AS Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AS-74.3135 Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit"

Transkriptio

1 AS Servotekniikka Seminaariesityksen kirjallinen versio, mikrokontrollerit Vesa Nikkilä 16. huhtikuuta 2012 Mikrokontrolleri on pieni tietokone, joka sisältää prosessorin eli CPU:n lisäksi ohjelmamuistia (yleensä flash tai ROM), RAM-muistia eli datamuistia ja IO-nastoja [1]. Lisäksi tärkeä ominaisuus mikrokontrollereissa on keskeytyksistä huolehtiva yksikkö. Tämä interrupt unit tarkkailee haluttuja toimintoja, jotka voivat antaa keskeytyssignaalin. Keskeytyssignaalin saatuaan mikrokontrolleri siirtyy suorittamaan ohjelmakoodia toisesta kohtaa, jossa keskeytys käsitellään. Keskeytys voi esimerkiksi olla käyttäjän näppäinpainallus. Toinen tärkeä ominaisuus useissa nykyisissä mikrokontrollereissa on ad-muunnin, joka siis muuntaa analogisen signaalin digitaaliseksi. Muunninta voidaan käyttää esimerkiksi haettaessa analoginen lämpötilasignaali anturilta. Signaali muutetaan digitaaliseksi ja prosessoidaan celsiusasteiksi. Mikrokontrollerien ja -prosessorien kehitys kulkee käsi kädessä. Ensimmäinen (yhden piirin) mikroprosessori oli Intelin julkaisema malli Intel 4004 [2]. Transistoreita, jotka oikeinohjelmoituina (ja järjestettynä) luovat halutun loogikan, tässä 4-bittisessä prosessorissa oli vain nykyään uusimmissa prosessoreissa voi taas olla jopa yli 500 miljoonaa transistoria [2]. Ensimmäinen laajalti menestynyt mikrokontrollerisarja oli Intelin MCS-48, jolla oli jo kaupallistakin käyttöä. Esimerkiksi varhainen pelikonsoli Magnavox Odyssey 2 käytti Intelin 8048-mikrokontrolleria. Mikrokontrollereiden kehityksessä mentiin suuri askel eteenpäin 90-luvulla, kun niissä otettiin käyttöön EEPROM (electronic erasable ROM). EEPROM mahdollistaa mikrokontrollerin yksinkertaisen ja nopean uudelleenohjelmoinnin. Lyhyen ajan sisällä tuli myös flash-muisti, joka vakiintunut mikrokontrollerin ohjelmamuistina [3]. Tunnettuja mikrokontrollereiden valmistajia ovat mm. Atmel, Microchip Technology ja Texas Instruments. Mikrokontrollereiden sovellusalueet Mikrokontrolleri tarjoaa sen ominaisuuksien ansiosta erinomaisen vaihtoehdon kompleksisen logiikan toteuttamiselle. Elektroniset järjestelmät, jotka tarvitsevat tietokoneohjausta on eräs mikrokontrollereiden tärkeimmistä sovellusalueista. Tällöin puhutaan sulautetuista järjestelmistä, jossa yhdistyvät siis jokin järjestelmä (mekaaninen ja/tai elektroninen) ja tie- 1

2 tokoneohjaus [4]. Klassisia esimerkkejä sulautetuista järjestelmistä ovat: digitaalinen rannekello, nykyaikainen radio, mp3-soitin sekä kaukosäädin. Yleensä sulautetuissa järjestelmissä ei ole käyttöjärjestelmää, jonka päällä itse ohjelma(t) pyörivät, mutta on myös mahdollista, että järjestelmässä on jokin yksinkertainen käyttöjärjestelmä; esimerkiksi puhelimista löytyy käyttöjärjestelmä. Mikrokontrolleria voidaan käyttää myös osana suurempaa järjestelmää. Mikrokontrolleri voi siis muodostaa jonkin järjestelmän osan kanssa alijärjestelmän, joka esimerkiksi abstraktoi hankalan säädön ylemmälle tasolle, josta sitä voidaan käyttää helposti. Kuvitellaan esimerkin vuoksi vaunu, jonka päälle on kiinnitetty yhdellä vapausasteella varsi. Systeemi muodostaa näin käänteisen heilurin. Mikrokontrollerin muodostama alijärjestelmä voisi tässä esimerkissä huolehtia siitä, että varsi ei pääse kaatumaan. Alijärjestelmä ottaisi syötteekseen halutun paikan vaunulle, minkä jälkeen alijärjestelmä ajaisi vaunu oikeaan paikkaan. Näin käyttäjän ei tarvitsisi huolehtia enää järjestelmää jatkokehittäessä, siitä mitä tapahtuu pinnan alla. Ja tämä tietenkin oli vain yksi äärettömistä esimerkeistä. Mikrokontrollerilla on mahdollista toteuttaa hyvinkin hienostuneita säätimiä. Useasti käytettyjen P, PD tai PID-säätimien toteutus toteutus on mikrokontrollerilla hyvin yksinkertaista. Hienostuneempien säätöalgoritmien toteutus on myös näppärää, sillä vaadittavien elektronisten komponenttien määrä ei kasva vaikka säätöalgoritmi monimutkaistuisi kaiken tapahtuessa ohjelmallisesti; vain ohjelmakoodi kasvaa. Mikrokontrollerin ohjelmoiminen konkreettisesti tapahtuu yleensä C- tai assembly-kielellä [5]. Ohjelma täytyy siirtää mikrokontrollerin (flash)muistiin, kun ohjelma on käännetty lähdekoodista kääntäjälle. Siirto voidaan suorittaa sarjaporttia käyttämällä ja nykyään paljon käytössä olevan usb-portin kautta [6]. Usb-portin kautta tapahtuva siirto lienee suositeltavampaa, sillä sarjaportti rajoitustensa vuoksi on vanhentunut liitäntätyyppi, joka on jo poistunut tai poistumassa pc-käytöstä [7]; olisihan vaikeaa ladata ohjelma mikrokontrollerille sarjaportin kautta ilman sarjaporttia. Atmelin ATmega32-mikrokontrolleri ATmega32 on Atmelin valmistama mikrokontrolleri, ja se on hyvä esimerkki nykypäivän mikrokontrollerista. Sen prosessori on 8-bittinen, siinä on 32 kilotavua flash-muistia ohjelmalle, IO-pinnejä siitä löytyy 44, ja sen maksimi värähtelytaajuus on 16 MHz [8]. ATmega32:sta löytyy lukuisia hyödyllisiä lisätoimintoja: AD-muunnin, 1 kilotavu EEPROMmuistia, watchdog timer sekä pwm-ulostulo (eli pulse width modulation, pulssinleveys modulaatio) [8]. Watchdog timeriä voidaan käyttää järjestelmän elvyttämiseen, mikäli se on ajautunut virhetilaan. Yleensä tämä tapahtuu antamalla reset-signaali mikrokontrollerille. Pwm-ulostuloa voidaan taas esimerkiksi käyttää hyväksi säädettäessä led-valon kirkautta. ATmega32 CPU:n rekisterien leveys on siis 8 bittiä, mutta kehittyneimmillä mikrokontrollereilla se voi olla jopa 32 bittiä. Fyysisiltä mitoiltaan ATmega32 (TQFP eli thin quad flat package) on hyvin pieni: vain millimetriä. Korkeutta sillä on 1,2 millimetriä. QFP-tyypin mikrokontrolleri on ns. s. 2

3 pintaliitoskompentti, jolloin piirilevyyn ei porata reikiä komponenttia varten, vaan se liitetään suoraan piirin pintaan (juottamalla) [8]. Käyttö PID-säätimenä Diskreetti PID-säädin on yleisimmin käytetty säädin teollisuudessa [9]. Osaksi tämänkin takia mikrokontrollereiden käyttö PID-säätimenä on hyvin yleistä. Esimerkkikohteita PIDsäätimelle ovat mm. moottorinohjaus, lämpötilan, virtauksen ja paineen säätö tai muiden ominaisuuksien säätö [10]. On muistettava, että säätimen digitalisointi tekee siitä tässä diskreetin. Mikrokontrollerille on helppoa asettaa näytteenottoväli käyttämällä kontrollerin sisäänrakennettuja ajastimia eli timereitä. Haluttaessa näytteenottoväli voi olla niinkin lyhyt ettei diskreetillä ja jatkuva-aikasella säätimellä ole mitään eroa. Tosin, diskreetit ominaisuudet tulevat näkyviin välttämättä säätöprobleemissa, jotka käyttäytyvät hyvin nopeasti, sillä kontrollerin kellotaajus ei ole ääretön. Atmelin diskreetin PID-säätimen esimerkissä mikrokontrolleri on ohjelmoitu C-kielellä [10]; tässä esimerkissä säätimen näytteenottovälin määrittämiseen käytetään ajastinta, joka on nimetty PID_timeriksi. Atmelin esimerkki diskreetistä PID-säätimestä Aivan aluksi säädin alustetaan kutsumalla ohjelman main()-funktiossa säätimen alustavaa Init_PID()-funktiota. Alustusfunktiolle annetaan parametreiksi, p_factor, i_factor ja d_factor, jotka määrittävät säätimen parametrit. Itse PID-säätimen implementaatio ollaan toteutettu erilliseen tiedostoon: pid.c ja sen header -tiedostoon pid.h. Säätimen kirjasto, jos näin voisi sanoa, tarjoaa kaksi funktiota käyttäjälle: alustusfunktion, sekä varsinaisen säätöfunktion PID(), joka palauttaa säätöarvon. Säätöfunktiolle luonnollisesti annetaan parametreiksi asetusarvo ja prosessin nykyinen tila. Esimerkissä on huomattavaa, että pienillä muutoksilla olisi mahdollista määrittää prosessin haluttu asetusarvo myös alustusfunktiossa. Tällöin ei asetusarvoa annettaisi säätöfunktiolle. Tämä kuitenkin rajoittaisi säätimen toimintaa, sillä asetusarvo olisi kiinteä vakio. Ohjelmassa käynnissä oleva ajastin asettaa lipukkeen PID_timer, kun näyttenottovälin määrittämä aika saavutetaan. Lipukkeen syttyessä päärutiini lukee nykyisen prosessiarvon ja kutsuu säätöfunktiota PID(), jolle toisena parametrina annettiin siis haluttu asetusarvo. Lopuksi säätöfunktio siis palauttaa säätöarvon, jonka päärutiini voi ohjata aktuaattorille. Säätöarvo voisi esimerkiksi olla moottorinnopeus. Koska mikrokontrollerilla säädin on täysin ohjelmapohjainen, niin on siihen myös helppo lisätä erikoisominaisuuksia. Kyseisessä Atmelin esimerkissä kontrollerille on toteutettu integraalitermin windup-ilmiön rajoitus. Rajoitus tapahtuu yksinkertaisesti asettamalla vakio MAX_I_TERM, joka huomioidaan säätimen implementaatiossa niin, että yksinkertainen ehtolauseke tarkistaa, ettei I-termi kasva sen yli. Myös säätimen muu lisäkehitys on helppoa; esimerkiksi näytteenottoajan ei tarvitse olla vakio vaan sitä voitaisiin muuttaa dynaamisesti. s. 3

4 Mikrokontrolleri vaihtoehtona Mikrokontrollerin käyttö, esimerkiksi säätimenä, ei ole pakollista. Kaikki on tietenkin mahdollista toteuttaa analogisesti. Mikrokontrollerin käyttö kuitenkin vähänkään laajemman järjestelmän toteuttamiseen on järkevää ja perusteltua. Ensinnäkin säästetään komponenttikustannuksissa, sillä iso osa analogiakomponenteista on korvattavissa vain yhdellä mikrokontrollerilla [11]. Lisäksi järjestelmä saadaan toteutettua pienempään tilaan ja siitä tulee myös kevyempi. Ja koska koko logiikka voidaan käytännössä paketoida mikrokontrollerille, on ympäröivä elektroniikkaosa yksinkertainen. Tämä lisää järjestelmän selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Kaiken lisäksi on järjestelmää on helppoa päivittää, jos logiikkaan halutaan tehdä muutos tai korjaus. Yhteenveto Mikrokontrollerit ovat olellinen osa nykyteknologiaa; mikrokontrollereiden avulla on mahdollista toteuttaa asioita, mitä ei analogisesti ole edes käytännösä mahdollista toteuttaa. Mikrokontrolleri on ainutlaatuinen komponentti, sillä nykyaikaisesta kontrollerista löytyy itsestään suorittimen lisäksi kaikki oleellinen: ohjelmamuisti, IO-pinnit, (staattinen) RAMmuisti, keskeytyskäsittelijä, ad-muunnin ja paljon muuta tulevaisuudessa vielä enemmän. Saattaakin tuntua hassulta, että tämä kaikki mahtuu sentti kertaa sentti kokoiselle alueelle, mutta uskottava se on. Hintaa tavallisesti mikrokontrollerilla on noin yksi euro. Juuri näiden ominaisuuksien ansiosta mikrokontrolleri on erittäin geneerinen komponentti ja se soveltuu kaikkeen. s. 4

5 Viitteet [1] Wikipedian artikkeli mikrokontrolleista [2] Intelin kotisivut Intel Museum, Online Exhibits, The Intel [3] Atmelin kotisivut Atmel s Self-Programming Flash Microcontrollers (pdf) [4] Wikipedian artikkeli sulautetuista järjestelmistä [5] C kääntäjä Atmelin AVR mikrokontrollereille [6] Artikkeli Atmelin AVR mikrokontrollereiden ohjelmoinnista [7] Wikipedian artikkeli sarjaportista. Alaotsikko limitations of the standard [8] Atmelin kotisivut ATmega32(L) Summary (pdf) [9] Digitaalinen säätö, AS : luentokalvot 9 (Chap 6), p. 59 (pdf) https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/as /luennot/as-74_2112_chap_ 6 print_.pdf [10] Atmelin kotisivut AVR221: Discrete PID controller (pdf) [11] University of California, Berkeley Lab 7: Introduction to Microcontrollers (pdf) www-inst.eecs.berkeley.edu/~ee128/fa04/labs/lab7-intro.pdf s. 5

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Yleinen arkkitehtuuri

Yleinen arkkitehtuuri TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen

A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen 1 AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A14-11 Potilaan mittaustiedon siirtäminen matkapuhelimeen Projektisuunnitelma Tommi Salminen, Hanna Ukkola, Olli Törmänen 19.09.2014 1 Projektin

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon väylät tutuiksi Risto Järvinen 2.11.2015 Luennon sisältö Alustus: Väylät, mitä ja miksi. Alustus: logiikka-analysaattori. Yleisnäkymä Arduino/AVR:n väyliin. Väylä: I2C Väylä:

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä

Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä 1 Mikro-ohjaimen ohjelmoinnin perusteet Flowcode ympäristössä (Version 1.0) http://www.matrixmultimedia.com Tämä kirja on suomennos sähköisestä oppimateriaalista, joka on ladattavissa Matrix Multimedian

Lisätiedot

GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla

GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla GDAL ja WFS: suora muunnos ogr2ogr-ohjelmalla Viimeksi muokattu 30. tammikuuta 2012 GDAL tukee WFS-palvelun käyttämistä vektoritietolähteenä yhtenä muiden joukossa. WFS-ajurin käyttöohjeet löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Kamera ohjelmoidaan ensin tunnistamaan kortit ja lähettämään tieto sarjaliikenneporttiin Data-linkin avulla.

Kamera ohjelmoidaan ensin tunnistamaan kortit ja lähettämään tieto sarjaliikenneporttiin Data-linkin avulla. Ohjausjärjestelmien jatkokurssi kevät 2006 Laboraatiot 7-12 Laboraatio 7. Konenäkö robotiikassa Konenäkökamera liitetään robottiohjaimeen. Järjestelmä ohjelmoidaan niin, että robotti lajittelee kappaleita

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö

Lämpötilan säätö. S Elektroniset mittaukset Mikko Puranen Luennon sisältö Lämpötilan säätö S-108.2010 Elektroniset mittaukset Mikko Puranen 20.2.2006 Luennon sisältö 1. Termodynaaminen malli 2. Jäähdytyksen suunnittelu 3. Peltier-elementit 4. Lämpötilasäätäjät PID-säädin Termodynaaminen

Lisätiedot

Luokka- ja oliokaaviot

Luokka- ja oliokaaviot Luokka- ja oliokaaviot - tärkeimmät mallinnuselementit : luokat, oliot ja niiden väliset suhteet - luokat ja oliot mallintavat kuvattavan järjestelmän sisältöä ja niiden väliset suhteet näyttävät, kuinka

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27

Julkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27 fi-fi Julkaisutiedot Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27 Versio 2.27 korvaa Scania Diagnos & Programmer 3 -version 2.26 ja tukee P-, G-, R- ja T-sarjan ajoneuvojen, F-, K- ja N-sarjan ajoneuvojen

Lisätiedot

Ohjeita. Datan lukeminen

Ohjeita. Datan lukeminen ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen

Lisätiedot

Versio Fidelix Oy

Versio Fidelix Oy Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen

Lisätiedot

Peliohjelmointi: Kontrollilaitteet. Teppo Soininen

Peliohjelmointi: Kontrollilaitteet. Teppo Soininen Peliohjelmointi: Kontrollilaitteet Teppo Soininen Lähteet: Core Techniques and Algorithms in Game Programming, MSDN, www.xbox.com, www.playstation.com Arsenaali Tietokonepeleissä käytettäviä kontrollilaitteita

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto DIGI PRINT Aineistovaatimukset ja aineiston siirto Glass Jet - Digitaalipainotekniikka Tulostettavan kuvan maksimikoko 2400 x 4000 mm. 6 perusväriä ja hiekkapuhallusta jäljittelevä etch-väri. Väreistä

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, yleistä

Laiteläheinen C-kieli, yleistä Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.

Lisätiedot

ELEC-C1230 Säätötekniikka

ELEC-C1230 Säätötekniikka Johdanto: Digitaalinen (diskreetti, diskreettiaikainen) säätöjärjestelmä ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 10: Digitaalinen säätö, perusteet, jatkuu A/D-muunnoksessa analoginen signaali näytteistetään (sampling);

Lisätiedot

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti,

Lisätiedot

TRUST FLAT SCAN USB 19200

TRUST FLAT SCAN USB 19200 TRUST FLAT SCAN USB 19200 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Flat Scan USB 19200 - tuotteen käyttäjille. Tuotteen asentamisessa ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä

ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas. Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET CYBER SECURITY Mac Pikaopas Lataa tämän asiakirjan uusin versio napsauttamalla tätä ESET Cyber Security tarjoaa huippuluokan suojauksen tietokoneellesi haittaohjelmia vastaan. Alun perin palkitussa

Lisätiedot

Asennus ja käyttöopas

Asennus ja käyttöopas Asennus ja käyttöopas EKRUCBS Asennus ja käyttöopas Suomi Sisällysluettelo Sisällysluettelo Käyttäjälle 2 1 Painikkeet 2 2 Tilakuvakkeet 2 Asentajalle 3 3 Yleiskuvaus: Asentaminen ja määrittäminen 3 4

Lisätiedot

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon 1. Jos koneellesi ei vielä ole asennettu Open Office ohjelmaa, voit ladata sen linkistä joka löytyy Arkisto => Asiakirjapohjat sivulta seuran kotisivuilta. Jos ohjelma

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

PUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA

PUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA PUUTAVARANOSTURIT METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA PUUTAVARANOSTURIT 2006 2009 2009/L 2010 UUSINTA NOSTURI- TEKNOLOGIAA Keslalla on lähes 50 vuoden kokemus nosturiteknologian kehittämisestä ja valmistuksesta.

Lisätiedot

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Linux ylläpitäjän opas Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT Lyhyesti - Linux on eräs versio Unix käyttöjärjestelmästä jonka kehitys alkoi jo vuonna 1969 AT&T labroratorioissa

Lisätiedot

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo

Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo VER CAD/CAM Software with world class precision and control... Mitä uutta Mitä Uutta - SURFCAM V5.1 Sisällysluettelo 1) Parannettu muistinhallinta 32 ja 64 bitin järjestelmissä 3 2) Konesimulointi Optio

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä

Lisätiedot

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5)

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. ASETUS

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa

Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Lisensointikuulumisia - Kustannustehokkuus Oracle lisensoinnissa Osa II OUGF / 12.5.2004 c Sisält ltö Mitä uutta? Yleistä lisensoinnista Lisensointiin liittyviä ongelmia Hankinnassa muistettavia asioita

Lisätiedot

EVO KEVYT SUOJAKYPÄRÄ

EVO KEVYT SUOJAKYPÄRÄ EVOLite EVO KEVYT SUOJAKYPÄRÄ 6 EVO Lite on kevyt suojakypärä. Kypärä painaa alle 300g eli on noin 20 % kevyempi kuin vakio suojakypärä. Keveys, yhdessä uuden miellyttävän 1-2-3 pistekiinnityksen ja helpposäätöisen

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15)

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15) A = a = i i w i Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 2 (15) Johdanto Tässä luvussa esitetään kymmenjärjestelmän lukujen eli BCD-lukujen esitystapoja

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Lyhyt matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO

KÄYTTÖOHJE HLS 35. Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO KÄYTTÖOHJE HLS 35 Versio 1.1 25.5.2010 1 (6) TOIMINTOKAAVIO HLS 35 säädin on suunniteltu erityisesti huonekohtaiseen lattialämmitys/jäähdytys käyttöön. Säätimen avulla on mahdollista hyödyntää lattiajäähdytystä

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015

edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 edocker PUBLISH! -paketinhallinnan käyttöohje 9/2015 Uusien EDTPLIB- ja PDF -pakettien vienti ohjatulla toiminnolla...3 Tiedoston tarkistus...3 Kohdejulkaisun valinta... 4 Numeron tiedot... 5 Yhteenveto...6

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten

padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten padvisor - pikaohje - työkalu SATRON Smart/Hart dp- ja painelähettimiä varten Sisältö: 1. Ohjelman toimintojen kuvaus 2. Ohjelman asennus 3. padvisor-ohjelman perustoiminnot 3.1 Ohjelman käynnistys 3.2

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET

ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET ADAX NEO -DESIGNLÄMMITTIMET VALITTU LÄMPÖTILA ON HELPPO NÄHDÄ Selkeästä näytöstä näet helposti asetetun lämpötilan. Voit nostaa tai alentaa lämpöä patterin päädyssä olevilla plus- ja miinuspainikkeilla.

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Valppaan asennus- ja käyttöohje

Valppaan asennus- ja käyttöohje Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.9 16.2.2006 Tuukka Laakso Korjattu versio 0.1 Antti Kettunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Valppaan asennus...3 2.1 Valppaan kääntäminen...3 2.2 Valmiiksi

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot