Laiteläheinen C-kieli, yleistä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laiteläheinen C-kieli, yleistä"

Transkriptio

1 Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä. Käskyt peräjälkeen toteutettuina muodostavat tietokoneohjelman. CPU voi käskyjen mukaan: - siirrellä tietoa - suorittaa yksinkertaista aritmetiikka ja loogisia operaatioita - tehdä päätöksiä (if-else) CPU ymmärtää vain juuri sille suunniteltua konekieltä, oikeastaan vain ykkösiä ja nollia. Ihmiselle taas luonnollinen, puhuttu ja kirjoitettu, kieli on paras kommunikointiväline. Miten nuo saadaan kohtaamaan? Tietokone ei tiedä yhtään mitään, se osaa vain laskea. Ja kun se ei tunne muita numeroita kuin ykkösen ja nollan, sen laskentataitokin on aika suppea. Pelkkää hyvin yksinkertaista aritmetiikkaa ja loogista päättelyä. Mutta kun se tekee sitä niin nopeasti, miljoonia laskuja sekunnissa. Siinä on se juju. Miten korkean tason kielestä konekoodia? Assembler on ohjelma, joka kääntää symbolisesta konekielestä (assembly) konekoodia ennen ohjelman ajoa. Tulkki, Interpreter on ohjelma, joka tulkitsee ihmisläheisen ohjelman käskyjä rivi kerrallaan ohjelman ajon aikana. Tästä seuraa, että ohjelman ajo on hidasta. Hyvä tulkkiohjelma on iso ja monimutkainen, joten se tarvitsee paljon muistia. Python on poikkeus. Kääntäjä, Compiler on ohjelma, jonka avulla lähdekoodi käännetään ennen ohjelman ajoa toimivaksi ajokelpoiseksi koodiksi. Koodista tulee nopeaa, koska CPU osaa ajaa suoraan käännettyä koodia. Kääntäjäohjelma on iso ja monimutkainen, mutta sitä ei tarvita enää ohjelman ajon aikana. Itse ohjelma ei tarvitse ajon aikana paljon muistia. C- ja C++ toimivat näin. 1

2 Mikä on ohjelmointikieli? Ohjelmointikieli on ikään kuin silta ihmisen abstraktista ajattelusta tietokoneen konkreettiseen numeroiden maailmaan. Ihmisen (tietokonekielen) käsitteistä tosi, true ja epätosi, false, kääntäjäohjelma luo tietokoneelle 1 ja 0. Niiden perusteella kone ikään kuin päättelee mitä tehdä, jatkaako lukujen käsittelyä seuraavasta ykkösnollajonosta vai hypätäkö ohjelmassa eteen/taaksepäin. Ohjelmointikielen määritykseen on monta tapaa; Opettaja Ohjelmointikieli on ohjelmien esittämiseen tarkoitettu, prosessorikohtaiseen konekieleen käännettävissä oleva kieli. Tietosanakirja Ohjelmointikieli on joukko käsitteitä, jolla ohjelmoija määrittelee algoritmin rajaamat suoritettavat tehtävät. Ohjelmoija Ohjelmointikieli on työkalu, joiden avulla ohjelmoija miettii, mitä on mahdollista tehdä ja mitä ei. Ohjelmointikieli on väline, jolla ihminen kertoo tietokoneelle mitä se tulee tehdä. Ihmisen käsitteistä tosi ja epätosi eli true ja false, kääntäjäohjelma luo tietokoneelle ykkösen ja nollan eli 1 ja 0. Niiden perusteella kone ikään kuin päättelee mitä tehdä, jatkaako lukujen käsittelyä seuraavasta ykkösnollajonosta vai hypätäkö ohjelmassa eteen/taaksepäin. Laiteläheisen ohjelmointikielen tulee olla: Lähellä konetta Ohjelmointikielen tulee toimia 'lähellä konetta' siten, että CPU:n eri rekistereitä ja oheispiirejä (liitäntäpiirejä) voidaan manipuloida bittitasolla. Lähellä ohjelmoijaa Ohjelmointikielen tulee toimia 'lähellä ohjelmoijaa', eli ohjelmoijan kannalta sen tulee olla ikään kuin oikea ihmisen kommunikaatioonsa käyttämä kieli. Siis mielellään lähellä yleisesti puhuttua/kirjoitettua (englannin) kieltä. C-kielen ominaisuuksia - se on tehokas, eli C-kääntäjä tekee tiivistä ja nopeaa koodia - se on siirrettävä, eli koodi toimii eri prosessoriympäristöissä (eri tietokoneissa). Siitä nimitys "kannettava assembly". - C-kääntäjiä löytyy hyvin usealle prosessorille, sekä kaupallisia, että ilmaisia - lausekielinen, korkean tason yleisluonteinen kieli, joten se on helppo oppia - laiteläheinen, päästään operoimaan CPU:n ja oheispiirien rekistereitä bittitasolla. - se on käännettävä kieli. Kääntäminen tapahtuu kääntäjä-ohjelmalla ennen ohjelman käyttöä. C on ns. rakenteinen ohjelmointikieli C-kieli sopii jäsentävään suunnitteluun eli rakenteiseen, strukturoituun ohjelmointiin. Ohjelma on helpompi kehittää kun monimutkaiset ongelmat jaetaan ensin pienempiin palasiin. Se mahdollistaa valmiiden, käytännössä testattujen funktioiden uusiokäytön. Esimerkkinä vaikka LCD-näytön ohjaus tai Raspin GPIO-pinnien käsittely. Rakenteinen ohjelma on helpompi korjata, koska ohjelmavirheet, bugit, paikallistetaan tavallisesti yhteen funktioon. Virheitä ei tarvitse etsiä koko koodista. Ohjelmasta tulee samalla hier'arkkinen, kun funktiot kutsuvat toisiaan. Joitain funktioita käytetään anturien lukemiseen, toista tulosten laskentaan, kolmatta toimilaitteen ohjaamiseen, jne. 2

3 Miksi sulautetut järjestelmät ohjelmoidaan C-kielellä? Pienissä systeemeissä käytetään pienitehoisia mikro-ohjaimia, joissa on vähän muistia ja joiden päätehtävä on ohjata ja valvoa jonkun elektronisen laitteen toimintaa. Siksi käytettävissä olevan ohjelmointikielen tulee olla laiteläheistä. Valittavan ohjelmointikielen tulee olla yleinen eli paljon käytetty ja siksi myös normioitu, standardoitu. Suositulle kielelle löytyy tarvittaessa apua; so. koulutusta, kirjallisuutta, kursseja, työkaluja, valmiita ohjelmia, www-osoitteita, keskustelupalstoja netissä, jne. Mielellään sen tulee olla sellainen, että se on helppo oppia ja kuitenkin tehokas. Tärkeintä tietenkin on, että käytettävälle mikro-ohjaimelle löytyy valittavan kielen kääntäjäohjelma ja muita työkaluja. Myös tulevaisuudessa. Sulautetut ja C-koodin siirrettävyys Jos hieman karrikoidaan, niin pienten mikro-ohjainten ohjelmointi on pääosin rekistereiden bittien manipulointia ja huomattavasti vähemmän yleisluontoista, oikeaa, tietojenkäsittelyä. Suurien, 32/64-bittisten mikro-ohjaimien ja Linux-käyttöjärjestelmän yhteydessä voidaan hyödyntää valmiita kirjastoja, tehdä oikeaa ohjelmointia. Ainoastaan sellainen koodi, joka on kirjoitettu täysin ANSI C:n mukaisia kirjastoja käyttäen, on siirrettävissä sellaisenaan alustasta toiseen. Sulautetuissa järjestelmissä se ei aina ole mahdollista. Laiteläheisyys tuo niin paljon ohjelmakoodiin erikoisratkaisuja, että aina on suoritettava enemmän tai vähemmän tapauskohtaisia muutoksia. Sulautetut järjestelmät ja ANSI C C-kieli on hyvin standardisoitu. Standardointi mahdollistaa sen, että kieli on helposti siirrettävissä eri ympäristöihin (eri mikro-ohjaimille). Samalla se takaa, että käyttövarmuus, ylläpidettävyys ja suoritustehokkuus ovat hyvät. ANSI, American National Standards Institute, on vuodesta 1983 alkaen huolehtinut C-ohjelmien yhteensopivuudesta. Ennen sitä kaikki ohjelmoijat noudattivat normina Ritchie ja Kerninghan kirjaa "The C Programming Language". ANSI C standardi valmistui 1989 ja sitä on myöhemmin (1999, 2011) täydennetty. Kun ohjelmassa käytetään pelkästään ANSI-standardin mukaista koodia, se on käännettävissä eri ympäristöihin ja kääntämisen voi tehdä kaikilla normin mukaisilla C-työkaluilla. ANSI C määrittää C-kielen lisäksi myös standardikirjaston (Standard Library), jossa määritetään ne perusfunktiot, jotka ovat käyttävissä eri ympäristöissä ja josta voi poimia useaan eri tilanteeseen ja ongelmaan sopivan ohjelmamoduulin. Valmiita funktioita löytyy mm. käyttöjärjestelmän käsittelyyn, muotoiltuun syötteeseen ja tulostukseen, muistin varaamiseen, merkkijonojen käsittelyyn jne. Normi esittää yksityiskohtaisesti kunkin valmiin funktion toiminnan. Koska ANSI-C ei suoraan tue rekisterien käyttöä esim. symbolisen konekielen tavoin (LDI r16,8), siksi laiteläheisessä ohjelmoinnissa tarvitaan erityisen paljon rekistereiden manipulointia makrojen tai erikoiskirjastofunktioiden avulla. Mikä on C99? Mikä on C11? Vuonna 2007 aloitettiin uuden standardi-version kehittely, se valmistui Siinä laajennettiin C- kielen ominaisuuksia ja kirjastoja. GCC, GNU C Compiler GCC tarkoittaa nykyään GNU Compiler Collection, koska sillä voi kääntää C:n lisäksi myös C++, Objective C, Objective-C++, Java, Fortran, Ada, kieliä ja se tukee mm. Alpha, Intel i386, x86_64, Motorola 68k, MIPS, PowerPC, ARM, AVR, Motorola HC11/12 ohjaimia. GCC on tärkeä osa GNU/Linux-projektia. Koska se on osoittautunut luotettavaksi työkaluksi, se on laajalti käytössä myös yritysmaailmassa ja sitä kehitetään aktiivisesti myös huomenna. 3

4 Miksi C eikä asm? Assembly eli lyhyesti asm, on matalan tason ohjelmointikieli ja se on aina mikro-ohjaimeen sidottu. Oikeasti assembly on konekoodia, jonka konekielen käskyt on muutettu apusanoiksi eli muistikkaiksi, mnemonics, jotta ne olisivat koodaajan helpommin hallittavissa. Koska asm on laiteläheinen, sen koodi on suoraan CPU:n komentamiseen tarkoitettuja yksinkertaisia käskyjä, ja niitä oltava paljon. Se vaatii ohjelmoijalta kohtuutonta ja turhaa muistamista. Ohjelman tekeminen asmilla on todella suuritöistä. Jotta työ olisi muutakin kuin puuhastelua, ammattimaisuus edellyttää koodausta korkeamman tason kielellä. Muistathan, että korkean tason kielenä yksi C-käsky käännettynä käsittää (joskus hyvinkin) monta asm-käskyä. Kun ohjelmoidaan C-kielellä, tai jollain muulla korkean tason kielellä, CPU:n sisäinen toiminta ja rekisterit voidaan ainakin osittain unohtaa. C-kääntäjä hoitakoon sen. Opiskeluvaiheessa MCU:n sisäisen rakenteen ja toiminnan haltuunotto on tärkeää, sillä sitä tietämystä tarvitaan jatkuvasti uusien asioiden omaksumiseen. Mutta kun ne hallitaan, ts. ammattisanasto ja työkalut hallitaan, voidaan keskittyä ongelman ratkaisuun eli sovellusohjelman koodaamiseen. Toinen tärkeä ominaisuus on siirrettävyys, portability, porttaaminen. Jos jostain syystä on vaihdettava mikro-ohjain toiseen, C-koodin siirtäminen siihen on huomattavasti kevyempi toimenpide kuin kaiken koodaaminen uudelleen asmilla. Porttaamisessa auttaa, jos on mahdollista toteuttaa koodia mahdollisimman paljon C-kielen standardikirjasto-funktioilla, sillä ne soveltuvat sellaisenaan käyttöön uudessakin ympäristössä. Ja mikä lienee tärkeintä; korkean tason kielessä voit keskittyä oikeaan ohjelmointiin eli algoritmien suunnitteluun. Vaikka toisaalta; rekisterien ja niiden bittien manipuloinnista ei laiteläheisessä sulautettujen systeemien ohjelmoinnissa koskaan päästä eroon. Onneksi. Molempi parempi Assemblyä käytetään C-kielen sisällä kun kyseessä on koodin aikakriittiset osiot (nopeus, synkronointi). Siksi koodaajan tulee osata ainakin käyttämänsä mikro-ohjaimen assembly-koodin perusteet. Ristikääntäjä Sulautettujen laitteiden ohjelmia (Internet of Things) kehitetään muussa kuin kohdeympäristössä (PC), jolloin tarvitaan ristikääntäjä. Ristikääntäjä toimii siis PC-koneessa (Pentium, AMD), mutta koodi käännetään kohdeprosessorin konekoodiksi (esim. ARM). Alla olevasta kuvasta käy ilmi C-kielen kehitys vuosien saatossa. C- ja C++ kielet ovat säilyttäneet asemansa laiteläheisen koodin kirjoittamisessa. Java yritti voittaa 4

5 niiden paikan, yliopistomaailma teki parhaansa, kuitenkaan siinä onnistumatta. Android-puhelimiin ohjelmia tekevät sitä käyttävät. Microsoft kehitti oman ceen, C sharpin, C#. GNU/Linuxilla ei perinteisesti ole käytetty juurikaan C++:aa, vaan nimenomaan C:tä, joka on osittain erilainen kieli. C:n kanssa käytetään POSIX-API:a, jolloin ohjelmat toimivat aikalailla suoraan myös muilla unixeilla. Työkaluketjusta, binutils ja kirjastoista, libraries, infoa omissa dokumenteissa. 5

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Tietokoneohjelman anatomia Mikä on tietokoneohjelma ja tietokonekieli

Tietokoneohjelman anatomia Mikä on tietokoneohjelma ja tietokonekieli Tietokoneohjelman anatomia Mikä on tietokoneohjelma ja tietokonekieli PUNOMO NETWORKS OY 28.9.2017 pva https://punomo.fi/?p=52266&preview=true Nothing is particularly hard if you devide it into small jobs.

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo

Concurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva

Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva 12.7.2016 Osion sisältö Ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä Ensimmäinen projekti ja ensimmäinen ohjelma hello.c Oletus Sinulla on käytössäsi 1. GNU/Linux (Mint) pöytäkone

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu

Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu Laiteläheinen C-kieli, mitä C-käännösprosessissa tapahtuu PUNOMO NETWORKS OY 25.8.2016, pva Sisältö 1. Komentoriviltä kääntäminen - jotta selviää miten toimitaan ja mitä terminologiaa eli käsitteitä on

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1

BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 BL40A1810 Mikroprosessorit, harjoitus 1 Käytettävä laitteisto Kurssin opetuslaitteistona käytetään Legon MINDSTORMS laitteita, jonka pääosia ovat ohjelmoitava NXT-yksikkö (Atmel ARM7, 64k RAM, 256k Flash),

Lisätiedot

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma

2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma 2.2. Tietokoneohjelman tekeminen 7.1.2008. pva, kuvat jma Nothing is particularly hard if you divide it into small jobs. - Henry Ford Yleistä Tietokone tekee kaiken sen - ja vain sen - mitä ohjelmoija

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä

Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.

Lisätiedot

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen

Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Ole Halonen GNU-ohjelmointityökalut Linux-järjestelmät 206101310 Seminaarityö 22.11.2012 2 Sisällysluettelo 2 1 Johdanto

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, hello.c

Laiteläheinen C-kieli, hello.c Laiteläheinen C-kieli, hello.c PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Oletus Sinulla on GNU/Linux-Mint-koneessa (tai vastaava Windows) NetBeans-IDE konfiguroituna toimimaan SSH-etäkäytössä RaspberryPi:n kanssa.

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

ITKA203 Käyttöjärjestelmät, kesä Kesäkurssi Opettaja: Paavo Nieminen

ITKA203 Käyttöjärjestelmät, kesä Kesäkurssi Opettaja: Paavo Nieminen Kesäkurssi 22.5.-27.7.2007 Opettaja: Paavo Nieminen Luento 3 24.5.2007 Ohjelmointi ja ohjelmointikieli suoritus ja konekieli Aiheet: Pääteyhteys ja interaktiivisen shellin käytön idea;

Lisätiedot

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut

Lisätiedot

Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin

Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin Johdanto laiteläheiseen C-ohjelmointiin PUNOMO NETWORKS OY 26.7.2016 pva Opiskelemalla ohjelmoimaan teollista internettiä, sen sulautettuja järjestelmiä, Open Source-työkaluilla GNU/Linux-ympäristössä,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Windows PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 & 27.8.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux

NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux NetBeans asennus ja etäkäyttö C-kielen opiskeluun, Linux PUNOMO NETWORKS OY 24.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva

1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto pva 1. NetBeans-ohjelman asennus ja käyttöönotto 11.7.2016 pva NetBeans on ohjelmointiympäristö, IDE (Integrated Development Environment) jonka avulla opiskelemme laiteläheistä C-ohjelmointia. Oletus Sinulla

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

Ohjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen (1300698)

Ohjelmointi Linuxissa. Sisällysluettelo. 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen? Tehnyt: Antti Martikainen (1300698) Ohjelmointi Linuxissa Tehnyt: Antti Martikainen (1300698) Sisällysluettelo 1. Mitä tarvitaan sovellusten tuottamiseen?...1 2. GNU Toolchain...2 3. Tekstieditorit...2 4. Hello world-sovelluksen luominen

Lisätiedot

IDE asennus, Integrated Development Environment Atmelin AVR-mikro-ohjaimille. 15.8.2008 pva

IDE asennus, Integrated Development Environment Atmelin AVR-mikro-ohjaimille. 15.8.2008 pva IDE asennus, Integrated Development Environment Atmelin AVR-mikro-ohjaimille. 15.8.2008 pva Pienen maan armeija on samaa tarkoitusta varten kuin päivystävän upseerin pistooli. Omia varten. - Arvo Salo

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia

Lisätiedot

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1

16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 Sisällys For-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. If-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. ohjelmoinnin periaatteet 2. ohjelmointikielet 3. algoritmien suunnittelu 1 1.1 Ohjelmoinnin periaatteet Vaatimukset Määrittely Suunnittelu Toteutus Integrointi

Lisätiedot

GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen

GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus. Harri Antikainen GIS-automatisointi ja ohjelmointi/skriptaus Harri Antikainen Mistä nyt puhutaan? Automatisointi: Mikä tahansa tapa teettää tietokoneella asioita ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä muuta kuin laittaa

Lisätiedot

Opastusta ohjelmointiin, C-kieleen ja mikro-ohjaimiin. Se kaikki se tulee tässä kirjassa.

Opastusta ohjelmointiin, C-kieleen ja mikro-ohjaimiin. Se kaikki se tulee tässä kirjassa. 1 Esipuhe Tiedon voi hankkia kolmella tavalla: ajattelemalla - se on jalo tapa yrityksen ja erehdyksen kautta - se on kova tie matkimalla - se on helppo tapa - Konfutse Sulautettujen järjestelmien merkitys

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006

Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,

Lisätiedot

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia

Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin

Johdatus ohjelmointiin Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op)

Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op) Kemian tekniikan kandidaattiohjelman ohjelmointikurssi (5 op) Antti Karttunen ja Juhani Teeriniemi Osa 1 Ohjelmoinnin peruskäsitteitä, Python, Spyder-kehitysympäristö, tulostaminen, syötteen lukeminen,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)

.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma) .NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,

Lisätiedot

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin

13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot

Harjoitus 2 (viikko 45)

Harjoitus 2 (viikko 45) Mikäli tehtävissä on jotain epäselvää, laita sähköpostia vastuuopettajalle (jorma.laurikkala@uta.fi). Muista lisätä static-määre operaatioidesi otsikoihin, jotta ohjelmasi kääntyvät. Muista noudattaa hyvän

Lisätiedot

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli

TIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Common Language Runtime

Common Language Runtime hyväksymispäivä arvosana arvostelija Common Language Runtime Jukka Katajisto Helsinki 16.4.2005 Ohjelmointikielten kääntäjät -kurssin seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 11.08.2010 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 6: Tiedon esittäminen tietokoneessa, osa 1 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Luennon

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti

C-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2017 presemo.aalto.fi/c17 1/12/17 Mikä C? 3 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 4 Mikä C?

Lisätiedot

Tietokanta (database)

Tietokanta (database) Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010

Prolog kielenä Periaatteet Yhteenveto. Prolog. Toni ja Laura Fadjukoff. 9. joulukuuta 2010 kielenä 9. joulukuuta 2010 Historia kielenä Historia Sovelluksia kehitettiin vuonna 1972 Kehittäjinä ranskalaiset Pääkehittäjä Alain Colmerauer Philippe Roussel programmation en logique Robert Kowalski

Lisätiedot

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin

Sisällys. 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. for-lause lyhemmin Sisällys 17. Ohjelmoinnin tekniikkaa for-lause lyhemmin. Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. if-else-lause vaihtoehtoisesti

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

Harjoitus 5 (viikko 48)

Harjoitus 5 (viikko 48) Moni tämän harjoituksen tehtävistä liittyy joko suoraan tai epäsuorasti kurssin toiseen harjoitustyöhön. Harjoitustyö edistyy sitä paremmin, mitä enemmän tehtäviä ratkaiset. Mikäli tehtävissä on jotain

Lisätiedot

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1 Kurssi johdattaa sinut askel askeleelta C-ohjelmoinnin perusteisiin. Kurssi suoritetaan kokonaan netissä vuorovaikutteisella alustalla itseopiskeluna tutorin avustuksella.

Lisätiedot

Käännös, linkitys ja lataus

Käännös, linkitys ja lataus Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen

Lisätiedot

Ryhmäharjoitus III: Mitä on koodaaminen? A. TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 20.3.

Ryhmäharjoitus III: Mitä on koodaaminen? A. TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 20.3. Ryhmäharjoitus III: Mitä on koodaaminen? A TIEY4 Tietotekniikkataidot, kevät 2017 Tehdään ryhmäharjoitustunnilla 20.3. Ryhmäharjoitus Johdanto (10 min) Tehtävä (60 min) Palaute (10 min) Koodaaminen - Miksi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen. Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Koodin pienentäminen

Koodin pienentäminen Koodin pienentäminen Timo Lilja 47989S timo.lilja@tkk.fi T-106.5800 Ohjelmistotekniikan seminaari 12. helmikuuta 2009 Tiivistelmä Tässä työssä selvitetään erilaisia menetelmiä suoritettavan ohjelman muistijäljen

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli

Dart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi

Lisätiedot

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python)

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Kerttu Pollari-Malmi c Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta.................... 1 1.2 Mikä on tietokoneohjelma?........................

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot