lempäälässä on myös kaikilla kouluilla käytössä vertaissovittelu (Verso) yhtenä kiusaamisen ehkäisyn menetelmänä. Niinpä vertaissovitteluun lapselle tulee yhtenäinen sovittelun polku, kun sovittelun ideologian harjoittelu aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa Mini Verso -menetelmällä. Lempäälän varhaiskasvatuksessa koko kasvatushenkilöstö koulutetaan myös Kasvatuskumppanuuden peruskoulutuksella. Siinä tavoitteena on harjoitella hyviä vuorovaikutustilanteita ensisijaisesti huoltajien kanssa, mutta toki samoista taidoista on hyötyä myös lasten kanssa toimimisessa sekä lasten keskinäisiä tilanteita ohjatessa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat iso osa kiusaamisen ehkäisyä. MiniVerso-koulutuksessa Lempäälän kunnan henkilöstölle opetetaan ristiriitatilanteista selviytymistä ja sen opettamista lapsille. Se on ikään kuin jatkokurssi Kasvatuskumppanuuden peruskoulutuksessa saadulle osaamiselle; miten tulee toimia silloin, jos vuorovaikutukseen tulee haasteita. Toimivista keinoista ja menetelmistä, joita voi käyttää kiusaamisen ehkäisyn pedagogiikassa/kasvatuksessa, kerätään kaikille Lempäälän varhaiskasvatuspalveluiden kasvattajille käytössä olevaa materiaalipankkia. 5

7 MiniVerson sovittelukeskustelut MINIVERSO on konkreettinen ja yksinkertainen sovittelun pelisääntöihin pohjautuva arjen työkalu varhaiskasvatuksen maailmaan. Se on toimintamalli, menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka avulla sovittelukoulutuksen saaneet kasvattajat auttavat lapsia löytämään itse ratkaisun riita tilanteeseen. MINIVERSON tavoite on luoda edellytykset lasta osallistavalle, kuuntelevalle ja koko yhteisön hyvinvointia tukevalle toiminnalle. MiniVerson sovittelukeskustelu saattaa riidan osapuolena olleet lapset aidosti kohtaamaan toisensa, jolloin he saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. MiniVerso toiminta perustuu sovittelun vapaaehtoisuuteen, puolueettomuuteen, ehdottomaan vaitioloon ja toimimiseen ilman rangaistuksia. Kaavaa noudattamalla sovittelija-kasvattaja ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Sovittelutoiminnan keskeisintä antia päivähoidossa on vuorovaikutustaitojen karttuminen, toisten huomioiminen ja puheenvuoron odottamisen oppiminen sekä omien/toisen tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen. Sovittelun myötä harjoitellaan pois syyttelystä ja syyllisten etsimisestä ja annetaan lapsille tilaa omaan ajatteluun ja puheen tuottamiseen. Sovittelevan yhteisön tavoite on olla osallistava ja jokaisen ääntä arvostava, yhteisö jossa on turvallista kasvaa ja oppia. (Vaikuttavuus selvitys 2014, MiniVerso hanke.) Kiusattu ja kiusaaja eivät kuulu Verson sanastoon. Asia riitelee, eivät ihmiset. Konflikteja tulee kaikille, mutta riita ei ole peikko. Se kuuluu elämään jopa siinä määrin, että se voi olla resurssi, jota ei saa viedä ihmiseltä pois. Riitaa saa kyllä tulla, kunhan riidat sovitaan, MiniVersossa vakuutetaan. Nyt mä jo osaan itse selvittää tän riidan! 5v. tyttö, MiniVerso ollut ryhmässä aktiivisessa käytössä 2kk Lisää tietoa MiniVersosta ja vertaissovittelusta saa kattavasti Verson omilta sivuilta osoitteessa 6

8 KIUSAAMISEEN PUUTTUMISEN KEINOT JA SEURANTA Riidat selvitellään Lempäälän varhaiskasvatuksessa sovittelu-menetelmällä MiniVersoa käyttäen. Kuten edellä on selvitetty, riidan ja kiusaamisen eron määrittely yhteisöllisesti on merkittävää, jotta kiusaamistapaukset osataan erottaa tavalliseen kehitykseen kuuluvista riita-tilanteista. Kiusaaminen nähdään lapsen kehitykselle erittäin haitallisena ja siksi päivähoidon aikana havaittuihin kiusaamis-tilanteisiin puututaan välittömästi ja tilanteen vaatimalla vakavuudella. Kiusaamistilanne läpikäydään huolellisesti kaikkien tilanteessa mukana olleiden lasten kanssa, myös aiemmat mahdollisesti samaan kiusaamiseen liittyvät tapahtumat mukaan lukien. Kiusaamistilanteen selvittelystä on aina vastuussa ryhmän kasvattaja. Selvittelytilanteesta täytetään Kiusaaminen varhaiskasvatuksessa lomake (liite 3.), joka jää dokumentiksi päivähoitoyksikköön. Kiusaamistilanteen selvittelyssä sovitaan yhteisesti myös seuranta aika, milloin palataan tarkistamaan tilanteen edistyminen. Sekin kirjataan Kiusaaminen varhaiskasvatuksessa lomakkeeseen ja annetaan lisäksi suullisesti tiedoksi niille huoltajille, joiden lapsi on ollut mukana kyseisessä kiusaamistilanteessa. Mikäli kiusaamistilanteen lopettamiseen ei löydetä keinoja laadukasta pedagogiikkaa vahvistamalla, pyydetään päivähoidon alueelliselta erityisopettajalta apua tilanteeseen. Päivähoitopäivän aikana tapahtuneet mahdolliset kiusaamistilanteet selvitellään lasten kanssa aina kasvattajien toimesta hoitopäivän aikana ja niistä informoidaan huoltajia. Vaitiolosäännösten mukaisesti kullekin huoltajalle kerrotaan vain hänen lapsensa roolista kiusaamistilanteessa ja hänen lapsensa kanssa käydystä selvittelykeskustelusta. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä yhteisön kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa tehdessä, samoin lapsiryhmäkohtaista suunnitelmaa tehdessä. Yhteistyön muodot ja laajuus suunnitellaan kussakin yhteisössä ja lapsiryhmässä tarpeen mukaan. Myös suunnitelman päivitystilanteissa huoltajat ja lapset osallistetaan tekemiseen. Lisäksi huoltajat ja lapset osallistetaan suunnitelman arviointiin. Tapahtuneista kiusaamisista ja niiden selvittelyistä kerrotaan välittömästi tapahtuman jälkeen kyseisten lasten huoltajille vaitiolosäännökset huomioiden. Huomiota tulee 7

9 kiinnittää siihen, että lapsiryhmän kasvattajat tilannesidonnaisesti arvioivat, milloin on kyse kiusaamisen selvittelystä ja milloin riitatilanteen selvittelystä. Jokaista riitatilannetta ei huoltajille aina raportoida, koska erimielisyydet ja niiden selvittely kuuluvat lapsen normaaliin kehitykseen ja vuorovaikutustilanteiden oppimiseen. Huoltajien toivotaan kotona keskustelevan lapsen kanssa päivähoitopäivän tapahtumista. Mikäli lasten kertomasta nousee esiin riitoihin tai kiusaamiseen liittyviä asioita, on erittäin tärkeää, että huoltajat tuovat siitä tietoa päivähoitoryhmän kasvattajille tiedoksi. Myös päivähoitopäivän aikana selvitellyistä riita- tai kiusaamistilanteista on tärkeää keskustella lapsen kanssa kotona, erityisesti siitä, miten lapsi on asian kokenut. On kuitenkin hyvä muistaa, että päivähoitopäivän mahdolliset riita- ja kiusaamistilanteet selvitellään aina päivähoidossa eli kotona ei lapsi kyseisestä asiasta tarvitse negatiivista palautetta tai rangaistusta. LASTEN ROOLI JA OSALLISUUS Lapset ovat itse aktiivisen toimijan roolissa sekä kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa laadittaessa että myös riita- ja kiusaamistilanteiden selvittelyissä. Ikätaso huomioiden lasten kanssa keskustellaan kiusaamisesta ilmiönä, sen vaikutuksista, ryhmän merkityksestä kiusaamistilanteissa ja kiusaamisen ehkäisystä. Lasten kanssa konkretisoidaan riita- ja kiusaamistilanteiden eroja sekä riita- ja kiusaamistilanteissa käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja keinoista. Mahdollisissa kiusaamistilanteissa lapset osallistetaan ja vastuutetaan tilanteen ratkaisemiseen aikuisen tuen avulla. Lasten osallistaminen auttaa lapsia sitoutumaan kiusaamista ehkäisevään ja riitoja selvittelevään toimintatapaan. Lasten osallisuudesta huolimatta kasvatuksellinen vastuu kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa on aina aikuisella. " tää itkee koska toi poika on lyöny sitä tolla kepillä ja sitten näitä kaikkia ja sit toi on ekaks piirtäny itselleen noita tekokyyneleitä että noi muut luulee että se itkee ja silläkin on paha mieli vaikkei sillä oikeesti oo koska se on piirtäny ne kyyneleet itse, sitte se keppi pitää olla näin pitkä niin sit se niinku ylttää näihin kaikkiin ja toi pallo osuu niitä ja sitte ne kaikki itkee ja tolla on niitä tekokyyneleitä ja ne luulee että sekin itkee vaikka se kiusaa niitä aina". Oikeesti täytyy pyytää anteeks jos jotain lyö kepillä ku ei niin saa niinku tehä ku noikin niinku itkee siitä, se on kyllä aika paha juttu v. poika - 8

10 YHTEISÖKOHTAISEN JA LAPSIRYHMÄKOHTAISEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMAN LAADINTA Jokainen yhteisö työstää koko kasvatushenkilöstönsä voimin yhteisön yhteisen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttuminen suunnitelman. Yhteisökohtaisiin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmiin on käytössä yhteinen lomake-pohja (liite 1). Siihen kootaan jokaisesta yhteisöstä juuri sen yhteisön yhteinen arvopohja ja näkemys siitä, mitä kiusaaminen on sekä sovitaan kiusaamiseen puuttumisen menetelmät ja arviointiajat ja - tavat. Yhteisön esimies yhdessä päivähoidon alueellisen erityisopettajan ja perhetyöntekijän kanssa ohjaa yhteisökohtaisen suunnitelman työstämisen kasvattajien kanssa. Kyseistä suunnitelmaa tehdessä selvitetään yhteisössä parhaaksi katsotulla tavalla sekä lasten että huoltajien näkemykset kiusaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn ja myös ne sisällytetään osaksi suunnitelmaa. Yhteisön suunnitelman pohjalta jokainen kasvattajatiimi työstää vielä lapsiryhmän oman kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman (liite 2.). Lapsiryhmäkohtaisen suunnitelman tekemisestä ja sen toteuttamisesta on vastuussa ryhmässä toimiva päivähoidon opettaja. Suunnitelmassa huomioidaan niin lapsiryhmän rakenne kuin myös lasten yksilölliset vahvuudet ja tarpeet kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen näkökulmasta. Myös ryhmäkohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan ryhmän lasten ja heidän huoltajiensa näkemykset. Ryhmäkohtainen suunnitelma on ryhmävasun liite ja nähtävillä kyseisen lapsiryhmän blogissa ja ilmoitustaululla. Yhteisön esimies huolehtii, että jokaisessa lapsiryhmässä on tehtynä lapsiryhmäkohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. TIEDOTTAMINEN Huoltajia tiedotetaan koko Lempäälän kunnallista varhaiskasvatusta ohjaavasta kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmasta jo hoitosopimusta tehdessä. Suunnitelma on luettavissa Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen internet-sivuilla. Yhteisö- ja lapsiryhmäkohtaisesta suunnitelmasta tiedotetaan huoltajia lapsiryhmän blogissa ja lapsiryhmän tilojen ilmoitustaululla. Lapsiryhmien kasvattajat huolehtivat, että jokaiselle heidän ryhmänsä lapsen huoltajalle menee tieto sekä yhteisö - että lapsiryhmäkohtaisesti laaditusta suunnitelmasta. 9

11 DOKUMENTOINTI, ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma on arjen elävä työkalu ja siksi sitä muokataan tarpeen mukaan. Yhteisö- ja lapsiryhmäkohtaisen suunnitelman keskeisistä asioista käydään säännöllisesti keskusteluja niin tiimipalavereissa, pedagogisissa palavereissa kuin myös erilaisissa huoltajien tapaamistilanteissa. Erilaiset näkökulmat dokumentoidaan yhteisökohtaisesti sovituin tavoin ja niiden pohjalta muokataan yhteisö- ja ryhmäkohtaisia suunnitelmia. Kiusaamistilanteet dokumentoidaan kiusaaminen varhaiskasvatuksessa lomakkeelle (liite 3.). Yhteisön esimies arkistoi lomakkeen. Yhteisö- ja ryhmätason kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma päivitetään aina tarpeen mukaan tai yhteisössä sovitusti ja aina joka toimintakauden alussa. Päivitysvastuu on yhteisön esimiehellä. Päivitetyt yhteisö- ja lapsiryhmäkohtaiset kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat ovat ajantasaisina huoltajien luettavissa oman lapsiryhmän blogissa ja/tai lapsiryhmän tilojen ilmoitustaululla. Kuntatason Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma päivitetään aina ennen uuden toimintakauden alkua. Päivitysvastuu on varhaiskasvatuspalveluiden hallinnolla. Päivitetty versio on ajantasaisesti huoltajien luettavissa Lempäälän varhaiskasvatuksen internet-sivuilta. LÄHTEET Kirves, L. & Stoor-Grenner, M. (2011) Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. MLL. Folkhälsan. Repo, L. (2013) Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. PS-kustannus. Juva. VERSO vertaissovittelu, 10

12 LIITTEET Liite 1. Lempäälän varhaiskasvatuksen yhteisökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Toimintavuosi Yhteisö Lapsiryhmä MITÄ ON RIITA, MITÄ ON KIUSAAMINEN? Meidän yhteisömme yhteinen näkemys; RIITOIHIN JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Millaisiin tapauksiin ja miten meidän yhteisössämme puututaan; KIUSAAMISEN EHKÄISY Meidän yhteisömme keinot; SUUNNITELMAN ARVIOINTI Meidän yhteisömme arviointipäivämäärät ja arvioinnit kirjattuna; 11

13 Liite 2. Lempäälän varhaiskasvatuksen lapsiryhmäkohtainen Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Toimintavuosi Yksikkö Lapsiryhmä MITÄ ON RIITA, MITÄ ON KIUSAAMINEN? Meidän ryhmämme RIITOIHIN JA KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Millaisiin tapauksiin ja miten meidän ryhmässämme puututaan; KIUSAAMISEN EHKÄISY Meidän ryhmämme keinot; SUUNNITELMAN ARVIOINTI Meidän ryhmämme arviointipäivämäärät ja arvioinnit kirjattuna; Liitetään lapsiryhmävasun liitteeksi! 12

14 Liite 3. LEMPÄÄLÄN KUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT KIUSAAMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Päiväkoti tai perhepäivähoitaja: Kiusaamistilanteeseen osallistuneet lapset: Mitä tapahtui? Missä ja milloin? Syyt tapahtuneeseen (nykyiset ja aiemmat): Miten varmistetaan, että ei toistu: Selvityksen hyväksyminen (kaikkien mukana olleiden lasten allekirjoitukset): Tiedotus jokaisen osallisena olleen lapsen huoltajille (kuka kertoo ja milloin): Seurantatapaaminen: Päiväys / / Kasvattajan allekirjoitus Muiden osallisten allekirjoitus Päivähoito yksikön esimies arkistoi. Ei jakoon huoltajille, koska sisältää tietoja useamman lapsen osalta! Kasvatus- ja opetuslautakunta xx.x.201x 13