Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia"

Transkriptio

1 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen strategia 1

2 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, HELSINKI Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Sisäasiainministeriö, Helsingin pelastuslaitos Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007 ISBN-13:

3 Tiivistelmä Tavoitetilassa vuonna 2025 kokonaismaanpuolustus on edelleen kansallinen toimintamallimme kokonaisuus, jossa yhtäältä käsitellään laaja-alaisien turvallisuusuhkien vaatimaa varautumista sekä kriisitilanteiden hallintaa ja toisaalta on toimijoina niin hallinnon, viranomaisten, elinkeinoelämän kuin kansalaisjärjestöjenkin edustajat. Kokonaismaanpuolustuksella on vahva kansallinen tuki ja se on muodostunut kansainvälisen varautumisen esikuvaksi. Puolustusministeriö on kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteensovittaja, jolla on avointa ja laajaa vuorovaikutusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, jossa on edustettu kaikki hallinnonalat ja tärkeimmät turvallisuusviranomaiset, on yhteensovittamisen toteuttaja ja varautumisen asiantuntija. Kokonaismaanpuolustus konkretisoituu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisena ja sen strategian toteuttamisena sekä yhteensovittamisena. Haasteita kokonaismaanpuolustukselle aiheutunee uhkaympäristön ja yhteiskuntamme muutoksista sekä niiden painoarvosta. Niin sanottujen pehmeiden uhkien ja muiden sosiaalisten kehitystrendien vaikutus aiheuttaa hallinnonalojen välille tilanteen, jolloin turvallisuuteen varatuista voimavaroja joudutaan kilpailemaan ja niitä jaetaan uudelleen. Toimialan asiat kansainvälistyvät muun muassa EU:n tiivistyvien yhteisten turvallisuuspyrkimysten sekä kasvavien erilaisten sotilaallisten yhteistyömuotojen myötä. Tämä ja muun muassa viranomaistoimintojen muuttaminen liiketoiminnaksi asettavat yhdessä merkittävyyden perustelemisen kanssa lisähaasteita kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiselle. Kokonaismaanpuolustuksen strategisina linjauksina on luoda valtiolle kyky ennakoida ja vastata turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin sekä keskittää kaikki käytettävissä olevat kansalliset ja kansainväliset voimavarat näiden turvallisuustilanteiden hallintaa. Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla konkreettisesti portaittain asetetut välitavoitteet. Merkittävimpänä linjauksena on säilyttää kokonaismaanpuolustus kansallisena toimintamallina, jonka vähimmäistasolla varmistetaan yhteiskunnan tuki sotilaalliselle puolustukselle kaikissa tilanteissa. Kokonaismaanpuolustuksen termiin kohdistuvat paineet vaikuttavat osaltaan siihen, että suomalainen turvallisuus tarvitsee kattavaa määrittelyä - kansallista turvallisuusstrategiaa. Tarkastelujakson jälkeenkin nähdään kokonaismaanpuolustuksen edelleen kansainvälistyvän ja mahdollisuuksia siihen, että suomalainen kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toimintamalli olisi käytössä myös EU:n yhteisissä turvallisuusratkaisuissa. Kilpailu turvallisuuteen käytettävissä olevista resursseista jatkuu, joten on merkittävää keskittyä yhteiskunnan edun saavuttamiseen yhteisin käytännön toimin. 1

4 Sisällysluettelo: 1. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kuvaus Nykytila Toimijoiden roolit Yhteensovittaminen ministeriön tehtävänä Tavoitetila Kokonaismaanpuolustuksen haasteet Kokonaismaanpuolustuksen strategiset linjaukset Visio kokonaismaanpuolustuksen tulevaisuudesta Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kehittäminen Puolustusministeriön toimenpiteet Yhteensovittaminen hallinnonalojen välillä Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian päivittäminen

5 1. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kuvaus 1.1. Nykytila Valtiollisen itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi on Suomessa jo vuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössä malli on osoittautunut maallemme ja sen toimintakulttuurille luonnolliseksi tavaksi toimia. Valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittinen suunnittelu ja varautumiseen liittyvät kokonaismaanpuolustuksen toimet toteutetaan neljän vuoden jaksoissa. Tähän jaksoon sisältyvät kokonaisuudet muodostuvat: hallitusohjelmasta, valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta, valtionhallinnon valmiusharjoituksesta (VALHA) hallinnonalojen vuosittaisista erityistilanneharjoituksista, valtioneuvoston periaatepäätöksestä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta (YETT) sekä hallinnonalojen strategia-, TAE- ja TTS-asiakirjoista. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty säädöstasolla seuraavasti: Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaa. --- Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. (VNOS, 262/2003, perustelumuistio 16 ) Kokonaismaanpuolustus käsittää kaikille ministeriöille kuuluvia tehtäviä. Normaaliaikaisessa toimien kehittämisessä sekä tilanteissa, joissa kokonaismaanpuolustuksen päämäärät joutuvat uhatuiksi, joudutaan toimia yhteensovittamaan ja priorisoimaan. --- (TPAK asetus 288/2003, perustelumuistio 2 ) 3

6 Määritelmät ovat kattavia, ja ne sisältävät tunnistettavissa olevat uhkatyypit sekä niiden varalta ja hallitsemiksi mahdollisesti tehtävät toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä niin valtakunnan kuin sen väestönkin turvaamiseksi. Näiltä osin kokonaismaanpuolustus terminä kattaa kaiken sen, jota nykyinen laaja-alaisen turvallisuusympäristön hallinta edellyttää. Kokonaismaanpuolustuksen perimmäinen tarkoitus on valtiollisen turvallisuuden tuottaminen suunnittelemalla samojen resurssien käyttö vastaamaan varautumisen vaatimuksia. Kaikilla hallinnonaloilla on kokonaismaanpuolustukseen liittyviä tehtäviä. Käytännön tasolla kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen lähtee liikkeelle yhteisen foorumin tarjoamisesta mukana oleville osapuolille. Tämä voi tarkoittaa joko osaa tai kaikkia hallinnonaloja sekä tapauksesta riippuen elinkeinoelämän yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Raja sotilaallisten ja ei-sotilaallisten uhkien ja keinovalikoimien välillä on hämärtynyt. Uhkien luokitteleminen joko sisäisiin tai ulkoisiin on myös yhä keinotekoisempaa. Laaja-alaisten uhkien ja kriisien hallinta ja niiden seurausten jälkihoito eivät useinkaan ole mahdollista puhtaasti joko sotilaallisin tai ei-sotilaallisin toimenpitein ja voimavaroin. Sotilaallisestikin alueiden puolustamisen rinnalle ja osin jopa tilalle on noussut tarve suojata kohteet ja turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Toimijoiden roolit Suomessa ei ole nähty tarpeellisena perustaa vastuuviranomaista, joka sovittaisi yhteen hallinnon eri alojen, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toimintaa kokonaismaanpuolustuksen tehtävissä. Tarvittava toimenpiteiden yhteensovittaminen hoidetaan eritasoisissa poikkihallinnollisissa virkamiestoimielimissä. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvistä vastuista on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä (VNOS) ja asetuksessa turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta. Säädöksiä on täsmennetty turvallisuus- ja puolustuspoliittisilla selonteoilla sekä valtioneuvoston periaatepäätöksellä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta (YETTS). VNOS:n (11 ) mukaan ministeriö käsittelee toimialansa virastoja, laitoksia, liikelaitoksia, talousarvion ulkopuolisia rahastoja, yhteisöjä, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevat asiat. Samoin ministeriö käsittelee toimialansa tehtäviä hoitavia muita toimielimiä koskevat asiat ja ohjaa lääninhallituksia toimialaansa kuuluvissa asioissa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan on valmistelevasti käsiteltävä tärkeät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat sekä asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset (VNOS 25 ). Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen kuuluu puolustusministeriön toimialaan turvallisuus- ja puolustusasiain komitean (TPAK) valmistellessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyviä asioita puolustusministeriön yhteydessä (VNOS 16 a perustelumuistio). Valtioneuvoston asetus turvallisuus- ja 4

7 puolustusasiain komiteasta (288/2003, 1 ) säätää, että komitea avustaa puolustusministeriötä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Valtioneuvoston toimintaan liittyvä toimien yhteensovittaminen on säädetty VNOS: ssä kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokouksille. Valmiuslain 40 :ssä on säädetty julkisen sektorin varautumiseen liittyvästä toimien yhteensovittamisesta siten, että poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Lisäksi valtioneuvoston yhteinen varautuminen poikkeusoloihin on säädetty valtioneuvoston kanslialle (VNAVnk 1 ), millä tarkoitetaan valtioneuvoston toimintaedellytysten varmistamista. Valtioneuvosto on määrännyt YETT-strategian seurannan ja tarkistamisen TPAK:lle. 1.3 Yhteensovittaminen ministeriön tehtävänä Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen poikkeaa puolustusministeriön muista tehtävistä siinä, että se suuntautuu toimintona lähes kokonaan hallinnonalan ulkopuolelle. Kokonaismaanpuolustus on yhteistoimintaa, jonka järjestäminen edellyttää aina yhteensovittamista ja hallinnon eri alojen ammattitaitojen yhdistämistä. Tätä yhteensovittamista tarvitaan muun muassa turvallisuusympäristön muutosten seurannassa ja näiden muutosten seurannaisvaikutusten analysoinnissa, voimavarojen rakentamisessa ja ylläpidossa, varautumiseen liittyvissä valmisteluissa ja harjoituksissa sekä kriisitilanteiden hallinnan edellyttämässä voimavarojen käytössä. Yhteensovittaminen ei ole johtamista. Ministeriön on yhteensovittavana tahona huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat toisiltaan Yhteiskunnan elintärkeiden käsiteltäviin asioihin liittyvän riittävän informaation. Näin varmistetaan, toimintojen turvaamisen strategia että asianosaiset pystyvät sopimaan vastuista ja toistensa tukemisesta asian tai tilanteen edellyttämällä tavalla Tavoitetila 2025 Vuonna 2025 kokonaismaanpuolustus on kansallinen toimintamalli, jossa kaikkia laaja-alaisia turvallisuusuhkia, niiden edellyttämää varautumista sekä kriisitilanteiden hallinnassa tarvittavia toimenpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena. Kokonaismaanpuolustuksella on laaja kansallinen tuki ja se on muodostunut myös kansainvälisen varautumisen esikuvaksi. Puolustusministeriön asema kokonais maanpuolustuksen toimien yhteensovittamisessa on vahva. Siihen liittyy avoin ja kiinteä vuorovaikutus kaikkien toimijoiden kesken. Suhteet kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin ovat hyvät. Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös

8 Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen konkretisoituvat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toteuttamisena. Kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli tarjo aa työkalun niin johtamisvastuun kuin voimavaro jen kohdentamisen tarkoituksenmukaiselle mää rittämiselle. Puolustusministeriön yhteydessä toimiva TPAK on kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen toimielin ja varautumisen asiantuntijataho. TPAK:ssa on edustettuna kaikki hallinnonalat sekä merkittävimmät turvallisuuden viranomaistahot. Suomalaisen kokonaismaanpuolustuksen mallin mukaisen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen periaatteet on otettu eurooppalaisen kriittisen infrastruktuurin ja väestön turvallisuuden kehittämisen lähtökohdaksi. 6

9 2. Kokonaismaanpuolustuksen haasteet 2025 Kokonaismaanpuolustuksen käsitteen nykyisen määritelmän kattavuus on kiistetty ja siitä on ajoittain käytetty jopa virheellisiä tulkintoja. Tulevaisuudessa sisällön haastaminen tulisi voida ehkäistä ylläpitämällä ajantasaista määritelmää. Tällä ja sitä tukevalla viestinnällä osaltaan estetään mahdollisesti kokonaismaanpuolustuksen, yleisen turvallisuuden ja varautumisen joustavalle kehittämiselle muodostuvat esteet ja hidasteet. Suomen tulee tarkastella muiden valtioiden tapaan kansallisen turvallisuuden käsitteistön määrittelemistä ja käyttöönottoa. Varsinkin neutraalista skenaariosta poikkeavassa tulevaisuudessa haasteina ovat kokonaismaanpuolustuksen merkittävyyden ja sisällön säilyttäminen sekä yhteensovittamisen vastuun pitäminen puolustushallinnolla. Yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien, maan sisältä kehittyvien uhkien (kuten syrjäytyminen ja ympäristöongelmat) kasvaminen sekä maamme demografiset muutokset (kuten ikärakenteen muutos) saattavat siirtää turvallisuusvarautumisen painopisteen pois perinteiseltä kokonaismaanpuolustuksen toimialalta. Useat ns. pehmeät uhkat (kuten syrjäytyminen, taloudellinen eriarvoisuus, sairaudet, ympäristöongelmat) voivat viedä fokuksen pois kokonaismaanpuolustuksen perimmäisestä tarkoituksesta valtiollisen kokonaisturvallisuuden mallina. Tällöin kokonaismaanpuolustuksen sijalle tarjotaan turvallisuuden käsitettä, jonka lähtökohtana on kullakin hetkellä päällimmäisenä olevat uhkat ja lyhyen tähtäimen resursseja vaativat toimet. Yhteistoiminta sisäasiainministeriön ja valtioneuvoston kanslian kanssa korostuu. Riskinä on kokonaismaanpuolustuksen jakautuminen. Avoimuuden, yhteistyön ja rauhallisemman (vähemmän kriisiherkän) maailman kehittyessä kovan turvallisuuden tuottaminen koetaan epätaloudelliseksi. EU:n puolustusulottuvuuden laajenemisen ja Suomen mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen myötä kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvat yhteistoimintamuodot laajenevat maantieteellisen alueemme ulkopuolelle. EU:n ja mahdollisesti Natonkin velvoitteet koskevat ja säätelevät kokonaismaanpuolustuksen kotimaan järjestelyjä sekä kykyä toimia kriisialueilla näiden järjestöjen päätösten mukaisesti. Kokonaismaanpuolustuksen uutena haasteena on määrittää taho, joka yhteensovittaa uusia kansainvälisen turvallisuuden osa-alueita. Kasvavien kansainvälisten velvoitteiden rinnalla myös YETTS:n kansallinen ulottuvuus laajenee kattamaan EU:n alueen. Yhteisen EU:n ja sen jäsenmaiden elintärkeiden toimintojen turvaamisen myötä kaikki perinteisen turvallisuuden osa-alueet eivät enää olisi Suomen itsensä päätettävissä. Jos itsemääräämisoikeus haluttaisiin, joudutaan rakentamaan EU:n voimavarojen ja järjestelyjen kanssa päällekkäisiä toimintoja. Kokonaismaanpuolustukseen liittyvien viran omaistoimintojen muuttuminen liiketoiminnaksi vaikeuttaa käytettävissä olevien voimavarojen suunnittelua ja mahdollisesti aiheuttaa puolustusministeriön hallinnonalalle kasvavia mää rärahatarpeita. Edellä 7

