C++ Kuva 1-1. C- ja C++ kielien perustana olevat kielet.
|
|
- Arttu Jääskeläinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. JOHDANTO C-kieli on perustana useille muille ohjelmointikielille. Esimerkiksi C++-kieli on kehitetty C- kielestä, Java- ja C#-kielen syntaksin perustana on toiminut C-kieli ja useat muutkin ohjelmointikielet ovat saaneet vaikutteita C-kielestä. C-kieli on nykyäänkin yhä edelleen se perusohjelmointikieli, joka kuuluu insinöörien perustyökaluihin. Voidaan leikkisästi sanoa, että C-kieli on insinöörin mopo. 1.1 Historia Dennis Ritchie kehitti C-kielen 1970-luvun alussa ja toteutti siitä ensimmäisen version vuonna Dennis Ritchie työskenteli tuolloin AT&T:n Bellin laboratoriossa Yhdysvalloissa. C- kielen syntyyn johtanut prosessi alkoi BCPL-kielestä (Basic Combined Programming Language), jonka kehittäjä oli Martin Richards. Ken Thompson kehitti BCPL-kielestä B-kielen, jonka puolestaan johti C-kielen syntymiseen. Kuvassa 1-1 on esitetty kielet joihin C- ja C++ - kieli perustuvat. BCPL Algol68 Simula67 Ada CLU C C++ Kuva 1-1. C- ja C++ kielien perustana olevat kielet. 1.2 Standardointi Ohjelmien ja sovellusten siirrettävyys on tärkeä tekijä ohjelmointikielen käytön kannalta. Mitä tarkemmin ohjelmointikieli on standardoitu, sitä paremmin sen kääntäjät ovat yhteensopivia eri laite- ja käyttöjärjestelmäympäristöissä. C-kielen kehittämisen jälkeen kului melkein 20 vuotta ennen, kuin ensimmäinen virallinen C- kielen standardi saatiin aikaiseksi. Näiden vajaan 20 vuoden aikana C-kielestä oli toki olemassa ns. de facto standardi. Tämän määritteli ensimmäisenä Brian Kernighan ja Dennis Ritchie kirjassa The C Programming Language (Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall, 1978). Ensimmäistä virallista standardia varten perustettiin komitea kesällä 1983, jonka tehtävänä oli luoda ANSI (American National Standards Institute), joka määrittelisi C-kielen. Standardointiprosessiin kului aikaa 6 vuotta. Ensimmäinen ANSI C standardi valmistui joulukuussa vuonna Tämä sai myös ISO:n (International Standarda Organization) hyväksynnän. Tämän jälkeen standardia on tyypillisesti nimitetty ANSI/ISO C standardiksi. Vuonna 1995 standardia täydennettiin lisäpiirteillä ja mukaan liitettiin uusia kirjastofunktioita. Vuoden 1989 standardi täydennettynä vuoden 1995 lisäpiirteinä toimi C++-kielen kehittämisen perustana. 8
2 Vuonna 1999 valmistui viimeisin C-kielen standardi, jota on kutsuttu C99:ksi. Vuoden 1989 standardi voi selvyyden vuoksi kutsua C89:ksi. C99 standardoinnin yhteydessä säilytettiin lähes kaikki C89:n piirteet, joten C99 sisältään C89:sän ja joukon uusia piirteitä sekä ominaisuuksia. 1.3 Sijoittuminen muiden ohjelmointikielten joukkoon C-kieli on ns. välitason ohjelmointikieli. Tämä ei tarkoita sitä, että C-kieli olisi tehottomampaa, vaikeampaa oppia tai kehittää ohjelmia, kuin korkeamman tason ohjelmointikielien ollessa kyseessä. Pikemminkin tämä tarkoittaa sitä, että C-kielessä on mukana korkeammantason ohjelmointikielten parhaita elementtejä mukaan lukien hallintarakenteet yhdistettynä assembler-kielestä tutun joustavuuden kanssa. Kuvassa 1-2 on esitetty C-kielen sijoittuminen joihinkin tunnettuihin ohjelmointikieliin nähden. Middle level: Kuva 1-2. C-kielen sijoittuminen joidenkin tunnettujen ohjelmointikielien suhteen. C-kielen syntaksi sallii yksittäisten bittien käsittelemisen, tavuja käsittelemisen, sanojen käsittelemisen sekä osoitteiden käsittelemisen. C-kielellä voidaan siis käsitellä tietokoneen tiedonkäsittelyn peruselementtejä, jolloin kieli soveltuu hyvin myös laiteläheiseen ohjelmointiin (Esim. sulautetut järjestelmät). Tästä huolimatta C-kielellä kirjoitetut ohjelmat ovat hyvin siirrettävissä olevia laite- ja käyttöjärjestelmäympäristöstä toiseen. Siirrettävyydellä tarkoitetaan yhteensopivuutta (Portability), jolloin ohjelmat on helppo muuttaa toimimaan erilaisissa ympäristöissä. Korkeantason ohjelmointikielet tukevat erilaisia tietotyyppejä (Data types). Yleiset tietotyypit ovat kokonaisluku- (Integer), merkki- (Character) ja liukulukutyyppi (Floating-point). Vaikka C- kielessä on useita ns. sisään rakennettuja tyyppejä, niin tästä huolimatta kieli ei ole kovin vahvasti tyypitetty. C-kieli mahdollistaa lähes kaiken tyyppiset tyyppimuunnokset. C-kielessä on myös mahdollista tehdä ns. johdettuja tyyppejä, jo olemassa olevista tyypeistä. C-kieli ei ole kovin voimakkaasti tyypitetty ohjelmointikieli. Tämä tarkoittaa sitä, että C-kielessä lähes kaiken tyyppiset tyyppimuunnokset (Type cast) ovat mahdollisia. 9
3 C-kielen yksi keskeinen piirre on se, että sen syntaksi sisältää hyvin rajatun määrän käskyjä eli varattuja sanoja. Standardi C89 sisälsi vain 32 varattua sanaa. Kuvassa 1-3 on esitetty C- kielen varatut sanat. auto double int struct break else long switch case enum register typedef char extern return union const float short unsigned continue for signed void default goto sizeof volatile do if static while Kuva 1-3. C-kielen varatut (Määritetty C89). Standardissa C99 uusia varattuja sanoja tuli lisää vain 5 kappaletta. Kuvassa 1-4 on esitetty nämä sanat. _Bool _Imaginary restrict _Complex inline Kuva 1-4. C-kielen standardiin C99 lisätyt varatut sanat. 1.4 C-kielinen ohjelma C-kieli tukee rakenteellista ohjelmointia. Rakenteellisen ohjelmoinnin perusteisiin kuuluu eri tyyppisten lohkojen käyttö kuten toisto ja valintarakenteet. Toistorakenteita (Silmukka, Luuppi) ovat esimerkiksi seuraavat: for while do-while Toinen rakenteellisen ohjelmoinnin perustekniikka on aliohjelmien käyttö. Aliohjelmien avulla ohjelmistosta saadaan modulaarinen rakenteeltaan sijoittamalla toiminnot omiin aliohjelmiinsa. Aliohjelmien avulla voidaan samaa ohjelman osaa käyttää monesta ohjelman kohdasta kutsumalla ao. aliohjelmaa. Lisäksi aliohjelmat muodostavat oman ns. näkyvyysalueensa, jossa voidaan määritellä esim. muuttujia, jotka eivät näy eli ole käytettävissä aliohjelman ulkopuolella. Kolmas rakenteellisuutta tukeva ominaisuus C- kielessä on se, että eri käännösyksiköitä (lähdetekstitiedostot) voidaan kääntää erikseen ja sitten yhdistää linkittämällä nämä jälkeenpäin yhdeksi ohjelmistoksi. 10
4 1.4.1 Lähdeteksti C-kielinen ohjelma koostuu erilaisista lohkoista. C-kieliseen ohjelmaan kuuluu aina yksi pääohjelma. Tämä pääohjelma on nimeltään main. Lisäksi ohjelmaan voi kuulua yksi tai useampi aliohjelma (Function) sekä tarvittava määrä ns. globaaleja määrityksiä ja tietorakenteita. Globaalit määritykset ja tietorakenteet ovat määrityksiä, jotka sijaitsevat pääohjelman ja aliohjelmien ulkopuolella. Kuvassa 1-5 on yksinkertaisen, mutta täydellinen C-kielisen ohjelman lähdekoodi (Tätä voi myös nimittää C-kieliseksi ohjelmaksi kunhan muistaa, että tästä lähdetekstistä käännetään sitten lopullinen konekielinen ohjelma koodi, joka on vasta suorituskelpoinen.). #include <stdio.h> void main ( ) { printf ("C-kieli on insinoorin mopo!") ; } Kuva 1-5. C-kielisen ohjelman ohjelmakoodi. C-kielessä itsessään ei ole komentoja joilla voitaisiin suorittaa esim. input/output (I/O) operaatioita, monimutkaisia matemaattisia laskutoimituksia kuten vaikka logaritmin laskemista tai vaikka merkkien käsittelyrutiineja. Tästä johtuen C-kieleen on liitetty joukko ulkopuolisia funktioita em. kaltaisten operaatioiden toteuttamiseksi. Nämä funktiot on kirjastoitu erillisiin tiedostoihin aihealueittain, jotka sitten yhdessä muodostavat C-kielen standardikirjaston (C s standard library). Kuvan 1-5 esimerkissä on käytetty yhtä standardikirjaston funktiota printf, jota käytetään esim. tulostettaessa jotakin näytölle. Kirjastot täytyy ottaa eli ns. inkluudata mukaan ohjelmakoodiin. Tämä tapahtuu komennolla #include <stdio.h>, tässä stdio.h niminen standardikirjaston tiedosto otetaan mukaan ohjelmaan. stdio.h sisältää standardien tulostus- ja syöttöfunktioiden määrittelyt. Standardikirjaston lisäksi käytettävään ohjelmistokehitysympäristöön voi kuulua standardoimattomia funktioita, joita voi myös käyttää. Esimerkiksi Borlandin ohjelmistojen kehitysympäristöissä on funktio clrscr(), joka tyhjentää kuvaruudun Ohjelman kehittäminen C-kielellä kirjoitettavan ohjelman kehittämisessä (Kts. kuva 1-6) on seuraavat päävaiheet: 1. Lähdetekstitiedoston (-jen) kirjoittaminen 2. Lähdetekstitiedoston (-jen) kääntäminen objektitiedostoiksi 3. Lähdetekstitiedoston (-jen) ja tarvittavien kirjastofunktioiden linkittäminen yhdeksi suoritettavaksi ohjelmakokonaisuudeksi. Kuvassa 1-6 on esitetty C-kielisen ohjelman kehittämisen päävaiheet. 11
5 LÄHDEKOODI Ohjelmal.C Sisällytys (Esikääntäjä) Otsikko.H KÄÄNNÖS Ohjelma.OBJ + Käännetyt moduulit LINKITYS Ohjelma.EXE KIINTOLEVY Kuva 1-6. C-kielisen ohjelman kehittämisen päävaiheet. Linkitysvaiheessa muodostetaan ohjelmoijan itse kirjoittamasta lähdekoodista, joka on käännetty konekielelle (Machine code) tietokoneen ymmärtämään muotoon eli objektikoodiksi (Konekielistä koodia tietokone pystyy lukemaan ja suorittamaan.) ja kirjastoissa valmiiksi olevista lähdekoodeista suorituskelpoinen ohjelmakokonaisuus. Kirjastoissa olevat valmiit funktiot ovat ns. uudelleen sijoitettavaa tyyppiä (Relocatable). Tämä tarkoittaa sitä, että funktioiden koodien käskyille ei ole määrätty etukäteen ehdottomia (Absolute) osoitteita, vaan koodin käskyt saavat suhteelliset osoitteet. Näiden suhteellisten osoitteiden avulla kirjastofunktioiden koodit saavat linkitysvaiheessa vasta ns. oikeat ohjelmoijan kirjoittamaan koodiin sopivat osoitteet Ohjelman suorittaminen On olemassa kaksi pääasiallista tapaa suorittaa (Execute) eli ajaa ohjelma. Ohjelma voidaan kääntää ennen sen suorittamista tai ohjelmaa voidaan tulkata sen suorittamisen aikana. C- kieli on tarkoitettu käännettäväksi ennen sen suorittamista. Java esimerkiksi on tehty tulkattavaksi kieleksi. Pääsääntöisesti etukäteen käännetty ohjelmakoodin suorittaminen on nopeampaa, kuin koodin jota tulkataan ajonaikana. Tämä johtuu tulkkaukseen kuluvasta ns. ylimääräisestä ajasta (Overhead). 12
6 Ohjelman suorittamisessa on seuraavat päävaiheet (Kts. kuva 1-7): 1. Ohjelman lataus kiintolevyltä tietokoneen keskusmuistiin 2. Ohjelman suorittamisen aloitus ensimmäisestä käskystä (Yleensä pienin osoite ohjelmalle keskusmuistista varatulta alueelta.). 3. Ohjelman suorittaminen käsky kerrallaan. Prosessori lukee yhden käskyn kerrallaan keskusmuistista sisäänsä tulkitsee käskyn ja purkaa sen ns. mikrokoodin avulla pienempiin palasiin. Suorittaa käskyyn liittyneet tehtävät ja lukee taas uuden käskyn keskusmuistista jne 4. Ohjelman lopetus, ohjelmalle varattu tila keskusmuistista vapautetaan. KESKUSMUISTI KJ Ohjelma.EXE Prosessori KIINTOLEVY Ohjelmalle varattu muistialue Kuva 1-7. Ohjelman suorittamisen päävaiheet. 1.5 C-kielen muistialueet (Memory map) Käännetty ja suorituksessa oleva C-kielinen ohjelma käyttää neljää toisistaan erillistä muistialuetta. Kuvassa 1-8 on esitetty C-kielisen ohjelman käyttämät muistialueet. Pino Keko Globaalit muuttujat Suoritettava ohjelma Kuva 1-8. Periaatteellinen kuva C-kielisen ohjelman käyttämistä muistialueista. 13
7 Suoritettava ohjelma sijoitetaan omalle alueelleen muistissa. Tämä alue pysyy muuttumattomana koko ohjelman suorituksen ajan. Seuraava alue on ohjelman globaaleja muuttujia varten. Tälle alueelle on talletettu kaikki ohjelman globaalit muuttujat. Keko (Heap) on vapaata muistialuetta, jota ohjelma voi varata käyttöönsä (Allocation) dynaamisen muistin varaamiseen tarkoitetuilla funktioilla. Pino (Stack) on pääsääntöisesti väliaikaiseen talletukseen tarkoitettu muistialue. Pinossa pidetään mm. seuraavia asioita tallessa: Funktiokutsujen paluuosoitteet, Funktiokutsujen välitysparametrit, Paikalliset muuttujat ja Tietoja CPU:n tilasta. Näiden neljän alueen fyysinen toteutus vaihtelee eri prosessoreiden/kontrollereiden tyyppien ja C:n toteutuksen mukaan. 1.6 C-kielisen lähdetekstitiedoston nimeäminen C-kielisen lähdetekstitiedoston nimi jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan muodostaa ohjelmoijan itsensä ohjelmalle antama nimi esimerkiksi OmaOhjelma. Toisen osan muodostaa ns. laajennusosa (Extension).C, joka on tämä sama kaikissa C-kielisissä ohjelmissa. Ohjelman koko nimi voisi tällöin olla OmaOhjelma.c. Laajennus osa kertoo sen minkä tyyppisestä ohjelmasta (lähdekoodista) on kysymys. Laajennusosan perusteella osataan täten valita sopivan tyyppinen kääntäjä, joka kääntää lähdetekstitiedoston sekä ohjelmalle sopivat käännösoptiot. 14
Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa
ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö
Lisätiedot1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotVIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto
Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotC-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy
, syksy 2007 Modulaarinen ohjelmointi Luento 9 10.10.2007 Syksy 2007 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Syksy 2007 2 1 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava
LisätiedotModulaarinen ohjelmointi
C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
LisätiedotTieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC LOAD, =X LOAD R2, X int x =; symbolin X arvo muuttujan X arvo
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotImperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia
Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,
LisätiedotImperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia
Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 Tieto ja sen osoite
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotC++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:
C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotOhjelmointi 1. Kumppanit
Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
LisätiedotLuennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu
C-kurssi Viikko 1: tyypit, rakenteet, makrot Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostus Makrot
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotTIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotOhjeet. AS C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti , Raimo Nikkila
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti 15.05.2013, Raimo Nikkila Ohjeet Kaikki ohjelmointitehtavat tulee toteuttaa C-kielella hyvaa ohjelmointityylia noudattaen.
Lisätiedottietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi
tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus
LisätiedotC-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja
1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
Lisätiedot5/20: Algoritmirakenteita III
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 15.3
15. Lohkot 15.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
LisätiedotDynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.
C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tiedon sijainti suoritusaikana Muistissa (=keskusmuisti) iso hidas Rekisterissä pieni nopea
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 3: Funktiot 4.3 Funktiot Olkoot A ja B joukkoja. Funktio joukosta A joukkoon B on sääntö, joka liittää yksikäsitteisesti määrätyn
Lisätiedot12 Mallit (Templates)
12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 12.1.2017 presemo.aalto.fi/c17 1/12/17 Mikä C? 3 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 4 Mikä C?
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti 4.6.2018 Mikä C? 4 Ken Thompson & Dennis Ritchie http://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/bios/ken,thompson/ 5 C vs Python Python friends = ['john',
LisätiedotSisällys. 15. Lohkot. Lohkot. Lohkot
Sisällys 15. Lohkot Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 15.1 15.2 Lohkot Aaltosulkeet
Lisätiedot3. Binääripuu, Java-toteutus
3. Binääripuu, Java-toteutus /*-------------------------------------------------------------/ / Rajapinta SearchTree: binäärisen hakupuun käsittelyrajapinta / / Metodit: / / void insert( Comparable x );
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
LisätiedotModulaarinen ohjelmointi Kertaus osoittimista
, kevät 2006 Modulaarinen ohjelmointi Kertaus osoittimista Luento 9 28.3.2006 Kevät 2006 Liisa Marttinen 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Kertaus osoittimista ja
LisätiedotPERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki
PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet
LisätiedotLohkot. if (ehto1) { if (ehto2) { lause 1;... lause n; } } else { lause 1;... lause m; } 16.3
16. Lohkot 16.1 Sisällys Tutustutaan lohkoihin. Muuttujien ja vakioiden näkyvyys sekä elinikä erityisesti operaation lohkossa. Nimikonfliktit. Muuttujat operaation alussa vai myöhemmin? 16.2 Lohkot Kaarisulut
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2015 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Notepad++, Aquamacs (Emacs) Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa TMC - komentorivityökalu
LisätiedotJakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tiedon sijainti suoritusaikana Muistissa (=keskusmuisti) iso hidas Rekisterissä pieni nopea
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotMerkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
LisätiedotMuuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,
LisätiedotC-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys
Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,
LisätiedotOhjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4
LisätiedotLuento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC 12 LOAD R1, =X LOAD R2, X int x =12; symbolin X arvo muuttujan
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
LisätiedotLaiteläheinen C-kieli osa 1 pva
Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva 12.7.2016 Osion sisältö Ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä Ensimmäinen projekti ja ensimmäinen ohjelma hello.c Oletus Sinulla on käytössäsi 1. GNU/Linux (Mint) pöytäkone
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
Lisätiedot\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.
1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)
LisätiedotKäännös, linkitys ja lataus
Luento 10 (verkkoluento 10) Käännös, linkitys ja lataus Ohjelmasta prosessiin Käännösyksikkö Kääntämisen vaiheet Makrot, literaalit Staattinen ja dynaaminen linkitys Nimien sidonta Lausekielestä suoritukseen
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotLuento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)
Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Muistissa (=keskusmuistissa) iso hidas Rekisterissä pieni
Lisätiedot