Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto /11.01/2014. LUPAJ 6 (valm. Inkeri Neuvonen)

Transkriptio

1 Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy konkurssipesän hakemuksesta purkuputken rakentamisesta ja puhdistettujen jätevesien johtamisesta Nuasjärveen sekä Kalliojokeen johdettavan puhdistetun jäteveden määrän tilapäisestä lisäämisestä vuoden 2015 aikana 216/11.01/2014 LUPAJ 6 (valm. Inkeri Neuvonen) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Kajaanin kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen lausuntoa Talvivaara Sotkamo Oy kon kurs si pe sän ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksesta, joka kos kee purkuputken rakentamista ja puhdistettujen jätevesien joh tamis ta Talvivaaran kaivosalueelta Nuasjärven Juurikkalahden edustal le ja tarvittavien käyttöoikeuksien myöntämistä purkuputken si joitta mi seen toisen maalle ja vesialueelle. Vesilain mukaista lupaa haetaan purkuputken sijoittamiselle Jormasjoen sekä Nuasjärven pohjaan. Purkuputken kanssa samaan kaivantoon on suunniteltu 110 mm:n talousvesiputki. Lupaa haetaan siten, että nykyisten, Vuoksen ja Oulujoen ve sis töaluei den purkureittejä koskevien päätösten määräykset py sy vät voimas sa. Lisäksi haetaan lupaa juoksuttaa nykyisten pur ku pis tei den kaut ta Kalliojokeen osa (1,5 Mm 3 ) purkuputkelle an net ta vas ta kiintiös tä tilapäisesti vuoden 2015 aikana. Lupaa haetaan myös ve si ympä ris töl le vaarallisista ja haitallisista ai neis ta annetussa val tio neu voston asetuksessa (VNa 1022/2006) mää ri te tyl le se koit tu mis vyö hykkeel le elohopean, kadmiumin ja nik ke lin osalta purkupaikan ym pä rille. Hakija on pyytänyt määräämään ympäristönsuojelulain 199 :n nojal la, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupa pää tös tä noudattaen. Lisäksi haetaan vesilain 3 luvun 16 :n mukais ta valmistelulupaa. Purkuputkilinja Purkuputken kokonaispituus on noin km. Vesi kulkee 50 cm hal kai si jal taan olevassa put kes sa painovoimaisesti alkupään pumppauk sen jälkeen. Virtaama put kes sa pidetään mahdollisimman vakoi na ympäri vuoden. Pur ku put ken rakennustyöt kestävät noin kol me kuukautta ja putken asen nus työt aloitetaan kaivospiirin alueella ennen luvan saamista. Hakija on arvioinut, että purkuputki on valmis ke säl lä 2015.

2 Pur ku put ki lin jal ta ei ha vait tu uhanalaisia eliölajeja elokuussa 2014 alu eel ta tehdyssä luon to sel vi tyk ses sä. Sel vi tyk ses sä havaittujen arvok kai den luon to koh tei den kohdalla put ki lin jaus ta muutettiin niin, ettei vät koh teet jää putkilinjauksen alle. Kaivoksen vesikierto Kaivosalueelta johdetaan käsiteltyjä jätevesiä Nuasjärveen Latosuon kaut ta, johon vedet tulevat Tammalammen vedenkäsittely-yksiköltä se kä Kuusilammen ja Kuljun patoaltailta. Lisäksi Latosuolle joh detaan Kuu si lam men avolouhoksen ja kipsisakka-altaiden vesiä, jotka kä si tel lään ennen Latosuolle johtamista kipsisakka-altailla ja Tamma lam men vesienkäsittely-yksiköillä. Latosuolle johdetaan vettä myös kai vos alu een eteläisiltä jälkikäsittely-yksiköiltä. Oulujoen vesistöön johdetaan myös Torrakkopurolta Kuusijoen kautta Kalliojokeen tulevat vedet ja pohjoisella jälkikäsittely-yksiköllä käsi tel lyt, Salmisen kautta tulevat jätevedet. Niiden kuormitus tulee olemaan 60 % luvan mukaisesta vuosikiintiöstä eli 780 tonnia vuo dessa. Ennen purkuputken valmistumista Kalliojokeen johdettavan veden mää rä olisi noin 1,5 m 3 ja sul faat ti kuor ma enimmillään 6000 tonnia. Joh det ta va vesimäärä esitetään vähennettäväksi purkuputken ensim mäi sen vuoden kuormituskiintiöstä. Päästö on Talvivaaran las kelmien mu kaan noin 42 % Oulujoen vesistöalueelle kohdistuneesta sul faat ti kuor mi tuk ses ta vuonna 2013 ja vastaa vuoden 2014 sul faatti kuor mi tus ta. Lupaa haetaan niin, että se on voimassa enimmillään 6 kuu kaut ta lupapäätöksestä tai purkuputken käyttöönottoon saak ka. Osa eteläisellä jälkikäsittely-yksiköllä käsiteltävästä vedestä joh detaan Lumijokea pitkin Vuoksen vesistöalueelle, mihin suuntaan kuormi tus tulee olemaan 40 % nykyisestä kuormituksesta eli 520 tonnia sul faat tia vuo des sa. Perusteluina nykyisten purkureittien vuo sit tai selle kiintiölle hakija esittää sen, että vuodesta 2015 lähtien vuo sit tai set kuor mi tus kiin tiöt ovat niin pienet, ettei purkuvedellä ole mer kit tä viä vai ku tuk sia nykyisillä purkureiteillä olevien vesistöjen tilaan. Kiin tiö hel pot taa vesienhallintaa siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Kor te lammen alue on kokonaisuudessaan puhdistettu ja alueelle ker tyy vain sa de ve siä. Tällöin voidaan osa padon taakse kertyvistä ve sis tä johtaa suoraa luontoon, koska vedet todennäköisesti täyt tä vät lu pa ra jat. Samoin pohjoisen suunnassa Haukilammen ja Kär sä lam men lai meat vedet voidaan johtaa pois nykyisiä reittejä pitkin sen jäl keen, kun Haukilammen pohjalla olevat sakat on poistettu. Johdettavien vesien määrä ja laatu Talvivaaran arvion mukaan kaivosalueelle kertyy sadevesiä haih dunta huo mioi den 5,5 Mm 3 normaalina ja 8,3 Mm 3 poikkeuksellisen sa-

3 tei se na vuotena. Vedestä sitoutuu malmiin arviolta 1,2 Mm 3 vuo dessa. Tal vi vaa ran kaivosalueella on hakemuksen mukaan va ras toi tunee na vet tä noin 6,7 Mm 3, josta 3,5 Mm 3 on varastoitu Kuu si lammen avo lou hok seen ja 1,5 Mm 3 Kortelammen varastoaltaaseen. Puh taim mat ve det eli kaivosalueen käsitellyt sade- ja sulamisvedet on varastoitu pää osin Kuusilammen (0,3 Mm 3 ) ja Latosuon (1,1 Mm3) va ras to al tai siin. Uudelle Kuljun altaalle aletaan vesiä va ras toimaan lop pu vuo den 2014 aikana. Kaivosalueen vesivarastojen va rastoin ti ka pa si teet ti tulee loppumaan kesällä Mikäli uusi pur ku putki lin ja saa daan tuo tan to käyt töön heinäkuun 2015 alkuun men nes sä, on tuol loin kai vos alu eel le varastoitu yhteensä noin 11 Mm 3 puh distet tu ja jä te ve siä. Hakemuksen mukaan kaivosalueelta johdetaan purkuputken val mistut tua käsiteltyjä jätevesiä Nuasjärveen kolmen vuoden ajan 7,5 Mm³, sen jälkeen 5 Mm 3. Purkupiste sijaitsee Juu rik ka lah des sa, noin kah den kilometrin etäisyydellä rannasta. Talvivaaran käsitellyt jätevedet sisältävät arvion mukaan nikkeliä kes ki mää rin 200 µg/l, mangaania 2 mg/l ja kadmiumia 10 µg/l. Hakemuksessa on pyydetty, että johdettaville jätevesille määrätään seu raa vat kuormitus- ja pitoisuusrajat: Kuormitus, t/v vuosi 4. vuosi Raja-arvo mg/l Nikkeli 0,8 0,5 0,3 Kupari 0,8 0,5 0,3 Sinkki 2 1,3 0,5 Mangaani Sulfaatti Natrium Rauta 10 Kiintoaine 30 Uraani 0,01 Kadmium, liukoinen 0,003 Elohopea, liukoinen 0,0015 Kolmen ensimmäisen vuoden aikana vuosikuormituksen las ken nassa on käytetty sulfaatin pitoisuutta n mg/l. Tuolloin putkeen joh det ta vas ta ve destä on merkittävä osa avolouhoksesta Tam malam men ja Kuu si lam men kautta Latosuolle johdettavaa vettä. Sulfaat ti kuor mi tus Nuas jär veen m 3 :n vesimäärällä on ton nia vuodessa. Nik ke lin ja kuparin osalta laskennassa on käytetty pi toi suut ta 100 µg/l. Kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen suflaatin vuo si kuor mi tuk sen arvioidaan olevan noin tonnia ja kes kimää räi nen sulfaattipitoisuus on noin mg/l. Sul faat ti pi toisuu den arvioidaan laskevan vesien laimentumisen ja käsittelyn joh-

4 dos ta. Arvio perustuu siihen, että Kuusilammen avolouhoksen runsaas ti sulfaattia sisältävät vesivarastot saadaan käsiteltyä ja tyh jennet tyä kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Hankkeen vaikutukset Hakemuksen mukaan vesien johtaminen hidastaa Nuasjärvellä jääpeit teen syn tyä, sekä ohentaa muo dos tu vaa jääpeitettä, koska sekoit tu mi nen ja virtauskenttien muutokset nostavat lämpimämpää alus vet tä pintaosiin. Välittömällä pur ku alu eel la voi talvisin esiintyä vaih te le van sulan alue, jonka koko ja muoto riip pu vat ilman läm pö tilas ta ja vesistön juoksutuksista. Nuasjärven suu res ta tilavuudesta joh tuen purkuvesimäärä ei vaikuta jär ven ve den pin nan korkeuteen. Rehja Nuasjärvi on luokiteltu suureksi humusjärveksi, jonka veden laa tu sekä kemiallinen ja ekologinen tila on tällä hetkellä hyvä. Ve sistö tark kai lun mukaan sulfaattipitoisuus on vaih del lut Nuasjärvessä Jor mas jo en suistoalueen läheisyydessä välillä 2 60 mg/l. Syvänteen alus ve den sulfaattipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutos ta vii meis ten viiden vuoden aikana. Hankkeen vaikutuksia Nuasjärven vedenlaatuun on arvioitu ve sis tömal li las kel mil la. Hakemuksessa on tarkasteltu vesien al ku lai men nusta ja se koit tu mis ta, syn ty neen vesiseoksen pitoisuuksia sekä ve sien liik kei tä Cormis mallinnuksella. Sulfaatin lisäksi alkulaimennusta tarkas tel tiin nikkelin, kadmiumin ja mangaanin osalta. Jätevesien kulkeu tu mi ses ta on tehty mallilaskelmat 3D EFDC -vesistömallilla sulfaat ti pääs töil le kahdelle eri jaksolle. Ensimmäisessä kol men vuo den kes tä väs sä tarkastelujaksossa sulfaattikuormitus on t/v ja seu raa van kol men vuoden aikana t/v. Laskelmat tehtiin se kä vä hä sa tei sel le että poik keuk sel li sen sateiselle vuodelle. Sul faa tin pois tu ma na (se di men taa tio ker toi me na) on mallilaskelmissa käy tet ty 600 vuo ro kaut ta. Purkuputken maksimivirtaama on 1000 m 3 /h eli 0,28 m 3 /s ja mak simi pur ku no peus on noin 1,2 m/s. Pur ku put ken suulle muodostuu Cormix-las kel mi en perusteella suih ku vir taus, jossa virtausnopeudet laske vat nopeasti sekoittumisen an sios ta. Laskelmien mukaan purettaessa kaivosvettä, jonka sulfaattipitoisuus on 4000 mg/l, virtausnopeus 3 cm/s ja purkuputken suuntaus on suo raan ylöspäin, jätevedet valuvat takaisin purkupaikan lähialueen poh ja ker rok seen leviten virtausten mukana myös voimakkaasti vasta vir taan samalla hitaasti laimeten. Laimennussuhde 1:50 saa vu tetaan noin 1500 metrin päässä purkupaikasta. Alkulaimennukseen vai kut taa vesistön virtausnopeuden ohella jäteveden tiheys, mikä riip puu veden lämpötilasta ja suolapitoisuudesta, lähinnä sulfaatti- ja nat rium pi toi suu des ta. Vähäsateisena vuonna Nuasjärven pin ta ve den pitoisuudet nousevat keskimäärin mg/l ja alusvedessä 40 50

5 mg/l. Oulujärven Paltaselällä sulfaattipitoisuus nousee pin ta ve des sä 5 10 mg/l, Ärjänselällä 5 mg/l ja Niskanselällä 3 4 mg/l. Kun mal lissa käytetään virtausnopeutena 1 cm/s ja sul faat ti pi toi suu te na 2000 mg/l, saavutetaan lai men nus suh de 1:50 noin 600 metrin pääs sä purkuputkesta. Talvella ja tuu let to mi na kausina kesällä jätevettä konsentroituu purku pai kan lähialueen poh jan läheisiin kerroksiin, jolloin sul faat ti pi toisuu det voivat olla alus ve des sä muutamia satoja milligrammoja lit rassa ja me tal li pi toi suudet korkeahkoja eli tasoa kym me nes osa läh tö pitoi suu des ta. Purkuvesien sulfaattipitoisuuden pienentyessä kolmen en sim mäi sen vuoden jälkeen Nuasjärven pintaosissa sul faa at ti pi toisuus nousee noin 5 mg/l ja alusvedessä mg/l. Oulujärvellä sul faat ti pi toi suus kasvaa 1 3 mg/l. Purkualueella metallipitoisuudet nousevat selvästi luonnontasosta. Ym pä ris tö laa tu nor mien ylityksiä on odotettavissa ainakin kad miu min, elohopean ja nikkelin osalta, minkä vuoksi purkupaikan lä hi alu eel le on arvioitu sekoittumisvyöhyke, jonka säde on yksi kilometri ja pinta-ala 314 ha. Nik ke lil le annettu ympäristölaatunormi sisämaan pinta ve sis sä on 21 µg/l. Kadmiumille asetuksella (868/2010) annettu ym pä ris tö laa tu nor mi on 0,2 0,26 µg/l vaihdellen veden kovuuden mu kaan. Sisämaan pintavesien elohopeapitoisuudelle ei ole ase tukses sa an net tu ympäristölaatunormia, mutta EU:n vuonna 2008 asetta ma laa tu nor mi on 0,05 µg/l. Nuasjärven luontaisena elohopean taus ta pi toi suu te na on käytetty tasoa 0,002 µg/l, jolloin elohopealle ym pä ris tö laa tu nor mik si saadaan 0,052 µ/l. Laskelmien perusteella nikkelin pitoisuustasot pur ku alu eel la voivat ol la muutamia kymmeniä mikrogrammoja litrassa. Nikkelinpitoisuus las kee alle ym pä ris tö laa tu nor min nopeasti purkualueella, mutta kadmiu mil la ja elohopealla ym pä ris tö laa tu nor mi alittuu vasta noin ki lomet rin etäisyydellä pur ku pai kas ta. Mangaanipitoisuus ylittää ta lousve del le annetun suo si tus pi toi suu den vielä 2,5 kilometrin etäisyydellä pur ku pis tees tä. Sulfaatille an net tu talousveden suosituspitoisuus ylittyy vain ihan purkupisteen tun tu mas sa. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettuihin ympä ris tö laa tu nor mei hin liittyen tullaan Suomessa antamaan uusi asetus vuonna 2015, jollin ainakin nikkelin laatunormi tulee tiu ken tumaan, mistä johtuen ympäristölaatunormien ylityksiä nikkelin osalta on hakemuksen mukaan odotettavissa. Säännöstelyn vaikutus mallilaskelmiin Nuasjärvessä säännöstelyrajat ovat 135,70 138,00. Huhtikuussa veden pin nan korkeus on noin 1,5 2 metriä alem pa na kuin ke sä ve denkor keu det. Juurikkalahden purkupaikalla vesisyvyys on si ten kes kive den kor keu del la noin 7 8 metriä ja huhtikuussa noin 5 6 met riä.

6 Vai ku tus ar vioin nis sa käy tet tiin vastaanottavan vesistön vir taus nopeu te na arvoja 1 3 cm ja pur ku pai kan keskimääräisenä ve si sy vyy tenä 7 m. Kevättalven ai kai sen vedenkorkeustilanteen mer ki tyk sen tarkem mak si arvioimiseksi teh tiin kulkeutumismallinnus Juu rik ka lah den purkupaikalle. Las ken nan tu los ten mukaan purkualueella sul faat ti pitoi suu det nousivat ke vät tal vel la ai van pohjakerroksessa ta sol le mg/l eli kor keam mal le kuin lupahakemuksen al ku pe räi sessä laskennassa. Kau em pa na Nuasjärvellä ei ero ja laskentojen vä lil lä ei havaittu. Vesistömallilaskelmien päivitys purkupaikan siirtymisen vuoksi Purkuputkilinjan suunnittelutyön edetessä purkupaikka on siirretty alku pe räi ses sä vesistölaatumallissa olleesta Tikkalahdesta noin 1,6 kilo met rin päässä olevaan Juurikkalahteen. Vesistömallilaskelmia on päi vi tet ty hydrologisilta olosuhteiltaan kui van vuoden osalta sul faat tikuor mi tuk sen ollessa t/v. Päivityksen mukaan Juu rik ka lah den edus tan pintaveden sulfaattipitoisuus nousee purkualueella ta sol le 15 mg/l ja alusvedessä tasolle mg/l. Nuasjärven pin ta osan kes ki mää räi set sulfaatin pitoisuusnousut vaihtelevat eri osissa jär veä välillä mg/l, Kajaaninjoessa pitoisuusnousu on tasolla 13 mg/l ja Oulujärvessä Paltaniemen edustalla luokkaa 5 mg/l. Pur ku pai kan siirtämisen vaikutus on nähtävillä erityisesti purkupaikan vie reis ten syvänteiden alusveden sulfaattipitoisuuksissa. Pääs tö ve sien le viä miseen purkupaikan vaihdolla ei ole merkittävää vai ku tus ta. Rimpilänsalmesta länteen sulfaatin pitoisuusnousut Nuas jär vi Rehjan se läl lä, Kajaaninjoella sekä Oulujärvellä ovat aiemmin teh dyn mallitarkastelun mukaisia. Sateisena vuonna vaikutukset jäävät mallin nuk sen mukaan kuivaa vuotta selvästi pienemmiksi. Kevättalvella Nuasjärvi kerrostuu päästövesien purkamisen johdosta sel väs ti. Kapea-alaisten syvänteiden kohdalla purkualueella ker rostu mi nen on voimakkaampaa, jolloin alusveden pitoisuudet ovat luokkaa mg/l. Lievää hetkellistä kerrostumista ilmenee myös ke säkau del la. Talvella ja tuulettomina jaksoina virtausnopeudet pur ku paikal la ovat hyvin pieniä, jolloin jätevettä konsentroituu voi mak kaammin purkualueelle pohjan läheisiin vesikerroksiin. Uusi pur ku paik ka si jait see Nuasjärven tarkkailupisteen nro 23 läheisyydessä, jos sa pääl lys ve den keskimääräinen sulfaattipitoisuus on ollut tasolla 4,6 mg/l ja alusvedessä tasolla 25 mg/l. Nämä luontaiset taus ta pi toi suudet huomioiden nousevat sulfaattipitoisuudet kuivana ve si vuon na pur ku alu een syvänteiden päällysvedessä korkeimmillaan tasolle 30 mg/l ja alusvedessä tasolle 220 mg/l. Pysyvää kerrostumista Nuasjär ven purkualueella ei kuitenkaan mitä todennäköisimmin ta pah du, kos ka tiheyserot vesistössä eivät kasva liian suuriksi. Vaikutukset vesieliöstöön Mallitarkastelujen perusteella Nuasjärvessä sulfaattipitoisuudet tu levat nousemaan suurimmillaan suurin piirtein samalle tasolle kuin vii-

7 me vuosina on havaittu Jormasjärvessä. Pitoisuudet jäävät huo matta vas ti pienemmiksi kuin vesieliöstön kannalta toksiset pitoisuudet. Vai ku tuk set kasviplanktonyhteisöjen ja pohjaeläimistön tilaan ar vioidaan rajoittuvan pääosin sekoittumisvyöhykkeelle. Nuasjärven eko logi nen tila on tällä hetkellä hyvä, eikä sen arvioida heikentyvän ny kyises tä jätevesien vuoksi. Nuasjärvessä kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia mel ko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista, joiden kantoihin jä teve si kuor mi tuk sel la ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Ker rostu nei suus heikentää alusveden happipitoisuutta, mikä huonontaa pur ku alu een lähellä syyskutuisten kalalajien, kuten siian ja muikun se kä talvikutuisen mateen elinoloja. Lisäksi jätevesien me tal li kuor mitus heikentää kalaston elinoloja sekoittumisvyöhykkeellä. Li sään tyväl lä kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta kalojen käyt tö kelpoi suu teen. Arvio toiminnan riskeistä Merkittävimmät purkuputkilinjaan liittyvät riskit kohdistuvat poik keusti lan tei siin pumppaamolla. Käsiteltyjen jätevesien pumppauksen keskey tyes sä putken sisällä on vettä noin 3450 m 3, mikä vastaa put ki linjan mitoitusvirtaamalla noin 3,5 tunnin aikana Nuasjärveen pum patta vaa vesimäärää. Ve sien hal lit se ma ton purkautuminen voidaan estää Nuasjärven ran nal le asen net ta van sulkukaivon avulla. Tarkkailu ja raportointi Nuasjärveen johdettavan veden määrää, happamuutta ja säh kön johta vuut ta seurataan Latosuon altaassa jatkuvatoimisilla mittareilla. Pääs tö tark kai lun näytteet otetaan kaivoksen toimesta kerran vii kossa ja kon sul tin toimesta kerran kuukaudessa. Näytteistä tehdään ker ran vii kos sa suppeampi ja kerran kuukaudessa laajempi ana lyy siva li koi ma. Nuasjärven pintaveden laatua seurataan nykyisen tark kai lu suun ni telman mukaan kahdella pisteellä neljä kertaa vuodessa. Tarkkailua esi te tään täydennettäväksi Nuasjärven Rehjan, Kajaaninjoen ja Paltaselän Är jän se län pisteillä. Kasviplanktontarkkailu ja poh ja eläin tarkkai lu esitetään tehtäväksi Nuasjärveltä ja Rehjanselältä neljältä pisteel tä ja sedimentin laadun tarkkailu Nuasjärveltä kolmelta näyt teenot to pis teel tä. Kalataloustarkkailua tehdään kyselytutkimuksena ko titar ve- ja ammattikalastajilta sekä verkkokoekalastuksina. Arvio toiminnasta aiheutuvista haitoista Putkilinjan alle jäävän maan ja puuston arvoksi on arvioitu eu roa. Ka la ta lou del li sen tuoton menetykseksi rajatulla haitta-alueella on ar vioi tu neljänä ensimmäisenä vuotena 6870 euroa vuodessa ja sen jäl keen 2750 euroa vuodessa. Lisäksi yleistä kalatalousedulle aiheu tu nut ta va hin koa kompensoidaan euron ka la ta lous mak-

8 sul la. Am mat ti ka las tuk sen osalta haitat esitetään korvattavaksi jäl kikä teen tark kai lu tu los ten perusteella. Rantojen ja rantaveden käytön vai keu tu mis ta tai rantakiinteistöjen pysyvää arvon alentumista ei arvioi da ta pah tu van. Lisätietoja asiasta antaa ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvo nen, p tai Teknisen johtajan ehdotus: Ympäristöteknisen lautakunnan lu pajaos to antaa seuraavan lausunnon Talvivaara Sotkamo Oy kon kurssi pe sän hakemuksesta: Hakemuksessa esitetyt purkuputken vaikutusarviot perustuvat suurel ta osin Talvivaara Sotkamo Oy:n vuonna 2014 teettämään sel vityk seen mahdollisista uusista purkupaikoista. Selvityksessä ei ollut mu ka na lupahakemuksessa esitetty purkupaikka Juurikkalahdessa. Päi vi tys purkupaikan vaihtumisen vuoksi on tehty vain yhdelle ti lanteel le eli kuivalle vuodelle, jolloin päästöt ovat tonnia vuo dessa. Metallien leviämistä vesistössä ei ole mallinnettu eikä las kel mis ta käy ilmi, onko miten esimerkiksi elohopean osalta on otettu huo mioon olemassa olevan, laskeuman kautta tulevan ja jätevesistä tu levan kuormituksen yhteisvaikutus. Vaikutusten arviointia ei ole teh ty sii tä, miten Kajaaninjoen vedenlaatumuutos vaikuttaa ny kyi seen virkis tys käyt töön, kalastukseen ja muuhun käyttöön mm. Ti hisen niemel lä olevien toimijoiden raakavedenottoon. Lupajaosto to teaa, että ha ke muk ses sa esitetty vai ku tus ten arviointi on tehty puut teel li ses ti Nuas jär ven, Ka jaa nin joen ja Oulujärven osalta. Vesistöihin johdettavien jätevesien määrän ja sul faat ti- ja me tal li pi toisuuk sien vuok si Nuasjärveen johdettavien jätevesien mukana pää tyy jär veen suu ria määriä haitta-aineita. Nuasjärven, Ka jaa nin joen ja Ou lu jär ven veden pinnan korkeuden vaihtelu sään nös te lyn vuok si aiheut taa oman kuormituksensa vesistöille. Jätevesien joh ta mi ses ta aiheutuvien uusien päästöjen vaikutusta ja Nuas jär ven sie to ky kyä arvioi taes sa on otet ta va huo mi oon Juurikkalahden pur ku put ken lä hiym pä ris tös sä si jait se van Mon do Mineralsin jätevesien ai heut ta ma kuor mi tus, ve sis töi hin koh dis tu va muu pistekuormitus (kaa to pai kat, jätevedenpuhdistamot) se kä laajasta valuma-alueesta joh tu va merkit tä vä hajakuormitus. Vesistömallinnusten mu kaan syvänteisiin muodostuu ker ros tu neisuut ta ai na kin tal vi ai ka na ja lyhytaikaisesti myös kesällä. Ker ros tunei suu teen liit tyvät myös kor keam mat metallipitoisuudet ja alus veden happitilanteen heikkeneminen. Nuasjärvelle muo dos tuu ha kemuk sen mukaan jä te ve sien me tal li pi toi suu den vuoksi yli 300 heh taarin suuruinen se koit tu mis vyö hy ke ym pä ris tö laa tu nor mien ylit ty mi sen

9 vuok si. Ym pä ris tö laa tu nor mi on vuonna 2015 tiu ken tu mas sa ai na kin nik ke lin osalta, mikä kasvattaa se koit tu mis vyö hyk keen laajuutta hake muk sen mukaisilla jä te ve si mää ril lä ja hait ta-ai ne pi toi suuk sil la. Tätä ei voi da pitää Nuasjärven veden laadulle hy väk syt tä vä nä ke hityssuuntana. Ympäristölaatuvaatimukset on säädetty ase tuk sel la nimen omaan pintavesien laadun turvaamiseksi ja ase tuk sen ta voit teena on lopettaa vaiheittain ympäristölle haitallisten ai nei den päästöt pin ta ve siin. Lupajaosto katsoo, että lu pa ha ke muk ses sa on jo läh tö koh tai ses ti esi tet ty, että toiminnasta ai heu tuu ainakin paikallisesti merkittäviä, hai tal li sia ve sis tö vai ku tuk sia. Lisäksi mah dol li set poikkeustilanteet lisää vät merkittävästi ym pä ris tön pilaantumisen vaa raa. Tämän vuoksi lupaa jätevesien johtamiseen purkuputkessa ei tule myön tää ha kemuk sen mukaisille jätevesimäärille, hakemuksessa esitetyillä sul faatti- ja metallipitoisuuksilla ja hakemuksessa esitetyssä ai ka tau lus sa. Hakija ei ole hakemuksessaan osoittanut, että jätevesien puh dis tami sek si on tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet, joten se koit tu misvyö hyk keen muo dos tu mis ta ja jätevesien aiheuttamaa kerrostumista vas taan ot ta vis sa vesistöissä ei tule sallia ympäristöluvalla. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto: Hyväksyi.