Kiva Kaveri Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Kokemäen varhaiskasvatuksessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiva Kaveri Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Kokemäen varhaiskasvatuksessa"

Transkriptio

1 2016 Kiva Kaveri Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Kokemäen varhaiskasvatuksessa

2 1 SISÄLLYS OSA I KIUSAAMISEN EHKÄISYN LÄHTÖKOHDAT JA KIUSAAMINEN RYHMÄILMIÖNÄ 2 TULE YSTÄVÄKSINNÄIN KAVERIKSI NIMITTÄIN 3 1. KIUSAAMISEN EHKÄISYN LÄHTÖKOHDAT 4 2. KIUSAAMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ 2.1 Toistuvuus ja tietoisuus Ryhmäilmiö ja vallankäyttö Kiusaamisen muodot 5 3. KIUSAAMISEN HUOMAAMINEN JA TUNNISTAMINEN Kasvatuskumppanuus Leikki 7 4. KIUSAAMISTILANTEISIIN PUUTTUMISEN KEINOT JA SEURANTA Pikasin menetelmä Seuranta Seuraamukset 10 OSA II KIUSAAMISEN EHKÄISY OSANA LAADUKASTA VARHAISKASVATUSTA TURVALLINEN JA KUNNIOITTAVA ILMAPIIRI TERVEEN KASVUN JA OPPIMISEN PERUSTANA SOSIAALISTEN JA EMOTIONAALISTEN TAITOJEN OPETTAMINEN Leikin ohjaaminen ja siihen osallistuminen 13

3 2 6.2 Tapa- ja moraalikasvatus Lapsen itsetunnon vahvistaminen Yhteistyö vanhempien kanssa KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Suunnitelman arviointi ja dokumentointi 8. LÄHTEET 20

4 3 OSA 1 KIUSAAMISEN EHKÄISYN LÄHTÖKOHDAT JA KIUSAAMINEN RYHMÄOLMIÖNÄ Saippualiuosta valmistan ja varovasti puhallan. lentää kuplaparvi mukana tuulen. Kavereiden kikatusta kuulen. Ottakaa kiinni ne! huutelen ja ilonloikkia katselen. On ihanaa tässä tanssia ja saippuakuplia jahdata! Näin ystävien seurassa voi hullutella rauhassa. Saa ottaa rennosti ihan, vaikka valssata ympäri pihan!

5 4 TULE YSTÄVÄKSI NÄIN, KAVERIKSI NIMITTÄIN. Lapsuus on leikin, ihmettelyn, oppimisen ja kasvun aika. Tähän kaikkeen lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa, huolenpitoa ja tukea. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä ja turvallisuutta. Kasvun myötä lapset muodostavat ystävyyssuhteita, joilla on parhaimmillaan myös itsetuntoa vahvistava merkitys. Jotkut lapset saattavat kuitenkin toistuvasti jäädä vaille ystävää ja näin myös ryhmän leikkien ulkopuolelle. Lapsi, joka ei ole päässyt ryhmänsä hyväksytyksi jäseneksi on vaarassa jäädä ryhmien ulkopuolelle myös myöhemmin. Lapsella itsellään ei ole välttämättä taitoa ratkaista tämänkaltaista ongelmaa ja sen vuoksi aikuisen vastuu ja velvollisuus on puuttua tilanteeseen. Poissulkeminen ryhmästä ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat purkautua vetäytymisenä ryhmän toiminnasta tai aggressiivisena käyttäytymisenä. Kiusaamisen ehkäisyyn ei ole yhtä ainoaa tapaa puuttua. Olennaista on kiusaamisen ehkäisyä tukeva suunnitelmallinen toiminta, joka kirjataan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, minkä vuoksi ehkäisevien toimien tulee kohdistua lapsiryhmän yhteistoimintaan ja lasten sosiaalisten taitojen tukemiseen. Kasvattajan tehtävänä luoda lapsiryhmään turvallinen, ilmapiiri, joka ehkäisee kiusaamista. Omalla esimerkillään aikuinen välittää lapselle mallin, miten sosiaalisia taitoja käytetään elämässä. Päivähoidossa arkipäivän tilanteiden aikana harjoitellaan toistuvasti tunteiden ilmaisua, ratkaistaan ristiriitoja ja pidetään yllä ystävyyssuhteita. Näiden taitojen hallitseminen luo lapselle hyvän elämäntaitojen pohjan. Mitä enemmän ja monipuolisemmin lapsi saa taitoja harjoitella, sitä taitavammaksi ja varmemmaksi hän tulee. Tässä suunnitelmassa tarkastellaan kiusaamista ryhmäilmiönä, kiusaamisen ehkäisyyn liittyviä tekijöitä ja perehdytään kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman tekemiseen. Suunnitelma sisältää liitteen, jossa on kirjattu käytössä olevia ohjelmia ja leikkejä sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen harjoitteluun. Liitteessä on myös ohjeistus kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Lisäksi liitteeseen on koottu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

6 5 1. KIUSAAMISEN EHKÄISYN LÄHTÖKOHDAT Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen (1998). Sopimuksessa todetaan, että kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja he ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä. Sopimuksessa tuodaan esille myös se, että lapsella on oikeus suojaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa vastaan. Perusopetuslakiin on kirjattu, että opetuksen järjestäjän on suojattava oppilaat väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (628/1999, 29 ). Suomessa esiopetuksessa olevat lapset kuuluvat esiopetuksessa olevan ajan perusopetuslain piiriin. Päivähoidossa ollessaan he kuuluvat puolestaan päivähoitolain piiriin. Vuonna 2003 perusopetuslakiin lisättiin velvoite, jonka mukaan opetuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Valtakunnallisissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2005) ei ole mainintaa kiusaamisesta, mutta siinä on kirjattu periaatteita, jotka voidaan tulkita kiusaamista ehkäiseviksi työtavoiksi. Näitä ovat (Stakes oppaita 56). Lapsen oikeus: turvallisiin ihmissuhteisiin, turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja uskontoon tai katsomukseen 2. KIUSAAMISEEN LIITTYVIÄ PIIRTEITÄ Kiusaamisen määrittelyissä kiusaaminen kuvataan säännölliseksi ja melko pitkän ajanjakson aikana tapahtuvaksi yhteen lapseen kohdistuvaksi toiminnaksi. Pienten lasten keskuudessa on kuitenkin tyypillistä, että kiusaamisen kohteet vielä vaihtuvat.

7 6 2.1 Toistuvuus ja tietoisuus Toistuvia tekoja tulee pitää kiusaamisena, vaikka kohde vaihtuukin. Jos joku lapsi on usein konfliktissa toisten kanssa, se vaatii aina huolellista tarkkailua, mistä tilanteessa on kyse. Kiusaamisen määritelmä ei saa olla liian tiukka, sillä on olemassa vaara, että moni lapsen halventavaksi ja loukkaavaksi kokema käyttäytyminen, jolla on pitkäaikaisia seurauksia, voi jäädä huomioimatta. Määritelmien mukaan teon tietoisuus on edellytys sille, että tekoa voidaan pitää kiusaamisena. Pienten lasten kohdalla on kuitenkin syytä pohtia ymmärtääkö lapsi tekojensa seuraukset, sillä heidän kykynsä hillitä itseään on vielä hyvinkin rajallinen. Alle kouluikäisten lasten moraalin ja empatian kehityksestä on erilaisia teorioita ja näkemyksiä. Uudempien näkemyksien mukaan jo hyvinkin pienillä lapsilla on empatiataitoja sekä moraalista ajattelua. Kiusaamisen ehkäisemiseksi on tärkeää, että lapsen moraalin ja empatian kehittymistä ohjataan systemaattisesti oikeaan suuntaan. Koska alle kouluikäisen lapsen tekojen tietoisuutta, moraalista kykyä ja empatiataitojen tasoa on vaikea mitata, on ehdotettu, että toistuvuus ja tekojen kesto olisivat parempia pienten lasten kiusaamisen mittareita kuin tekojen tietoisuus. 2.2 Ryhmäilmiö ja vallankäyttö Kiusaamisella tavoitellaan usein valtaa sekä statusta ryhmässä. Ryhmäilmiössä muutamat henkilöt osallistuvat kiusaamiseen samalla kuin useat katselijat mahdollistavat väkivallan asteittaisen lisääntymisen. Ryhmän passiivinen hyväksyntä kielteisille teoille vaikuttaa ratkaisevasti kiusaamisen jatkumiseen. Ryhmän jäsenillä on erilaisia rooleja kiusaamistilanteissa: kiusaaja, uhri, kiusaaja-uhri, apuri, kannustaja, puolustaja ja hiljainen hyväksyjä. Roolien jakaminen tai ottaminen ei välttämättä tapahdu lasten persoonallisten piirteiden perusteella, vaan ne syntyvät ryhmän odotusten ja tarpeiden mukaan. Riskiryhmien tunnistaminen on olennaista, jotta lapsen polkua voidaan systemaattisesti ja järjestelmällisesti ohjata oikeaan suuntaan. 2.3 Kiusaamisen muodot Kiusaaminen voidaan jakaa suoraan ja epäsuoraan kiusaamiseen. Suorassa kiusaamisessa kiusaaja osoittaa kielteiset teot suoraan uhriin, epäsuorassa kiusaaminen ilmenee esim. ryhmän ulkopuolelle sulkemisena.

8 7 Fyysinen kiusaaminen lyöminen potkiminen kamppaaminen esteenä oleminen vaatteiden repiminen nipistely kivien ja hiekan heittäminen leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen pilkkaaminen haukkuminen nimittely härnääminen lällättäminen vaatteiden ja hiusten kommentointi selän takana puhuminen puhumatta jättäminen Psyykkinen kiusaaminen uhkailu manipulointi kiristäminen ilveily, ilmeily poissulkeminen leikin sääntöjen muuttaminen selän takana puhuminen puhumatta jättäminen 3. KIUSAAMISEN HUOMAAMINEN JA TUNNISTAMINEN Kiusaamisen huomaaminen ja tunnistaminen erilaisissa tilanteissa on tärkeää, jotta siihen voidaan puuttua yhteisesti sovitulla tavalla. Pienet lapset kertovat yleensä avoimesti sekä kielteisiä, että myönteisiä asioita aikuiselle. Aikuisten tehtävänä on rohkaista kertomaan ikäviksi kokemistaan tilanteista, jotta ne saadaan selvitettyä. Myönteisessä ilmapiirissä luottamus aikuiseen rakentuu niin, että vaikeistakin asioista on helppo kertoa turvalliselle aikuiselle. Kiusaamistilanteet voidaan huomata ja tunnistaa parhaiten havainnoimalla lasta ja lapsiryhmää. Kiusaamisen huomaamisen ja tunnistamisen keinoja on mm. lasten leikkien havainnointi sekä sisällä että ulkona keskustelut kiusaamisesta ja ystävyydestä lasta ja lapsiryhmää. rohkaistaan lasta kertomaan asioista yhteistyö vanhempien kanssa, rohkaisu yhteydenottoihin lasten yhteistoiminnan havainnointi ja dokumentointi ryhmässä 3.1 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja henkilökunnalla ammatillinen tieto ja osaaminen, joka tukee kumppanuutta. Vanhempien rooli on tärkeä myös kiusaamista ehkäisevässä työssä. Vaikka kiusaaminen tapahtuu ryhmässä, jossa tilanteet hoidetaan, on kiusaaminen aina myös oltava vanhempien tiedossa. Silloin kun kasvatuskumppanuuteen liittyvä suhde perustuu luottamukseen, on myös helpompi keskustella kiusaamiseen liittyvistä asioista.

9 8 Kiusaamiseen liittyvissä tapauksissa huomioidaan aina lapsen yksilöllisyys, tasa-arvoisuus sekä lapsen ikä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella lasta tuodessaan ja hakiessaan sekä vanhempainilloissa. Vanhempia tiedotetaan päiväkodin toiminnasta suullisesti, kirjallisesti sekä sähköisesti. Asiakkaiden tyytyväisyyttä ja tarpeita kartoitetaan säännöllisesti tehtävillä kyselyillä ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. 3.2 Leikki Lapsilla on mahdollisuus oppia tutkimalla ja kokeilemalla mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa leikissä ja perushoidossa vertaisoppimista hyväksikäyttäen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti pienissä ryhmissä toimien. Lasten leikkejä seurataan, havainnoidaan ja dokumentoidaan. Lasten leikkejä seuratessaan aikuinen saa tärkeää tietoa lapsiryhmän vertaissuhteista. Niiden kokemusten perusteella aikuinen pystyy ennakoimaan ja ehkäisemään tilanteita, joissa joku lapsi jää toistuvasti leikin ulkopuolelle. Samalla aikuinen voi omalla ohjaamisellaan vahvistaa lapsen kuulumista ryhmään. Havainnoimalla lasten leikkejä saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi: Lasten välisestä vuorovaikutuksesta Ryhmän dynamiikasta Kiusaamisen riskitekijöistä Kiusaamisen muodoista Havainnointi edellyttää: Hyvää suunnittelua Pohtimista, mitä, miksi ja miten havainnoidaan Kun havainnoija tietää, mitä hän kulloisellakin kerralla havainnoi, myös havainnoista tehtävät tulkinnat ovat luotettavampia. Videointi on hyvä tapa havainnoida ja tilanteiden purkaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin käsin kirjoitettujen muistiinpanojen purkaminen. Miksi leikin havainnointi on tärkeää? huomataan erityisesti psyykkinen kiusaaminen (mm. alistaminen, kiristäminen, uhkailu) huomataan lapsen mahdollisuus osallistua leikkiin. havaitaan epätasainen roolien jako. mahdollisuus seurata lasten välistä vuorovaikutusta. huomataan jos joku lapsista leikkii jatkuvasti yksin.

10 9 4. KIUSAAMISTILANTEISIIN PUUTTUMISEN KEINOT JA SEURANTA Pienten lasten parissa kiusaamistilanteisiin puuttuminen onnistuu vielä melko helposti. Alle kouluikäisellä lapsella kiusaamiseen liittyvät roolit eivät ole vielä kovin pysyviä, kiusaamistilanteet eivät ole jatkuneet vuosia ja pienten lasten sosiaaliset suhteet ovat erilaisia kuin kouluikäisten. Kiusaamiseen puuttumisen edellytys on, että huomataan, mitä ryhmässä tapahtuu ja miksi. Tämä siis edellyttää kiusaamistilanteiden tunnistamista. Epäsuora kiusaaminen voi olla hyvinkin hienovaraista, ja pienten lasten voi olla vaikea kertoa ja pukea sanoiksi kokemaansa. Lasten aito kuuleminen ja kuunteleminen sekä läsnäolo mahdollistavat kiusaamisen tunnistamisen ja huomaamisen. On tärkeää, että aikuinen luo ryhmään ilmapiirin, jossa vallitsee luottamus, silloin lapsi uskaltaa ja haluaa kertoa asioistaan turvalliselle ja empaattiselle aikuiselle. Näin tilanteisiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain. Asianmukainen puuttuminen kiusaamistilanteeseen edellyttää lasten tuntemista ja sitä, että aikuinen on pystynyt havainnoimaan tapahtumia. Jokainen lasten välinen kiusaamis- ja konfliktitapaus on erilainen, joten yhtenäistä toimintamallia erilaisten kiusaamistilanteen ratkaisemiseksi ei voida luoda. Kiusaamistilanteisiin puuttumiseen on suunniteltava kuitenkin tiettyjä periaatteita niin, että kaikki osapuolet ovat selvillä siitä, mitä huomioidaan ja miten toimitaan kun kiusaamistilanne tulee esiin. Vanhempien informointi on yksi tärkeä osa suunnitelmaa. Vanhempien tulee tietää: keneen he ottavat yhteyttä ja miten henkilökunta aikoo selvittää tilanteen miten heitä informoidaan miten vanhemmat osallistuvat selvittelyyn ja miten tilannetta seurataan Mahdollisessa konfliktitilanteessa on syytä arvioida, onko kyseessä lasten välinen riitatilanne vai useasti toistunut kiusaaminen, jolloin lapsi ei pysty puolustamaan itseään. Kiusaamistilanteeseen ensimmäisenä saapuva aikuinen arvioi tilanteen. Aikuisen vastuulla on aina puuttua ja selvittää tilanne. Lapsen on hyvä huomata, että aikuinen suhtautuu vakavasti kiusaamis- ja ristiriitatilanteisiin, ei hyväksy

11 10 niitä ja seuraa tilannetta. On tärkeää, että lapsiryhmän aikuiset tuntevat hyvin lapset, heidän temperamenttinsa ja tavat reagoida erilaisiin tilanteisiin. Pienelle lapselle aikuisen vakava suhtautuminen erilaisiin konfliktitilanteisiin viestittää siitä, että lapsen toiminta ei ole ollut hyväksyttävää, ja jo se saattaa selvittää tilanteen. 4.1 Pikasin menetelmä Ruotsalainen Pikas kehitti jo vuonna 1987 menetelmän kiusaamisen kitkemiseksi kouluista. Menetelmän idea on herättää kiusaajan myötätunto uhria kohtaan, yhteinen huoli uhrin pärjäämisestä. Menetelmässä, jossa vältetään syyllistämästä kiusaajaa, kuullaan hänen oma versionsa tapahtumista, ja siihen suhtaudutaan vakavasti. Kiusaajaan pyritään vaikuttamaan siten, että hän itse keksisi ratkaisun, miten uhria voitaisiin auttaa. Toisin sanoen hänen empatiataitojaan herätellään. Menetelmän ideaa voidaan hyvin käyttää ja soveltaa myös pienten lasten parissa. 4.2 Seuranta Tärkeä osa kiusaamistilanteisiin puuttumista on seuranta, joka on hyvä tehdä kirjallisesti ja josta jää dokumentti esimerkiksi vanhempia varten. Dokumentointi on syytä tehdä mm. silloin kun vanhemmat ilmoittavat, että heidän lastaan on kiusattu tai henkilökunta huomaa, jonkun lapsen tulleen kiusatuksi tai joku lapsista kertoo, että häntä kiusataan. Dokumentit helpottavat tilanteiden seurantaa ja niissä näkyvät eri osapuolten arviot siitä, mitä on tapahtunut. Dokumentoinnin avulla voidaan osoittaa, että tilanteita on seurattu ja niihin on puututtu. Suunnitelmassa on hyvä näkyä: seurannan pituus ja tiheys miten vanhemmat osallistuvat selvittelyyn miten tilannetta seurataan kuka vastaa seurannasta ja kirjaamisesta puuttumisen keinot ja tavat on hyvä myös näkyä kirjattuina, jotta niitä voidaan arvioida. Jos päivähoidon henkilöstö kokee, että omat keinot eivät riitä, voidaan ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan tai johonkin muuhun alueellisen tukiryhmän työntekijään,

12 11 esimerkiksi terveydenhoitajaan tai psykologiin. Myös vanhemmat voivat pyytää ulkopuolista tukea ja tilannetta pyritään ratkomaan yhteistyössä. 4.3 Seuraamukset Lapsille on hyvä opettaa sääntöjen ja uusien toimintatapojen yhteydessä, mitä seuraa, jos ei noudata sääntöjä ja kehotuksia tai jos toimii ei-toivotulla tavalla. Oleellista on, että ryhmän aikuisilla olisi käytössään samanlaiset ja johdonmukaiset tavat toimia, kun lapsi tai lapsiryhmä käyttäytyy eitoivotulla tavalla. Aikuisen tehtävä on opettaa lapselle, millainen käytös mihinkin tilanteeseen on odotettua ja sopivaa. Aikuinen siis näyttää lapselle, mitä häneltä odotetaan. Hän siirtää lapselle viestiä tästä oman käyttäytymisensä ja reaktioidensa kautta. Seuraamuksia mietittäessä on hyvä huomioida, että niiden on oltava tasapuolisia ja oikeudenmukaisia, huomioiden kuitenkin lapsen yksilöllisyys, temperamentti sekä ikätasoon soveltuvuus. Pienille lapsille johdonmukainen seuraamus voidaan pukea jos niin - muotoon. Jos kiusaat vielä Villeä, niin joudun ottamaan sinut leikistä pois. Toisaalta lapsen ymmärrystä ei voida aliarvioida. Tilanteita selvitettäessä on varmistettava tapahtumien todellinen kulku ja tausta, jottei tule väärinkäsityksiä. Johdonmukaisia seuraamuksia käytettäessä lapsi oppii pian, että hän voi itse vaikuttaa tapahtumien kulkuun. On hyvä arvioida, milloin lapsi kykenee tekemään päätelmiä oman käyttäytymisensä seurauksista. Nuorimmilta lapsilta tätä ei voi vielä olettaa. Alle 5-vuotiailta lapsilta on aina syytä tarkistaa, miten hyvin hän ymmärtää yhteyden oman käyttäytymisensä ja seuraamuksen välillä. Tavoitteena on olla johdonmukainen kasvattaja, joka opastaa lasta oikeanlaiseen käyttäytymiseen lapsen tunne-elämää tukemalla. Tavoitteena olisi antaa lapselle vastuuta käytöksestään, eli selkeitä seuraamuksia. Kun lasta ohjataan aktiivisesti toivottuun käyttäytymiseen vaihtoehtoja antaen, lapsi oppii, että hänen valinnoistaan seuraa joko myönteisiä tai kielteisiä asioita.

13 12 OSA 2 KIUSAAMISEN EHKÄISY OSANA LAADUKASTA VARHAISKASVATUSTA Kuljen rauhassa, pidän pystyssä pään ja paljon kaunista ympärilläni nään. Olen rehellinen ja reilu, en turhia hötky enkä heilu. Kohtelias sitä olla pitää: siitä hyvän mielen siemen itää.

14 13 5. TURVALLINEN JA KUNNIOITTAVA ILMAPIIRI TERVEEN KASVUN JA OPPIMISEN PERUSTANA Kaikki lapset tarvitsevat kokemuksia siitä, että toisten lasten kanssa on mukava toimia ja että aikuisten kanssa on hyvä olla ja heihin voi luottaa. Jokaisella lapsella on tarve kuulua ryhmään ja tuntea olonsa turvalliseksi ja itsensä arvostetuksi omassa yhteisössään. Lapsiryhmän turvallinen, kunnioittava ja arvostava ilmapiiri on terveen kasvun ja oppimisen perusta. Lapsen on helpompi opetella erilaisia taitoja, vahvistaa omaa itseluottamustaan, harjoitella yhteistyötä ja tunnetaitoja ryhmässä, jossa hänen ei tarvitse pelätä tulevansa naurunalaiseksi virheitä tehdessään. Sosiaalisen rakenteen muodostuminen on luonnollinen ilmiö jokaisessa ryhmässä. Lasten asema ja rooli rakentuvat ryhmässä pääsääntöisesti heidän persoonallisuuspiirteidensä ja sosiaalisen käyttäytymisensä perusteella. Ryhmän ilmapiirillä on todettu olevan suuri merkitys ryhmän rakenteen muodostumisessa. On voitu osoittaa, että ryhmän sosiaalista rakennetta voidaan parantaa vaikuttamalla ryhmän ilmapiirin turvallisuuteen. Vaikutustapoja ovat: huomion kiinnittäminen syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin lasten välisen tasa-arvon vahvistaminen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen Lasten on voitava luottaa siihen, että aikuinen kantaa vastuun ryhmän toiminnasta, hän on läsnä ja auttaa aina tarvittaessa. Jos valta ryhmässä siirtyy jostain syystä lapsille, ryhmän ilmapiiri muuttuu turvattomaksi ja tällaisissa tapauksissa ryhmässä ilmenee myös kiusaamista ja loukkaavaa käytöstä. Kasvattajien vastuulla on määritellä, millainen käytös on hyväksyttävää ja millainen ei. Siinä vaiheessa kun lapsiryhmä aloittaa toimintansa, myös pienten lasten kanssa toimintatapojen ja sääntöjen kertaaminen päivittäisissä tilanteissa on tärkeää. Turvallisen ilmapiirin saavuttamiseen tarvitaan kasvattajien välisiä arvokeskusteluja sekä yhdessä pohdittuja sääntöjä ja sopimuksia, jotka auttavat luomaan hyvän, arvostavan ja avoimen tunnelman. Kaikki lapset tarvitsevat harjoitusta yhteistoiminnassa ja empatiassa. Kyky toimia ryhmässä on yksi terveen elämän perustaidoista.

15 14 6. SOSIAALISTEN JA EMOTIONAALISTEN TAITOJEN OPETTAMINEN Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja ja kykyjä, joita lapsi tarvitsee tullakseen toimeen toisten ihmisten kanssa. Varhaiskasvatusikäinen lapsi kohtaa päivittäin lukemattomia tilanteita, joissa sosiaalisia taitoja tarvitaan. Mitä enemmän ja monipuolisemmin lapsi saa harjoitella, sitä taitavammaksi hän tulee. Oppimisen mahdollisuuksia on kaikkialla. Hyviä tilaisuuksia harjoitteluun ovat niin ohjatut toimintahetket ja leikkitilanteet kuin perushoidon tilanteet. Emotionaaliset taidot sisältävät kyvyn ymmärtää omia tunteita sekä taitoa lukea toisten tunteita. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot ovat tärkeitä lapsen terveelle kehitykselle. Lapsiryhmän arjessa tarvitaan kykyä toimia yhdessä ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan päivittäin. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot voidaan jakaa tiettyihin valmiuksiin: empatiakyky (kyky kokea, mitä toinen ihminen ajattelee tai kokee). ongelmanratkaisu ja impulssin hallinta itsehillintä (aggression ja suuttumuksen ohjaaminen ja kyky löytää tunteiden ilmaisulle keinoja) Empatiakyky on edellytys sille, että lapsi motivoituu toimimaan hyväksyttävästi muita lapsia kohtaan. Empatian tuntemisen edellytyksenä on, että lapsi oppii nimeämään ja tunnistamaan omia tunteitaan. Lapsi tarvitsee empatiakyvyn kehittymiseen empaattista aikuista, joka vahvistaa tämän kyvyn kehittymistä. Esimerkiksi pyrkimys saada lasta asettumaan kiusatun lapsen asemaan edistää lapsen empatiakyvyn kehittymistä. Hallitsemattomat kiukunpuuskat ovat ikäviä sekä lapselle itselleen, kiukun kohteena olevalle ja koko ryhmälle. Aikuisten tehtävänä on ennakoida tilanteita ja estää mahdollisuuksien mukaan ne tilanteet, jotka aiheuttavat epätoivottavaa käyttäytymistä. Lasten kanssa olisikin hyvä opetella rakentavia tapoja kiukun purkamiseen. Aggression hallinta ja itsehillinnän kehittyminen ovat yhteydessä empatian taitojen kehittymisen kanssa. Sosiaalisia taitoja voidaan harjoitella ja harjaannuttaa. Pienten lasten parissa näitä taitoja harjoitellaan jatkuvasti. Varhaiskasvatuksen piirissä on otettu käyttöön myös erilaisia sosiaalisten ja tunnetaitojen ohjelmia. Suositeltavaa onkin, että päiväkodissa opetellaan jollain tavalla

16 15 johdonmukaisesti sosioemotionaalisia taitoja. Uusimpien tutkimusten mukaan tunteiden säätelyn, empatian ja ongelman ratkaisun keinojen säännöllinen harjoitteleminen hyödyttää kaikkia lapsia. Positiivinen ilmapiiri ja yhteenkuuluvuuden tunne ehkäisevät kiusaamista. Leikkejä seuratessaan aikuinen voi kiinnittää huomiota lapsen sosiaalisiin taitoihin ja tukea häntä niissä. Leikille on varattava tarpeeksi aikaa sekä mahdollistaa niiden jatkuminen myöhemmin. Leikin arvo lapsen kasvun ja kehityksen siivittäjänä on tunnustettu. Ystävyyssuhteiden vahvistaminen, vertaisoppiminen, yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuvat parhaimmillaan mielekkäässä leikissä. Nykyään myös tiedostetaan pienryhmien merkitys osana laadukasta varhaiskasvatusta. Pienryhmätoiminta ei kuitenkaan saisi korvata koko ryhmän kanssa toteutettua pedagogiikkaa, johon kuuluvat me-henkeä vahvistavat ohjatut leikit. Kiusaamisen ehkäisyn keinot valitaan kunkin lapsiryhmän tarpeen mukaisesti. Ryhmät ovat erilaisia mm. sosiaalisilta taidoiltaan ja ryhmädynamiikaltaan. Ryhmässä, jossa on aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi valitaan erilaiset keinot kun ryhmään, jossa on pääasiassa ujoja ja vetäytyviä lapsia. 6.1 Leikin ohjaaminen ja siihen osallistuminen Kun aikuinen ohjaa ja osallistuu leikkeihin, hän voi myös vaikuttaa leikin kulkuun ja siihen, että jokainen lapsi saa vuorollaan tyydyttävän roolin. Aikuisen tuki on puolestaan tarpeen niiden lasten kohdalla, joiden taidot liittyä leikkiin ovat jostain syystä puutteelliset. Aikuisella on mahdollisuus opettaa puuttuvia taitoja lapselle ja samalla opettaa muuta ryhmää, miten torjuttu lapsi voidaan ottaa ryhmän jäseneksi. Tämä vaikuttaa positiivisesti ryhmän me-henkeen. Lapsista on yleensä mukavaa kun aikuinen osallistuu leikkiin ja tuo siihen rikastuttavia elementtejä. Leikistä tulee pitkäjänteistä, innostavaa ja mielekästä kun kaikki saavat osallistua ja heillä on sopiva rooli. Osallistumalla aikuinen myös tukee lasten vertais- ja ystävyyssuhteita. Tasavertaisten ystävyyssuhteiden luominen ja niiden ylläpitäminen ovat tärkeimpiä kiusaamisen ehkäisyn keinoja varhaiskasvatuksessa. Ryhmien vaihdon yhteydessä päiväkodissa olisi hyvä kiinnittää huomio lasten varhaisiin ystävyyssuhteisiin ja vaalia niitä Tapa ja moraalikasvatus Kiusaamisen ehkäisyn kivijalkana voidaan pitää tapa- ja moraalikasvatusta. Tärkeänä mallina ja esimerkkinä toimivat aikuiset.

17 16 Tapakasvatuksen sisältönä on esimerkiksi: toisen ihmisen huomioiminen ja arvostuksen osoittaminen. vastuun kantaminen toisten hyvinvoinnista. toisten kanssa toimeen tulemisen työkaluja, kuten ystävällinen puhetapa, tervehtiminen ja kiittäminen. keskustelua lasten kanssa kiusaamiseen liittyvistä asioista. Tutkimusten mukaan tapa- ja moraalikasvatus voidaan aloittaa jo pienten lasten kanssa, sillä moraaliset ja eettiset kysymykset ovat lapselle tärkeitä jo 1-3 vuoden iässä. Kiusaamisen ehkäisyn pohjana on asettua toisen ihmisen asemaan, empatiakyky, mikä edellyttää moraalin kehittymistä. Moraali taas kehittyy yhdessä eletyn arjen tilanteissa, jota aikuiset ovat mallintamassa. Moraalikasvatuksen tavoitteena on opettaa lasta ymmärtämään, millaiset toimintatavat sopivat kulloiseenkin tilanteeseen. Tapakasvatuksen avulla lapselle opetetaan sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä. 6.3 Lapsen itsetunnon vahvistaminen Lapselle on tärkeää kokea iloa itsestään ja ainutkertaisuudestaan ja tuntea itsensä huolenpidon arvoiseksi. Lapsi muodostaa käsitystä itsestään toisilta saamansa palautteen kautta. Toisten lasten ja aikuisten palaute ja hyväksyntä ovat merkittäviä asioita pienen lapsen maailmassa. Lapsi oppii arvostamaan itseään, jos häneen ja hänen tunteisiinsa suhtaudutaan arvostavasti. Itsearvostus rakentuu läheisissä ihmissuhteissa lapsen saavan turvan ja hoivan kautta ja suorituksista riippumattoman rakastetuksi tulemisen kokemuksesta. Lapsen itsetunto kehittyy hänen suhteissaan toisiin ihmisiin. Omien tunteiden ja tarpeiden tiedostamisen oppiminen on edellytys mm. omien tunteiden ja käytöksen hallitsemiselle. Näiden taitojen oppiminen puolestaan vaatii aikuisen mallia, apua ja tukea. Itsetunnon kuvaamiseen löytyy monia erilaisia näkökulmia. Itsetuntoa voidaan kuvailla mm. seuraavasti: HYVÄ ITSETUNTO Itsetunnon perustana on näkökulma, joka liittyy ihmisen tarpeeseen olla hyväksytty sellaisena kuin hän on, omine tunteineen, tarpeineen ja ajatuksineen.

18 Yhteistyö vanhempien kanssa Kasvattajien vastuulla on määritellä, millainen käytös on hyväksyttävää ja millainen ei. Turvallisen ilmapiirin saavuttamiseen tarvitaan päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välisiä arvokeskusteluja sekä yhdessä pohdittuja sääntöjä ja sopimuksia, jotka auttavat luomaan hyvän, arvostavan ja avoimen tunnelman. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu, jota päiväkodin henkilökunnan ammatillisella tietotaidolla voidaan tukea. Yhteisten tavoitteiden ja periaatteiden sopiminen on tärkeää ja perustuu hyvään keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Kiusaamistapauksissa tilanteisiin reagoidaan välittömästi. Lapsen kanssa keskustellaan, muistutetaan yhteisistä säännöistä sekä opastetaan lasta asettumaan kiusatun asemaan lapsen ikätason mukaisesti. Tapaukset selvitetään perusteellisesti ja todenmukaisesti kaikkia osapuolia kuunnellen sekä anteeksipyytäen. Tarpeen vaatiessa vanhemmat otetaan mukaan. Päiväkodin/perhepäiväkodin periaatteen mukaisesti päävastuu tilanteiden selvittämisestä ja ratkaisemisissa kuuluu henkilökunnalle ja tilanteista lähinnä tiedotetaan vanhemmille. Päivittäisissä keskusteluissa, varhaiskasvatuskeskusteluissa sekä vanhempientilaisuuksissa otetaan esille lapsen ikä- ja kehitystasoon liittyviä asioita, jotka voivat aiheuttaa ongelmatilanteita kotona ja hoitopaikassa. Henkilökunnan tulee olla rehellistä ja avointa sekä on muistettava, että vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita. Henkilökunnan tehtävänä on tukea kotikasvatusta ja toimia vanhempien kanssa positiivisessa hengessä ratkaisukeskeisesti lapsen parasta ajatellen. Vanhempia rohkaistaan kertomaan jos he havaitsevat lasta kiusattavan, tai olevan kiusaajan asemassa. Vanhempi ei näe omaa lastaan toimimassa päiväkodissa ja siksi palaute voi joskus tuntua vaikealta ottaa vastaan. Vanhemmille tulee kuitenkin kertoa rehellisesti, millainen asema lapsella ryhmässä on. Kiusaaminen voi aiheuttaa vanhemmissa pelkoa ja ahdistusta, ja jos lapsi on kiusaajan asemassa, myös häpeää. Luottamukselliset suhteet vanhempiin ovatkin yhteistyön perusta, jotta vanhempien kanssa voidaan keskustella myös vaikeista asioista. Vanhempien huomiot ovat tärkeitä, sillä muutokset lapset käyttäytymisessä ilmenevät yleensä kotona. Koska kiusaamisen ehkäisyn tärkeä osa on lapsen tunteiden säätelyn taitojen kehittyminen, on kodin rooli kiusaamisen ehkäisemisessä merkittävä, vaikka itse kiusaaminen tapahtuisikin päiväkodissa. Kukaan lapsi ei itse valitse kiusaamisen polkua. Kaikki aikuiset ovat vastuussa kiusaamisilmiöstä, sen syntymisestä sekä sen katkaisemisesta. Siihen voidaan vaikuttaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa se tehdään, sitä tehokkaampaa se on.

19 18 7. KIUSAAMISEN EHKÄISY JA PUUTTUMISEN SUUNNITLMA Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma laaditaan osaksi päivähoitoyksikön varhaiskasvatuksen suunnitelmaa. Päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatuksen suunnitelmissa on kirjattuna arvot, visiot ja tavoitteet. Kiusaamista ehkäisevän työn pohjana on yhteinen keskustelu siitä, millaisia kasvatusarvoja yksikkökohtaisessa Vasussa on ja miten nämä arvot näkyvät arjessa. Arvokeskustelun jälkeen saadaan yhteinen näkemys kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman tavoitteista. Suunnitelmaan kirjataan mahdollisimman konkreettisia tapoja, miten arvojen mukaista toimintaa toteutetaan. Silloin kun lasten ympärillä toimivilla aikuisilla on hyvä olla samansuuntainen käsitys kiusaamisesta, kiusaamisen ehkäisystä tulee systemaattista ja johdonmukaista. On hyvä tiedostaa että kaikki lasten väliset riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Riitelyt ja vastoinkäymiset ihmissuhteissa kuuluvat asiaan. Riitelyyn ja eri mieltä olemisen taitoja harjoitellaan ja niihin tarvitaan aikuisen tukea. Kiusaaminen kuitenkin on sellaista, minkä kohtaamista lapsi ei voi harjoitella. Kokemäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa sekä yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmissa tärkeimpänä arvona sekä kaupungin että yksiköiden suunnitelmissa on turvallisuus. Turvallisuusnäkökohta perustuu paljolti lasten päivähoidosta annettuun asetukseen, jossa määritellään henkilökuntamitoitus ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Pysyvät aikuissuhteet ja säännöllinen päivärytmi luovat turvallisuutta lasten arkeen. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmassa huomioitava: Kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen tulee olla johdonmukaista ja suunnitelmallista työtä. Suunnitelma on hyvä laatia kaikkiin toimintayksiköihin. Kokemäellä yhteinen suunnitelma, jonka pohjalta yksiköt miettivät oman tapansa toteuttaa kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista. Laatiminen edellyttää tietoisuutta kiusaamisilmiöstä ja yhteistä keskustelua aiheesta. Suunnitelmassa näkyy, millä tavalla kiusaamista ehkäistään päiväkodissamme/perhepäiväkodissamme. Ryhmäkohtaisissa suunnitelmissa huomioidaan kunkin ryhmän lapset ja ryhmädynamiikka.

20 19 Suunnitelma sisältää: Päiväkodin/perhepäivähoidon henkilöstön/tiimien yhteinen näkemys kiusaamisesta ja yhteinen tavoite kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kiusaamisen ehkäisyn keinot Kiusaamiseen puuttumisen keinot Suunnitelman arviointi Ryhmäkohtainen suunnitelma Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen (henkilökunta, vanhemmat, yhteistyötahot) Kiusaamistilanteiden selvittäminen: Kiusaamistilanteisiin puututaan heti Tilanteeseen puuttuu se aikuinen, joka on paikalla Jälkiselvittely käydään aina omassa ryhmässä oman aikuisen kanssa Kiusaamiseen puututaan heti, selvitetään tapahtumat ja keskustellaan asiasta, rauhoitetaan tilanne. Aikuinen voi mennä mukaan leikkiin. Oman ryhmän aikuiset harkitsevat tarvitaanko selvittelyyn vanhempia ja milloin vanhempia tiedotetaan tapahtumasta. Seuraamuksen on oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Aikuisen on oltava tietoinen tapahtuneesta. Varmistetaan tapahtumien todellinen kulku, ettei syntyisi väärinkäsityksiä. Seuraamukset ovat aina yksilöllisiä. Jos kiusaaminen on toistuvaa, keskustellaan niiden vanhempien kanssa, joita asia koskee. Mietitään yhdessä toimenpiteitä kiusaamisen loppumiseksi, järjestetään seurantaa ja dokumentoidaan tilanteita. Päiväkodin johtajaa/perhepäivähoidon ohjaajaa tiedotetaan tilanteesta. Tarvittaessa otetaan yhteys varhaiskasvatuksen erityisopettajaan sekä neuvolaan. 7.1 Suunnitelman arviointi ja dokumentointi Yksi tärkeä osa kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa tehtäessä ja toteutettaessa on arviointi. Henkilökunnan tehtävänä on laatia suunnitelma, joka toimii kiusaamista ehkäisevän työn tukena jokapäiväisen arjen toiminnoissa. Arvioinnissa hyviä kysymyksiä ovat mm. onko kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmasta ollut henkilökunnalle työssään apua, onko päiväkodissa/perhepäiväkodissa

