Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia
|
|
- Saara Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia 1
2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Sisäasiainministeriö, Helsingin pelastuslaitos Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN-13:
3 Tiivistelmä Tavoitetilassa vuonna 2025 kokonaismaanpuolustus on edelleen kansallinen toimintamallimme kokonaisuus, jossa yhtäältä käsitellään laaja-alaisien turvallisuusuhkien vaatimaa varautumista sekä kriisitilanteiden hallintaa ja toisaalta on toimijoina niin hallinnon, viranomaisten, elinkeinoelämän kuin kansalaisjärjestöjenkin edustajat. Kokonaismaanpuolustuksella on vahva kansallinen tuki ja se on muodostunut kansainvälisen varautumisen esikuvaksi. Puolustusministeriö on kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteensovittaja, jolla on avointa ja laajaa vuorovaikutusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jossa on edustettu kaikki hallinnonalat ja tärkeimmät turvallisuusviranomaiset, on yhteensovittamisen toteuttaja ja varautumisen asiantuntija. Kokonaismaanpuolustus konkretisoituu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisena ja sen strategian toteuttamisena sekä yhteensovittamisena. Haasteita kokonaismaanpuolustukselle aiheutunee uhkaympäristön ja yhteiskuntamme muutoksista sekä niiden painoarvosta. Niin sanottujen pehmeiden uhkien ja muiden sosiaalisten kehitystrendien vaikutus aiheuttaa hallinnonalojen välille tilanteen, jolloin turvallisuuteen varatuista voimavaroja joudutaan kilpailemaan ja niitä jaetaan uudelleen. Toimialan asiat kansainvälistyvät muun muassa EU:n tiivistyvien yhteisten turvallisuuspyrkimysten sekä kasvavien erilaisten sotilaallisten yhteistyömuotojen myötä. Tämä ja muun muassa viranomaistoimintojen muuttaminen liiketoiminnaksi asettavat yhdessä merkittävyyden perustelemisen kanssa lisähaasteita kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiselle. Kokonaismaanpuolustuksen strategisina linjauksina on luoda valtiolle kyky ennakoida ja vastata turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin sekä keskittää kaikki käytettävissä olevat kansalliset ja kansainväliset voimavarat näiden turvallisuustilanteiden hallintaa. Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla konkreettisesti portaittain asetetut välitavoitteet. Merkittävimpänä linjauksena on säilyttää kokonaismaanpuolustus kansallisena toimintamallina, jonka vähimmäistasolla varmistetaan yhteiskunnan tuki sotilaalliselle puolustukselle kaikissa tilanteissa. Kokonaismaanpuolustuksen termiin kohdistuvat paineet vaikuttavat osaltaan siihen, että suomalainen turvallisuus tarvitsee kattavaa määrittelyä - kansallista turvallisuusstrategiaa. Tarkastelujakson jälkeenkin nähdään kokonaismaanpuolustuksen edelleen kansainvälistyvän ja mahdollisuuksia siihen, että suomalainen kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toimintamalli olisi käytössä myös EU:n yhteisissä turvallisuusratkaisuissa. Kilpailu turvallisuuteen käytettävissä olevista resursseista jatkuu, joten on merkittävää keskittyä yhteiskunnan edun saavuttamiseen yhteisin käytännön toimin. 1
4 Sisällysluettelo: 1. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kuvaus Nykytila Toimijoiden roolit Yhteensovittaminen ministeriön tehtävänä Tavoitetila Kokonaismaanpuolustuksen haasteet Kokonaismaanpuolustuksen strategiset linjaukset Visio kokonaismaanpuolustuksen tulevaisuudesta Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kehittäminen Puolustusministeriön toimenpiteet Yhteensovittaminen hallinnonalojen välillä Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian päivittäminen
5 1. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kuvaus 1.1. Nykytila Valtiollisen itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on Suomessa jo vuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä malli on osoittautunut maallemme ja sen toimintakulttuurille luonnolliseksi tavaksi toimia. Valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittinen suunnittelu ja varautumiseen liittyvät kokonaismaanpuolustuksen toimet toteutetaan neljän vuoden jaksoissa. Tähän jaksoon sisältyvät kokonaisuudet muodostuvat: hallitusohjelmasta, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta, valtionhallinnon valmiusharjoituksesta (VALHA) hallinnonalojen vuosittaisista erityistilanneharjoituksista, valtioneuvoston periaatepäätöksestä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta (YETT) sekä hallinnonalojen strategia-, TAE- ja TTS-asiakirjoista. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty säädöstasolla seuraavasti: Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaa. --- Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. (VNOS, 262/2003, perustelumuistio 16 ) Kokonaismaanpuolustus käsittää kaikille ministeriöille kuuluvia tehtäviä. Normaaliaikaisessa toimien kehittämisessä sekä tilanteissa, joissa kokonaismaanpuolustuksen päämäärät joutuvat uhatuiksi, joudutaan toimia yhteensovittamaan ja priorisoimaan. --- (TPAK asetus 288/2003, perustelumuistio 2 ) 3
6 Määritelmät ovat kattavia, ja ne sisältävät tunnistettavissa olevat uhkatyypit sekä niiden varalta ja hallitsemiksi mahdollisesti tehtävät toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä niin valtakunnan kuin sen väestönkin turvaamiseksi. Näiltä osin kokonaismaanpuolustus terminä kattaa kaiken sen, jota nykyinen laaja-alaisen turvallisuusympäristön hallinta edellyttää. Kokonaismaanpuolustuksen perimmäinen tarkoitus on valtiollisen turvallisuuden tuottaminen suunnittelemalla samojen resurssien käyttö vastaamaan varautumisen vaatimuksia. Kaikilla hallinnonaloilla on kokonaismaanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Käytännön tasolla kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen lähtee liikkeelle yhteisen foorumin tarjoamisesta mukana oleville osapuolille. Tämä voi tarkoittaa joko osaa tai kaikkia hallinnonaloja sekä tapauksesta riippuen elinkeinoelämän yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Raja sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien ja keinovalikoimien välillä on hämärtynyt. Uhkien luokitteleminen joko sisäisiin tai ulkoisiin on myös yhä keinotekoisempaa. Laaja-alaisten uhkien ja kriisien hallinta ja niiden seurausten jälkihoito eivät useinkaan ole mahdollista puhtaasti joko sotilaallisin tai ei-sotilaallisin toimenpitein ja voimavaroin. Sotilaallisestikin alueiden puolustamisen rinnalle ja osin jopa tilalle on noussut tarve suojata kohteet ja turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Toimijoiden roolit Suomessa ei ole nähty tarpeellisena perustaa vastuuviranomaista, joka sovittaisi yhteen hallinnon eri alojen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintaa kokonaismaanpuolustuksen tehtävissä. Tarvittava toimenpiteiden yhteensovittaminen hoidetaan eritasoisissa poikkihallinnollisissa virkamiestoimielimissä. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvistä vastuista on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asetuksessa turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta. Säädöksiä on täsmennetty turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla sekä valtioneuvoston periaatepäätöksellä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta (YETTS). VNOS:n (11 ) mukaan ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat sekä asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset (VNOS 25 ). Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriön toimialaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean (TPAK) valmistellessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyviä asioita puolustusministeriön yhteydessä (VNOS 16 a perustelumuistio). Valtioneuvoston asetus turvallisuus- ja 4
7 puolustusasiain komiteasta (288/2003, 1 ) säätää, että komitea avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Valtioneuvoston toimintaan liittyvä toimien yhteensovittaminen on säädetty VNOS: ssä kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokouksille. Valmiuslain 40 :ssä on säädetty julkisen sektorin varautumiseen liittyvästä toimien yhteensovittamisesta siten, että poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Lisäksi valtioneuvoston yhteinen varautuminen poikkeusoloihin on säädetty valtioneuvoston kanslialle (VNAVnk 1 ), millä tarkoitetaan valtioneuvoston toimintaedellytysten varmistamista. Valtioneuvosto on määrännyt YETT-strategian seurannan ja tarkistamisen TPAK:lle. 1.3 Yhteensovittaminen ministeriön tehtävänä Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen poikkeaa puolustusministeriön muista tehtävistä siinä, että se suuntautuu toimintona lähes kokonaan hallinnonalan ulkopuolelle. Kokonaismaanpuolustus on yhteistoimintaa, jonka järjestäminen edellyttää aina yhteensovittamista ja hallinnon eri alojen ammattitaitojen yhdistämistä. Tätä yhteensovittamista tarvitaan muun muassa turvallisuusympäristön muutosten seurannassa ja näiden muutosten seurannaisvaikutusten analysoinnissa, voimavarojen rakentamisessa ja ylläpidossa, varautumiseen liittyvissä valmisteluissa ja harjoituksissa sekä kriisitilanteiden hallinnan edellyttämässä voimavarojen käytössä. Yhteensovittaminen ei ole johtamista. Ministeriön on yhteensovittavana tahona huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat toisiltaan Yhteiskunnan elintärkeiden käsiteltäviin asioihin liittyvän riittävän informaation. Näin varmistetaan, toimintojen turvaamisen strategia että asianosaiset pystyvät sopimaan vastuista ja toistensa tukemisesta asian tai tilanteen edellyttämällä tavalla Tavoitetila 2025 Vuonna 2025 kokonaismaanpuolustus on kansallinen toimintamalli, jossa kaikkia laaja-alaisia turvallisuusuhkia, niiden edellyttämää varautumista sekä kriisitilanteiden hallinnassa tarvittavia toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena. Kokonaismaanpuolustuksella on laaja kansallinen tuki ja se on muodostunut myös kansainvälisen varautumisen esikuvaksi. Puolustusministeriön asema kokonais maanpuolustuksen toimien yhteensovittamisessa on vahva. Siihen liittyy avoin ja kiinteä vuorovaikutus kaikkien toimijoiden kesken. Suhteet kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin ovat hyvät. Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös
8 Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen konkretisoituvat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toteuttamisena. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli tarjo aa työkalun niin johtamisvastuun kuin voimavaro jen kohdentamisen tarkoituksenmukaiselle mää rittämiselle. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva TPAK on kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen toimielin ja varautumisen asiantuntijataho. TPAK:ssa on edustettuna kaikki hallinnonalat sekä merkittävimmät turvallisuuden viranomaistahot. Suomalaisen kokonaismaanpuolustuksen mallin mukaisen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaatteet on otettu eurooppalaisen kriittisen infrastruktuurin ja väestön turvallisuuden kehittämisen lähtökohdaksi. 6
9 2. Kokonaismaanpuolustuksen haasteet 2025 Kokonaismaanpuolustuksen käsitteen nykyisen määritelmän kattavuus on kiistetty ja siitä on ajoittain käytetty jopa virheellisiä tulkintoja. Tulevaisuudessa sisällön haastaminen tulisi voida ehkäistä ylläpitämällä ajantasaista määritelmää. Tällä ja sitä tukevalla viestinnällä osaltaan estetään mahdollisesti kokonaismaanpuolustuksen, yleisen turvallisuuden ja varautumisen joustavalle kehittämiselle muodostuvat esteet ja hidasteet. Suomen tulee tarkastella muiden valtioiden tapaan kansallisen turvallisuuden käsitteistön määrittelemistä ja käyttöönottoa. Varsinkin neutraalista skenaariosta poikkeavassa tulevaisuudessa haasteina ovat kokonaismaanpuolustuksen merkittävyyden ja sisällön säilyttäminen sekä yhteensovittamisen vastuun pitäminen puolustushallinnolla. Yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien, maan sisältä kehittyvien uhkien (kuten syrjäytyminen ja ympäristöongelmat) kasvaminen sekä maamme demografiset muutokset (kuten ikärakenteen muutos) saattavat siirtää turvallisuusvarautumisen painopisteen pois perinteiseltä kokonaismaanpuolustuksen toimialalta. Useat ns. pehmeät uhkat (kuten syrjäytyminen, taloudellinen eriarvoisuus, sairaudet, ympäristöongelmat) voivat viedä fokuksen pois kokonaismaanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta valtiollisen kokonaisturvallisuuden mallina. Tällöin kokonaismaanpuolustuksen sijalle tarjotaan turvallisuuden käsitettä, jonka lähtökohtana on kullakin hetkellä päällimmäisenä olevat uhkat ja lyhyen tähtäimen resursseja vaativat toimet. Yhteistoiminta sisäasiainministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa korostuu. Riskinä on kokonaismaanpuolustuksen jakautuminen. Avoimuuden, yhteistyön ja rauhallisemman (vähemmän kriisiherkän) maailman kehittyessä kovan turvallisuuden tuottaminen koetaan epätaloudelliseksi. EU:n puolustusulottuvuuden laajenemisen ja Suomen mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen myötä kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvat yhteistoimintamuodot laajenevat maantieteellisen alueemme ulkopuolelle. EU:n ja mahdollisesti Natonkin velvoitteet koskevat ja säätelevät kokonaismaanpuolustuksen kotimaan järjestelyjä sekä kykyä toimia kriisialueilla näiden järjestöjen päätösten mukaisesti. Kokonaismaanpuolustuksen uutena haasteena on määrittää taho, joka yhteensovittaa uusia kansainvälisen turvallisuuden osa-alueita. Kasvavien kansainvälisten velvoitteiden rinnalla myös YETTS:n kansallinen ulottuvuus laajenee kattamaan EU:n alueen. Yhteisen EU:n ja sen jäsenmaiden elintärkeiden toimintojen turvaamisen myötä kaikki perinteisen turvallisuuden osa-alueet eivät enää olisi Suomen itsensä päätettävissä. Jos itsemääräämisoikeus haluttaisiin, joudutaan rakentamaan EU:n voimavarojen ja järjestelyjen kanssa päällekkäisiä toimintoja. Kokonaismaanpuolustukseen liittyvien viran omaistoimintojen muuttuminen liiketoiminnaksi vaikeuttaa käytettävissä olevien voimavarojen suunnittelua ja mahdollisesti aiheuttaa puolustusministeriön hallinnonalalle kasvavia mää rärahatarpeita. Edellä 7
10 mainittujen lisäksi kokonaismaanpuolustuksen mielenkiinnon ylläpitäminen valtionhallinnossa, yritysmaailmassa ja väestön keskuudessa sekä kokonaismaanpuolustuksen tarpeellisuuden ja yhteensovittamisvastuun säilyttämisen perusteleminen luovat omat haasteensa. Negatiivisessa tulevaisuuden skenaariossa tulevaisuuden epävakaus, konfliktit, terrorismin konkreettinen uhka Suomessakin, sotilaallisten uhkien konkreettisuus, heikkenevät taloudelliset resurssit, sisäiset ristiriidat ja väestön jakautuminen sekä epävakaudesta syntyvät seurannaisvaikutukset korostavat kovan turvallisuuden merkitystä. Yhteiskunta keskittää voimavarojaan vain välttämättömimpään. Elintärkeiden toimintojen turvaaminen korostuu samalla kun mukavuus-toimintojen varmistamisesta luovutaan. YETTS:n piiriin kuuluvat strategiset tehtävät kaventuvat. Hallinnonalojen eriarvoinen asema turvallisuuden tuottajina heijastuu haasteena kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiselle, koska yhteistyö varautumisen alalla voi muuttua kaavamaiseksi. Puolustushallinnon strategisen suunnitelman 2025 tulevaisuusskenaarioita voidaan tulkita seuraavan kuvan mukaisesti, missä on esitetty kokonaismaanpuolustuksen merkitys suhteessa valtiolliseen kokonaisturvallisuuteen eri tulevaisuusskenaarioissa. Kokonaismaanpuolustuksen painoarvo valtiollisen turvallisuuden toimintamallina Valtiollinen turvallisuus Valtiollinen turvallisuus Valtiollinen turvallisuus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus 1. Skenaario Positiivinen 2. Skenaario Neutraali 3. Skenaario Negatiivinen 8
11 3. Kokonaismaanpuolustuksen strategiset linjaukset Suomen turvallisuuden kokonaisuuden kannalta on oleellista, että valtiona luodaan kyky ennakoida ja vastata turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin ennusmerkkeihin riittävän ajoissa sekä kyetään keskittämään kaikki mahdolliset, niin kansalliset kuin kansainvälisetkin voimavarat, tilanteen hallintaan ja haitallisten jälkiseurausten minimointiin. Kokonaismaanpuolustuksen tavoitetila saavutetaan portaittain asettamalla välitavoitteita. Näillä edetään toteuttamalla konkreettisesti valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen suunnittelun askelmat, joina toimivat nykytilasta johdetut hallinnonalakohtaiset strategiat, voimassaolevat hallitusohjelmat, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot sekä hallituskausittain päivitettävät YETT-strategiat. Lisäksi tavoitetilaan pääsyä ohjataan TTS-suunnittelulla. Kokonaismaanpuolustus pysyy kansallisena toiminta mallina, jossa uhkia, niiden edellyttämää varautumis ta sekä kriisitilanteen hallinnassa tarvittavia toi menpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena. Jokaisella hallinnonalalla, elinkeinoelämän yrityksellä ja kansalaisjär jestöllä on oma roolinsa ja tehtävänsä osana kokonaismaanpuolustusta, yhteiskunnan elintär keiden toimintojen turvaamista sekä keskinäistä yhteistyötä Visio kokonaismaanpuolustuksen tulevaisuudesta Kansainvälinen yhteistyö osana kansallisen turvallisuuden takaamista (EU:n kanssa) sekä kansainväliset sotilaalliset puolustusratkaisut (mahdollinen liittoutuminen) ovat kokonaismaanpuolustuksen uusia ulottuvuuksia. Kokonaismaanpuolustuksen toimintaa on kehitettävä siten, että se kattaa myös YETTS:n kansainvälisen ulottuvuuden (ns. EU:n YETT) sekä mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen velvoitteet. Uhka kokonaisturvallisuuden jakautumisesta sisältä kumpuavien uhkien ja ulkoisten toimien kilpailukentäksi asettaa vaatimuksia toimintamallin sisällölle. Taloudelliset resurssit, joilla kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt taataan, eivät kasva. Näistä resursseista on kyettävä kattamaan myös kansainvälisten sopimusten vaatimat järjestelyt yhteisten, kokonaismaanpuolustuksen piiriin kuuluvien toimien toteuttamiseksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan kehittyminen ja tietoturvallisuuden toteuttaminen vaatii lisää resursseja. Varsinkin huonoimmassa tulevaisuusskenaariossa muiden hallinnonalojen rajusti kaventuvien resurssien myötä kokonaismaanpuolustus nousee kustannustehokkaaksi keinoksi ylläpitää kokonaisturvallisuus siedettävällä tasolla. Kaventuvien resurssien myötä on olemassa vaara, että eri hallinnonalat eristäytyvät toteuttamaan itsenäisiä toimiaan, jolloin yhteensovittaminen vaatii entistä voimakkaampia toimia. 9
12 Kokonaismaanpuolustuksen hajautuminen on tämän strategian kannalta haastavin tulevaisuuden kehitysnäkymä. Nykyjärjestelmän avulla taattava sotilaallisen puolustuksen tarvitsema yhteiskunnan tuki sodankäynnin edellytyksien turvaamiseksi kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, miten kokonaismaanpuolustuksen muut toimet kehittyisivät. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja varautumisen lyhytkestoisiin ns. pehmeisiin uhkiin välillä on periaatteellisia eroja, joista johtuen niiden yhteensovittaminen vaatii valtionhallinnon ylimmällä tasolla tarkistettuja toimenpiteitä. Yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus ovat sotilaallisen maanpuolustuksen perusratkaisuja, joten kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli säilyy sotilaallisen ja muun maanpuolustuksen yhteensovittajana. Koska puolustusvoimien kautta suunnataan voimavaroja yhä enemmän muun yhteiskunnan käyttöön ja sotilaallisen puolustuksen tarve muun yhteiskunnan tuesta tunnustetaan, on luontevaa, että kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen säilyy puolustusministeriön hallinnonalalla. Kokonaismaanpuolustus ja varsinkin sen opetuksesta vastaava Maanpuolustuskurssit ovat merkittävimpiä keinoja tukea myönteistä suhtautumista yleiseen varautumiseen ja lujittaa maanpuolustustahtoa. 10
13 4. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kehittäminen Puolustushallinnon strategian keskeisin tavoitetila on Suomen puolustuksen kehittäminen sotilaallisesti liittoutumattomana ja tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä tai sotilaallisesti liittoutuneena. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös kokonaismaanpuolustuksen kehittämiseen kuitenkin siten, että yhdessä puolustushallinnon muiden osa-alueiden kanssa mahdollistetaan nykylinjan jatkuminen tai tarvittaessa sotilaallinen liittoutuminen. Puolustushallinnon strategiassa korostuu varautumisen suunnitteleminen myös pahimman mahdollisen tulevaisuuden kehityksen varalle. Tällöin on kokonaismaanpuolustuksenkin vastattava todennäköisimmän skenaarion lisäksi myös epäedullisimpaan kehitykseen. Merkittävimmät kehitettävät osa-alueet ovat uudet kokonaismaanpuolustuksen toimintamallit, joilla vastataan kansallisen turvallisuuden (myös EU) ja sotilaallisten puolustusratkaisujen yhteistyöhaasteisiin. Lisäksi taloudellinen kilpailu käytettävissä olevista voimavaroista yhdistettynä kokonaisturvallisuuden kentän hajautumiseen pakottaa kehittämään kokonaismaanpuolustuksen periaatteita aiempaa tarkemmin. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toteuttamisen kansainvälistyessä myös kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen laajenee kansainvälisesti Puolustusministeriön toimenpiteet Kokonaismaanpuolustuksen tavoitetila saavutetaan portaittain asettamalla välitavoitteita. Näillä edetään toteuttamalla konkreettisesti valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen suunnittelun askelmat, joina toimivat nykytilasta johdetut hallinnonalakohtaiset strategiat, voimassaolevat hallitusohjelmat, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot sekä hallituskausittain päivitettävät YETT-strategiat. Lisäksi tavoitetilaan pääsyä ohjataan VISIO VISIO C TTS-suunnittelulla. Nykytila PLM strategia Hallitusohjelmat YETTstrategiat Turv- ja puol selonteot Tavoitetila 2025 VISIO D VISIO B 11
14 Puolustusministeriön vastuulle kuuluva Suomen sotilaallinen puolustaminen ja sen edellyttämä eri hallinnonalojen toimien yhteensovittaminen ovat kokonaismaanpuolustuksen tehtävistä kaikkein vaativin ja eniten koko yhteiskunnan resursseja sitovia. Puolustusministeriön vastuu kaikkien valtiollisen itsenäisyyteen ja väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseen liittyvien toimien yhteensovittajana on tarkoituksenmukaista säilyttää. Puolustusministeriön vastuulle kuuluvan kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen periaatteita noudatetaan vastattaessa kaikkiin laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin. Syntyneen kriisitilanteen hallintaa ja sen edellyttämää yhteistoimintaa johtaa aina toimivaltainen ministeriö muiden tukiessa. Kokonaismaanpuolustuksen perusteita ja osaa säädöspohjasta tarkastetaan tulevaisuudessa vastaamaan laajeneviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja laajan turvallisuuskäsityksen uhkiin. Valtiollisella tasolla on varauduttava määrittelemään kansallinen turvallisuutemme sekä sen kautta kokonaismaanpuolustukseen aiheutuvat muutokset Yhteensovittaminen hallinnonalojen välillä Varauduttaessa yhä laaja-alaisempiin turvallisuusuhkiin on todennäköistä, että tilanteen hallinnasta kokonaisvastuun kantava hallinnonala selviää vasta tapahtuneen perusteella. On varauduttava siihen, että tilanteen hallinnassa eri viranomaisilta tarvittavat voimavarat voidaan täsmällisesti tunnistaa vasta tilanteen jo ollessa käynnissä. Yhteiskunnan voimavarojen käytössä on oleellista, että hallinnon eri alojen varautumisessa ei rakenneta päällekkäisiä järjestelyjä ja toisaalta ei jätetä kriittisiä alueita hoitamatta. Nämä voidaan estää sovittamalla toimet yhteen riittävän ajoissa. Kokonaismaanpuolustuksen malli on tulevaisuuden muuttuvassa turvallisuusympäristössä ajantasainen toimintamalli. Mitä enemmän eri turvallisuusympäristön ulottuvuudet ja käsitteet sekoittuvat keskenään, sitä toimivammaksi kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli osoittautuu Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian päivittäminen Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian linjaukset määritetään valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa suunnittelu- ja varautumisjaksoissa. Osastrategia päivitetään osana puolustushallinnon strategiatyötä sekä silloin, kun valtion ylin johto hyväksyy näihin asiakirjoihin tai varautumista säätelevään lainsäädäntöön tehtyjä muutoksi. Osastrategian käsittelyyn osallistuu turvallisuus- ja puolustusasiain komitea ja sen päivittämisestä puolustusministeriössä vastaa TPAK:n sihteeristö. 12
15
16 Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) PL 31, HELSINKI
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotTurvallisuuskomitean toiminta 2015
Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotSuomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen
Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (6) 684 Lausunto Varautuminen ja kokonaisturvallisuus - komiteamietinnöstä HEL 2011-000148 T 00 01 06 Päätös päätti antaa komiteamietinnöstä seuraavan lausunnon:
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotTilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA
Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,
LisätiedotTurvallisuuskomitean puheenvuoro
Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotLuonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA
PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1
LisätiedotTurvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna
Turvallisuus ja varautuminen Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus 29.5. Hämeenlinna Maakuntahallituksen tehtävistä (hallintosääntömalli) 1. hyväksyy sisäistä
LisätiedotTIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)
TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN
LisätiedotMaakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina
Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien
LisätiedotVarautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio
Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
LisätiedotMAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53 31.1.2019 30.1.2019 Martti Soudunsaari Prosessisuunnittelija / maakuntauudistuksen valmistelu
LisätiedotYhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo
Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,
LisätiedotKokonaisturvallisuus ja tiedolla johtaminen Pelastustoimen tutkijapäivät #PTP19
Kokonaisturvallisuus ja tiedolla johtaminen Pelastustoimen tutkijapäivät #PTP19 6.6.2019 Pääsihteeri Vesa Valtonen @ValtonenVesa 1 Esityksen asiat 1. Kokonaisturvallisuus - suomalaisen varautumisen malli
LisätiedotKyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpano-ohjelma Julkisen hallinnon digiturvallisuuden teemakuukausi. Turvallisuuskomitean sihteeristö
Kyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpano-ohjelma Julkisen hallinnon digiturvallisuuden teemakuukausi Pentti Olin Turvallisuuskomitean sihteeristö Esittäjänä Kimmo Rousku 1 Turvallisuuskomitea tehtävät
LisätiedotVäestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti
Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston
LisätiedotTOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA
VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli
Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu
LisätiedotSisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus. Sisäinen turvallisuus
Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 12/2005 SISÄASIANMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotVarautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,
PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotSISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA
SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja
M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotYHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA
YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003 4 SISÄLLYSLUETTELO VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISESTA
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotPuolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia
Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotJärjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG
Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotMiten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?
Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin? Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Paloturvallisuuspäivät 2017, 13.12.2017 Turvallisuussuunnittelu a 2 + b 2 = c 2 Kunta
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotYhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006 Yhteiskunnan elintärkeiden
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotVARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA
VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 26.9.2011 Kuopio Hallitusneuvos Matti Piispanen Turvallisuus-
LisätiedotOsastrategia. Puolustushallinnon viestintä
Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen
LisätiedotKEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN
KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotSisäministeriön pelastusosaston lausunto puolustusvaliokunnalle puolustusselonteosta
Lausunto 1 (6) Eduskunta Puolustusvaliokunta VNS 3/2017 vp Valtioneuvoston puolustusselonteko Sisäministeriön pelastusosaston lausunto puolustusvaliokunnalle puolustusselonteosta Eduskunnan puolustusvaliokunta
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu
Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotJohda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö
Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia
LisätiedotELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit
ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotVäestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen
Väestönsuojelu väestönsuoja väestön suojaaminen Tervetuloa töihin, hienoa, että saimme viimeinkin täytettyä tämän riskienhallintapäällikön/valmiuspäällikön viran, aloita nyt perehtyminen vaikka noista
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotPuolustusministeriön strateginen suunnitelma
Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotSISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA
SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE
LisätiedotJatkuvuuden varmistaminen
Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään
LisätiedotKUNTAMARKKINAT. Keskushallinnon varautumisen yhteistyö. Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi
KUNTAMARKKINAT Keskushallinnon varautumisen yhteistyö Johtava asiantuntija Markus Viitaniemi 12.9.2018 Poikkihallinnollinen yhteistyö keskushallinnon varautumisessa Varautumisen johtaminen, valvonta ja
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotMaakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1
Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotLIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT
KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotTulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät
Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät 27.3.2019 Tausta Ympäristöministeriö on vuoden 2019 alusta käynnistänyt Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset hankkeen. Maankäyttöpäätökset
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN. Yleistä
SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.4.2015 Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Yleistä Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.3.2015 hyväksynyt sisäministeriön esittämät
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotTeollinen yhteistyö Suomessa
Teollinen yhteistyö Suomessa 20.3.2 Kaupallinen neuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Teollinen yhteistyö? Vastakaupat? Offset? Industrial Participation, IP Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotSisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia
Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia Rehtori Kimmo Himberg, Poliisiammattikorkeakoulu Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 52 Luosto 1.2.2018 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan
LisätiedotLainsäädäntöhankkeet puolustusselonteossa Puolustusvaliokunta
Lainsäädäntöhankkeet puolustusselonteossa Puolustusvaliokunta 7.4.2017 Hanna Nordström lainsäädäntöjohtaja hallintopoliittinen osasto, lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Hallituksen esitykset HE 94/2016
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien
LisätiedotTIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma
TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
Lisätiedot