Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä"

Transkriptio

1 Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla. Pino Löytyy lähes kaikista piireistä. Last in, first out (LIFO) Yleensä (ei aina) käskykannassa on PUSH ja POP-käskyt pinon käsittelyyn. Sulautetuissa järjestelmissä rajoituksia pinon käytössä. Pinon koko voi olla hyvin pieni. Esim. PIC17C42:ssa 16-tasoinen pino eikä PUSH/POP-käskyjä. Sitä siis voidaan käyttää vain paluuosoitteiden käsittelyyn. Hardwired stack pinorekisterit vain muutama muistipaikka. Eivät tue sisäkkäisiä aliohjelmia tai parametrien talletusta pinoon. Jos pinomuisti on sijoitettu RAM:iin, sen käyttöä rajoittaa silti RAM-muistin koko. Pino ja muuttujat pidettävä erillään. Pinon käytön erikoispiirteitä sulautetuissa järjestelmissä. Kaikkia rekistereitä tai mitään rekistereitä ei talleteta automaattisesti pinoon aliohjelmaan siirryttäessä. Tietoa voidaan siirtää myös rekistereissä. Jos rekistereiden arvoja on talletettava, ne voidaan tallettaa RAM-muistiin muuttujina. Rekisteripankit (8051:ssä neljä).

2 Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä RAM Assembler-ohjelmoinnissa monesti muuttujat globaaleja. PC-ympäristöstä tutut menettelytavat muuttujien käytössä eivät välttämättä toimi sulautetuissa järjestelmissä. Paikallisten muutujien käytössä sulautetuissa järjestelmissä oltava tarkkana (pino). Ohjelmoijan on usein kerrottava linkkerille, mistä muistialueet alkavat ja tila pinolle on usein varattava manuaalisesti. Muuttujien alustus tärkeää. Kiinteä vai dynaaminen muistinvaraus. Globaalit muuttuja ovat datasegmentissä. Funktiot koodisegmentissä Paikalliset muuttujat sijoitetaan pinoon. Dynaamisille muuttujille varataan tilaa data-alueen lopusta (heap). Pieni työmuisti pakottaa keksimään ratkaisuita esim. circular buffer Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä I/O Mikro-ohjaimissa erilaisia käytäntöjä porttien ohjauksessa. Esim. AVR:ssä erikoisrekisterit sille onko portti input vai output. Esim. kytkinvärähtelyt on otettava huomioon ulkoisia ohjauksia käsiteltäessä. Kyselläänkö vai keskeytetäänkö? Suoritusnopeus Right answer, late, is the wrong answer Hard deadline ehdoton vaatimus toiminnalle. Esim. UART:sta on luettava edellinen tieto ennen kuin sinne kirjoitetaan uutta tietoa. Soft deadline yksittäiset lipsahdukset vaatimuksista sallittuja kunhan keskimääräinen palveluaika on vaatimusten mukainen. Esim. UART:n lukeminen purkurista sallii pieniä viiveitä silloin tällöin, kunhan keskimäärin lukeminen on nopeampaa kuin kirjoitus.

3 Mikrokontrollerit Sulautettujen järjestelmien ohjelmistosuunnittelusta Sulautetun järjestelmän kehitysvaiheita Systeemisuunnittelu (system evaluation) Laitesuunnittelu (hardware design) Ohjelmistosuunnittelu (firmware design) Integrointi (integration) Testaus (verification) Vaiheet eivät ole aikajärjesteyksessä vaan esim. laite- ja ohjelmistosuunnittelua tehdään useimmiten samanaikaisesti. Aina ei myöskään voida tehtäviä rajata selvästi. Prosessiin kuuluu yleensä myös vaatimusmäärittelyjen ja dokumentaation tekeminen. Oikean prosessorin valintaa vaatimusmäärittelyjen pohjalta käsiteltiin kurssin alkupuolella. Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti ohjelmiston toteutukseen liittyviä asioita.

4 Ohjelmiston kehitykseen ja toteutukseen tarvitaan: Kehitysympäristö tai ainakin kääntäjä/linkittäjä Ohjelmointilaite Debug-työkalut Kehitysympäristöjä sekä piirivalmistajilta että muilta. Assemblerkehitysympäristöjä saatavissa monesti ilmaiseksi. Yksinkertaiset järjestelmät voidaan testata yksinkertaisesti ohjelmoimalla laite ja tutkimalla toiminta. Monimutkaisemmat vaativat parempia työkaluja. Debuggerin avulla voidaan monitoroida ohjelman toimintaa asettamalla ohjelmankeskeytyksiä (breakpoints) haluttuihin kohtiin, jolloin debuggerin avulla päästään tutkimaan suorittimen tilaa, rekistereitä, muistipaikkojen sisältöä ym. Laiteläheisessä ohjelmoinnissa tunnettava järjestelmän komponentit Muistit ja I/O-porttien osoitteet Käytettävissä oleva muisti Rekisterit bittitasolla Jokaisen portin jokaisen pinnin käyttötarkoitus Oheispiirien käyttötapa Kaikki muukin toimintaan liittyvä Ohjelmistoa on helppo muuttaa. (Jos ohjelmisto on hyödyllinen, sitä on tarve päivittää.) Sulautetuissakin järjestelmissä ohjelmistoa päästään testaamaan kunnolla vasta, kun kaikki muu toimii. Projektien aikataulut tiukkoja onko aikaa huolelliseen testaukseen ja dokumentointiin. Miten testata aukottomasti, että ohjelma toimii aina kaikissa tilanteissa. Vaatimusmäärittelytkin ohjelmiston osalta monesti puutteelliset.

5 Sulautetun ohjelmiston rakenteesta Ohjelmisto sulautettuihin järjestelmiin voidaan rakentaa monella tavalla. On olemassa joitakin tavallisia rakenteita tai toteutustapoja (arkkitehtuureita), jotka ohjaavat funktioiden, keskeytysten ym. käyttöä. Eri lähteissä arkkitehtuurit jaetaan vähän eri tavoin. Valintaan vaikuttavat mm. vaadittavat vasteajat, keskeytysten määrä ja käsittely. Myös käytettävissä oleva suoritin vaikuttaa ohjelmistoarkkitehtuurin valintaan samoin kuin suorittavien tehtävien määrä. Muita vaikuttavia asioita ovat esim. ohjelma- ja datamuistin määrä. Ohjelmistoarkkitehtuureita / toteutustapoja Silmukka (single polling loop, Round-Robin) Yhdessä päättymättömässä silmukassa pollataan kaikkia sisäisiä ja ulkoisia toimintoja (esim. näppäimistöä). Edellyttää, että kaikki prosessit ovat saatavilla kaiken aikaa. Keskeytyksiä ei välttämättä lainkaan / sopii järjestelmiin, joissa ei ajoitusta. Toiminnot prosessorin sallimalla vauhdilla Ei toimi, mikäli jokin prosesseista vaatii lyhyemmän palveluajan kuin loopin suoritus pahimmassa tapauksessa. Uuden ominaisuuden lisääminen voi olla kohtalokasta koko järjestelmän toimivuuden kannalta. while (1) { process1(); process2(); process3(); }

6 Ohjelmistoarkkitehtuureita / toteutustapoja Tilakone (state machine) Ohjelma on yhdessä tilassa kerrallaan. Ainoastaan ko. tilaan liittyvät funktiot mukana. Jokaisella tilalla oma koodinsa. Haittana voi olla tarve kopioida samat toiminnat useampaan tilaan. Voi helposti johtaa monimutkaiseen rakenteeseen jos paljon toimintoja ja syötteitä. Ohjelmistoarkkitehtuureita / toteutustapoja Monitilakone/silmukka (multiple state machine/polling loop) Jokaisella prosessilla voi olla omat tilansa. Prosessien ajamisesta huolehditaan silmukassa. Inkrementaalinen tilakone (incremental state machine) Jokaista prosessia suoritetaan muutamia käskyjä joka kierroksella riippumatta siitä mitä tehtävät ovat. Joka prosessi huolehtii sisäisestä ohjelman seurannasta ja jatkaa ohjelman suoritusta keskeytyneestä kohdasta seuraavalla kierroksella. Näyttää, että kaikkia prosesseja ajetaan samaan aikaan, joskin hitaasti.

7 Mikro-ohjain ymmärtää vain konekieltä. Ohjelmia ei käytännössä kirjoiteta konekielellä, assemblerilla kylläkin. Assemblerin käskyt ja osoitusmuodot ovat prosessorikohtaisia ja kytköksissä arkkitehtuuriin. Sulautetussa järjestelmässä ohjelmiston kehitys tapahtuu muualla kuin lopullisessa käyttöympäristössä. Pienet järjestelmät suunnitellaan yleensä PC:llä olevassa kehitysympäristössä. Ohjelma voidaan kirjoittaa millä tahansa tekstieditorilla. On kuitenkin hyviä kehitysympäristöjä, jotka generoivat ohjelmistoa (alustavat rekistereitä, tekevät keskeytyspalveluohjelman rungon, alustavat tiedonsiirtomekanismit, ). Nämä nopeuttavat ohjelmistonsuunnittelua. Lausekielet Sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin käytettyjä lausekieliä C, PLM, Java, BASIC. C saatavissa kaikkein pienimpiä kontrollereita lukuunottamatta lähen kaikkiin suorittimiin. C++ ei yhtä laaja tuki. Prosessorien tehokkuuden kasvaessa Java kasvattaa suosiotaan. + Lausekieltä käytettäessä ei tarvitse tietää prosessorin rekistereitä, muistin osoitusmuotoja tai osata prosesorikohtaista konekielistä käskykantaa. + Lausekielen siirrettävyys on paljon parempi kuin konekielen ja onnistuu periaatteessa kääntäjää vaihtamalla. + Samoin uudelleenkäytettävyys ja ohjelman ylläpito ovat helpompia kuin konekielisen ohjelman. + Lausekielen taitajia enemmän. - Kääntäjissä eroja eivätkä pysty samaan kuin ohjelmoija. - Lausekieliset käännösympäristöt kalliimpia kuin assembler - Kielen normaalit ominaisudet eivät kaikki toimi sulautetussa ympäristössä.

8 Assembler Assembler-ohjelmointi (konekieli) esimerkiksi kun kontrolleri hyvin rajoitettu muistin tai rekistereiden osalta lyhyt, edullinen ja yksinkertainen toteutus tarpeen keskeytyspalvelun nopea suoritus välttämätöntä arkkitehtuurikohtainen symbolisen Mikäli lähdekielinen ohjelma tehty lausekielellä, asembler välivaihe voi olla näkymätön. Kontrollirakenteet kirjoitetaan hyppyjä tai vastaavaa menetelmää käyttäen. Laskutoimitukset joudutaan käsittelemään osaoperaatioina ja välituloksien tallennuksesta on huolehdittava. Konekielessä ei tietotyyppejä samassa mielessä kuin lausekielissä. Kääntäjät/Linkittäjät Objektikoodi paikasta riippumatonta. Linkittäjä yhdistelee ohjelmasta ja kirjastoista käännetyt objektikoodit valmiiksi tulostiedostoksi. Linkittäjä sijoittaa ohjelmafunktiot, pinon ja data-alueet suoraan tiettyihin osoitteisiin muistiin. Ohjelmoija kertoo eri tarkoituksiin käytettävissä olevat muistialueet.

9 Optimointi Lausekielisiset kääntäjät tarjoavat usein mahdollisuuden eritasoiseen optimointiin. Esim. optimointi vähentää turhaa rekistereiden ja RAM-muistin välistä liikennöintiä. Usein voidaan optimoida joko nopeuden tai muistinkulutuksen suhteen valinta koskee yleensä koko koodia. Jotkin osoitteet voidaan kuitenkin jättää optimoinnin ulkopuolelle. Mikäli sulautettu järjestelmä toteutetaan lausekielisellä ohjelmointityökalulla, kääntäjän pitäisi tukea myös assembler-funktioiden ja -käskyjen kirjoittamista. Volatile! Sulautetun ohjelmiston kehitysympäristöistä Simulaattori PC:ssä toimiva ohjelma, jolla voidaan tutkia ohjelman toimivuutta CPU:ssa. Ei toimi reaaliajassa eikä sillä voi tutkia kaikkia ongelmia. Tarpeen ainakin, jos sulautetun järjestelmän laite ei vielä valmis. Simulaattorissa pystyy seuraamaan mm. muuttujien, I/O-kanavien ja prosessorin rekistereiden tilaa esimerkiksi askeltamalla ohjelmakoodia käsky kerrallaan tai pysäyttämällä ohjelman suorituksen haluttuun kohtaan. Esim. AVR Studio

10 Sulautetun ohjelmiston kehitysympäristöistä Emulaattori Emulaattori tarjoaa simulointia monipuolisemman ja luotettavamman testausmenetelmän. Matkii todellista suoritinta. Ohjelma ladataan emulaattorin muistiin tai emulaattorin kautta järjestelmän ohjelmamuistiin. Ohjelman suoritus voidaan pysäyttää asetetuista ehdoista ja päästään tutkimaan rekistereiden ja muistin sisältö. Emulaattori voi tukea lausekielen rakenteita (source-level debug). Prosessorikohtaisia ja kalliita. Simulaattorin ja emulaattorin lisäksi muita testauksen työkaluja mm. logiikka-analysaattori ja oskilloskooppi. Sulautetun ohjelmiston testauksesta Järjestelmän integrointi ja testaus Prototyypin testaus edellyttää yleensä laite- ja ohjelmistosuunnittelijoiden tiivistä yhteistyötä. Laitesuunnittelussa tapahtuneita virheitä voidaan paikata ohjelmistolla. Hajoita ja hallitse! Oheislaitteiden testaukseen tarvitaan monesti testiohjelmistoja. Esim. Prosessorin ja muistien toimintaa voidaan testata yksinkertaisella ohjelmistolla, joka ohjaa piirissä olevia ulkoisia liitäntöjä. Näytön testaus kirjoittamalla näytölle testidataa. Keskeytysten testaus voidaan suorittaa vaikkapa asettamalla ja nollaamalla jokin piirin lähdöistä keskeytysten perusteella ja tutkimalla lähdön tilaa oskilloskoopilla. Sarjaportin toimintaa (nopeudet, pariteetit, ) voidaan testata liittämällä laite tietokoneeseen.

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

Kertausluento luennoista 1-3 1

Kertausluento luennoista 1-3 1 Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Tietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä? Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,

Lisätiedot

Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut

Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut Turvakriittisen projektin menetelmät ja työkalut 1. Vaatimushallinta Vaatimushallintaan kohdistuu turvaluokitelluissa projekteissa paljon odotuksia. Etenkin jäljitettävyys vaatimuksiin, testaukseen ja

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Käännös, linkitys ja lataus

Käännös, linkitys ja lataus Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4) Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4

Lisätiedot

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }

Yksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } } Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, yleistä

Laiteläheinen C-kieli, yleistä Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Monipuolinen esimerkki

Monipuolinen esimerkki Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

Virtuaalikoneiden generointi Vmgen-kääntäjällä

Virtuaalikoneiden generointi Vmgen-kääntäjällä Virtuaalikoneiden generointi Vmgen-kääntäjällä Risto Saarelma Helsinki 18.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssi HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Virtuaalikoneet ovat

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

AVRStudion käyttö debuggaukseen. Emulaattori 24.8.2008 pva

AVRStudion käyttö debuggaukseen. Emulaattori 24.8.2008 pva AVRStudion käyttö debuggaukseen. Emulaattori 24.8.2008 pva Hän joka mikro-ohjain-oppia ilmaiseksi jakaa, hän elää ja kuolee rikkaana. - Mr Ben Mable Yleistä Perusteellisesti ja huolella suunniteltu koodi

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma 2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma Nothing is particularly hard if you divide it into small jobs. - Henry Ford Yleistä Tietokone tekee kaiken sen - ja vain sen - mitä ohjelmoija

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,

Lisätiedot

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2) Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0

TTY TKT-1110 Mikroprosessorit TKT. HEW-ohjeet ver 1.0 Johdanto Nämä ohjeet opastavat sinut tekemään kurssiin TKT-1110 Mikroprosessorit liittyvät harjoitustyöt. Ohjeet sisältävät kolme osiota. Ensimmäisenä esitellään projektin luonti, mikä tehdään ainoastaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit

Miksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op)

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op) Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op) Antti Karttunen ja Juhani Teeriniemi Osa 1 Ohjelmoinnin peruskäsitteitä, Python, Spyder-kehitysympäristö, tulostaminen, syötteen lukeminen,

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? Luento 2 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi? rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen simulaattori. Miksi konekieltä? Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91 (1) TTK-91 laitteisto Luento 2 tietokone ja sen simulaattori Miksi? rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen Oman

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Kontrollipolkujen määrä

Kontrollipolkujen määrä Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1

15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3

Lohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3 16. Lohkot 16.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.2 Lohkot Kaarisulut

Lisätiedot

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen

Lisätiedot

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori

Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia

Lisätiedot

Visual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka

Visual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori

Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori Jakso 2 TTK-91 -tietokone ja sen KOKSI -simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri KOKSI-simulaattori 1 Miksi konekieltä? Koneen toiminnan ymmärtäminen Oman ohjelman toiminnan

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC 12 LOAD R1, =X LOAD R2, X int x =12; symbolin X arvo muuttujan

Lisätiedot

Arto Salminen,

Arto Salminen, 9. Luento: Ohjelmistotyö Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

S12-11. Portaalinosturi AS-0.3200. Projektisuunnitelma 2012. Oleg Kovalev

S12-11. Portaalinosturi AS-0.3200. Projektisuunnitelma 2012. Oleg Kovalev S12-11 Portaalinosturi AS-0.3200 Projektisuunnitelma 2012 Oleg Kovalev Sisällys 1. Työn tavoite... 3 2. Projektin osa-alueet... 3 2.1. Suunnittelu... 3 2.2. Komponenttien hankinta... 3 2.3. Valmistus...

Lisätiedot