21 20 syntynyt yhteinen ajatus- ja ymmärrys kiusaamisesta ja millaisia kiusaamista ehkäiseviä työtapoja meille kasvattajille on syntynyt. Arvioinnissa tärkeää on myös huomioida lasten vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä asiasta. Onko kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma tullut sisältöineen vanhempien tietoisuuteen ja tietävätkö vanhemmat, miten toimimme jos kiusaamista hoitopaikassa tapahtuu. Lapsilta itseltään voidaan kysyä myös heidän hoidossa viihtymisestään, onko heillä ystäviä ja leikkikavereita, onko hoidossa kenties pelottavia asioita mistä he haluaisivat keskustella ja ottavatko aikuiset vakavasti lasten mielipiteet. Ei riitä, että suunnitelma on kerran laadittu ja liitetty kansioon, vaan siis suunnitelman mukaista työskentelyä arvioidaan ja muutetaan tarpeen vaatiessa. Suunnitelmaan palataan aina, kun sille on tarvetta. Ryhmässä kiinnitetään huomiota: ovatko riidat ja konfliktit vähentyneet lasten sosiaalisten taitojen kehitys aggressiivisen käytöksen mahdollinen vähentyminen saavatko lapset riittävästi positiivista vuorovaikutusta Kiusaamistilanteiden dokumentointi Kirjatut kuvaukset kiusaamistilanteista sekä siitä, miten niihin on puututtu ja kuinka niitä on ennakoitu ja seurattu, ovat tärkeä dokumentti päiväkodille, etenkin silloin kun tilanteet vaativat seurantaa tai jos niistä ajaudutaan erimielisyyteen esimerkiksi vanhempien kanssa. Dokumentointia suositellaan tehtäväksi: vanhemmat ilmoittavat lapsensa tulevan kiusatuksi päiväkodissa kun henkilökunta huomaa, että joku lapsista on joutunut kiusatuksi tai lapsi kertoo asiasta. helpottaaksemme kiusaamistilanteiden seurantaa tehtäessä jotta voimme tarpeen vaatiessa palata niihin ja katsoa/kertoa mitä on tapahtunut eri osapuolten mielestä. todisteeksi, että tilanteita on seurattu ja niihin puututtu. kiusaamiseen puuttumisen keinot ja tavat on hyvä näkyä myös kirjattuna, jotta niitä voidaan arvioida.

22 21 LÄHTEET Kanninen, K., Sigfrids, A Tunne minut! Turva ja tunteet lapsen silmin. Jyväskylä. PSkustannus. Marjanen, P., Marttila, M., Varsa, M Pienten piirissä. Yhteisöllisyyden merkitys lasten hyvinvoinnille. Jyväskylä. PS- kustannus. Kimochis. Tunne- ja vuorovaikutuskoulu 4-6-vuotiaille. Opettajan materiaali. Lisätietoa ja -ideoita Kirves, L., Stoor-Grenner, M Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. Helsinki. MLL, Folkhälsan. ja Laakso, M. Leikkejä ryhmätheraplay- ja muihin leikkituokioihin. Liuska, K., Turunen, T Häjyherneitä ja lempeyslientä. Opas lasten ristiriitatilanteiden ehkäisyyn. Jyväskylä. PS -kustannus. Mannerheimin lastensuojeluliitto Reilusti ryhmässä. Harjoittelemalla sosiaalisten taitojen taitureiksi. Opas ja DVD. Helsinki. Miktor OY. Peltonen, A., Kullberg-Piilola T., Kullberg-Turtiainen, M Tunnemuksu ja Mututoukka. Tunnetaito-ohjelma esikouluun ja alkuopetukseen. Helsinki. Lasten keskus Oy. Perttu, H Vatupassi. Tasapainoa elämään. Lions -opetusmateriaali 5-7 -vuotiaiden lasten terveen kasvun tukemiseen ja riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisyyn. Suomen Lions-liitto ry. Painoyhtymä Oy. Psykologien kustannus Oy Askeleittain. Sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva opetusohjelma. Päiväkoti ja esikoulu. Opettajan opas. Helsinki. Helsingin painotuote. ja Repo, Laura Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä. PS-kustannus. Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Saarijärvi. Gummerus Oy. Tuomola, L., Österberg, L Tunteet tutuiksi tehtäväkortit. Keuruu. PS- kustannus.

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Laura Kirves 9.2.2012 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Laura Kirves/ Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN

VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI 1 Sisällys YLEISTÄ... 3 ARVOT JA NÄKEMYS, MITÄ KIUSAAMINEN ON... 3 KIUSAAMISEN EHKÄISYN KEINOT:... 4

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI

MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI MYLLYOJAN PÄIVÄKODIN KIUSAAMISELTA SUOJAAMISEN TOIMINTAMALLI MIKÄ OHJAA MEITÄ SUOJAAMAAN LAPSIA KIUSAAMISELTA? YK:n lasten oikeuksien sopimus Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Päivähoitoa

Lisätiedot

Sä pääset meijän leikkiin Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa KT Laura Repo

Sä pääset meijän leikkiin Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa KT Laura Repo Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa - seminaarit Mannerheimin Lastensuojeluliitto 4.3.2016 Turku 7.4.2016 Helsinki 14.4.2016 Rovaniemi 18.4.2016 Hämeenlinna 21.4.2016 Jyväskylä Sä pääset meijän

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN

ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN ULVILAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Alkusanat Kiusaaminen on yleistynyt yhä pienempien lasten keskuudessa ja siihen puuttuminen varhaisessa vaiheessa on

Lisätiedot

Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali. Vasun liite 6

Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali. Vasun liite 6 Kasv 15.05.2012 24 Oheismateriaali Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Sis ällys luettelo Vasun liite 6 KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA... 1 Sisällysluettelo...2

Lisätiedot

kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma

kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma meillä ei kiusata! kiusaamisen ennaltaehkäisynja puuttumisen suunnitelma JOENSUUN KAUPUNKI / VARHAISKASVATUS 10.2013 Sisällön koonti Mikko Tiihonen Taitto ja kuvitus Maria Vetola, Petäikkölän päiväkoti

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma 1 (10) Sivistyspalvelut / varhaiskasvatus Elokuu 2012 Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma 2 (10) ESIPUHE Kiusaamisen ehkäisy on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen edellytys. Kiusaaminen

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön. -Tiedote vanhemmille Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Hämeenkyrön varhaiskasvatuksessa -Tiedote vanhemmille Tämän tiedotteen tarkoitus on lujittaa vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kiusaamisen ehkäisyssä.

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Laura Repo Tehy/ Tampere 28.4.2015 29.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Kiusaaminen ja alle 3- vuotiaat 29.4.2015 2 1 Ohjaavat asiakirjat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on

Lisätiedot

KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Mustasaaren kunnan esikouluille, päiväkodeille ja ryhmäperhepäiväkodeille 2011 Kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma Perusopetuslain (628/1998 29) mukaan kunnan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA TYÖRYHMÄ: Aulimaija Eskola Eija Järvenpää Henna Koivula Jaana Sillanpää Riitta Levisalo 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. MITÄ KIUSAAMINEN ON... 3 2.1

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 20.11.2010 Kiusaavatko pienetkin lapset? 19.11.2010 Oulu MLL/ Laura Kirves & Folkhälsan/ Maria Stoor-Grenner Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009-2010 Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli

3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli 3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli Naantalissa Karvetin päärakennuksen alakerrassa toimii lukuvuonna 2015 2016 kaksi 3 5- vuotiaiden lasten kerhoryhmää, Viskarit 1 ja

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa LAPE-päivät KT Laura Repo

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa LAPE-päivät KT Laura Repo Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa LAPE-päivät 30.5.2017 KT Laura Repo KIUSAAMINEN VARHAISKASVATUKSEN RYHMISSÄ Eettiset näkökohdat Arvot havaintoja ohjaamassa Termistön käyttö: kiusaaja, uhrit

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA

LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA LAPIOKUJAN LASTENTARHAN KIUSAAMISEN EHKÄISYN JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA 1.Yleistä Lapiokujan lastentarhassa aloitettiin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laadinta prosessinomaisena työskentelynä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue. Varhaiskasvatuspalvelut

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue. Varhaiskasvatuspalvelut Sisällys 1. Kiusaamisen määrittely 2 2. Esimerkkejä erilaisesta kiusaamisesta 3 3. Kiusaamista ennaltaehkäisevä toiminta 3 4. Kiusaamistilanteiden selvittäminen 6 5. Suunnitelman arviointi 8 6. Lähteet

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue. Varhaiskasvatuspalvelut

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue. Varhaiskasvatuspalvelut Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki 1 (12) Sisällys 1. Kiusaamisen määrittely 2 2. Esimerkkejä erilaisesta kiusaamisesta 3 3. Kiusaamista ennaltaehkäisevä toiminta 3 4. Kiusaamistilanteiden selvittäminen

Lisätiedot

3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli

3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli 3 5-VUOTIAIDEN KERHOTOIMINTA; KERHOJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli Naantalissa Karvetin päärakennuksen alakerrassa toimii lukuvuonna 2013 2014 kaksi 3 5- vuotiaiden lasten kerhoryhmää, Viskarit 1 ja

Lisätiedot

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.

Lisätiedot

Pöytyän kunnan varhaiskasvatuspalveluiden. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn opas YHDESSÄ. Päiväkodissa, ryhmässä, porukassa

Pöytyän kunnan varhaiskasvatuspalveluiden. Kiusaamisen ennaltaehkäisyn opas YHDESSÄ. Päiväkodissa, ryhmässä, porukassa Pöytyän kunnan varhaiskasvatuspalveluiden Kiusaamisen ennaltaehkäisyn opas YHDESSÄ Päiväkodissa, ryhmässä, porukassa ylipäätään elämässä on lopulta kyse hyvin yksinkertaisista asioista. Katsele toista

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy Kittilän varhaiskasvatuksessa

Kiusaamisen ehkäisy Kittilän varhaiskasvatuksessa Lapsella on oikeus turvalliseen ryhmään ja tasaveroisiin ystävyyssuhteisiin niin varhaiskasvatuksessa kuin kodin lähipiirissä. Tämän suunnitelman tarkoitus on yhdessä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan

Lisätiedot

PERUSOPETUS SELVITTI KOULUKIUSAAMISTA

PERUSOPETUS SELVITTI KOULUKIUSAAMISTA PERUSOPETUS SELVITTI KOULUKIUSAAMISTA Järvenpään perusopetuksessa toteutettiin syksyllä 2008 koulukiusaamista koskeva kysely, johon vastasivat lähes kaikki perusopetuksen 1.-9. luokkien oppilaat. Kyselyn

Lisätiedot

VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU. kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma

VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU. kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma VEITTIJÄRVEN PÄIVÄKODIN KISU kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma Sisällys 1. Mitä kiusaaminen on? 2. Kiusaamisen ehkäisyn keinot 2.1 Pike - hanke 3. Miten kiusaamiseen puututaan? 4. Ryhmäkohtainen suunnitelma

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo KAVERITAITOJA Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen KIITOS Folkhälsanin Mobbningsteametporukalle sekä Espoon Finnoon, Paraisten Fyrklövernin ja Hyvinkään Kenttäkadun päiväkodeille. Harjoituskirja

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa

Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa Kiusaamisen ehkäisy Haminan varhaiskasvatuksessa 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKSI KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA LAADITAAN? 2 2.KIUSAAMINEN 3 2.1 Lasten tavat kiusata 3 3.ENNALTAEHKÄISYTOIMET 4 4. KIUSAAMISEEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Seinäjoki KT Laura Repo

Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Seinäjoki KT Laura Repo Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Seinäjoki 5.5.2017 KT Laura Repo Materiaalia Lastenkirja PIKI ja siihen liittyvä toimintamalli ja ohjeistus: Kirkkopelto, K (2016) Piki. + Haapsalo, T., Kirkkopelto,

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Kiusaaminen pienten lasten parissa 10/30/2016. Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi

Kiusaaminen pienten lasten parissa 10/30/2016. Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi Kiusaamisen ehkäiseminen pienten lasten parissa Kirkkonummi 2.11.2016 KT Laura Repo, Helsingin yliopisto Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Arvot havaintoja ohjaamassa Termistön käyttö:

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Linnainmaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Linnainmaan päiväkodissa teemme työtä yhdessä isolla ja innostuneella joukolla lapsenne parhaaksi. Moniammatillisissa tiimeissä jokainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Västerskogin päiväkoti

Västerskogin päiväkoti Västerskogin päiväkoti Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO: 1. Västerskogin päiväkoti 2. Toiminta-ajatus arvot oppimiskäsitys erityispiirteet 3. Turvallisuus 4. Kasvatuskumppanuus 5. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: Taustaa. Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Kiusaamisen ehkäiseminen. Yhteistyö vanhempien kanssa

SISÄLLYSLUETTELO: Taustaa. Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Kiusaamisen ehkäiseminen. Yhteistyö vanhempien kanssa KITEEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISYN- JA PUUTTUMISEN SUUNNITELMA 2016 SISÄLLYSLUETTELO: Taustaa Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen Kiusaamisen

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

MATERIAALIA. Laaksonen, V. & Repo, L (2016): Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseksi. Folkhälsan.

MATERIAALIA. Laaksonen, V. & Repo, L (2016): Kaveritaitoja. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseksi. Folkhälsan. KIUSAAMISEN EHKÄISY VARHAISKASVATUKSESSA TAMPERE 22.9.2017 KT LAURA REPO MATERIAALIA Lastenkirja PIKI ja siihen liittyvä toimintamalli ja ohjeistus: Kirkkopelto, K (2016) Piki. + Haapsalo, T., Kirkkopelto,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi

Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Esikoulun siirtymä. Ylivieska

Esikoulun siirtymä. Ylivieska Esikoulun siirtymä Ylivieska 31.3.2011 Hannele Karikoski, KT Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto hannele.karikoski@oulu.fi Sisältö: 1. Esiopetuksen taustaa 2. Lapsen esikoulun aloittaminen * on

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4 Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 PAIMION KAUPUNKI JA SAUVON KUNTA Johdanto Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen

Lisätiedot

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli

TUNNE-ETSIVÄT. Tunne-etsivät -peli TUNNE-ETSIVÄT Digitaalinen oppimisympäristö 5-12 vuotiaiden lasten sosioemotionaalisten taitojen tukemiseen Sari Lipponen KM, yliopistonopettaja Väitöstutkimus (JYU) sari.s.lipponen@jyu.fi Tunne-etsivät

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus suomessa

Varhaiskasvatus suomessa Kiusaavatko pienetkin lapset? KM Laura Kirves Varhaiskasvatus suomessa Varhaiskasvatus: Päivähoitolaki (1973) Sosiaali- ja terveysministeriö Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Päiväkodit, kotihoidon

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot