KITEEN KAUPUNKI MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1/2017

Transkriptio

1 1(23) KITEEN KAUPUNKI MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1/2017 Ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen pvm pvm ASIA Päätös maa-aineslain 4a :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee siirrettävää kivenmurskaamoa. Päätös sisältää ratkaisun myös maa-aineslain 21 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Kone ja Kuljetus Arto Putkonen Oy Tasapääntie 14a, Puhos y-tunnus yhteyshenkilö: Arto Putkonen p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Maa-ainesten ottaminen ja kiviaineksen murskaaminen Kiteen kaupunki, Kesälahti, Ukonmäki- tila Tilatunnus Kiinteistön omistaja on Tornator Oyj. Maa-aineslaki (555/1981) 4 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 liite 1 taulukko 2 kohta 7e Maa-aineslaki (555/1981) 4a ja ympäristönsuojelulaki (527/2014) 47a Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 luvun 2 :n 1 momentin 6b kohdan perusteella lupahakemus käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Lupahakemus on tullut vireille Lisäksi lupahakemuksen tietoja on korjattu puhelinilmoituksella sekä täydennetty saapuneella kirjeellä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kesälahden tekninen lautakunta : Maa-ainesten ottamislupa Tornator Oyj:lle maa-ainesten ottamiseen 10 vuodeksi. Lupa on päättynyt

2 2(23) LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistön omistajan Tornator Oyj:n kanssa luvan hakija on tehnyt kiviainesten myyntisopimuksen koskien kyseisen 2,6 hehtaarin suuruisen alueen kiviainesten ottotoimintaa ja murskausta. Hakemukseen on liitetty valtakirja maa-ainesten otto- ja ympäristöluvan hakemista varten. Alue on Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa merkitty pohjavesialueeksi ja Kesälahden kirkonkylän osayleiskaavassa metsätalousalueeksi (M) ja tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Asemakaavaa alueella ei ole. Keski-Karjalan pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa (POSKI) alue on suurimmalta osin ensisijaisesti maa-ainesten ottoon määritellyllä alueella. Toiminta sijoittuu olemassa olevalle Ukonmäen maa-ainesten ottoalueelle Jakkumäen luode-kaakko suuntaisen laajahkon harjualueen keskivaiheille. Aluetta ympäröi kohtalaisen tiheä mänty- ja koivumetsä. Alueen itäpuolella on vanhaa maa-ainesten ottamisaluetta, koillispuolella noin 150 metrin etäisyydellä pienehkö Likolampi, jonka itäpuolta ympäröi ojitettu suo, länsipuolella noin 160 metrin etäisyydellä kulkee Valtatie 6 ja eteläpuolella Jakkumäentie. Maa-aines alueella on hiekka- ja soravaltaista. Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen laatimassa pohjavesialueiden kartoituksessa hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Jakkumäen vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Jakkumäen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,98 km2 ja kokonaisantoisuus 900 m3/d. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan luoteen suuntaan ja pohjaveden ylimmän korkeuden tasolla Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus ottoja murskaamoalueella tulee olemaan noin 6,0 metriä. Alueella ei ole vedenottamoita tai talousvesikaivoja eikä lähteitä tai tihkupintoja. Suurin vaikutus alueen ilman laatuun on liikenteen ja asutuksen päästöillä. Ilmanlaadun mittauksia Ukonmäen alueella ei ole tehty. Vuosina tehdyn Pohjois-Karjalan bioindikaattoritutkimuksen mukaan mäntyjen neulaskato Kesälahdella oli vähäisempää kuin tutkimusalueella keskimäärin. Ukonmäen lähialueella neulaskato oli keskimäärin 11 %. Mäntyjen runkojäkälissä havaittiin vain lieviä muutoksia, joka sijaitsivat Kesälahden keskustan näytealoilla. Ukonmäen lähialueella ei esiintynyt typpilaskeumaa indikoivaa viherlevää ja jäkälälajimäärä oli 9, kun se maksimissaan oli 10. Sormipaisukarpeen vauriot olivat lieviä. Vuonna 2010 tehdyssä Pohjois-Karjalan maakunnan bioindikaattoriseurannassa todetaan, että männyn keskimääräinen harsuuntuminen Pohjois-Karjalassa vuosina oli 9,4 % ja kuusen 13,4 %. Kuusen harsuuntuminen on vähäisempää Pohjois-Karjalassa kuin muualla maan eteläosissa ja männyn harsuuntuminen samaa tasoa.

3 3(23) Jäkälälajisto oli keskimäärin yhtä runsasta ja monipuolista kuin vuonna 1998, mutta sormipaisukarpeen vauriot olivat hieman kasvaneet. Myös viherlevän määrä oli hieman yleistynyt. Ukonmäen lähialueella jäkälälajimäärä vuonna 2010 oli 9, viherlevää ei esiintynyt ja sormipaisukarve oli tervettä. Sammalten alkuainepitoisuudet olivat Pohjois-Karjalassa keskimäärin pienempiä kuin muualla Suomessa tehdyissä bioindikaatiotutkimuksissa ja edustavat yleisesti puhtaan tausta-alueen pitoisuuksia. Keskimääräistä korkeampia sammalten alkuainepitoisuuksia todettiin paikallisten päästölähteiden, kuten teollisuuslaitosten, avolouhosten ja asutuksen läheisyydessä. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Melua alueella aiheuttaa lähinnä Valtatie 6:n liikenne ja maa-ainesten ottaminen. Alueella ei ole tiedossa metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökohteita eikä suojeltavia eläin- tai kasvilajeja. Toiminta-alueen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Lähin luonnonsuojelualue (Metsola) sijaitsee noin 950 metrin päässä ottoalueesta. Myöskään maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita läheisyydessä ei ole. Lähin naapuriasuinkiinteistö sijaitsee ottoalueesta koilliseen noin 430 metrin etäisyydellä. Muita vakituisessa tai vapaa-ajan käytössä olevia asuinrakennuksia alle 500 metrin etäisyydellä ei ole. Ottoalueelta koillisen suunnassa sijaitsevaan Likolampeen on matkaa noin 150 metriä ja kaakon suunnassa olevaan Isoon Umpilampeen noin 750 metriä. Yleiskuvaus toiminnasta Maa-ainesten ottotoiminta Lupaa haetaan maa-ainesten (sora, hiekka) ottamiseen lähialueen tiestön hoitoa, kunnostusta ja parantamista sekä muuta rakentamista varten. Otet-tavan maa-aineksen kokonaismäärä on k-m³ ja ottamisaika 10 vuotta. Arvioitu vuosittainen otto on k-m³. Ottamisalueen pinta-ala on hakemuksen mukaan noin 2,6 ha ja keskimääräinen ottamiskorkeus 8,5 m (6-11 metriä). Ottamissuunta on etelän lounaan suuntaan. Ottaminen tapahtuu lopulliseen kaivusyvyyteen yhtenä kerroksena ja alin ottamistaso on tasolla Tällöin suojakerros pohjaveteen on noin 6 metriä. Ottoalueen rajat merkitään maastoon keltaisilla haruksilla varustetuilla muovipaaluilla ja luiskien reunat suojataan lippusiimoin ja varoituskyltein. Ottoalueen keskivaiheille laitetaan korkeudentarkkailupiste alimman ottotason havaitsemiseksi. Poistamattomia pintamaita arvioidaan syntyvän noin 3000 m3 ja kantoja sekä hakkuutähteitä noin 30 m3. Pintamaat ja hyötykäyttöön

4 4(23) kelpaamattomat kivi- ja maa-ainekset läjitetään alueen reunoille ja levitetään maisemoinnin yhteydessä pohjatasolle. Alueelle ei sijoiteta pysyviä rakennuksia ja rakenteita ottamistoimintaa varten. Ottamisalueella ei säilytetä tai varastoida koneita, laitteita tai polttoaineita pidempiaikaisesti. Toimintajakson aikana tarvittavat koneet pidetään työskentelyn ulkopuolisena aikana niillä varatulla alueella. Polttoainesäiliö sijoitetaan alueelle, joka on suojattu maahan sijoitettavalla suojakalvolla suojakaukaloksi. Murskaustoiminta Samanaikaisesti haetaan ympäristölupaa myös siirrettävälle murskauslaitokselle, jonka kokoonpano vaihtelee tuotettavien lajikkeiden mukaan. Murskauksen suorittaa ammattitaitoinen ulkopuolinen urakoitsija. Murskauslaitos koostuu tyypillisimmin syöttimestä, esimurskaimesta, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista ja seuloista. Raaka-aineen syöttö tapahtuu pyöräkuormaajalla, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen, jona käytetään yleensä leukamurskainta. Ensimmäisen murskausvaiheen jälkeen tuote siirretään kuljettimella väli- ja jälkimurskaimeen (karamurskaimia) ja edelleen seulalle. Kuljettimet kuljettavat erikokoiset kiviainekset omiin kasoihinsa ja valmiit kiviainestuotteet siirretään pyöräkuormaajalla välivarastokasoihin. Välivarastokasoista murska toimitetaan käyttökohteisiin. Murskaimeen menevien ylisuurten kivien rikottaminen tehdään iskuvasaralla. Murskaimet toimivat polttomoottorilla. Murskauksen vuosittainen toiminta-aika on 2-3 viikkoa arviolta 5 kertaa lupa-aikana arkisin ma-pe klo Kuormausta ja kuljetusta on 4 7 viikkoa arkisin ma-pe klo Murskausta voi olla minä kuukautena tahansa. Lupaa haetaan 10 vuodeksi, yhteneväisesti alueelle haettavan maa-ainesluvan kanssa. Työn ajaksi alueelle sijoitetaan murskauslaitoksen lisäksi mahdollisesti tarvittavat sosiaali- ja majoitustilat, henkilökunnan paikoitusalue sekä jätehuoltotoiminnat ja erillinen suoja-alue öljytuotteiden varastointia varten. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Murskauslaitoksen tuotannon kokonaismäärä on noin tonnia ja vuosituotanto tonnia erikokoisia murskelajitteita. Murskevarastot sijoitetaan murskaimen läheisyyteen ja tuotetun kiviaineksen varastointiaika on 0,5 2 vuotta. Raaka-aineiden kulutus ja varastointi Kivenmurskaamon tarvitsema kiviaines saadaan kaikki omalta sora-alueelta ja sora-aineksen maksimikulutus on tn/a. Vettä käytetään tarvittaessa pölyämisen estämiseen. Vedenkulutus on maksimissaan 20,5 m 3 /a, josta kasteluveden osauus on 20 m 3. Juomavesi varastoidaan kanistereissa ja kasteluvesi säiliöautossa. Vedenhankinta ja viemäröinti Kivenmurskaamolla vettä käytetään tarvittaessa työmaateiden ja murskaamon pölyn sidontaan sekä sosiaalitilojen talousvetenä. Juomavesi

5 5(23) tuodaan kanistereissa työntekijöiden kotoa ja kasteluvesi otetaan alueen ulkopuolelta maastosta (vesistöstä). Pölyntorjuntaan käytettävän veden kulutus on keskimäärin 0-10 m3/a ja talousveden kulutus 200 l/a. Jätevesiä ei hakemuksen mukaan toiminnasta synny. Energian käyttö ja polttoaineiden varastointi Murskaimet toimivat polttomoottorilla. Taukotuvan tarpeita varten sähkö tuotetaan aggregaatilla, jonka sähkönkulutus on arviolta 0,0002 GWh/a. Murskauksessa käytettävän kevyen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 2,1 tonnia/toimintavuosi ja maksimissaan 8,4 tonnia/toimintavuosi. Alueella varastoidaan polttonesteitä vain toimintajaksojen aikana koneiden ja laitteiden sen hetkistä tarvetta vastaava määrä. Polttoaine varastoidaan suoja-alueella ylitäytönestimillä ja laponestolaitteilla varustetuissa lukittavissa kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Säiliöiden kokonaistilavuus on 6 m3. Suoja-alueen koko on noin 6 x 4 metriä ja se eristetään maaperästä suojakalvolla, jonka päälle laitetaan noin 40 cm:n kerros hiekkaa. Myös työkoneiden tankkaukset suoritetaan suoja-alueella. Liikenne Murskauslaitoksen toiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä noin 1-2 ajoneuvoa/viikossa ja murskeen kuljetuksesta 0-15 ajoneuvoa päivässä. Liikenne alueelle tapahtuu Jakkumäentietä pitkin. Ottamisalueelle johtava tie on sorapintainen, jonka pölyämistä ehkäistään säännöllisellä tien huollolla, pitämällä ajonopeudet alhaisina ja tarvittaessa kastelulla. Myös laitosalueen tiet ovat sorapintaisia ja niiden pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelulla. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) Toiminta-alueella käytetään mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia koneita ja laitteita. Koneet huolletaan säännöllisesti mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja samalla myös päästöjä. Pölyn syntymistä ja leviämistä ympäristöön ehkäistään tarvittaessa kastelulla, sijoittamalla murskausasema ottoalueen pohjalle ja varastointikasat murskausaseman läheisyyteen sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Murskausasema voi olla myös osittain koteloitu. Melupäästöjä pyritään ehkäisemään sijoittamalla murskausasema varastointikasojen keskelle ja ottoalueen pohjalle, säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi ja koteloimalla murskausasema ainakin osittain. LAITOKSEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT, NIIDEN VÄHENTÄMINEN JA ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Päästöt ilmaan

6 6(23) Murskaustoiminnassa syntyy pölyä murskaimelta, kuljetushihnoilta, seulonnassa, siirroissa varastokasoihin ja liikenteestä sekä rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä murskauslaitoksen energiantuotannosta ja työkoneista. Hakemuksen mukaan murskaamon aiheuttamat päästöt ilmaan keskimääräisellä ja maksimiöljynkulutuksella (S-pitoisuus 0,01 %) ovat seuraavat: Aine Keskimääräinen vuosipäästö, tn/a Suurin vuosipäästö, tn/a Hiukkaset 0,0006 0,0025 NOx 0,004 0,018 SO 2 0,000 0,000 CO2 6,6 26,2 Alueella käytettävät koneet ja murskausyksikön apulaitteet on valmistettu ja peruskorjattu viime vuosina eikä merkittävästi parempia laitteita ole saatavilla. Polttomoottorit täyttävät niille asetut päästönormit. Korjausten ja huoltojen yhteydessä aseman varustelutasoa uusitaan sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset ilmenevät lähinnä pölypäästöinä, jotka eivät sisällä haitallisia aineita tai ravinteita. Pölyhaitan arvioidaan jäävän hankealueelle eikä siitä aiheudu merkittävää haittaa asutukselle eikä naapuritilojen muulle käytölle. Paikallisia pölyhaittoja ehkäistään sijoittamalla murskausasema varastokasojen suojaan ja suorittamalla tarvittaessa vesikasteluja. Pölyäminen pyritään pitämään mahdollisimman pienenä myös työsuojelullisista syistä. Jäte- ja hulevedet Toiminnasta ei synny jätevesiä ja täten vaikutuksia vesistöön ei aiheudu. Hulevesiä ei synny. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät luontaisesti maaperään. Myös pölynsidonnassa käytettävä vesi sitoutuu kokonaisuudessaan materiaaleihin. Jätteet ja niiden käsittely Murskaustoiminnassa syntyy hakemuksen mukaan talousjätettä 40 kg/a, metalliromua 500 kg/a ja vaarallisia jätteitä 0-1 kg/a. Talousjäte toimitetaan Kone ja Kuljetus Arto Putkonen Oy:n toimipisteen sekajäteastiaan ja edelleen jäteasemalle, metalliromu kierrätykseen ja vaaralliset jätteet vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Alueella ei varastoida vaarallisia jätteitä. Vähäiset määrät vaarallisia jätteitä säilytetään niille varatuissa tiiviissä säiliöissä ja toimitetaan jätesäädösten mukaisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden kirjanpito tapahtuu laskutuksen seurannan kautta. Toiminnasta syntyvät kaivannaisjätteet (pintamaa, kannot ja hakkuutähteet sekä seulontakivet ja lohkareet) yhteensä 3030 m3 läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään alueen viimeistelyyn.

7 7(23) Melu ja tärinä Murskaustoiminnan aikana melua syntyy murskauksesta, lastauksesta ja liikennöinnistä sekä kivien rikotuksesta. Melua arvioidaan syntyvän murskauksen aikana noin 12 h päivässä. Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen synnyttämä melutaso on noin db(a). Melutaso laskee häiriintyvässä kohteessa alle 55 db(a), koska murskausasema sijoitetaan varastointikasojen ja maa-ainesluiskien suojaan ottamisalueen pohjalle ja yli 400 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Melupäästöjä voidaan vähentää myös säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi ja koteloimalla murskausasema ainakin osittain. Murskaustoiminnalla ei täten arvioida olevan vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Hakija ei ole ilmoittanut toiminnasta aiheutuvan tärinävaikutuksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tavanomaisella murskaustoiminnalla ei ole hakemuksen mukaan vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Polttoaineet varastoidaan lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä suoja-alueella, jossa tapahtuu myös työkoneiden tankkaus. Muuna aikana alueella ei säilytetä polttoaineita. Alueella ei myöskään suoriteta koneiden tai laitteiden pesuja eikä mitään suurempia huoltoja. Koneiden kunto arvioidaan päivittäin ja öljyvahinkojen varalle työmaalle on varattu imeytysmatto ja imeytysturvetta. Jätevesiä ei toiminnasta synny ja kuivakäymäläjätettä varten alueelle tuodaan tiiviillä säiliöllä varustettu kuivakäymälä, jonka säiliö tyhjennetään säännöllisesti ja sisältö kuljetetaan pohjavesialueen ulkopuolelle kompostoitavaksi. Lisäksi suojaetäisyyttä pohjaveteen on 6 metriä ja henkilökunta on koulutettu toimimaan vahinkotilanteissa. Vaikutukset maisemaan, luontoon, luonnonsuojeluarvoihin ja rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei arvioida olevan huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä toiminta aiheuta merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Ainoastaan maanpinnanmuodot muuttuvat ottamisalueella toiminnan vuoksi. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, sillä ottamisalueella ja sen lähiympäristössä elävälle lajistolle soveliaita elinympäristöjä on ottamisalueen lähialueella. Hakemuksen mukaan alueella ei ole metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, liito-oravan eläinympäristöjä eikä suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja. Rajatulla alueella ei ole myöskään merkitystä virkistyskohteena eikä se ole moninaiskäyttöarvoltaan tärkeä. Maisemavaikutukset rajautuvat itse toiminta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen, sillä alue vanhaa ottamisaluetta, joka on hallinnut maisemaa usean vuoden ajan. Alue ei myöskään näy valtatie 6:lle. Paikallisia maisemavaikutuksia vähennetään palauttamalla alue metsätalouskäyttöön ottotoiminnan päätyttyä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan kiviainesten käsittelyyn ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä. Aseman henkilökunta tarkkailee toimintaa koko ajan ja pysäyttää toiminnan häiriötilanteessa. Öljyvahinkojen varalle työmaalla on

8 8(23) TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JÄLKIHOITO imeytysmatto ja turvetta. Tulipalon varalle asemalla on alkusammutuskalustot ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen niiden käyttöön. Lisäksi toiminnanharjoittaja huolehtii oman henkilökuntansa kouluttamisesta ympäristövahinkojen varalle INFRA ry:n laatiman lomakkeen mukaisesti. Toiminnan aikana ottoalueen yläreunaan laitetaan asianmukaiset lippusiimat ja/tai läjitetään pintamaista jyrkkäseinäiset penkat ihmisten alueelle joutumisen estämiseksi. Polttonestesäiliötä ei säilytetä alueella murskaustoiminta-ajan ulkopuolella Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua tehdään päivittäin ja huomiota kiinnitetään valmistettuihin tonnimääriin, toiminta-aikaan, tuotantolajikkeisiin, käytettyihin raaka-aineisiin sekä tankkauspaikan ja polttoainesäiliön kuntoon. Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Pölyn ja melun leviämistä ympäristöön tarkkaillaan aistinvaraisesti alueella ja alueen lähistöllä. Mikäli ilmenee merkittävää haittaa päästöistä, niin tällöin ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi mahdollisimman pian. Pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan alueella olevista pohjavesiputkista (3 kpl). Pintavesien tarkkailua ei tehdä. Raportointi Työmaalla pidetään tarkastus jokaisen työjakson alussa, jossa kartoitetaan työturvallisuuden ja ympäristövahinkojen riskitekijät sekä sovitaan toimenpiteet ja tarkastetaan aikaisemmin sovittujen toimenpiteiden toteutuminen. Poikkeus-/häiriötilanteista raportoidaan työmaanjohdolle ja tarvittaessa yrityksen johdolle. Mahdollisen ympäristövahingon sattuessa aloitetaan torjuntatoimenpiteet välittömästi ja vahingosta ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaiselle. Ottamisen päätyttyä luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2,5. Kaikista luiskista ei tehdä yhtä kaltevia tai tasaisia, vaan maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen eli tavoitteena on pienimuotoinen vaihtelevuus. Rinteiden ala- ja ylätaitteet pyöristetään, mikäli tästä ei aiheudu suurimittaista pitkälle kehittyneen kasvillisuuden tuhoa. Maisemointi suoritetaan ottamistoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Reunoille läjitetyt pintamaat levitetään pohjatasolle paremman kasvukerroksen saavuttamiseksi.

9 9(23) TOIMINNAN ALOITTAMINEN ASIAN KÄSITTELY Hakija hakee maa-ainelupapäätöksen täytäntöönpanoa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta maa-aineslain 21 :n mukaisesti. Perusteluina hakija ilmoittaa, että hakijalla on tulevia työkohteita suunnitelman mukaisen hakemuksen lähialueella, joihin hakija tarvitsee alueelta saatavia hiekka- ja soralajikkeita huhtikuun loppupuolella. Ottamistoimintaa harjoitetaan ennen luvan lainvoimaisuutta vain sillä alueella, joka on entisen maa-ainesluvan aluetta. Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kiteen kaupungintalon ja Kesälahden yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja Kiteen kaupungin internet-sivuilla Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Kiteen kaupungintalolla. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Puruvesi-lehdessä ja Koti-Karjala-lehdessä Ympäristöpäällikkö on kuullut rajanaapureita ja lähellä asuinrakennuksen omistavat (13 kpl) noin 0,5 km:n säteeltä lähetetyllä kirjeellä. Muistutusten ja mielipiteiden jättämisaika päättyi klo 15. Muistutukset ja mielipiteet: Muistutuksen jätti yksi rajanaapuri. Pohjois-Savon Ely-keskuksen liikennevastuualue on päiväämässään muistutuksessa tuonut esille, että ottamisalueelle johtavan yksityistien liittymässä tulee huolehtia riittävistä liittymisnäkemistä huomioiden valtatien 100 km/t nopeusrajoituksen vaatima mitoitus. Lisäksi valtatien liittymäalue tulee pitää puhtaana kiviaineksesta, jota kulkeutuu yksityistien suunnasta tai tippuu kuormista Lausunnot: Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukselta. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden terveystarkastaja Aki Hirvonen on antanut lausuntonsa Lausunnossa todetaan mm, että kaivutason ja pohjavesipinnan väliin on jätettävä riittävän paksuinen suojamaakerros pohjaveden suojelemiseksi, käytettävät polttoaineet ja öljyt on säilytettävä asianmukaisissa astioissa ja jäteöljyistä sekä muista jätteistä on huolehdittava asianmukaisesti. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinkiinteistöjen sisällä päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 35 db(a) eikä yöllä klo db(a). Toiminnasta aiheutuva liikennöinti ei saa aiheuttaa pöly- eikä muutakaan terveyshaittaa lähimmille häiriintyville kiinteistöille ja teiden käyttäjille missään olosuhteissa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Lausunnossa todetaan, että Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen käsityksen mukaan esitetyn suunnitelman mukaisella maa-aineksen otolla ei ole sellaisia vaikutuksia luonnon- ja maisemansuojelun kannalta, joka aiheuttaisi maa-aineslain 3 :n mukaisia rajoituksia ainesten ottamiselle. Ottomääristä on toimitettava

10 10(23) vuosittein tiedot NOTTO-rekisteriin ja luvan myöntäjälle annettujen ohjeiden mukaisesti. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan myös esitetylle murskaamotoiminnalle on mahdollista myöntää ympäristölupa. Mikäli toiminnan aikana ilmenee, että melutason ohjearvoista tai ilmanlaadusta annetuissa valtioneuvoston asetuksissa säädetyt enimmäistasot ylitetään, on toiminnanharjoittajan välittömästi tehtävä tarvittavat toimenpiteet, jotta melutaso ja ilman laatu saadaan palautettua hyväksyttävälle tasolle. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä annettu hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus antaa vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija ei jättänyt vastinetta. ASIAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Kone ja Kuljetus Arto Putkonen Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan siirrettävälle kivenmurskaamolle hakemuksessa esitetylle paikalle ja maa-aineslain 21 :n mukaisen luvan aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnassa on hakemuksessa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset lupamääräykset 1. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava päivättyä ottamissuunnitelmaa. Alin ottamistaso on Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinna yläpuolelle on aina jätettävä vähintään neljän (4) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. 2. Maa-ainesta saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että kokonaisottomäärä on k-m3 ja ottamisalueen pinta-ala 2,6 ha. 3. Alin ottamistaso ja ottamisalueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ja ottamisalueen reunat suojattava oton aikana maavallein, lippusiimoin, aidalla tai selvin varoitustauluin. 4. Ottamisessa on noudatettava työturvallisuuslain mukaisia työtapoja ja työturvallisuusohjeita. Ottamisalueelle johtavan yksityistien liittymässä on huolehdittava Pohjois-Savon Ely-keskuksen lausunnon mukaisista riittävistä liittymänäkemistä ja valtatien liittymäalue pidettävä puhtaana maa-ainesalueen suunnasta kulkeutuvista ja kuormista tippuvista kiviaineksista. 5. Kivenmurskausta saa tehdä alueella arkisin maanantaista perjantaihin klo , mahdollista kivien rikotusta arkisin maanantaista perjantaihin klo sekä kuormausta ja kuljetusta arkisin maanantaista perjantaihin klo Murskausta, kivien rikotusta,

11 11(23) kuormauksia ja kuljetuksia ei saa tehdä viikonloppuisin, arkipyhinä tai yöllä. 6. Murskauslaitoksen vuosittainen yhteenlaskettu toiminta-aika ei saa ylittää hakemuksen mukaisesti 16 työpäivää vuodessa. Jokaisesta alkavasta murskauksesta on ilmoitettava lähimmille asuinkiinteistöille ja Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään viikkoa ennen toimintajakson alkamista. 7. Alueella saa murskata ja varastoida vain maa-ainesluvassa määriteltyjä omalta ottamisalueelta peräisin olevia maa-aineksia enintään tonnia vuodessa. Alueelle ei saa tuoda muualta murskattavia kiviaineksia. 8. Luvan saajan on nimettävä laitoksen toiminnoista ja tarkkailusta vastaava henkilö ja ilmoittaa hänen nimi- ja yhteystiedoista Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista Ilmansuojelu 9. Alueilla, joilla asutaan, on loma-asutusta tai oleskellaan, eivät toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettua raja-arvoa 50 ug/m3 (24 tunnin keskiarvo). 10. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 11. Lisäksi pölyn joutumista ympäristöön täytyy estää kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava tai suojattava suojapressuin ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. Kastelussa on käytettävä vain puhdasta vettä. Melu 12. Luvan hakijan on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnoista ja liikenteestä aiheudu ympäristöön terveydelle haitallista tai yleistä viihtyisyyttä aiheutuvaa melua ja tärinää. Melutaso häiriintyvissä kohteissa, kuten asuntojen pihalla ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db(a). 13. Murskauslaitoksen melulähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan ottoalueen alimmalle pohjalle ja siten, että ottorintaus, raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat estävät melun leviämistä häiriintyvien

12 12(23) kohteiden suuntaan. Tarvittaessa melua on torjuttava myös koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Jätteiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen 14. Toiminnassa syntyvien jätteiden keräys, varastointi, käsittely ja kuljetus jatkokäsittelyyn on tapahduttava siten, ettei jätteistä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön on tapahduttava Kiteen kaupungin yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet tulee toimittaa jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen välittömästi jokaisen murskausjakson jälkeen. Aluetta ei saa myöskään käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. 15. Vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa lukitussa tai valvotussa tilassa, josta mahdolliset vuodot maaperään tai pohjaveteen on estetty. Nestemäiset ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä kannellisissa astioissa, joissa on merkinnät astian sisällöstä ja muut tarvittavat varoitusmerkinnät. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 16. Jätteitä saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva lupa vastaanottaa tai käsitellä ko. jätettä. Vaaralliset jätteet saa toimittaa vain Ekokem Oy:lle tai muulle sellaiselle laitokselle, jolla on puheena olevan vaarallisen jätteen käsittelylupa. Vaarallisen jätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Polttoaineiden varastointi ja käsittely 17. Polttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä siten, ettei ko. aineita pääse valumaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia ja katettuja säiliöitä. Suoja-altaan tilavuus on oltava vähintään 100 % varastoitavan polttoainesäiliön tilavuudesta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Murskaamo ja polttoainesäiliöt on vietävä alueelta kokonaan pois silloin, kun laitos ei ole toiminnassa. 18. Murskauslaitos on sijoitettava alueelle, jossa on vähintään 4 metrin suojavahvuuskerros ylimpään pohjaveden pintaan nähden. Paikat, joissa varastoidaan tai käsitellään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta sekä työkoneiden tankkaus- ja paikoitusalue on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle ja tehtävä nesteitä läpäisemättömäksi vähintään 1 mm:n vahvuisesta yhtenäisestä muovista, jonka reunat nostetaan ylös ja kelmu suojataan vähintään 20 cm:n

13 13(23) paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Tiivistyksen on ulotuttava vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla varastoidaan tai käsitellään polttoainetta tai tankataan ja säilytetään työkoneita. Vastaava suojaus voidaan rakentaa myös muusta tiiviistä materiaalista. Konekaluston huoltotoimenpiteet tulee tehdä pääsääntöisesti muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneille välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. 19. Ulkopuolisten asiaton pääsy kulkuvälineillä toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 20. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmiksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. Mahdollisissa vahinkotapauksissa on maahan päässyt öljy tai muu haitallinen kemikaali kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jolla on ko. vaarallisen jätteen käsittelylupa. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on kiinteistöllä oltava aina saatavilla riittävästi öljyntorjuntaan soveltuvaa alkutorjuntakalustoa ja öljynimeytysainetta. Alkutorjuntakaluston laadusta ja määrästä tulee sopia pelastusviranomaisten kanssa. 21. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tilanteen mukaan myös lähiseudun asutukselle. Öljyvahingoista on ilmoitettava myös Pohjois-Karjalan aluepelastuslaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Luvan haltijan on lisäksi ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen ja niiden aiheuttamien haittojen sekä tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Toiminnan ja päästöjen tarkkailu Luvanhaltijan on huolehdittava laitoksen toiminnan käyttö- ja päästöjen tarkkailusta lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti ja seuraavin lisäyksin ja täsmennyksin: Käyttötarkkailu 22. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden, putkistojen, venttiilien ja tankkauspistoolin sekä maaperän suojausrakenteiden ja ajoneuvojen kuntoa ja toimintaa säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi.

14 14(23) 23. Käytön tarkkailusta sekä huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Ilmapäästöt 24. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä aistinvaraisesti murskauksen aikana päivittäin. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä luvan saajan selvittämään laitoksen toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat asutukselle, mikäli pölyämisestä valitetaan ja on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä. Jos pölymittaukset tulevat tehtäväksi, on ne suoritettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen ja valtioneuvoston ilmanlaadusta annetun asetuksen (38/2011) säännösten mukaisesti. Pölymittaussuunnitelma on toimitettava Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua mittausajankohtaa. Melu 25. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa laitoksen aiheuttama melutaso häiriintyvissä kohteissa mittauksin. Jos melumittaukset tulevat tehtäväksi, on ne suoritettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen ja ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti murskauslaitoksen ollessa normaalisti toiminnassa ja sulan maan aikana. Melumittaussuunnitelma tulee esittää Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua mittausajankohtaa. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Lisäksi raporttiin on liitettävä kartta, josta käyvät ilmi mittauspisteet, murskauslaitoksen ja meluesteiden sijainnit sekä selvitys siitä, mitä muuta kalustoa oli samaan aikaan toiminnassa. Mittaustulokset ja raportti on toimitettava Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 2 viikon kuluttua mittausten suorittamisesta. Mikäli melutasojen raja-arvot ylittyvät, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi esimerkiksi laitosalueen rakenteellisia suojauksia lisäämällä. Tehdyn mittauksen perusteella voidaan myös antaa lisämääräyksiä muista melun vähentämistoimista ja uusintamittauksista. Uusintamittauksia voidaan edellyttää myös myöhemmin, mikäli toiminnasta valitetaan ja on perusteltu syy epäillä melutason raja-arvon ylittymistä. Jätteet 26. Toiminnassa syntyvistä jätteistä mukaan lukien kaivannaisjätteet on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden laji, laatu, määrä, käsittelytapa, kuljettajat sekä sijoituspaikka. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15(23) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava ja arvioitava vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä Kiteen ympäristölautakunnalle. Pohjavesi 27. Luvan hakijan on seurattava alueella olevista pohjavesiputkista pohjaveden pinnan korkotasoa vähintään neljä kertaa vuodessa ( maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa) ja pidettävä siitä kirjaa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa muuttaa pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa tai antaa sitä koskevia tarkennuksia ja määräyksiä. Raportointi 28. Otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta tulee pitää kirjaa ja ottomääristä ilmoittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä Kiteen ympäristölautakunnalle tai suoraan valtakunnalliseen NOTTO-tietojärjestelmään. 29. Toiminnan tarkkailusta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja yhteenveto kirjanpidosta toimitettava kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: murskauslaitoksen toimintapäivät ja toiminta-ajat murskatun kiviaineksen määrä (tn/a) varastossa olevan murskeen määrä vuoden lopussa (tn) käytettyjen polttoaineiden kulutus (l/a tai tn/a) tiedot ympäristönäkökohtiin liittyvästä laitoksen tarkkailusta ja kunnossapidosta, kuten melun ja pölyämisen tarkkailusta, polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden, putkistojen, venttiilien ja tankkauspistoolin sekä maaperän suojausrakenteiden ja ajoneuvojen tarkkailusta ja kunnossapidosta tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määrästä (kg/a), laadusta ja toimituspaikoista ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset, kuten pohjaveden korkeuden tarkkailutulokset ja mahdolliset muut mittaustulokset, kuten pölymittaus- ja melumittausraportit tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 30. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.

16 16(23) Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja puhdistettava sekä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän ja ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Rakennetut suojaukset tulee purkaa ja muovikalvot poistaa. 31. Ottaminen ja jälkihoito alueella on tehtävä vaiheittain ja välittömästi ottotoiminnan päätyttyä. Luiskat on tasattava 1:2,5 tai loivemmiksi ja kuopan pohja tehtävä loivasti vaihtelevaksi rakennettavilla harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen siten, ettei sinne muodostu vettä kerääviä painanteita. Jälkihoidettavalle alueelle tulee muodostaa uusi kasvualusta levittä-mällä pohjatasolle ja luiskiin noin 15 cm:n kerros hiekkaa ja sen päälle noin 5 cm:n kerros humusta, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. Soranoton jälkeen alue on metsitettävä tai annettava luontaisesti metsittyä. Jälkihoitotyöt tulee olla tehtynä viimeistään vuoden kuluessa luvan päättymisestä. 32. Toiminnan päätyttyä ja jälkihoitotoimenpiteiden tultua suoritetuksi alueella luvan hakijan on pyydettävä loppukatselmusta. Muut määräykset 33. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien ympäristön kannalta parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen kehittymistä. Niitä on jatkossa myös soveltuvin osin otettava käyttöön. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut: Maa-ainesten ottamisalue ja kivenmurskaamo sijaitsevat Ukonmäen sora-alueella, jossa on ollut maa-ainesten ottoa jo aiemmin. Viimeisin maa-ainesten ottolupa päättyi kesällä Murskausasemalle myönnettyjä ympäristölupia alueella ei ole aiemmin ollut. Alue on Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa merkitty pohjavesialueeksi ja Kesälahden kirkonkylän osayleiskaavassa metsätalousalueeksi (M) ja tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Asemakaavaa alueella ei ole. Keski-Karjalan pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa (POSKI) alue on suurimmalta osin ensisijaisesti maa-ainesten ottoon määritellyllä alueella. Lähin vesistö Likolampi sijaitsee noin 150 metrin metrin etäisyydellä ottoalueesta. Pohjavedenpinta alueella on keskimäärin tasolla ja ylin korkeusasema tasolla Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus toiminta-alueella on noin 6 metriä.

17 17(23) Lähin naapuriasuinkiinteistö sijaitsee yli 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta murskauslaitoksesta. Muita vakinaisessa tai vapaa-ajan käytössä olevia asuinrakennuksia alle 500 metrin etäisyydellä ei ole. Murskaustoiminta aiheuttaa melua ja pölyä ympäristöön. Toiminta aiheuttaa myös riskin maaperälle ja pohjavedelle. Rajoittamalla toimintaa ja sijoittamalla murskaustoiminta ottoalueen alimmalle tasolle siten, että ottorintaus, raaka-aine- ja tuotevarastokasat estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan ja torjumalla ympäristöön leviävää melua tarvittaessa myös koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla, on mahdollista vähentää melua edelleen ja siten vähentää häiriötä lähiympäristössä. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään kastelulla, koteloinnein ja suojapeittein sekä ympäristössä kasvava metsä suojaa melun lisäksi ympäristöä myös pölyltä. Pohjaveden pilaantumisriskiä vähennetään varastoimalla polttonesteet joko kaksivaippasäiliöissä tai kiinteästi valuma-altaallisissa ja katetuissa säiliöissä, suorittamalla tankkaukset nestetiiviillä alustalla, sijoittamalla kaikki sellaiset paikat, joissa varastoidaan tai käsitellään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta sekä työkoneiden paikoitusalue nestetiiviille alustalle, varustamalla polttonestesäiliöt ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä ja kieltämällä suolan käyttö alueen pölynsidonnassa. Kun otetaan huomioon ottopaikan ja murskausaseman ympäristöstä ja toiminnan laadusta ja laajuudesta saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan laitoksen sijaintipaikkaa ja toimintaa pitää terveydelliseltä sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun kannalta hyväksyttävänä eikä laitoksesta myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Ottamisesta ei myöskään aiheudu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista eikä huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa Yksityiskohtaiset perustelut: Määräykset 1-3: Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan, joten suunnitelmassa esitetty on sitova kuten lupamääräyksetkin. Pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee, joten vähintään 4 metrin suojakerros on tarpeen pohjaveden laadun ja määrän turvaamiseksi. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä selvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Alimman ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Määräys 4: Määräys on tarpeen valvonnan sekä yleisen ja liikenneturvallisuuden kannalta.

18 18(23) Määräykset 5-7: Ympäristöluvassa määrätty murskaustoiminnan tuotantomäärä ja toiminta-ajat ovat yhteneväiset lupahakemuksen sekä valtioneuvoston asetuksen (800/2010) kanssa. Ottaen huomioon murskaustoiminnan vuosittainen toiminta-aika, ei päivittäistä toiminta-aikaa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa valtioneuvoston asetuksen (800/2010) määräyksiä tiukemmaksi. Lupamääräyksissä on annettu velvoite tiedottaa etukäteen jokaisesta murskauksen aloituksesta ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten ja naapuriasuinkiinteistöjen omistajille, jotta he osaavat varautua tilanteeseen ennakolta. Määräys 8: Viranomaisvalvontaa varten ja onnettomuustilanteiden varalta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella oltava aina tiedot vastuullisista yhteyshenkilöistä. Määräykset 9-11: Lupamääräykset ilmaan aiheutuvien pölypäästöjen estämisestä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Murskaustoiminnasta pääsee ilmaan pölyä, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten ja muiden eliölajien terveyteen. Pölylle on siksi asetettu raja-arvo ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisesti. Maa-aineksen käsittelystä, varastoinnista ja liikenteestä aiheutuu myös pölyämistä ja sen leviämistä ympäristöön voidaan ehkäistä esimerkiksi kastelemalla, peittein ja suojaistutuksin. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä toimintapaikasta ja tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi pölynsidonnassa on rajoitettu suolan käyttöä. Määräykset 12-13: Määräyksillä varmistutaan siitä, ettei laitos aiheuta terveys- tai viihtyvyyshaittaa asutukselle. Asetetut meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asetettuja melutason arvoja. Yöajalle ei katsottu tarpeelliseksi antaa melua koskevia määräyksiä, koska laitos ei toimi yöaikaan. Melulähteiden ja varastokasojen oikealla sijoittelulla voidaan rajoittaa melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Lähin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 430 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä erityisiin torjuntatoimiin meluhaittojen vähentämiseksi. Määräys 14-16: Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta, mutta jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Syntyvät jätteet on jätelain 13 :n mukaan varastoitava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, roskaantumista tai terveyshaittaa. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä, toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.

19 19(23) Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely ja hävittäminen on mahdollista vain laitoksessa, jossa on tähän toimintaan soveltuva asiantuntemus, tekniikka ja viranomaisen antama lupa. Vaarallisen jätteen asianmukainen varastointi edellyttää säilytysastioiden merkitsemistä ja varastointia siten, etteivät asiattomat joudu tekemisiin vaarallisten jätteiden kanssa. Nestemäiset vaaralliset jätteet säilytetään yleensä omissa astioissaan, mutta nämä astiat voivat olla heikkokuntoisia ja niissä voi olla vuotoja. Nesteiden pääsy ympäristöön voidaan ehkäistä sijoittamalla säiliöt tiivispohjaiselle alustalle, joka on varustettu reunakorokkeiden tai suoja-altaisiin. Vaaralliset jätteet ovat erilaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka saattavat reagoida keskenään siten, että siitä aiheutuu vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Ainoastaan samanlaisia ja samanlaatuisia vaarallisia jätteitä voi yhdistellä. Lisäksi jätelaki kieltää erilaatuisten vaarallisten jätteiden sekoittamisen keskenään ja muihin jätteisiin. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Jätteen haltijan on oltava selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tämä edellyttää hyödyntämiskelpoisen jätteen toimittamista hyötykäyttöön sekä vaarallisen jätteiden asianmukaista hyödyntämistä tai käsittelyä laitoksessa tai vastaanottopaikassa, jolla on siihen ympäristölupa. Määräykset 17-19: Polttoaineiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä voidaan ennakolta ehkäistä ympäristövahinkojen syntymistä. Varastoitaessa polttoaineita ulkona säiliöissä on polttoaineiden ympäristöön pääsyn estämiseksi huolehdittava säiliöiden kunnosta ja varmistuttava, ettei täyttöjen yhteydessä tapahdu letkujen irtoamisia, ylitäyttöjä tai muita tilanteita, joissa polttoaineita pääsisi valumaan maahan. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi tukitoiminta-alueen (mm. polttoaineiden varasto- ja tankkauspaikat sekä työkoneiden säilytyspaikat) maa-rakenteet tulee tiivistää niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumista aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen pystytään estämään. Soranottoalueet ja murskausalueet saattavat houkuttaa ulkopuolisia esim. maastoajoja harjoittelevia tms. liikkujia, jotka voivat toiminnallaan aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta vahinkoa esimerkiksi silloin, kun asema ei ole toiminnassa. Tämän vuoksi alueelle on velvoitettu asentamaan lukittava puomi tai muu vastaava pääsyn estävä järjestelmä. Määräykset 20-21: Onnettomuustilanteissa polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen pitää pystyä ehkäisemään tehokkaasti. Tämä edellyttää vuodon pikaista havaitsemista, henkilökunnan oikeaa toimintaa ja riittävää öljyntorjuntakalustoa. Ympäristönsuojelulain 123 :n perusteella luvanhaltijan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista

20 20(23) tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Valvontaviranomainen voi antaa asiantuntija-apua ja ryhtyä osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä siitä johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku niille viranomaisille tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa. Määräykset 22-23: Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 62 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 15 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 :ssä mainitun selvilläolovelvollisuuden nojalla toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu palvelevat monipuolisesti myös kivenmurskaamon toimintaa ja vähentävät osaltaan mm. ympäristöriskejä. Haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan ennalta ehkäistä tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi huolehtimalla polttoainesäiliöiden, niiden suojarakenteiden ja muiden toimintaan liittyvien rakenteiden ja ajoneuvojen kunnosta ja toiminnan säännöllisestä seuraamisesta sekä tarvittavien korjaustoimenpiteiden suorittamisesta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa haitallisten ympäristövaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Kirjanpito on tarpeen, jotta luvan saaja ja viranomaiset ovat selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista päästöistä. Määräykset 24 25: Määräykset ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja ympäristöluvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi päättää lisämittauksista tarvittaessa. Melu- ja pölypäästöt eivät saa ulkona ylittää lupamääräyksessä 9 mainittua hiukkastasoa asuinalueilla eivätkä lupamääräyksessä 12 mainittua melutasoa otettaessa huomioon alueen yleinen melutaso. Mittaukset ovat tarpeen, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja-arvojen ylittymistä. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset 14 ja 26: Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Lisäksi ympäristöluvan haltijan ja vaarallisen jätteen tuottajan on pidettävä kirjaa