10 mainittujen lisäksi kokonaismaanpuolustuksen mielenkiinnon ylläpitäminen valtionhallinnossa, yritysmaailmassa ja väestön keskuudessa sekä kokonaismaanpuolustuksen tarpeellisuuden ja yhteensovittamisvastuun säilyttämisen perusteleminen luovat omat haasteensa. Negatiivisessa tulevaisuuden skenaariossa tulevaisuuden epävakaus, konfliktit, terrorismin konkreettinen uhka Suomessakin, sotilaallisten uhkien konkreettisuus, heikkenevät taloudelliset resurssit, sisäiset ristiriidat ja väestön jakautuminen sekä epävakaudesta syntyvät seurannaisvaikutukset korostavat kovan turvallisuuden merkitystä. Yhteiskunta keskittää voimavarojaan vain välttämättömimpään. Elintärkeiden toimintojen turvaaminen korostuu samalla kun mukavuus-toimintojen varmistamisesta luovutaan. YETTS:n piiriin kuuluvat strategiset tehtävät kaventuvat. Hallinnonalojen eriarvoinen asema turvallisuuden tuottajina heijastuu haasteena kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiselle, koska yhteistyö varautumisen alalla voi muuttua kaavamaiseksi. Puolustushallinnon strategisen suunnitelman 2025 tulevaisuusskenaarioita voidaan tulkita seuraavan kuvan mukaisesti, missä on esitetty kokonaismaanpuolustuksen merkitys suhteessa valtiolliseen kokonaisturvallisuuteen eri tulevaisuusskenaarioissa. Kokonaismaanpuolustuksen painoarvo valtiollisen turvallisuuden toimintamallina Valtiollinen turvallisuus Valtiollinen turvallisuus Valtiollinen turvallisuus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus PLM:n yhteensovittama kokonaismaanpuolustus 1. Skenaario Positiivinen 2. Skenaario Neutraali 3. Skenaario Negatiivinen 8

11 3. Kokonaismaanpuolustuksen strategiset linjaukset Suomen turvallisuuden kokonaisuuden kannalta on oleellista, että valtiona luodaan kyky ennakoida ja vastata turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin ja niiden mahdollisiin ennusmerkkeihin riittävän ajoissa sekä kyetään keskittämään kaikki mahdolliset, niin kansalliset kuin kansainvälisetkin voimavarat, tilanteen hallintaan ja haitallisten jälkiseurausten minimointiin. Kokonaismaanpuolustuksen tavoitetila saavutetaan portaittain asettamalla välitavoitteita. Näillä edetään toteuttamalla konkreettisesti valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen suunnittelun askelmat, joina toimivat nykytilasta johdetut hallinnonalakohtaiset strategiat, voimassaolevat hallitusohjelmat, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot sekä hallituskausittain päivitettävät YETT-strategiat. Lisäksi tavoitetilaan pääsyä ohjataan TTS-suunnittelulla. Kokonaismaanpuolustus pysyy kansallisena toiminta mallina, jossa uhkia, niiden edellyttämää varautumis ta sekä kriisitilanteen hallinnassa tarvittavia toi menpiteitä tarkastellaan kokonaisuutena. Jokaisella hallinnonalalla, elinkeinoelämän yrityksellä ja kansalaisjär jestöllä on oma roolinsa ja tehtävänsä osana kokonaismaanpuolustusta, yhteiskunnan elintär keiden toimintojen turvaamista sekä keskinäistä yhteistyötä Visio kokonaismaanpuolustuksen tulevaisuudesta Kansainvälinen yhteistyö osana kansallisen turvallisuuden takaamista (EU:n kanssa) sekä kansainväliset sotilaalliset puolustusratkaisut (mahdollinen liittoutuminen) ovat kokonaismaanpuolustuksen uusia ulottuvuuksia. Kokonaismaanpuolustuksen toimintaa on kehitettävä siten, että se kattaa myös YETTS:n kansainvälisen ulottuvuuden (ns. EU:n YETT) sekä mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen velvoitteet. Uhka kokonaisturvallisuuden jakautumisesta sisältä kumpuavien uhkien ja ulkoisten toimien kilpailukentäksi asettaa vaatimuksia toimintamallin sisällölle. Taloudelliset resurssit, joilla kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt taataan, eivät kasva. Näistä resursseista on kyettävä kattamaan myös kansainvälisten sopimusten vaatimat järjestelyt yhteisten, kokonaismaanpuolustuksen piiriin kuuluvien toimien toteuttamiseksi. Lisäksi tietoyhteiskunnan kehittyminen ja tietoturvallisuuden toteuttaminen vaatii lisää resursseja. Varsinkin huonoimmassa tulevaisuusskenaariossa muiden hallinnonalojen rajusti kaventuvien resurssien myötä kokonaismaanpuolustus nousee kustannustehokkaaksi keinoksi ylläpitää kokonaisturvallisuus siedettävällä tasolla. Kaventuvien resurssien myötä on olemassa vaara, että eri hallinnonalat eristäytyvät toteuttamaan itsenäisiä toimiaan, jolloin yhteensovittaminen vaatii entistä voimakkaampia toimia. 9

12 Kokonaismaanpuolustuksen hajautuminen on tämän strategian kannalta haastavin tulevaisuuden kehitysnäkymä. Nykyjärjestelmän avulla taattava sotilaallisen puolustuksen tarvitsema yhteiskunnan tuki sodankäynnin edellytyksien turvaamiseksi kaikissa tilanteissa huolimatta siitä, miten kokonaismaanpuolustuksen muut toimet kehittyisivät. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja varautumisen lyhytkestoisiin ns. pehmeisiin uhkiin välillä on periaatteellisia eroja, joista johtuen niiden yhteensovittaminen vaatii valtionhallinnon ylimmällä tasolla tarkistettuja toimenpiteitä. Yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus ovat sotilaallisen maanpuolustuksen perusratkaisuja, joten kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli säilyy sotilaallisen ja muun maanpuolustuksen yhteensovittajana. Koska puolustusvoimien kautta suunnataan voimavaroja yhä enemmän muun yhteiskunnan käyttöön ja sotilaallisen puolustuksen tarve muun yhteiskunnan tuesta tunnustetaan, on luontevaa, että kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen säilyy puolustusministeriön hallinnonalalla. Kokonaismaanpuolustus ja varsinkin sen opetuksesta vastaava Maanpuolustuskurssit ovat merkittävimpiä keinoja tukea myönteistä suhtautumista yleiseen varautumiseen ja lujittaa maanpuolustustahtoa. 10

13 4. Kokonaismaanpuolustuksen ja sen yhteensovittamisen kehittäminen Puolustushallinnon strategian keskeisin tavoitetila on Suomen puolustuksen kehittäminen sotilaallisesti liittoutumattomana ja tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä tai sotilaallisesti liittoutuneena. Tämä vaikuttaa merkittävästi myös kokonaismaanpuolustuksen kehittämiseen kuitenkin siten, että yhdessä puolustushallinnon muiden osa-alueiden kanssa mahdollistetaan nykylinjan jatkuminen tai tarvittaessa sotilaallinen liittoutuminen. Puolustushallinnon strategiassa korostuu varautumisen suunnitteleminen myös pahimman mahdollisen tulevaisuuden kehityksen varalle. Tällöin on kokonaismaanpuolustuksenkin vastattava todennäköisimmän skenaarion lisäksi myös epäedullisimpaan kehitykseen. Merkittävimmät kehitettävät osa-alueet ovat uudet kokonaismaanpuolustuksen toimintamallit, joilla vastataan kansallisen turvallisuuden (myös EU) ja sotilaallisten puolustusratkaisujen yhteistyöhaasteisiin. Lisäksi taloudellinen kilpailu käytettävissä olevista voimavaroista yhdistettynä kokonaisturvallisuuden kentän hajautumiseen pakottaa kehittämään kokonaismaanpuolustuksen periaatteita aiempaa tarkemmin. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen toteuttamisen kansainvälistyessä myös kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen laajenee kansainvälisesti Puolustusministeriön toimenpiteet Kokonaismaanpuolustuksen tavoitetila saavutetaan portaittain asettamalla välitavoitteita. Näillä edetään toteuttamalla konkreettisesti valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen suunnittelun askelmat, joina toimivat nykytilasta johdetut hallinnonalakohtaiset strategiat, voimassaolevat hallitusohjelmat, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot sekä hallituskausittain päivitettävät YETT-strategiat. Lisäksi tavoitetilaan pääsyä ohjataan VISIO VISIO C TTS-suunnittelulla. Nykytila PLM strategia Hallitusohjelmat YETTstrategiat Turv- ja puol selonteot Tavoitetila 2025 VISIO D VISIO B 11

14 Puolustusministeriön vastuulle kuuluva Suomen sotilaallinen puolustaminen ja sen edellyttämä eri hallinnonalojen toimien yhteensovittaminen ovat kokonaismaanpuolustuksen tehtävistä kaikkein vaativin ja eniten koko yhteiskunnan resursseja sitovia. Puolustusministeriön vastuu kaikkien valtiollisen itsenäisyyteen ja väestön elinmahdollisuuksien turvaamiseen liittyvien toimien yhteensovittajana on tarkoituksenmukaista säilyttää. Puolustusministeriön vastuulle kuuluvan kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisen periaatteita noudatetaan vastattaessa kaikkiin laaja-alaisiin turvallisuusuhkiin. Syntyneen kriisitilanteen hallintaa ja sen edellyttämää yhteistoimintaa johtaa aina toimivaltainen ministeriö muiden tukiessa. Kokonaismaanpuolustuksen perusteita ja osaa säädöspohjasta tarkastetaan tulevaisuudessa vastaamaan laajeneviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja laajan turvallisuuskäsityksen uhkiin. Valtiollisella tasolla on varauduttava määrittelemään kansallinen turvallisuutemme sekä sen kautta kokonaismaanpuolustukseen aiheutuvat muutokset Yhteensovittaminen hallinnonalojen välillä Varauduttaessa yhä laaja-alaisempiin turvallisuusuhkiin on todennäköistä, että tilanteen hallinnasta kokonaisvastuun kantava hallinnonala selviää vasta tapahtuneen perusteella. On varauduttava siihen, että tilanteen hallinnassa eri viranomaisilta tarvittavat voimavarat voidaan täsmällisesti tunnistaa vasta tilanteen jo ollessa käynnissä. Yhteiskunnan voimavarojen käytössä on oleellista, että hallinnon eri alojen varautumisessa ei rakenneta päällekkäisiä järjestelyjä ja toisaalta ei jätetä kriittisiä alueita hoitamatta. Nämä voidaan estää sovittamalla toimet yhteen riittävän ajoissa. Kokonaismaanpuolustuksen malli on tulevaisuuden muuttuvassa turvallisuusympäristössä ajantasainen toimintamalli. Mitä enemmän eri turvallisuusympäristön ulottuvuudet ja käsitteet sekoittuvat keskenään, sitä toimivammaksi kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli osoittautuu Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian päivittäminen Kokonaismaanpuolustuksen osastrategian linjaukset määritetään valtionhallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa suunnittelu- ja varautumisjaksoissa. Osastrategia päivitetään osana puolustushallinnon strategiatyötä sekä silloin, kun valtion ylin johto hyväksyy näihin asiakirjoihin tai varautumista säätelevään lainsäädäntöön tehtyjä muutoksi. Osastrategian käsittelyyn osallistuu turvallisuus- ja puolustusasiain komitea ja sen päivittämisestä puolustusministeriössä vastaa TPAK:n sihteeristö. 12

15

16 Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) PL 31, HELSINKI

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2011 1 (6) 684 Lausunto Varautuminen ja kokonaisturvallisuus - komiteamietinnöstä HEL 2011-000148 T 00 01 06 Päätös päätti antaa komiteamietinnöstä seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Turvallisuuskomitean puheenvuoro Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3. Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus. Sisäinen turvallisuus

Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen. Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus. Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden seurannan järjestäminen Kansliapäällikkötyöryhmän ehdotus Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 12/2005 SISÄASIANMINISTERIÖ Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti

Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojien rakentamista koskevia strategisia linjauksia selvittäneen työryhmän raportti Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 25.4.2013 Hallitusneuvos Mika Kättö Työryhmän toimeksiannon taustasta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?

Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin? Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin? Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Paloturvallisuuspäivät 2017, 13.12.2017 Turvallisuussuunnittelu a 2 + b 2 = c 2 Kunta

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia

Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia Puolustusministeriön tutkimusja kehittämisstrategia 1 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Kuvalähde: Puolustusvoimat Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö Paino: Kirjapaino

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA

YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISEN STRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003 4 SISÄLLYSLUETTELO VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMISESTA

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006 Yhteiskunnan elintärkeiden

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua

Lisätiedot

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen

Lisätiedot

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 26.9.2011 Kuopio Hallitusneuvos Matti Piispanen Turvallisuus-

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy

Kansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu

Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea. Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu Sisäisen turvallisuuden strategia ohjaa myös pelastustoimea Rehtori Kimmo Himberg Poliisiammattikorkeakoulu Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän

Lisätiedot

Sisäministeriön pelastusosaston lausunto puolustusvaliokunnalle puolustusselonteosta

Sisäministeriön pelastusosaston lausunto puolustusvaliokunnalle puolustusselonteosta Lausunto 1 (6) Eduskunta Puolustusvaliokunta VNS 3/2017 vp Valtioneuvoston puolustusselonteko Sisäministeriön pelastusosaston lausunto puolustusvaliokunnalle puolustusselonteosta Eduskunnan puolustusvaliokunta

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus  1 Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN. Yleistä

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN. Yleistä SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.4.2015 Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Yleistä Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.3.2015 hyväksynyt sisäministeriön esittämät

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Teollinen yhteistyö Suomessa

Teollinen yhteistyö Suomessa Teollinen yhteistyö Suomessa 20.3.2 Kaupallinen neuvos Työ- ja elinkeinoministeriö Teollinen yhteistyö? Vastakaupat? Offset? Industrial Participation, IP Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Kooste riskienhallinnan valmistelusta Kooste riskienhallinnan valmistelusta 14.11.2017 Varautuminen ja riskienhallintaalajaosto Jukka Koponen Maakunnan riskienhallinnan valmistelusta Riskienhallinta-asioiden valmistelutyöstä huolehtii maakunnan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIITTEET 65

Sisällysluettelo LIITTEET 65 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 STRATEGIAN PERUSTEET... 5 1.1 Päämäärä... 5 1.2 Toimijat ja vastuut... 6 1.2.1 Julkishallinto... 6 1.2.2 Elinkeinoelämä... 9

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto

01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto S e l v i t y s o s a : PUOLUSTUSMINISTERIÖ 01. (27.01 ja 27.92) Puolustuspolitiikka ja hallinto Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikan valmistelusta

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian uudistaminen. Pääsihteeri Vesa Valtonen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian uudistaminen. Pääsihteeri Vesa Valtonen Yhteiskunnan turvallisuusstrategian uudistaminen Pääsihteeri Vesa Valtnen 23.11.2016 www.turvallisuuskmitea.fi 1 Kknaismaanpulustuksesta kknaisturvallisuuteen www.turvallisuuskmitea.fi 2003 2006 2010 YTS2010

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka

Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Vihdin kunnan tietoturvapolitiikka Kunnanhallitus 2.3.2015 50, liite 2 Kunnan johtoryhmä 18.11.2014 Tietohallinnon ohjausryhmä (Thor) 24.9.2014 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Mitä tietoturvallisuus on?...

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot