TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2005

2 SISÄLLYSLUETTELO... JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN.1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON ORGANISAATIO...4 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS...6 Toiminnan vaikuttavuus...6 Toiminnallinen tuloksellisuus 12 Toiminnan tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulosanalyysi ja johtopäätökset TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ ALLEKIRJOITUKSET FI.PLM PLM KD nro 1203/2520/2004

3 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Puolustusministerin katsaus... Puolustushallinnossa on vuoden 2005 aikana toteutettu sen rauhanajan historian mittavinta rakennemuutosta periaatteelle emme tee vain asioita paremmin vaan teemme parempia asioita. Tässä pidetään jatkuvuus ja uudistuminen tasapainossa. Lähtökohtana ovat valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjaukset. Aiemmissa selonteoissa linjatut joukkoosastojen ja sotilaslaitosten lakkauttamiset ja siirrot saatiin päätökseen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2004 selonteko sisälsi linjaukset puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä tukitoimintojen hallitulle rationalisoinnille tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta. Puolustusministeriö on tehnyt ensimmäiset päätökset toimintojen uudelleen järjestelyistä, ja puolustusvoimissa on alettu toteuttaa näitä linjauksia. Puolustuspolitiikkaa toteutettiin hallitusohjelman linjaamalla tavalla. Ministeriössä valmistui laaja-alainen koko hallinnonalaa koskeva strategiatyö (puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2025), joka tuottaa perusteet puolustushallinnon pitkäjänteiselle kehittämiselle, puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle sekä seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelulle. Suomi osallistui vuonna 2005 yhteentoista eri rauhanturvaamisoperaatioon painopisteen ollessa Länsi-Balkanilla. Suomi luovutti kehysvaltiotehtävät Kosovon KFOR -operaatiossa Tshekin Tasavallalle elokuussa sekä Bosnian -Hertsegovinan Althea -operaatiossa Itävallalle joulukuussa. Molemmissa operaatioissa Suomi vastaa prikaatitason viesti- ja johtamisjärjestelmästä. Afganistanin ISAF- operaatioon osallistui lähes 100 suomalaista. Suomi jatkoi lisäksi osallistumistaan YK:n sotilastarkkailijaoperaatioihin noin 30 tarkkailijalla. Eri operaatioihin osallistui vuonna 2005 enimmillään lähes 900 suomalaista. Vuoden lopussa suomalaisten rauhanturvaajien kokonaisvahvuus eri operaatioissa laski noin 750 henkeen. Kertomusvuoden aikana seurattiin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta vuonna 2003 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän strategian toimeenpanoa, toteutettiin kyseisen strategian käynnistymisen arviointi ja valmisteltiin strategian päivittämistä. Poikkihallinnollista yhteistyötä lisättiin perustamalla biouhkien sekä kemiallisten uhkien torjuntaan keskittyvät osaamiskeskukset. Puolustushallinto osallistui ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen harjoitustoimintaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan vaativuuden kasvaessa haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö kriisinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien joukkotyyppien kehittämiseen kasvaa, mikä merkitsee panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalueiden hallitsemiseen. Sotilaallisen kriisinhallintakyvyn kehittämistä jatkettiin valmistelemalla Suomen osallistumista EU:n taisteluosastoihin vuosina 2007 ja Kokonaismaanpuolustuksen ja sitä toteuttavan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen painoarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Ns. uusien uhkien myötä puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään myös muiden viranomaisten tukena ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan sekä niiden hallintaan ja jälkihoitoon. Puolustusvoimien virka-apukykyä on kehitetty. Virka-avusta poliisille annetun lain muutoksella mahdollistettiin poliisin oikeus saada puolustusvoimilta välttämätöntä sotilaallisten voi-

4 makeinojen käyttöä edellyttävää virka-apua terrorismirikosten estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Puolustusvoimien kehittämisohjelmat etenivät vuonna 2005 selonteon linjausten mukaisesti. Puolustusvoimien integroidulle tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmälle on luotu arkkitehtuuri. Puolustushaarat jatkoivat isku- ja suorituskykyä parantavia hankkeitaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomiseksi. Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämistä jatkettiin. Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisen kriisinhallinnan mahdollistava yhteistoimintakyky. Hankkeita toteutettiin vuoden 2004 selonteon linjausten pohjalta kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytyksiä turvattiin kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Teollisuuden kansainvälistymistä edistettiin mm. vierailujen ja neuvotteluiden yhteydessä tuomalla esille suomalaisen puolustusvälineteollisuuden tuotteita ja osaamista. Kotimaisen teollisuuden osuus puolustusmateriaalihankinnoista pidettiin puolustushallinnon materiaalipoliittisten linjausten mukaisesti vähintään 50 prosentin tasolla ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Vuonna 2005 vahvistetulla puolustushallinnon henkilöstöpoliittisella ohjelmalla asetettiin hallinnonalan yhteiset henkilöstöpoliittiset toimintalinjat ja periaatteet, joita noudatetaan ministeriön tarkempien ohjauskirjeiden ohella kehitettäessä henkilöstöjärjestelmää turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämällä tavalla. Syyskuussa 2005 päästiin yksimielisyyteen sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmästä, joka antaa henkilöstöjärjestöille todellisen vaikutusmahdollisuuden palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista sovittaessa.... Kansliapäällikön katsaus... Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2005 tulostavoiteasiakirjassa ministeriön toiminnalle asetetut tulostavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Osalle puolustusministeriön toimialan (tutkimus, kehittäminen, säädösvalmistelu) tulostavoitteille on ominaista, että niiden saavuttaminen edellyttää useamman vuoden pitkäjänteistä työtä. Erityisesti vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista tulee tarkastella pidemmällä aikaperspektiivillä. hallinnonalalle. Edelleen ministeriössä valmistui laaja-alainen koko hallinnonalaa koskeva strategiatyö (puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2025) puolustushallinnon pitkäjänteisen kehittämisen, puolustusvoimien strategisen suunnittelun sekä valtioneuvoston mahdollisen seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteiksi. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle pitkän aikavälin suunnitteluperusteet Puolustusministeriössä laadittiin kertomusvuonna useita kauaskantoisia strategia-asiakirjoja. Ministeriö antoi vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta ohjauskirjeen (VNS6/2004 ohjauskirje), koko 2 Näiden strategia-asiakirjojen valmistelulla puolustusministeriön roolia vakiinnutetaan hallinnonalan strategisen tason johtajana, suunnittelijana, ohjaajana ja toteuttajana.

5 Kansainvälisessä puolustuspolitiikassa keskityttiin valmistautumiseen Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja EU:n taisteluosastojen muodostamiseen. Puolustusministeriö on johtanut hallinnonalan EUpuheenjohtajuuskauden valmisteluja asettamalla sille alustavat tavoitteet, koordinoimalla toimeenpanon resurssisuunnittelua sekä käynnistämällä valmistelutyöryhmän työskentelyn. Hallintopoliittisen osaston organisaatio järjestettiin uudelleen. Tutkimus- ja kehittämisyksiköt yhdistettiin ja perustettiin tietohallintoyksikkö. Tietohallintoyksikön perustamisen tavoitteena on lisätä ministeriön ohjausta hallinnonalan tietohallintoa sekä varmistaa turvallisuusviranomaisten syvenevä ja laajeneva yhteistyö valtioneuvostossa. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristö siirrettiin Pääesikuntaan. Puolustusministeriön eräänä perustehtävänä henkilöstöalalla on hallinnonalan työrauhan ylläpitäminen kustannustehokkaasti ns. jatkuvan neuvottelu- ja sopimustoiminnan periaatteen mukaisesti. Tähän liittyen ministeriö selvitti kertomusvuonna yhteistyössä ao. sidosryhmien kanssa työaikoihin, muutto- ja siirtokustannuksiin, päällystön koulutusjärjestelmän etuuksiin, oppikurssilaisten etuuksiin ja ilmavoimallisiin lisiin liittyviä asioita. Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisessa toiminnassa keskityttiin vuoden 2004 selonteon toimeenpanoon, seurattiin puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen toteutumista ja valmisteltiin tästä vuonna 2006 laadittavaa kokonaisarviota. Puolustusvoimien toiminnan talouden ja tasapainottamiselle asetetut tavoitteet otettiin huomioon laadittaessa puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotusta vuodelle 2006 sekä kehysehdotusta vuosille Hallinnonalan taloussuunnittelua kehitettiin mm. budjetoinnin rakennetta uusimalla. Ministeriön toimialan tuloksellisuuden kuvaus laadittiin ensimmäisen kerran osana uutta valtion tilinpäätöskertomusta sekä kehitettiin hallinnonalan virastojen tilinpäätöksiin ja osavuosiraportteihin liittyvää ministeriön palautemenettelyä. Kertomusvuoden aikana saatiin päätökseen puolustusministeriön johtaman taloushallinnon palvelukeskushankkeen (TASE II) suunnitteluvaihe. Hanke on yksi Valtiokonttorin Kieku-ohjelman neljästä pilottihankkeesta. Uuden toimintamallin avulla on arvioitu saavutettavan uutta resurssien uudelleenkohdentamispotentiaalia. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä puolustusmateriaalialan ja -teollisuuden kehittämiseen liittyvät kysymykset olivat keskeisiä vuoden 2005 toiminnassa. Esimerkkinä on vuonna 2005 täyden toimintakykynsä saavuttanut Euroopan puolustusvirasto (EDA), jonka hankkeena mm. vahvistettiin puolustustarvikehankinnoille uudet käytännesäännöt. Säännöt tulevat vaikuttamaan mm. kansallisiin hankintaperiaatteisiin ja - käytäntöihin. Parhaillaan kehitetään edelleen EU:n aseviennin käytännesääntöjä ja niiden kansallista soveltamista EU:n alueella. Tavoitteena on myös niiden hyväksyminen oikeudellisesti sitoviksi säännöiksi. Ministeriön vuonna 2003 antamien materiaalipoliittisten linjausten ja ohjeiden (materiaalipoliittinen ohjelma, yleiset hankintaperiaatteet) käytäntöön soveltamista jatkettiin. Annetut ohjeet pitävät sisällään myös tulostavoitteiksi nostettuja asioita, kuten kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen ja kansainvälisen yhteistyön vaatimukset. Hankeohjauksessa kiinnitettiin erityistä huomiota linjausten sekä niitä tukevien ohjeiden noudattamiseen. 3

6 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILIVIRASTON ORGANISAATIO TOIMINTA-AJATUS Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana kansallisesta puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta sekä kansainvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Tehtävänsä toteuttamiseksi muuttuvassa toimintaympäristössä ja yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa puolustusministeriön tehtävänä on: vastata itsenäisen sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä vastata kansainvälisen kriisinhallinnan toimintaedellytyksistä ja vaikuttaa Euroopan turvallisuusrakenteisiin kansallisten etujen turvaamiseksi vastata kestävästä maanpuolustustahdosta... ARVOT Turvallisuuden tuottaminen Ministeriön työskentely perustuu henkilöstön syvälliseen osaamiseen, jolla edistetään demokraattisen yhteiskunnan kykyä kohdata poikkeusolot. Turvallisuuden tuottaminen ja siihen tarvittavan tulevaisuuden osaamisen varmistaminen edellyttävät kaikilta työyhteisön jäseniltä jatkuvaa kehityshakuisuutta. Luottamuksen lunastaminen Luottamusta rakennetaan ja se lunastetaan systemaattisella sekä syvällisellä avoimuudella. Tämän tulee olla arkipäivää niin ministeriön sisäisessä työskentelyssä kuin suhteessa erilaisiin sidosryhmiin. Tavoitetilan saavuttaminen vaikuttaa myönteisesti yksittäisten ihmisten motivaatioon ja puolustusministeriön julkisuuskuvaan. Yhteiskuntavastuun osoittaminen Yhteiskuntavastuu toteutuu, kun koko työyhteisö ja sen yksittäiset jäsenet kykenevät liittämään kaikki kulloinkin relevantit näkökulmat asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon. Tämä edellyttää toteutuakseen ministeriön toimintakentän kokonaisvaltaista ymmärrystä, missä keskeisiä näkökulmia ovat sotilaallisen maanpuolustuksen pitkäjänteinen ja tasapainoinen kehittäminen, kokonaismaanpuolustuksen edistäminen sekä kansainvälisen yhteistyön lisääminen. 4

7 PUOLUSTUSMINISTERIÖN ORGANISAATIOKAAVIO Ministeri Kansliapäällikkö Hallintoyksikkö Tarkastusyksikkö Tiedotusyksikkö TPAK-sihteeristö Puolustuspoliittinen osasto Hallintopoliittinen osasto Resurssipoliittinen osasto Kansallisen puolustuspolitiikan yksikkö Kansainvälisen puolustuspolitiikan yksikkö Säädösvalmistelu- ja yleishallintoyksikkö Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Tietohallintoyksikkö MTS:n sihteeristö Henkilöstöyksikkö Materiaaliyksikkö Talousyksikkö Yhdyskunta- ja ympäristöyksikkö 5

8 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Tärkeimmät yhteiskuntapoliittiset hankkeet Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusministeriön siitä antama ohjauskirje sisältävät linjaukset sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämiseksi ja sisältää linjaukset puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä tukitoimintojen hallitulle rationalisoinnille tilaaja- tuottajamallin pohjalta. Toimenpiteet selonteon toteuttamiseksi ovat käynnissä puolustusvoimissa ja ensimmäiset puolustusministeriön päätökset toimintojen uudelleen järjestelyistä on tehty. Puolustusministeriössä valmistui laaja-alainen koko hallinnonalaa koskeva strategiatyö (puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2025), joka tuottaa perusteet puolustushallinnon pitkäjänteiselle kehittämiselle, puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle sekä valtioneuvoston seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelulle hallinnonalalla. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle pitkän aikavälin suunnitteluperusteet Puolustusministeriössä aloitettiin vuoteen 2011 ulottuvan tuottavuusohjelman päivittäminen. Ohjelman lähtökohtana on puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen selonteossa asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi. Keinoina käytetään johtamis- ja hallintojärjestelmän rationalisointia, koulutusorganisaation keventämistä lakkauttamalla joukko-osastoja, varikko- ja varastointiorganisaation keskittämistä sekä henkilöstön vähentämistä. Puolustusvoimien johtamisja hallintojärjestelmän uudistamisessa ja rakennemuutoksen toimeenpanossa on toteutettu hallitusohjelman linjauksia valtion toimintojen alueellistamisesta. Lainsäädännön osalta kertomusvuonna oli käynnissä useita merkittäviä lainsäädännön uudistushankkeita. Asevelvollisuuslakitoimikunnan tehtävänä on selvittää asevelvollisuuslain nykytila ja siinä esiintyvät muutos- ja kehittämistarpeet sekä laatia selvityksen perusteella hallituksen esityksen muotoon ehdotus tarvittavista lainsäädäntötoimista. Maaliskuussa 2005 asetettiin toimikunta valmistelemaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön uudelleenorganisoinnin edellyttämiä lainsäädäntötoimia. Syyskuussa 2005 asetettiin toimikunta, jonka tehtävänä on selvittää puolustusvoimista annetun lain nykytila ja siinä esiintyvät uudistamistarpeet. Materiaalipolitiikan, asevientipolitiikan ja kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen toteuttamista koskevien hankkeiden ja toimenpiteiden osalta on toteutettu hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan linjauksia. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen osalta Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on järjestänyt komitean toteuttaman VNS 2004:n toimeenpanon seurannan. Näin on pystytty yhteensovittamaan kokonaismaanpuolustuksen kehittämiselle asetettuja vaatimuksia ja selonteon määrittämien tutkimus- ja selvitystehtävien toteutumista hallinnonaloilla sekä käynnistämään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän strategian tarkistaminen. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... Keskeisimmät yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulostavoitteet vuodelle 2005 toteutuivat seuraavasti: tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu asteikolla: 5=erinomainen tulos, 4=hyvä tulos, 3 tyydyttävä tulos, 2=välttävä tulos, 1=huono tulos Puolustuspolitiikka Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaisesti. 6 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjatut kehittämisohjelmat ovat edenneet lähes suunnitellusti. Toimenpiteet selonteon toteuttamiseksi johtamis- ja hallintojärjestelmän, tukitoimintasektorin sekä muiden organisaatiomuutosten osalta ovat käynnissä puolustusvoimissa ja ensimmäiset puolustusministeriön päätökset toimintojen uudelleen järjestelyistä on tehty. (hyvä tulos, 4)

9 Turvataan valtionjohdolle mahdollisimman laaja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus. Puolustusministeriössä valmistui laaja-alainen koko hallinnonalaa koskeva strategiatyö (puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2025), joka tuottaa perusteet puolustushallinnon pitkäjänteiselle kehittämiselle, puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle sekä valtioneuvoston seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelulle hallinnonalalla. (hyvä tulos, 4) Sotilaallinen maanpuolustus Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös uudenlaiset riskit ja uhat. Puolustusvoimien virka-apukykyä on kehitetty. Puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 on muutettu. Terrorismirikosten estämiseksi tai keskeyttämiseksi poliisilla on oikeus saada puolustusvoimilta välttämätöntä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä edellyttävää virka-apua. Puolustusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä on perustettu biouhkien osaamiskeskus (kansanterveyslaitos ja puolustusvoimat). Eri toimijoiden yhteistyönä on perusteilla vakavien kemiallisten uhkien torjunnan osaamiskeskus, jossa ovat mukana puolustusvoimat, työterveyslaitos ja Veri n. Puolustushallinto on osallistunut ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen harjoitustoimintaan. Väestön ikärakenteen kehityksen aiheuttama muutos on otettu huomioon entistä paremmin varusmiesikäluokkien kokoon ja työvoiman saatavuuteen vaikuttavina seikkoina sekä henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset henkilöstövoimavaroihin on huomioitu myös selonteon ja tuottavuusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. (hyvä tulos, 4) Suomen omaa puolustusvälineteollisuutta tuetaan. 7 Kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä pyrittiin turvaamaan ministeriön linjausten mukaisesti riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla, jollaisia olivat mm. Laivue 2000 liittyvät hankinnat, Hämeenmaa-luokan modi onnin valmistelu, VINKAn alkeislentokoulutuspalvelujen ja konekaluston teknisen tuen hankinta, F-18 torjuntahävittäjän korjaus ja muuttaminen kaksipaikkaiseksi sekä raskaiden maastokuorma-autojen (8 x 8) hankinta. Lisäksi on hankittu mm. ampumatarvikkeita ja harjoitusraketteja. Kotimaisen puolustusteollisuuden asemaan kiinnitettiin lisäksi huomiota mm. edellyttämällä teollista yhteistyötä ulkomaille suuntautuvien, yli 10 milj. euron puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä ja parantamalla teollisuuden tietoisuutta tulevista materiaalihankkeista. Teollisuuden vientiponnisteluja tuettiin mm. järjestämällä yhteistyössä Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuus ry: n kanssa teollisuusseminaarit Unkarissa ja Slovakiassa. Teollisuuden kansainvälistymistä edistettiin lisäksi mm. vierailujen ja neuvotteluiden yhteydessä tuomalle esille suomalaisen puolustusvälineteollisuuden tuotteita ja osaamista. Puolustushallinnon materiaalipoliittisten linjausten mukaisesti puolustusministeriö asetti puolustusvoimille tulostavoitteen, jonka mukaan vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista kohdistetaan kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Alustavan arvion mukaan tavoite on toteutumassa. Puolustusvoimat tulee raportoimaan tavoitteen toteutumisesta vuosiraportissaan. (hyvä tulos, 4) Asevientipolitiikassa noudatetaan EU:n yhteistä säännöstöä. Asevientipolitiikkaa toteutettiin puolustusministeriössä hallitusohjelman ja strategia-asiakirjan mukaisesti. Suomi on noudattanut asevientipolitiikassaan Euroopan unionin aseviennin käytännesääntöjä, joiden mukaisia konsultaatioita on tarvittaessa käyty muiden EU-maiden kanssa. Asevientipäätöksissä on huomioitu pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös asevientikysymyksissä. Lisäksi on sovellettu muussa kansainvälisessä vientivalvontayhteistyössä (Wassenaarin järjestely, ETYJ) tehtyjä linjauksia. (hyvä tulos, 4) Parannetaan uskottavaa puolustuskykyä jatkamalla strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyn luomista. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa linjatut kehittämisohjelmat ovat edenneet lähes suunnitellusti. Puolustusvoimien integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän ark-

10 kitehtuuri on luotu. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen on käynnissä ja muutos astuu voimaan vuonna Puolustushaarat ovat jatkaneet strategista isku- ja suorituskykyä parantavia hankkeita koulutusta kehittämällä ja erilaisin kalustohankinnoin. Vuonna 2004 tulos oli 80 prosenttia. Mittaamista vaikeuttavat maanpuolustustahdon määrittely ja sen henkilösidonnainen tulkinta. Maanpuolustustahdon käsitteen määrittelemiseksi ja mittaamisen metodien kehittämiseksi ollaan käynnistämässä tutkimushanketta. (hyvä tulos, 4) Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisen kriisinhallinnan mahdollistava yhteistoimintakyky. Puolustusbudjetista käytettiin noin kolmannes puolustusmateriaalihankintoihin. Hankkeita toteutettiin ministeriön ohjauksessa vuoden 2004 selonteon linjausten pohjalta kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. (hyvä tulos, 4) Aloitetaan toimintavuonna toimenpiteet, joilla puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoden 2008 loppuun mennessä. Selonteon linjaukset on siirretty osaksi puolustushallinnon henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa. Puolustusvoimien henkilötyövuosien määrä on käännetty laskuun. Selonteon sisältämien henkilöstövoimavarojen mitoitustavoitteet on otettu osaksi hallinnonalan tuottavuusohjelman tavoitteita. (hyvä tulos, 4) Ylläpidetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa siten, että kansalaisista 76-80% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Marraskuussa 2005 julkistetun Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) teettämän tutkimuksen mukaan 77 % kansalaisista on sitä mieltä, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. 8 Kehitetään ja ylläpidetään kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisella yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämää suorituskykyä takaamaan valtiojohdolle toimintavapaus erilaisissa kansallista turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Puolustusministeriö on Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustuksella seurannut Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) 2003 mukaisten eri hallinnonaloille määritettyjen kehittämisohjelmien toimeenpanoa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 mukaisesti on käynnistetty YETT-periaatepäätöksen tarkistustyö, jossa huomioidaan edellisen periaatepäätöksen toimeenpanosta laadittu seurantaraportti sekä viimeaikaisista katastrofeista ja harjoituksista saadut kokemukset. Keskeisiksi varautumista ohjaaviksi perusteiksi ovat nousseet erityistilanteita koskeva valtion kriisijohtamiskyvyn kehittäminen, kriisiviestinnän asettamat vaatimukset sekä kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen. TPAKsiht osallistui hallinnonalojen valmiuspäälliköiden sihteeristönä VALHA harjoituksen useita hallinnonaloja koskevien tilanteiden yhteensovittamiseen, erityistilanneharjoitukseen huhtikuussa sekä harjoituksista saatujen kokemusten kokoamiseen ja niistä tehtyjen johtopäätösten ja toimenpidesuositusten laatimiseen ja seuraamiseen. Kokonaisuudessaan VALHA 2005:n tilanteet ja niiden käsittely arvioitiin harjoitukseen osallistuneiden toimesta tyydyttäväksi. Harjoituskokemusten keräämisen ja niistä johdettujen toimenpidesuositusten laatimisen ja tehtyjen toimenpiteiden seuraamisen tavoite saavutettiin erinomaisesti. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö järjesti komitean kansallisen turvallisuuden seminaarin Helsingin yliopiston juhlasalissa Tilaisuuteen osallistui kutsuvieraita elinkeinoelämästä, hallinnosta, eri viranomaistahoilta sekä Suomeen akreditoidusta diplomaattikunnasta. Seminaarissa tarkasteltiin turvallisuus- ja puolustusasiain komitean tehtäviin liittyen kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjä ja niiden yhteenso-

11 vittamista sekä kokonaismaanpuolustuksen kehittämiseen liittyviä tulevaisuuden haasteita. (hyvä tulos, 4) Sotilaallinen kriisinhallinta ja rauhanturvaamistoiminta Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistehtäviin kehitetään ottaen huomioon myös kansallisen puolustuksen tarpeet. Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta on valmisteilla. Vuoden 2005 aikana puolustusministeriö osallistui aktiivisesti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ja unionin sotilaallisten kriisinhallintakykyjen kehittämiseen. Valmiuksien kehittämistä on jatkettu myös kansallisesti. Kansainvälisen kriisinhallintakyvyn kehittämisen painopiste vuoden 2005 aikana oli valmistautuminen EU:n nopean toiminnan joukkoihin osallistumiseen. Suomi on sitoutunut osallistumaan kahteen taisteluosastoon, joista saksalais-hollantilais-suomalainen on valmiudessa alkaen. Kahden taisteluosaston kesken (Saksa-Hollanti-Suomi sekä pohjoismainen taisteluosasto) on jatkettu sekä poliittisia että sotilaallisia valmisteluja yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa. EU:n taisteluosastojen on määrä aloittaa ns. täyden valmiuden kausi heti Suomen EU-puheenjohtajuuden jälkeen Suomi on ilmoittanut vuonna 2005, että kuljetuskomppania poistetaan Suomen valmiusjoukkoluettelosta. Merivoimien johtoalus saavuttaa täyden operointikyvyn vuonna 2008, muilta osin Helsinki Headline Goal:n edellyttämä valmius saavutetaan vuonna Joukkojen kehittämisessä on asetettu etusijalle EU:n taisteluosastojen edellyttämien uusien kykyjen luominen. Suomi osallistui vuonna 2005 yhteensä 11 eri operaatioon painopisteen ollessa EU:n EUFOR/Althea-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa sekä Naton ISAF- ja KFOR-operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa. Seitsemään YK:n rauhanturvaoperaatioon osallistui esikuntaupseereita ja sotilastarkkailijoita. Operaatioihin osallistui vuonna 2005 enimmillään lähes 900 suomalaista sotilasta. EU:n Althea-operaation Bosnia-Hertsegovinan osastossa Suomella oli koordinaatio- ja johtovastuu sekä 200 suomalaista rauhanturvaajaa. KFOR-kehysvaltiovastuu päättyi ja sen keskisessä 9 prikaatissa palveli yli 500 suomalaista rauhanturvaajaa. Molemmissa operaatioissa käytettiin suomalaista johto- ja viestijärjestelmää. Afganistanin ISAF-operaation (International Security and Assistance Force) painopiste siirtyy alueellisiin jälleenrakennusryhmiin. Vuoden 2005 aikana Suomi vetäytyi Kyproksen operaatiosta 40 vuoden osallistumisen jälkeen. Erityisesti EU:n sotilaallinen kriisinhallinnan tarpeet huomioon ottaen on valmisteltu kriisinhallintahenkilöstön osallistumissuunnitelmia ja palvelussuhteen ehtoja. Sotilaallista kriisinhallintaa koskevan lakiesityksen yksityiskohtainen sisältö on antanut perusteet kriisinhallintahenkilöstöä koskeville suunnitelmille ja valmistelulle. (hyvä tulos, 4) Hallinnon organisaation ja toimintatapojen kehittäminen ja tutkimustoiminta Hallinnonalan toiminnan ja rakenteiden kokonaiskehittämistä jatketaan. Suuntalinjoina korostuvat uusien joustavien verkottumiseen perustuvien toimintamallien kehittäminen sekä tietohallinnon uudelleen järjestelyt. Puolustusministeriö on tehnyt rakennemuutokseen ja toimintatapojen kehittämiseen liittyviä päätöksiä seuraavasti: Ruokahuollon palvelukeskuksen perustaminen, Palkkahallinnon palvelukeskuksen perustaminen, Huoltorykmenttien perustaminen, Johtamisjärjestelmäkeskuksen perustaminen, Puolustusvoimien tiedustelukeskuksen perustaminen sekä Keskussotilassairaalan lakkauttaminen, Sotilasapteekin lakkauttaminen, Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lakkauttaminen, Savon Prikaatin lakkauttaminen, Kotkan Rannikkoalueen lakkauttaminen itsenäisenä joukko-osastona, Turun Rannikkopatteriston lakkauttaminen sekä Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen lakkauttaminen. Puolustusministeriössä valmistui selvitys, jossa tarkasteltiin puolustusvoimien varikko- ja varastotoimintojen kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä tehtiin lukuisia ehdotuksia mm. varikkojen hallinnollisista yhdistämisistä, varastotoimintojen keskittämisestä ja varastoalueista luopumisista sekä kumppanuustoiminnan ja teollisen yhteistyön lisäämisestä. Keskeiset ehdotukset sisällytettiin selonteon toimeenpanoa koskevaan puolustusministeriön ohjauskirjeeseen. (hyvä tulos, 4).

12 Tutkimustoiminta tukee hallinnonalan strategista päätöksentekoa ja kehittämistä tuottamalla relevanttia tutkimustietoa. Painopisteenä on valmistella ja käynnistää turvallisuusja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämät tutkimustehtävät. Tutkimustoiminnan kehittämisen painopisteenä on ollut vakiinnuttaa tutkimustoiminta osaksi puolustusministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoprosessia. Tutkimustoiminnan vastuut ja toimintatavat on kertomusvuonna sisällytetty eri suunnitteluprosessien ohjeistuksen osaksi. Tutkimuksen hyödynnettävyyttä hallinnonalalla ja julkisessa keskustelussa on kyetty parantamaan mm. järjestämällä avoimia julkistamis- tai keskustelutilaisuuksia ja järjestämällä tutkimusseminaareja. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS 6/2004) tutkimushankkeet on valmisteltu ja ne käynnistetään suunniteltujen aikataulujen mukaisesti vuosina Vuonna 2005 valmistui tai julkaistiin 4 laajaa tutkimushanketta, joiden tuloksia on hyödynnetty hallinnonalalla ja/tai julkisessa keskustelussa sotilaallisen maanpuolustuksen, kokonaismaanpuolustuksen tai kriisihallinnan kehittämisessä. (hyvä tulos, 4) Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden 2005 talousarviossa momentille (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa euroa maanpuolustusjärjestöille. Momentin selvitysosan mukaan määrärahaa tulee käyttää puolustusvalmiutta tukevaan puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toimintaan. Valtaosa avustuksesta ( euroa) myönnettiin Maanpuolustuskoulutus ry:lle käytettäväksi yhdistyksen toimihenkilöiden palkkaukseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssitoimintaan sekä piiri- ja paikallistason omaehtoiseen toimintaan. Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseja toteutettiin yhteensä 1275, mikä on noin 5% enemmän, kuin edellisenä vuonna. Kurssit jakautuivat koulutusaloittain siten, että turvallisuuskoulutusta oli 19%, varautumiskoulutusta 13%, sotilaallista koulutusta 50%, johtamisja kouluttajakoulutusta 15% sekä muuta koulutusta 3%. Johtamis- ja kouluttajakoulutuksen osuus oli kasvanut 4% ja muun koulutuksen osuus pienentynyt 4% edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden koulutusalojen osuudet olivat lähes samat, kuin edellisenä vuonna. Kurssimäärien kehitys vuosina

13 Koulutukseen osallistui yhteensä noin henkilöä, joista kouluttajia oli ja kurssilaisia Kouluttajista oli eri henkilöitä noin ja kurssilaisista noin Osallistujien kokonaismäärä oli lähes sama, kuin edellisenä vuonna. Kurssilaisista oli reserviläisiä 58%, naisia 23%, nuoria 10% ja senioreja 9%. Jakauma on lähes sama, kuin edellisenä vuonna. Kuvassa sektori Muut sisältää reserviläisiä 8% ja senioreja 9%. Oppilastyytyväisyys pysyi erittäin korkealla tasolla. Kurssilaisilta saadun palautteen keskiarvo oli 4.34 asteikolla 1-5. Osallistujamäärän kehitys vuosina Kurssien jakauma 2005 Kurssilaisten jakauma

14 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Puolustusministeriön menojen rahoitus Puolustusministeriöllä oli toimintavuonna käytettävissä määrärahaa kaikkiaan 19,15 milj. euroa, mikä on 1,33 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Summasta lisätalousarvioiden osuus oli 0,175 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui valtion- virka- ja työsopimuksesta sekä uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Käytettävissä olleesta määrärahasta 3,83 milj. euroa oli edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristö siirrettiin lukien puolustusministeriöstä puolustusvoimiin. Samassa yhteydessä MATINE:n vuoden 2005 toimintaan tarvittava määräraha yhteensä 1,21 milj. euroa siirrettiin puolustusministeriön toimintamenomäärärahasta puolustusvoimien käytettäväksi. Pääosa (76,4 %) toimintavuonna käytettävissä olleista määrärahoista 14,63 milj. euroa oli puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa, josta edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli 2,33 milj. euroa, noin 0,36 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Siirtomenoihin oli vuodelle 2005 käytettävissä määrärahaa yhteensä 3,15 milj. euroa, josta 1,50 milj. euroa oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa VPU Pukutehdas Oy:n toiminnan hallitun alasajon turvaamiseksi rahoitusasemaa helpottaviin toimenpiteisiin. Tämä määräraha peruutettiin, koska yhtiön omaisuuden realisoinnista saaduilla varoilla pystyttiin turvaamaan yhtiön hallittu lopettaminen. Loput siirtomenojen määrärahasta oli vuodelle 2005 maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen myönnettyä määrärahaa. 12

15 Toimintamenomäärärahan käyttö Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 12,56 milj. euroa. Henkilöstökulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla samoin kuin muut kulut. Vuokramenot kaksinkertaistuivat, joka johtui ministeriölle valmistuneen suojatilan vuokramenoista. Toiminnan kulut Ministeriön toiminnan kulut olivat toimintavuonna 13,02 milj. euroa. Toiminnan kulujen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,5 %. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristön, jonka määrärahan käytöstä pääosa (vuonna ,02 milj. euroa) on palvelujen ostoja, siirto puolustusvoimiin, näkyy palvelujen ostoihin käytetyn määrärahan vähenemisenä vuoteen 2004 verrattuna. Toimintavuoden investoinnit olivat 0,25 milj.euroa. Investointeihin käytetty määräraha väheni tuntuvasti verrattuna vuoteen 2004 ja palattiin vuoden 2003 tasolle. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) sihteeristön siirto puolustusvoimiin ja ministeriölle valmistuneen suojatilan vuokramenot näkyvät toiminnan kulujen rakenteessa vuokrien osuuden kasvamisena ja palvelujen ostojen vähentymisenä. Muilta osin kulurakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Toiminnan kulurakenne vuosina Toimintamenomäärärahan käyttö toimintayksiköittäin noudattaa vuoden 2004 käyttöä, kun otetaan huomioon hallintopoliittisen osastoon kuuluneen MATINE:n sihteeristön siirto puolustusvoimiin, sekä hallintoyksikölle osoitetuilla määrärahoilla katettujen toimitilojen vuokrien kasvu (0,61 milj.euroa). 13

16 Toiminnan kulut tulosalueittain 1) Tulosalue: Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMINNAN KULUT VUONNA 2005 Henkilötyövuodet (htv) 20,5 Osuus ministeriön henkilötyövuosista (%) 15,3 Tulosalueen toiminnan kulut (1 000 euroa) 1967,7 Osuus ministeriön toiminnan kuluista (%) 15,1 Osuus ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät tulosalueen kuluista (1 000 euroa) 1214,2 Tulosalueen toiminnan kulut yhteensä (1 000 euroa) 3181,9 Tulostavoiteasiakirjassa mainittujen tulostavoitteiden toteutuminen Tarkistetaan sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet, joilla ohjataan puolustusjärjestelmän ylläpitämistä ja kehittämistä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitettyjen keskeisten periaatteiden mukaisesti koko PTS-kaudelle. Puolustusministeriö antoi vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanosta ohjauskirjeen (VNS 6/2004 ohjauskirje), jolla selonteon toimeenpano käynnistettiin. Tähän liittyen suoritettiin puolustusvoimien varuskuntarakenteen rationalisoinnin selvitysmiestehtävä mennessä. Puolustusministeriössä valmistui laaja-alainen koko hallinnonalaa koskeva strategiatyö (puolustushallinnon strateginen suunnitelma 2025), joka tuottaa perusteet puolustushallinnon pitkäjänteiselle kehittämiselle, puolustusvoimien strategiselle suunnittelulle sekä valtioneuvoston seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelulle hallinnonalalla. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle pitkän aikavälin suunnitteluperusteet (hyvä tulos, 4) Ohjataan johtamis- ja hallintojärjestelmäuudistusta sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon sisältyvien muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamista. 1) Vuosilta 2003 ja 2004 ei ole vertailukelpoista tietoa. 14 Tietohallinnon osalta puolustusministeriö antoi suunnitteluperusteet ja tehtiin päätös, jonka mukaan alkaen Pääesikunnan johtoon muodostetaan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK). Samalla lakkautetaan Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitos (PvTietoTL). Johtamisjärjestelmäkeskus vastaa 2010-luvulla integroidun tiedustelu-, valvonta- ja johtamisverkon (itvj-verkon) ylläpidosta, johtoportaiden ja joukkojen tilanteenmukaisesta liittämisestä verkkoon sekä yhteiskäyttöisten operatiivisten ja kaikkien hallinnollisten tietojärjestelmien toiminnasta. Tehty ratkaisu mahdollistaa palvelutuotannon rationalisoinnin jatkamisen yhteistyössä muun valtionhallinnon ja turvallisuusviranomaisten kanssa. (hyvä tulos, 4). Toteutetaan hallinnonalan tukitoiminnan ja rakenteen kokonaistarkastelu, jonka lähtökohtana on verkottumiseen perustuva yhteistyö tilaaja-tuottaja mallin pohjalta. Ministeriön asettama työryhmä selvitti palvelukeskusajatteluun pohjaavan tilaaja-tuottaja mallin soveltamisperiaatteet puolustushallinnossa hyödyntäen valtion yleisiä tilaaja-tuottaja ja palvelukeskuslinjauksia. Käytännön lähtökohtana on ollut kumppanuuden kehittäminen sekä palvelutuotannon keskittäminen palvelukeskuksiin. Tarkastelua ei kertomusvuonna kyetty ulottamaan kaikille toimialoille. Tältä osin työtä jatketaan vuosina Puolustusministeriö on myös osallistunut valtion yleisten palvelukeskuslinjausten valmistelutyöhön. (tyydyttävä tulos, 3) Hallinnonalan taloushallintoa koskevassa palvelukeskushankkeessa (TASE II) saatiin vuoden 2005 aikana päätökseen suunnitteluvaihe. Hankkeen tavoitteena on perustaa hallinnonalalle oma talous-

17 hallinnon palvelukeskus (yhdistettynä palkkahallinnon palvelukeskukseen). Palvelukeskus voisi jatkossa ottaa asiakkaakseen myös hallinnonalan ulkopuolisia virastoja. Suunnitteluvaiheen tuloksena hanke suositteli taloushallinnon palvelukeskuksen pilotointia vuoden 2006 aikana, ja toiminnan käynnistämistä täydessä mittakaavassa vuoden 2007 alusta lukien. Uuden toimintamallin avulla saavutettava resurssien uudelleenkohdentamispotentiaali on merkittävä, yhteensä noin 142 henkilötyövuotta verrattuna puolustushallinnon vuoden 2004 organisaatioon. Suunnitellun JOHA-uudistuksen jälkeiseen tilanteeseen verrattuna uuden taloushallinnon toimintamallin on laskettu tuovan noin 65 henkilötyövuoden suuruisen resurssien uudelleenkohdentamispotentiaalin. (hyvä tulos, 4) Käynnistetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja osallistutaan siihen liittyviin kehittämishankkeisiin. Vaikuttavuusarviointimittaristo on valmisteltu ministeriön oman tutkimuksen käyttöön ja se otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoden 2006 aikana käynnistettävien tutkimus- ja arviointihankkeissa. Lisäksi tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä ollaan seurattu aktiivisesti olemalla mukana VTT:n johtomassa JYVA-hankkeessa (Julkisten tutkimuslaitosten vaikuttavuuden arviointi), joka päättyi vuoden 2005 lopussa. (hyvä tulos, 4) Tulosalue: EU- ja kansainväliset asiat HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMINNAN KULUT VUONNA 2005 Henkilötyövuodet (htv) 12,2 Osuus ministeriön henkilötyövuosista (%) 9,1 Tulosalueen toiminnan kulut (1 000 euroa) 1274,0 Osuus ministeriön toiminnan kuluista (%) 9,8 Osuus ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät tulosalueen kuluista (1 000 euroa) 722,6 Tulosalueen toiminnan kulut yhteensä (1 000 euroa) 1996,6 Tulostavoiteasiakirjassa mainittujen tulostavoitteiden toteutuminen Vaikutetaan aktiivisesti kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Kansainvälisessä puolustuspolitiikassa keskityttiin valmistautumiseen Suomen EU-puheen-johtajuuteen ja EU:n taisteluosastojen muodostamiseen. Puolustusministeriö toimi vuonna 2005 pohjoismaisen puolustusministerineuvoston puheenjohtajana. Suomi on alustavasti suunnitellut yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa jatkavansa taisteluosastoyhteistyötä ja pyrkivänsä ilmoittamaan taisteluosaston valmiusvuoroon vuoden 2011 alusta. (hyvä tulos, 4) Lisätään materiaaliyhteistyötä Pohjoismaiden, EU:n ja muiden Suomen kannalta keskeisten maiden kanssa. Puolustusministeriö osallistui pohjoismaiseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön (Nordic Armaments Co-operation, NORDAC). Toiminnan tavoitteena on mm. lisätä pohjoismaisen puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyötä ja sen hyödyntämistä. Toteutuneita tavoitteita pohjoismaisessa yhteistyössä ovat mm.: NORDAC:in turvallisuussopimuksen valmistelu. Valmistelutyö siirrettiin oikeusministeriöiden vastuulle ja sopimusneuvottelut saatiin lähes valmiiksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Yhteydenpidon aloittaminen Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa. Pohjoismaisen puolustusmateriaaliteollisuuden yhteistyön syventäminen järjestämällä pohjoismainen puolustusteollisuusseminaari. 15

18 Puolustusministeriö osallistui aktiivisesti Euroopan puolustusviraston toimintaan sekä puolustusmateriaaliyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen Euroopan unionissa. Kertomusvuonna sovittiin, että jäsenmaissa otetaan alkaen käyttöön poliittisesti sitovat puolustusvälinehankintojen käytännesäännöt. Resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö toimi Euroopan puolustusviraston johtokunnan puolustusmateriaalijohtajien (NAD) kokoonpanon puheenjohtajana. Puolustusviraston toiminnan käynnistyminen ja puolustusministeriön aktiivinen osallistuminen sen toimintaan näkyi mm. virkamatkojen määrän lisääntymisenä. Euroopan puolustusvirastoon liittyvät matkat vuosina Muutos % Matkat lukumäärä (kpl) Matkat (vrk) Kahdenvälisiä suhteita ylläpidetään ja kehitetään vierailuilla ja ns. yhteisymmärryspöytäkirjoilla (Memorandum of Understanding, MoU). Pöytäkirjoilla määritellään yhteistyön tavoitteet ja menettelytavat. Suomella on tällä hetkellä voimassa noin 20 yleistä materiaaliyhteistyötä käsittelevää MoUpöytäkirjaa 17 eri maan kanssa. Vuonna 2005 allekirjoitettiin MoU-pöytäkirjat kahden uuden maan, Latvian ja Unkarin kanssa. Vuoden 2005 aikana käytiin lisäksi kahdenvälisiä materiaaliyhteistyöneuvotteluja usean eri maan kanssa. Neuvotteluiden tuloksena on pystytty mm. luomaan asiantuntijatason yhteyksiä. Varsinaisten yhteisprojektien käynnistäminen on edelleen erittäin hankalaa. Sitä vastoin niin sanottu käyttäjäyhteistyö on ollut aktiivista ja koskee mm. Leopard 2A4 taistelupans-sariajoneuvoja, SISU-XA kuljetus-panssarivaunuja ja Euro Spike -panssarintorjuntaohjuksia. (hyvä tulos, 4) Valmistaudutaan EU-puheenjohtajakauteen asettamalla tavoitteet ja sijoittamalla tarvittava lisähenkilöstö tehtäviin. Puheenjohtajakauteen on varauduttu tarvittavalla lisähenkilöstöllä. Vuoden 2005 aikana puolustusministeriössä oli kolme EU-avustajaa ja kolme asiantuntijaa. EU-avustajat ja asiantuntijat on perehdytetty ja sijoitettu tehtäviinsä seuraavasti: kolme EU-avustajaa ja yksi asiantuntija puolustusministeriöön ja kaksi asiantuntijaa EUE:hen. Puolustusministeriön hallinnonalan EU-puheenjohtajuuskauden alustavat tavoitteet on asetettu ja valmistelutyöryhmän työskentely on käynnistetty. (hyvä tulos, 4) Vastavuoroisesta laadunvarmistuksesta on solmittu sopimukset useiden eurooppalaisten valtioiden kanssa. Vuonna 2005 solmittiin tällainen laatusopimus Tshekin kanssa. Ruotsin kanssa solmittu laadunvarmistussopimus uudistettiin kertomusvuoden aikana. Materiaalialan vierailuvaihto, kahdenvälisiä vierailuja vuosina muutos % Vierailuja Suomeen (NAD taso) (kpl) Vierailuja Suomesta (NAD-taso) (kpl) Yhteensä

19 Tulosalue: Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMINNAN KULUT VUONNA 2005 Henkilötyövuodet (htv) 5,8 Osuus ministeriön henkilötyövuosista (%) 4,3 Tulosalueen toiminnan kulut (1 000 euroa) 764,4 Osuus ministeriön toiminnan kuluista (%) 5,9 Osuus ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät tulosalueen kuluista (1 000 euroa) 343,5 Tulosalueen toiminnan kulut yhteensä (1 000 euroa) 1107,9 Vuonna 2005 annettiin eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset ja hallituksen kirjelmät: HE 200/2005 vp laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, HE 199/2005 vp laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta, HE 110/2005 vp laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja ED 10/2005 hallituksen kirjelmä eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 110/2005 vp) peruuttamisesta. Vuonna 2005 vahvistettiin laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (1165/2005) ja annettiin valtioneuvoston asetus puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta (1244/2005), valtioneuvoston asetus sotilasilmailusta (1242/2005), valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun asetuksen muuttamisesta (462/2005) ja valtioneuvoston asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta (397/2005). Tulosalue: Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu HENKILÖTYÖVUODET JA TOIMINNAN KULUT VUONNA 2005 Henkilötyövuodet (htv) 36,2 Osuus ministeriön henkilötyövuosista (%) 27,0 Tulosalueen toiminnan kulut (1 000 euroa) 3138,6 Osuus ministeriön toiminnan kuluista (%) 24,1 Osuus ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät tulosalueen kuluista (1 000 euroa) 2144,1 Tulosalueen toiminnan kulut yhteensä (1 000 euroa) 5282,7 Materiaalihankintojen ohjaus ja valmistelu ministeriössä Ministeriö ohjasi puolustusvoimien materiaalihankintoja osallistumalla kertomusvuoden aikana mm. selonteossa mainitun raskaan raketinheitinjärjestelmän hankinnan valmisteluun. Hankevalmistelussa edettiin niin, että hankintapäätös on mahdollista tehdä vuoden 2006 kuluessa. Miinantorjuntakykyä parantavaa miinantorjuntaalushanketta valmisteltiin yhdessä merivoimien kanssa. Materiaalialaa koskevat PLM:n esittelyt vuosina muutos % Esittelyt ministerille (kpl) Esittelyt raha-asianvaliokunnalle (kpl)

20 Ministeriö ohjasi lisäksi mm. seuraavien keskeisten hankintojen valmistelua: Hornet kaluston ensimmäinen ylläpitopäivitys, työ aloitetaan v Kuljetushelikoptereiden lentosimulaattorikoulutuksen hankinta Taloussuunnittelun ja tulosraportoinnin kehittäminen Hallinnonalan tulosohjauksen terävöittämiseksi käynnistettiin tarvittavat jatkotoimenpiteet käynnistettiin puolustusvoimissa ministeriön ohjauskirjeellä. Puolustusministeriö toteutti valtionhallinnon tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistusta laatimalla hallinnonalan vuoden 2006 talousarvioehdotuksen siten, että siinä luovuttiin virastojen ja laitosten mukaisesta lukurakenteesta ja siirryttiin politiikkasektorien mukaiseen lukurakenteeseen. Hallinnonalan tulosraportointiprosessia pyrittiin parantamaan kehittämällä palautemenettelyä (ministeriön tilinpäätöskannanotot ja osavuosiraporttipalautteet) puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilinpäätöksistä ja osavuosiraporteista. Vuoden 2005 lisätalousarvioissa toteutettiin useita tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksia, jotka osaltaan tukevat puolustusmateriaalihankintojen tehostamista. Puolustusministeriö antoi lisäksi vuonna 2005 indeksi- ja valuuttakurssimenojen suunnittelusta, seurannasta ja laskennasta uudet ohjeet. Palkkausjärjestelmän uudistaminen Puolustusministeriön tavoitteena oli saada koko puolustusministeriön hallinnonala (noin henkilöä) uuden palkkausjärjestelmän piiriin vuoden 2005 aikana. Uusi palkkausjärjestelmä otettiin kesäkuun alusta lukien käyttöön puolustusministeriössä ja kesällä Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Resurssipoliittisen osaston johtamien sopimusneuvottelujen onnistuneena tuloksena järjestelmän piiriin saatiin viimeiset ulkopuolella olleet puolustusvoimien henkilöstöryhmät joulukuussa Puolustusministeriö varmisti myös aikaisemmin tehtyjen palkkausjärjestelmäsopimusten soveltamista selventävillä määräyksillään ja ohjeillaan sekä johtamansa seurantaryhmän avulla. Asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittäminen Puolustusministeriö asetti huhtikuussa 2005 asevelvollisten poikkihallinnollisen yhteistyöfoorumin, jonka tehtävänä on edistää asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa. Puolustusministeriön antaman asetuksen mukaisesti asevelvollisten maksuttomien lomamatkojen määrää on lisätty lukien Tulostavoiteasiakirjassa mainittujen tulostavoitteiden toteutuminen Annetaan puolustusvoimille tutkimuksiin perustuvat suunnitteluperusteet ja ohjaus, jossa on huomioitu suorituskykyvaatimukset, resurssit, johtamis- ja hallintojärjestelmä ja toimintatavat. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa puolustusministeriö linjasi hallinnonalan keskeisimmät tavoitteet vuosille Ensimmäisenä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristömme vaatimuksiin. Keskeisimmäksi haasteeksi on noussut käytössä olevien resurssien riittävyys. Suomen sotilaallisen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn ylläpitäminen sekä kehittäminen puolustushallinnon nykyresursseilla kustannusten jatkuvasti noustessa käy yhä haasteellisemmaksi. Toisena tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolustusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan erityisesti ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Kolmantena tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö luo edellytykset kaikkien näiden kolmen keskeisimmän tavoitteen saavuttamiseen. Sotilaallista puolustusta kehitetään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena 18

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.4555 Helsinki 23.6.2004 38/2520/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimat-tiliviraston toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.2003-31.12.2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖN KANNANOTTO PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lisätiedot

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1

LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 LIITTYY PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAAN 2009-2012 LIITE 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TÄRKEIMMÄT TULOSTAVOITTEET JA KEHITTÄMISHANKKEET VUOSILLE 2009-2012 Toiminnalliset tulostavoitteet

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009

Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2009 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus...3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...3 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...6

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.3440 Helsinki 24.3.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (19) Valtiontalouden kehykset 2005 2008, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, PLM KD 10027/2590/2003 2.3.2004 Ehdotus valtioneuvoston

Lisätiedot

1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...1 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...2

1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...1 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...2 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 FI.PLM. 167341 1361/2520/2006 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2006 sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin

Lisätiedot

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus. 1.1.1 Puolustusministerin katsaus

1. TOIMINTAKERTOMUS. 1.1 Johdon katsaus. 1.1.1 Puolustusministerin katsaus 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Pääministeri Matti Vanhasen huhtikuussa 2007 aloittaneen toisen hallituksen ohjelmassa oli tavanomaista enemmän viittauksia turvallisuus-

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa.

Valtioneuvoston periaatepäätös (27.11.2003) yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi otetaan huomioon kaikessa valmiussuunnittelussa. 1 JOHDANTO Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman perustana ovat hallitusohjelma ja sitä tarkentava hallituksen strategia-asiakirja, valtiontalouden kehyspäätös vuosille 2005-2008,

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA

VUOSIEN 2008-2011 TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADINTA OHJE 1 (16) Puolustuspoliittinen osasto 21.6.2006 241/2010/2006 1. Hallitusohjelma 2003 ja hallituksen strategia-asiakirja 2. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN

NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN NÄKYMIÄ PUOLUSTUSHALLINNON KEHITTÄMISEEN ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Toimintakenttä 2. Perusrakenteiden kehittäminen 3. Tukitoimintojen kehittäminen 1. TOIMINTAKENTTÄ vastaa osana valtioneuvostoa - puolustuspolitiikkaan

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.5542 Helsinki 19.10.2004 10953/2030/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) FI.PLM.5542 Helsinki 19.10.2004 10953/2030/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (7) Pääesikunta Puolustusvoimien tulosraportti 2004 ajalta 1.1.-31.7.2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2004 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. YLEISTÄ 1.1 Puolustusministeriön

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Puolustuspoliittinen osasto. Helsinki.6.2003 10342/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (11) Valtiontalouden kehykset 2004 2007, Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 9/2003 Tulosohjauksen terävöittäminen, puolustusministeriön hallinnonalan strateginen ohjausprosessi

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 1 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TOIMINTAKATSAUS 2 1.1 Puolustusministerin katsaus 2 1.2 Puolustusministeriön toimiala ja hallinnonalan virastojen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA FI.PLM.2012-119 1178/20.05.00/ 2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus 3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009 1 (14) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.2009 1351/20.01.01/2008-15.1.2009 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2009 1. MÄÄRÄRAHAJAKO JA TULOSTAVOITTEET

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2010

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO- ASIAKIRJA VUODELLE 2010 1 (10) JAKELU Puolustusministeriön päätös nro FI.PLM.2010-140 19/20.01.01/2009-13.1.2010 ja ulkoasiainministeriön päätös nro HEL7498-1 14.1.2010 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TALOUSARVION TOIMEENPANO-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET...

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005-2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET... 3 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA SUOMEN TURVALLISUUS...3

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Puolustusministeriön tietohallintostrategia

Puolustusministeriön tietohallintostrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN: 978-951-25-1770-1 Yhteenveto Nykyisessä yhteiskunnassa tiedon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA

PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1 (5) Pääesikunta PUOLUSTUSMINISTERIÖN PALAUTE PUOLUSTUSVOIMIEN VUODEN 2007 OSAVUOSIRAPORTISTA 1. Puolustusministeriön palaute osana tulosohjausprosessia Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) FI.PLM.7769 Helsinki 14.4.2005 405/2110/2005

PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) FI.PLM.7769 Helsinki 14.4.2005 405/2110/2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ 1 (23) JAKELU Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009 (VM:n kirje nro VM 5/214/2005 11.3.2005) VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUSTEN LAATIMINEN 1. Perusteet ja valtiontalouden kehykset

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot