3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,
|
|
- Esa Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen,
2 Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto
3 Erityyppiset muistit Luku-kirjoitusmuistit, RAM (Random Access Memory) Lukumuistit, ROM (Read Only Memory) Haihtumattomat muistit Patterivarmistus Sähköisesti tyhjennettävä muisti (EEPROM; Flash)
4 Luku-kirjoitusmuistit (RAM) Tavallisin vaihtoehto; oletusarvo Sisältö ei säily sähkökatkoksen yli, haihtuva muisti Yleensä nopeaa Useita eri alatyyppejä SRAM (Static RAM) Tieto säilyy niin kauan kuin käyttöjännitekin DRAM (Dynamic RAM) Tiedon säilyminen perustuu kapasitanssiin ja vaatii virkistämistä Vaatii vähemmän tilaa Toteutuksessa virkistys voi olla integroitu osaksi piiriä, joten ulkoisesti DRAM voi näyttää SRAM:lta Periaatteessa voidaan optimoida muistin ominaisuuksien kautta (esim. samalla sivulla olo tms) mutta harvoin kannattaa käytännössä
5 Lukumuistit Peruslukumuisti ROM Sisältö langoitetaan tekovaiheessa Nykyisin käytössä harvoin; esim. suorittimen sisällä johonkin erikoistarkoitukseen jos edes siellä Programmable ROM Muistin sisältö voidaan asettaa kerran Erasable PROM Voidaan tyhjentää ja kirjoittaa uudelleen Kirjoittaminen vaatii usein poikkeavan jännitteen; ei tehdä tuotantokäytössä Ohjelmoija ei voi muuttaa sisältöä Vanhanaikaisia; harvoin muuta kuin historiallista arvoa
6 Haihtumattomat muistit Patterivarmennettu luku-kirjoitusmuisti SRAM jolle erityisjärjestelyin turvattu sähkönsyöttö Sähköisesti tyhjennettävä muisti EEPROM (Electrically EPROM) 1 sukupolvi -> erityisjännite muutettaessa 2 sukupolvi -> FLASH
7 Flash-muistin ominaisuuksia Tyhjennys isoina palasina Ensimmäiset tyhjennettävä kokonaan Myöhemmät piirit lohko kerrallaan Kirjoitus muistipaikka kerrallaan Rajoituksia käyttökertojen määrään liittyen; muistipaikkojen kierrätys Hidas lukea ja kirjoittaa; tavallisesti sisältö luetaan luku-kirjoitusmuistiin ennen käyttöä Ei tietystikään nopeuta kirjoitusta; sopii esim. ohjelman lataamiseen
8 Flash-muistin käytöstä Lohkotason tyhjennys ohjaa usein suunnittelua Sähkökatko pakottaa kopioimaan! Kirjoituskertojen rajoitukset voivat olla matalia Esim luotettavaa kirjoituskertaa Käyttötarkoitus voi ohjata piirin valintaa
9 2 Ominaisuuksiltaan eroavaa Flash-tyyppiä Sarjaliityntä vs. osoiteperustainen liityntä Osoiteperustaisessa liitynnässä edelleen 2 eri tyyppiä Vakiokokoiset lohkot, käyttö symmetristä (FAT-tyyppi) Muutama suurehko lohko ja paljon pieniä (bootsector-tyyppi) Suuret koodille, pienet muuttujille sopivia Tyypillinen tietokoneen alustusmuistin tallennuksessa (boot ROM, BIOS)
10 Muistitiedon päivittämisestä Flashissa Bittien nollaus Tavallisesti tyhjä tieto muistipaikassa tarkoittaa että kaikki bitit ykkösiä Kirjoittamalla voidaan nollata, mutta vain koko lohko voidaan kerralla muuttaa ykkösiksi Tietorakenteilla ja suunnittelulla voidaan vähentää tyhjennystarvetta (esim. lukematon viesti -> 1, luettu viesti -> 0) Kokonaisia tiedostojärjestelmiä olemassa (WORM, write once, read mostly) Lohkon tunnistaminen Muuttujien paikat vaihtuvat kun lohkoja joudutaan päivittämään Ei vakiopaikkaa, jossa tieto käytettävästä muistista; yleensä jokainen lohko sisältää tietoa talletetusta tiedosta Lohkon koko?
11 Ohjelman sijoittelu muistiin Ajettava ohjelma -> ROM, Flash Alustettu data, kirjoitussuojattu -> ROM, Flash Staattinen muistialue -> RAM Asennusparametrit (esim. tunnistetiedot) -> Patterivarmennettu RAM, Flash Dynaaminen muistialue (pino) -> RAM Oheislaitteet -> sijoitus absoluuttisiin osoitteisiin (näyttää RAM:lta) Keskeytysvektorit -> Sijoitus absoluuttiosoitteisiin (ROM); voidaan siirtää RAM-muistiin käynnistettäessä
12 Erityispiirteitä Ohjelma valmiina muistissa heti; ei tarvita latausta Osa osoitteista suoraan laiteosoitteita Keskeytysvektori varaa osan laiteosoitteista Ei helppo toteuttaa suoraan alustetun datan aluetta Alustetun datan kopiointi lukumuistiin Kääntäjät tekevät tai eivät tee, kääntäjästä riippuen
13 Ohjelman sisäinen muistinhallinta Ohjelmoijan vastuulla Se miten koodi kirjoitetaan vaikuttaa merkittävästi muistinkulutukseen Tietorakenteet Muistin sijainti Staattisesti varattu muuttuja Dynaamisesti varattu muuttuja pinossa Dynaamisesti varattu muuttuja keossa Usein muistibudjetointi ennen suunnittelua, jotta voidaan olla varmoja muistin riittävyydestä
14 Staattisesti varattu muuttuja Ohjelman suorituksen alussa luotuja muuttujia; muistiosoite on vakio (static) int x = 0; Voidaan myös piilottaa aliohjelmien sisään abstraktioihin liittyvistä syistä int * osoitin_stattiseen() { static int x = 0; return & x; }
15 Dynaamisesti varattu muuttuja pinossa Syntyvät pinoon ohjelman suorituksen edessä; häviävät yhtä lailla suorituksen edetessä Aliohjelmien sisäiset muuttujat Parametrit Paluuarvot int * osoitin_dynaamiseen() { // ELÄ IKINÄ TEE NÄIN! int x = 0; return & x; }
16 Dynaamisesti varattu muuttuja keossa Muisti varataan ja vapautetaan ohjelmoijan toimesta Malloc/Free, New/Delete jne. int * x = (int *)malloc(sizeof(int)) *x = 0;
17 Dynaaminen muisti ja ohjelmistosuunnittelu Kolme perusongelmaa Jäänneviittaukset Usein ohjelman yllättävä kaatuminen (segmentation fault etc); jos muistialue uudessa käytössä virheet mielikuvituksellisempia Roskaantuminen Usein hidastuminen, ja lopulta kaatuminen esim. muistin loppumiseen Pirstoutuminen Varausten ja vapautusten seurauksena eri kokoisia muistialueita; mikä valitaan seuraavaksi käytettäväksi muistia varattaessa? Seuraavassa joitakin käytännössä toimivia muistinkäytön strategioita
18 Vain varauksia Yksinkertaisin vaihtoehto Varaa kaikki dynaaminen muisti ohjelman suorituksen alussa Muuttujat erikseen? Kokonainen alue? address alkumuisti; int koko; Voidaan myös toteuttaa prosessitasolla Käynnistys -> varaus Päättyminen -> vapautus Varsin toimiva ratkaisu kun halutaan varmentaa toiminta huolellisesti
19 Varauksia ja vapautuksia Ohjelmoija joutuu huolehtimaan jäänneviittauksista ja roskaantumisesta Oleellisimmat erot eri algoritmien välillä liittyvät pirstoutumiseen Nyrkkisääntöjä: Vapauta aikaisin, varaa myöhään Käytä standardikokoista varausyksikköä Varaus on hidasta; ehkä voisi varata samalla tilaa usealle tietoalkiolle?
20 Ohjelmointikielistä C Ohjelmoija voi päättää täysin mitä tehdään C++ Vaarallisempi, sillä muistinvaraus ja vapautus joskus verhojen takana (kokeile!) Java Roskienkeruu automaattista, voi yllättää kesken suorituskykykriittisen operaation JSR-001 Real-Time Specification for Java Ada Osa ominaisuuksista melko raskaita ja ennakoimattomia Kielen ominaisuudet voidaan korvata käyttöjärjestelmän mekanismeilla ennustettavuuden lisäämiseksi Skriptit Ennakointi lähes mahdotonta virtuaalikonetta tuntematta
21 Muistinhallintayksikkö Suojaa prosesseja Rekisterit tyhjennetään prosessia vaihdettaessa Hallitsee kunkin prosessin muistialuetta Kätkee epäjatkuvuuskohdat Muisti näyttää rakenteeltaan samanlaiselta Käyttöjärjestelmistä tuttu muistin jako sivuihin
22 Muistisivukohtaista tietoa Miten sivua voi käsitellä käyttöjärjestelmätilassa (luku/kirjoitus) Miten sivua voi käsitellä käyttäjätilassa (luku/kirjoitus) Onko sivu ollenkaan olemassa Onko sivu pinon vai tavallisen muistin osa (voi vaikuttaa laillisen osoitteen laskentaan) Käytetäänkö sivulle muunnosta vai päästetäänkö sivun osoitteet suoraan väylälle Onko välimuisti päällä vai ei (esim. lukitusrutiinien lukkomuuttujien ja oheislaitteiden ohjaus- ja tilarekisterien kohdalla ei saa olla päällä!)
23 Mahdollisia virhetilanteita Kirjoittaminen ohjelmakoodin päälle Ei välttämättä näy koskaan, mutta huomataan jos kyseessä lukumuisti Osoitteenmuunnoksessa huomataan ettei sivua ole olemassa Aito virhe (ei virtuaalimuistia) vs. läsnäolokeskeytys (virtuaalimuisti) Koska virtuaalimuistia ei yleensä sulautetuissa ole, lähdetään virheoletuksesta
24 Välimuisti Muistin ja prosessorin välissä sijaitseva keskusmuistia nopeampi muisti Pyrkii nostamaan ohjelman suorituskykyä Usein käytetyt muuttujat löytyvät nopeammin kuin mitä keskusmuistin kautta Sekä koodille että datalle Joskus useita tasoja (esim. L1 & L2; jos ei löydy tasolta 1, etsitään tasolta 2, ja vasta sitten keskusmuistista) Muutos voidaan kirjoittaa keskusmuistiin heti tai viivästettynä (esim. kun arvo poistuu välimuistista)
25 Välimuistista Nopeutus tilastollista Ohjelmat paikallisia -> viittaukset kohdistuvat ohjelman suorituksen jossakin vaiheessa tiettyihin muuttujiin, ja jossain toisessa vaiheessa joihinkin muihin muuttujiin Välimuistin tyhjennys kun joudutaan vaihtamaan prosessia Reaaliaikaisiin (ts. ajankäytöltään ennustettaviin) järjestelmiin joudutaan yleensä omaksumaan pessimistinen kanta Eli siis nopeutus useimmiten tapahtuu, mutta koska ei voida olla varmoja joudutaan elämään huonoimman mahdollisimman vaihtoehdon mukaan
26 Yhteenveto Eri muistityypit soveltuvat eri käyttöön Myös saman tyypin sisällä erilaisia toteutuksia, hintoja, kokoja, ominaisuuksia, jne. Muistin käytön suunnitteleminen ohjelmoijan vastuulla Sekä koko muistin kulutuksen osalta pienissä järjestelmissä Että yksittäisen prosessin osalta suuremmissa järjestelmissä MMU tarjoaa suojausmekanismin prosessien välille; ei aina vaihtoehto Välimuisti nopeuttaa tilastollisesti, mutta ei sovi kaikkein reaaliaikaisimpien ohjelmistojen toteuttamiseen
Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi
3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti
Lisätiedot3. Muistin hallinta. 3.1 Erityyppiset muistit
Muistin hallinta 51 3. Muistin hallinta Tämä luku käsittelee erityyppisiä muisteja ja ohjelman sijoittelua muistiin, dynaamisen muistin hallintaa ja yleensä muistinhallintaa. Pääpaino on siinä, miten muisti
LisätiedotMUISTIPIIRIT H. Honkanen
MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotTiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti
Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
Lisätiedot9. Luento: Ohjelmistotyö. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
9. Luento: Ohjelmistotyö Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Ristikäännös Testaus ja virheen jäljitys Yleensä Kehitysympäristössä Käyttöympäristössä Laitteiston testaus Iteratiivisesta
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotTiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti
Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
Lisätiedot5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotOsio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta
Käyttöjärjestelmät I Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Käyttöjärjestelmät t I YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
LisätiedotTiedon tarkistus (4)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,
Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu
LisätiedotJakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti. Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa
LisätiedotTiedon tarkistus (4)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,
Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön
LisätiedotOHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)
Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotDynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.
C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotLuento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS
Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 5-1 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku
LisätiedotLuento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti
Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3
16. Lohkot 16.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.2 Lohkot Kaarisulut
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotOsio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA. ltöä YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti.
Käyttöjärjestelmät t I Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA Stallings, Luku 7 Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto KJ-I
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
Lisätiedotltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki
Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku 7.1) Yksinkertainen muistinhallinta a) kiinteät partitiokoot
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotLuento 4 Aliohjelmien toteutus
Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotSisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot
Sisällys 15. Lohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.1 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3
15. Lohkot 15.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
Lisätiedot7. Oliot ja viitteet 7.1
7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotSuoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Jakso 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit) ohjelma
LisätiedotOsio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta
Käyttöjärjestelmät I Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinin yliopisto "!$#%#'&)(*+,(.-0/1#'-243 0# 5 Stallins, Luku 7 KJ-I S2004
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotSisällys. 16. Lohkot. Lohkot. Lohkot
Sisällys 16. ohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.1 16.2 ohkot aarisulut
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotKertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
LisätiedotTietokoneen toiminta, Kevät Copyright Teemu Kerola Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi
Lisätiedot2) Aliohjelma, jonka toiminta perustuu sivuvaikutuksiin: aliohjelma muuttaa parametrejaan tai globaaleja muuttujia, tulostaa jotakin jne.
Proseduurit Proseduuri voi olla 1) Funktio, joka palauttaa jonkin arvon: real function sinc(x) real x sinc = sin(x)/x... y = sinc(1.5) 2) Aliohjelma, jonka toiminta perustuu sivuvaikutuksiin: aliohjelma
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Luento 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
Lisätiedot6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotLuento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus
Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit
LisätiedotMUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7
LUENTO 7 MUISTINHALLINTA Stallings, Luku 7 1 Sisältöä Yleistä muistinhallinnasta (luku 7.1) Yksinkertainen muistinhallinta a) kiinteät partitiokoot (luku 7.2) b) dynaamiset partitiokoot (luku 7.2) c) Buddy
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotJavan perusteita. Janne Käki
Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).
LisätiedotLuento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus
Luento 4 (verkkoluento 4) Aliohjelmien toteutus Tyypit, Parametrit Aktivaatiotietue (AT) AT-pino, rekursio 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri Parametrit
LisätiedotPong-peli, vaihe Aliohjelman tekeminen. Muilla kielillä: English Suomi. Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana
Muilla kielillä: English Suomi Pong-peli, vaihe 3 Tämä on Pong-pelin tutoriaalin osa 3/7. Tämän vaiheen aikana Jaetaan ohjelma pienempiin palasiin (aliohjelmiin) Lisätään peliin maila (jota ei voi vielä
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotIT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät
IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa
Lisätiedot