Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee siirrettävää kivenmurskaamoa.

Transkriptio

1 1(20) KITEEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3/2017 Ympäristölautakunta Annettu julkipanon jälkeen pvm pvm ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee siirrettävää kivenmurskaamoa. Jari ja Tarja Timonen Löykänniementie 5, Kiteenlahti Yhteyshenkilö Jari Timonen p LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Siirrettävä kivenmurskaamo Kiteen kaupungin Kiteenlahti Jussila ( )-tila Kiinteistön omistajat ovat Jari ja Tarja Timonen. Ympäristönsuojelulaki 27 liite 1 taulukko 2 kohta 7e Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 luvun 2 :n 1 momentin 6 b kohdan perusteella lupahakemus käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lisäksi lupahakemuksen tietoja on päivitetty käydyn puhelinkeskustelun perusteella (Jari Timonen/Marketta Lintinen). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kiteen ympäristölautakunta on myöntänyt Jari ja Tarja Timoselle ko. alueelle maa-ainesten ottamisluvan nro 5/ vuodeksi. Alue on Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma), taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) sekä tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Asema- tai yleiskaavaa alueella ei ole.

2 2(20) Kivenmurskaamon toiminta-alue sijaitsee Jussila-tilan sora-alueella noin noin 7 km:n etäisyydellä Kiteen keskustaajamasta. Alueen eteläpuolella on viljelyksessä olevaa peltoa ja itä-, pohjois- ja länsipuolella metsätalousvaltaista aluetta. Puusto on havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Alue kuuluu Tohmajoen vesistöalueeseen ja matkaa lähimpään vesistöön Hyypiijärveen on noin 500 metriä. Hyypiijärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Maa-aines alueella on hienoa ja karkeaa hiekkaa sekä soraa. Kalliota alueella ei ole. Kivenmurskaamo sijoittuu ympäristöhallinnon luokittelemalle Tervalamminmäen vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Tervalamminmäen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,50 km2 ja kokonaisantoisuus m3/d. Alueella ei ole pohjavedenottoa. Lähimpään vedenottamoon on matkaa noin 4,5 km. Pohjaveden pinnan korkeutta on tarkkailtu alueen kaakkoispuolella olevasta hakija omasta kaivosta. Pohjaveden on todettu olevan keskimäärin tasolla ja ylimmillään Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus murskaamoalueella on yli 7,5 metriä. Suurin vaikutus alueen ilman laatuun on liikenteen ja asutuksen päästöillä. Ilmanlaadun mittauksia Kiteenlahden alueella ei ole tehty. Vuosina tehdyn Pohjois-Karjalan bioindikaattoritutkimuksen mukaan mäntyjen neulaskato Kiteellä oli keskimäärin 12 % ja Kiteenlahden alueella noin 10 %. Kiteen keskustassa mäntyjen rungoilla kasvava jäkälälajisto oli köyhtynyt, viherlevää todettiin yleisesti ja sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä. Kiteenlahden alueella esiintyi typpilaskeumaa indikoivaa viherlevää ja jäkälälajimäärä oli 9. Sormipaisukarpeen vauriot olivat lieviä. Rikkipäästöjen vaikutukset näkyivät Kiteellä männyn neulasten lievästi kohonneina rikkipitoisuuksina, mutta muiden alkuaineiden pitoisuudet olivat keskimääräistä tasoa. Vuonna 2010 tehdyssä Pohjois-Karjalan maakunnan bioindikaattoriseurannassa todetaan, että männyn keskimääräinen harsuuntuminen Pohjois-Karjalassa vuosina oli 9,4 % ja kuusen 13,4 %. Kuusen harsuuntuminen on vähäisempää Pohjois-Karjalassa kuin muualla maan eteläosissa ja männyn harsuuntuminen samaa tasoa. Jäkälälajisto oli keskimäärin yhtä runsasta ja monipuolista kuin vuonna 1998, mutta sormipaisukarpeen vauriot olivat hieman kasvaneet. Myös viherlevän määrä oli hieman yleistynyt. Kiteenlahden alueella jäkälälajimäärä vuonna 2010 oli 7-8, viherlevää esiintyi ja sormipaisukarve oli lievästi vaurioitunutta. Sammalten alkuainepitoisuudet olivat Pohjois-Karjalassa keskimäärin pienempiä kuin muualla Suomessa tehdyissä bioindikaatiotutkimuksissa ja edustavat yleisesti puhtaan tausta-alueen pitoisuuksia. Keskimääräistä korkeampia sammalten alkuainepitoisuuksia todettiin paikallisten päästölähteiden, kuten teollisuuslaitosten, avolouhosten ja asutuksen läheisyydessä Melua alueella aiheuttaa lähinnä Havukkalanmäentien liikenne, maa-ainesten ottaminen sekä lähiympäristön maa- ja metsätalous.

3 3(20) LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Murskausasema sijaitsee paikallisesti arvokkaalla Linnunmäki-nimisellä harjualueella sekä Kiteenlahden valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen eteläosassa noin 200 metrin etäisyydellä Löykänniementiestä. Linnunmäen harjualue on pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamista (POSKI) koskevassa valtakunnallisessa hankkeessa määritelty osittain vähäiseen maa-ainesten ottoon soveltuvaksi. Ottamisalueen länsipuolella lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä on Tölkinsaaren luonnonsuojelualue. Lisäksi alueen eteläosa sijaitsee Kiteenlahden rantakerrostuma-alueen harjudeltan välisessä notkelmassa (Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat, arvoluokka 3). Deltojen tasainen laki noin +109 metrin tasolla edustaa Baltian jääjärven II-vaihetta ja alueen ylintä rantaa. Deltojen rinteitä kiertää Baltian jääjärven III-vaiheessa syntynyt jokseenkin yhtenäinen törmäterassivyöhyke noin metrin tasolla. Alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole metsälain 10 :n mukaisia metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lähimmät naapuriasuinkiinteistöt sijaitsevat noin metrin etäisyydellä suunnitellun murskauslaitoksen alkuvaiheen sijoituspaikasta. Hakijan oma asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä. Yleiskuvaus toiminnasta Jussila-tilan sora-alueella on tällä hetkellä voimassa oleva maa-ainesten ottolupa k-m3:n kokonaisottomäärälle, joka päättyy Murskaus tapahtuu hakemuksen mukaan siirrettävällä murskauslaitoksella (esim. Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen esimurskain ja aggregaattikäyttöinen jälkimurskain). Murskauksen suorittaa erikseen valittu aliurakoitsija. Murskauslaitos koostuu tyypillisimmin syöttimestä, esimurskaimesta, mahdollisista väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista ja seuloista. Mahdollista ylisuurten kivien rikotusta tehdään kaivinkoneeseen kiinnitetyllä hydraulisella iskuvasaralla. Raaka-aineen syöttö tapahtuu siirtoautolla tai pyöräkuormaajalla, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen jälkeen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Välimurskaimia voi olla useampia. Syöttiminä käytetään pöytä, täry- ja lamellisyöttimiä, esimurskaimina leukamurskaimia, välimurskaimina yleensä karamurskaimia tai pieniä leukamurskaimia sekä jälkimurskaimina kara- tai kartiomurskaimia. Seulat ovat pääasiassa yksiakselisia vapaa värähteisiä tai kaksiakselisia suuntaiskuseuloja. Alueelle sijoitettavassa murskauslaitoksessa on kahdesta kolmeen murskausvaihetta riippuen halutun tuotteen laatuvaatimuksista. Murskeen siirtoon ja kuormaukseen käytetään pyöräkuormaajaa ja valmiin murskeen kuljetukseen kuorma-autoja. Murskauksen vuosittainen toiminta-aika on 1-4 viikkoa arviolta 5 kertaa lupa-aikana arkisin ma-pe klo 7-22 ja satunnaisesti lauantaisin klo Kivien rikotusta tehdään tarpeen mukaan keskimäärin 16 h/a arkisin ma-pe klo Kuormausta ja kuljetusta on noin 220 h/a arkisin ma-pe klo 6-22 ja satunnaisesti myös lauantaisin klo Murskaus ajoittuu tyypillisesti kevääseen ja syksyyn

4 4(20) mutta satunnaisesti murskausta suoritetaan myös kesällä. Koneiden ja laitteiden kunnossapitotöitä sekä muita valmistelevia töitä saatetaan tehdä viikonloppuisin ja öisin. Lupaa haetaan saakka yhteneväisesti alueelle myönnetyn maa-ainesluvan kanssa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Murskauslaitoksen kokonaistuotanto on maksimissaan tonnia ja vuosituotanto tonnia erikokoisia murskelajitteita. Tuotteet varastoidaan väliaikaisesti ottamisalueen pohjalla olevalle varastoalueelle. Raaka-aineiden kulutus ja varastointi Kivenmurskaamon tarvitsema kiviaines saadaan kaikki omalta sora-alueelta ja sora-aineksen maksimikulutus on tn/a. Vettä käytetään tarvittaessa pölyämisen estämiseen. Vedenkulutus on m3/a ja se otetaan hakijan tilan vesijohtoverkostosta. Vedenhankinta ja viemäröinti Kivenmurskaamolla vettä käytetään tarvittaessa työmaateiden ja murskaamon pölyn sidontaan. Tarvittava vesi otetaan hakijan tilan vesijohtoverkostosta. Pölyntorjuntaan käytettävän veden kulutus on m3/a. Varsinaisesta murskaamotoiminnasta jätevesiä ei synny. Energian käyttö ja polttoaineiden varastointi Murskauslaitoksen sähkönkulutus on keskimäärin 5,5 kwh/tuotetonni eli maksimissaan 77 MWh vuodessa. Laitoksen käyttöenergia tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Murskauslaitoksen polttoaineen kulutus on noin 0,4 l/tuotetonni ja työkoneiden noin 0,42 l/tuotetonni. Murskauksessa käytettävän kevyen polttoöljyn kulutus on keskimäärin 7,4 m 3 /toimintavuosi ja maksimissaan 11,4 m 3 /toimintavuosi mukaan lukien työkoneiden polttoaineen kulutus. Öljyjen ja voiteluaineiden kulutus on keskimäärin 0,13 m3/a ja maksimissaan 0,2 m3/a. Murskauslaitoksen toimintaa varten urakoitsija tuo tarvittavat poltto- ja voiteluaineet mukanaan niitä varten rakennetussa huoltoautossa tai perävaunussa. Huoltoautossa on kaksoisvaippasäiliöt polttoaineiden säilytystä varten. Polttoaine varastoidaan tukitoiminta-alueella ylitäytönestimillä varustetuissa ja lukittavissa kaksoisvaipallisissa säiliöissä (3 kpl), jotka viedään alueelta pois urakan päätyttyä. Säiliöiden kokonaistilavuus on 6 m 3. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljyt ja voiteluaineet säilytetään huoltoautossa olevissa teräskonteissa, jotka ovat tiivispohjaisia ja reunakorokkeella varustettuja sekä lukittavia. Tukitoiminta-alue Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan urakoitsija huoltoauto ja konttiin sijoitettu aggregaatti, nestemäisten polttoaineiden, voiteluaineiden ja muiden pohjavedelle vaaraa aiheuttavien aineiden varastointi, polttonesteiden tankkauspaikka sekä mahdollinen työkoneiden säilytys. Tukitoiminta-alue sijoittuu hakemuksen mukaan ottamisalueen eteläreunaan. Tukitoiminta-alueen maaperä suojataan tiiviillä öljysuojamuovilla. Liikenne

5 5(20) Toiminnasta syntyvä liikenne aiheutuu murskauslaitoksen tuonnista ja viennistä alueelle, polttoainevarastojen täydennyksistä ja murskeen kuljetuksista. Raskaan liikenteen määrä on keskimäärin 1-8 käyntiä/d ja maksimissaan 20 käyntiä/d. Liikenne on ajoittaista ja sykäyksittäin tapahtuvaa, ei päivittäistä eikä välillä viikoittaistakaan. Tuotteiden myyntikuljetuksia tehdään pääasiassa touko-marraskuun välisenä aikana. Liikennöinti alueelle tapahtuu Löykänniementieltä erkanevaa Jussila-tilan yksityistietä pitkin. Löykänniementie ja työmaatiet ovat sorapintaisia. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Urakoitsijaksi pyritään valitsemaan toimija, jolla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt (BEP) Yleisesti alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutuksen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia ja laitteita, kuten tuotantoprosessien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Hakemuksessa esitetyt ilmaan joutuvien päästöjen vähentämistoimet ja melupäästöjen vähentämistoimet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lisäksi laitoksen eri työvaiheissa käytetään nykyaikaista ja kunnossa olevaa kalustoa, joka huolletaan ajallaan ja toiminnoissa ammattitaitoista työvoimaa. Murskausurakoitsijan toiminta perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen alan töistä. Murskauslaitoksen aiheuttaman pölyn leviäminen ympäristöön estetään kastelemalla silloin kun lämpötila on nollan yläpuolella ja muutoin suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Melua torjutaan murskauslaitoksen koteloinnein ja kumituksin sekä meluvallien avulla. Lisäksi laitosalue pidetään siistinä, koneiden säilytyspaikat sekä poltto- ja voiteluaineiden varastot ja käsittelypaikat suojataan asianmukaisesti, poltto- ja voiteluaineet sekä muut tuotannossa käytettävät aineet varastoidaan asianmukaisesti, vaarallisten jätteiden varastointi ja toimittaminen käsiteltäväksi sekä laitoksen muu jätehuolto järjestetään asianmukaisesti ja alue maisemoidaan ottamistoiminnan päättyessä. LAITOKSEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT, NIIDEN VÄHENTÄMINEN JA ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Päästöt ilmaan Murskaustoiminnassa syntyy pölyä murskaimelta, kuljetushihnoilta, seulonnassa, siirroissa varastokasoihin ja liikenteestä sekä rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä murskauslaitoksen energiantuotannosta ja työkoneista. Hakemuksen mukaan murskaamon aiheuttamat päästöt ilmaan keskimääräisellä ja maksimiöljynkulutuksella (S-pitoisuus 0,01 %) ovat seuraavat: Aine Keskimääräinen vuosipäästö, Suurin vuosipäästö, tn/a tn/a Hiukkaset 0,041 0,062

6 6(20) NOx 0,35 0,54 SO 2 0,008 0,012 CO Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus, tuulen voimakkuus ja suunta sekä ympäristön pinnanmuodot. Pölyn leviämistä ehkäistään kuljettimien koteloinneilla ja kastelulla silloin kun lämpötila on nollan yläpuolella. Tarvittaessa myös laitoksen pölyävät kohteet, kuormat ja varastokasat kastellaan vedellä. Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelemalla sekä säännöllisellä teiden kunnostamisella. Myös kiviaineksen putoamiskorkeuden minimointi ja ajonopeuksien alentaminen työmaa-alueella vähentävät pölyämistä. Laitoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ilman laatuun laitosalueen ulkopuolella, sillä Tielaitoksen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu julkaisun mukaan hiukkaspitoisuus 0,4 mg/m3 (2 h) alittuu B-luokan kivenmurskaamoilla 150 metrin etäisyydellä laitoksesta. Myöskään hengitettävien hiukkasten päästöjen ei arvioida ylittyvän lähialueen vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen piha-alueilla. Jäte- ja hulevedet Kivenmurskaamolla ei synny jätevesiä. Tarvittaessa työmaaurakoitsija tuo alueelle siirrettävän kuivakäymälän, josta kertyvät jätteet toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Hulevesiä ei synny. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät luontaisesti maaperään. Jätteet ja niiden käsittely Murskaustoiminnassa syntyy hakemuksen mukaan yhdyskuntajätettä noin 0,5 tn/a, kuivakäymäläjätettä 0,5 m3/a, metallijätettä 0,4 tn/a ja vaarallisia jätteitä, kuten jäteöljyä ja kiinteää öljyjätettä 0,03 tn/a. Yhdyskuntajäte kerätään jäteastiaan ja toimitetaan järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin, kuivakäymäläjäte toimitetaan jätevedenpuhdistamolle, metallijäte kierrätykseen ja vaaralliset jätteet kerätään lukittuun konttiin ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Jätehuollossa noudatetaan voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä ja huolehditaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet lajitellaan, ryhmitellään ja pidetään toisistaan erillään. Vaarallisten jätteiden astioihin tehdään merkinnät astian sisällöstä. Alueella ei säilytetä jätteitä, vaan ne viedään murskausjakson päätyttyä pois. Hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyödynnettäviksi ja vaaralliset jätteet käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa ottaa vastaan ko. jätteitä. Melu ja tärinä Murskaustoiminnan aikana melua syntyy kivien murskauksesta, rikotuksesta, lastauksesta ja liikennöinnistä. Hakemuksen mukaan murskauslaitoksen aiheuttama melu on melko tasaista ja kivien rikotuksen aiheuttama melu impulssimaista. Kiviaineksen kuormauksesta ja kuljetuksesta aiheutuva melu

7 7(20) on normaalia liikennemelua, jonka määrä on vähäinen johtuen pienestä liikennemäärästä, alle 10 ajon/d. Melutasoon häiriintyvissä kohteissa vaikuttaa etäisyys, maanpinnan muodot ja laatu, äänilähteen ja havaintopisteen korkeussuhteet sekä melupäästön suuruus ja taajuus. Melutason lähimpien asuinrakennusten pihalla arvioidaan jäävän alle 55 db päivällä ja alle 45 db yöllä, sillä Tielaitoksen julkaisun Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu julkaisun mukaan melutaso laskee alle 55 db:n 150 metrin matkalla ja alle 45 db:n 300 metrin matkalla, jos murskausaseman ja häiriintyvän kohteen välillä on 50 metrin etäisyydellä 10 m korkea este. Melun syntymistä voidaan ehkäistä käyttämällä suojausominaisuuksiltaan nykyaikaista kalustoa, jossa esim. esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja sekä melua aiheuttavat laitteet, kuten kuljettimet koteloituja. Melun leviämistä ympäristöön pyritään vähentämään siten, että murskauslaitos sijoitetaan ottamisalueen pohjalle mahdollisimman alhaiselle tasolle sekä mahdollisimman lähelle ottorintausta. Myös tuote- ja raaka-ainekasat, pintamaat sekä jyrkkä ja korkea ottamisluiska (10-15 m) asutukseen päin toimivat meluesteinä. Hakija ei ole ilmoittanut toiminnasta aiheutuvan tärinävaikutuksia. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Tavanomaisella murskaustoiminnalla ei ole hakemuksen mukaan vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Öljytuotteiden käsittely ja varastointi järjestetään siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnan aikaiseen öljyvahinkojen torjuntaa ja ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Työkoneet pidetään kunnossa ja niiden kuntoa valvotaan. Poltto- ja voiteluaineiden sekä vaarallisten jätteiden käsittely, varastointi ja maaperän suojaus on kerrottu aiemmin sivuilla 4 ja 6. Tukitoiminta-alueelle, jossa varastoidaan ja käsitellään poltto- ja voiteluaineita, varataan turvetta tai muuta imeytysainetta riittävä määrä ( l). Tukitoiminta-alueelta mahdolliset öljyiset hulevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan luvanvaraiselle käsittelijälle. Öljyvahingon sattuessa ryhdytään heti toimenopiteisiin öljyyntyneen maa poistamiseksi ja asiasta ilmoitetaan pelastuslaitokselle ja valvovalle viranomaiselle. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin, maisemaan sekä rakennettuun ympäristöön Alueella on ollut maa-ainesten ottoa vuodesta 2009 lähtien. Syrjäisestä sijainnista johtuen alueelta ei ole näköyhteyttä asuinrakennuksiin, vapaa-ajanrakennuksiin, yleiselle tielle eikä Hyypiijärvelle. Toiminnalla ei ole myöskään huonontavaa vaikutusta Tölkinsaaren luonnonsuojelualueen suojeluperusteina oleviin suojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön. Maa-ainesten ottaminen muuttaa lähimaisemaa mutta nykytilanteeseen verrattuna toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää huonontavaa vaikutusta lähialueiden maisemaan liittyviin ympäristöarvoihin. Toiminnan

8 8(20) TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU vaikutukset lähimaisemaan ovat pääosin ottamistoiminnan aikaisia ja jäävät siten väliaikaisiksi ja vähäisiksi. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua tehdään täyttämällä käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan laitoksen käyntiajat, työntekijät, huollot, kalusto, tuotantomäärät, tiedot käytetyistä raaka-aineista, sääolot, tehdyt tarkastukset ja tarkkailut, poikkeukselliset tilanteet, polttoainetoimitukset, tankkauspaikan kunto, polttoaine- ja öljysäiliöiden kunto sekä jätevaraston kunto. Mikäli havaitaan poikkeamia, ongelmaan puututaan välittömästi ja häiriötilanne korjataan parhaalla mahdollisella tavalla. Laitokselle nimetään vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle. Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Laitoksen vastuuhenkilö tarkkailee toimintaa jatkuvasti. Melua ja pölyä tarkkaillaan aistinvaraisesti. Melu- ja pölymittauksia tehdään, jos siihen on erityinen syy. Pohjaveden korkeutta tarkkaillaan alueen kaakkoispuolella olevasta kaivosta neljä kertaa vuodessa voimassa olevan maa-ainesluvan lupaehtojen mukaisesti ja laatua aistinvaraisesti. Mikäli pohjaveden laadussa havaitaan haitallisia vaikutuksia, otetaan viipymättä yhteyttä valvovaan viranomaiseen. Raportointi Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosiraportti, jossa esitetään toiminnan ja vaikutusten kannalta merkitykselliset asiat. Raportissa esitettäviä asioita ovat mm. laitoksen käyntiajat, murskatun kiviaineksen määrä, alueelta lähteneiden tuotteiden määrät, polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot, jätetiedot sekä tiedot poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä. Raportti toimitetaan valvovalle viranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan merkittävimmät riskit ovat poltto- ja voiteluaineiden käsittely sekä koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen ja polttoaineen pääsy häiriö- ja onnettomuustilanteissa maaperään ja edelleen pinta- ja pohjaveteen. Lisäksi työmaaliikenne muodostaa pienen liikenneturvallisuusriskin. Kaikki työntekijät ja urakoitsijat ovat tietoisia ympäristö- ja maa-ainesten ottolupaehdoista siltä osin kuin se heidän työtään koskee. Erityistä huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden kuntoon, huoltoon, öljyvuotoihin ja öljyjen sekä polttoaineiden käsittelyyn ja varastointiin. Häiriön sattuessa tuotanto keskeytetään ja häiriö poistetaan ennen tuotannon jatkamista. Toiminnanharjoittaja ryhtyy viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- ja torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Poliisin, pelastuslaitoksen ja valvovan viranomaisen puhelinnumerot pidetään helposti ja nopeasti saatavilla. Alueelle varataan öljynimeytysainetta, jotta torjuntatoimiin voidaan ryhtyä välittömästi onnettomuuden sattuessa.

9 9(20) Alkusammutuskalusto ja vuotojen torjuntakalusto pidetään jatkuvasti saatavilla. Työmaaliikenteeseen kohdistuvaa riskiä vähennetään rajoittamalla nopeuksia ja varustamalla kuljetusajoneuvot ja työkoneet peruutusvaroäänellä. Alueelle asetetaan työmaasta kertovia tauluja ja jyrkistä luiskista varoitetaan merkintänauhoin. Työmaalla käytetään asianmukaisia suojamia ja noudatetaan työturvallisuussäännöksiä. Poltto- ja voiteluaineiden sekä muiden tuotannossa käytettävien aineiden varastointia ja maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtäviä toimia ja varautumista poikkeustilanteisiin koskevat tiedot on esitetty sivuilla 4 ja 8. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kiteen kaupungintalon ja Kesälahden yhteispalvelupisteen julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja Kiteen kaupungin internet-sivuilla Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Kiteen kaupungintalolla. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Puruvesi-lehdessä ja Koti-Karjala-lehdessä Ympäristöpäällikkö on kuullut rajanaapurit ja lähellä asuinrakennuksen omistavat (9 kpl) noin 0,5 km:n säteeltä lähetetyllä kirjeellä. Muistutusten ja mielipiteiden jättämisaika päättyi klo 15. Muistutukset ja mielipiteet: Muistutuksia eikä mielipiteitä jätetty. Lausunnot: Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Karjalan Ely-keskukselta ja Pohjois-Karjalan ympäristöterveydeltä. Pohjois-Karjalan Ely-keskus on antanut lausunnon Lausunnossa todetaan, ettei suunnitelman mukaisella toiminnalla, ottaen huomioon aiemmin maa-ainesten ottoon annetussa lausunnossa esitetyt pohjaveden suojelemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi estettä ympäristöluvan myöntämiselle annetussa lausunnossa on pohjaveden suojelemiseksi esitetty mm. seuraavia toimenpiteitä: mahdolliset öljytuotteiden säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle ja säiliöiden tulee olla kaskivaipallisia tai ne on varustettava tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Myös koneiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. merkittäviä konekaluston huolto- ja korjaustöitä ei saa suorittaa alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden terveystarkastaja Aki Hirvonen on antanut lausuntonsa Lausunnossa todetaan mm, että maa-ainesten murskaamisesta aiheutuvat terveyshaitat ovat yleensä aseman, aggregaatin, työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen aiheuttama pöly ja melu. Terveyshaittaa voi aiheuta myös talousveden välityksellä, jos työmaa-alueella varastoitavia ja käsiteltäviä polttonesteitä pääsee maaperään tai pohjaveden laatu muuttuu maa-ainesten ottamisen vuoksi.

10 10(20) Murskausaseman, aggregaatin, muiden melua synnyttävien laitteiden sekä syntyvien murskekasojen sijoittelulla, murskausaseman ääntä vaimentavilla pinnoilla tai muilla toimilla on huolehdittava, että melutasot eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisia ohjearvoja lähimpien asuintalojen läheisyydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle yleensä täyttyvät, mikäli edellä mainitun päätöksen ulkomeluohjearvot eivät ylity. Toiminnan aiheuttamaa melua on tarvittaessa mitattava lähimpien häiriintyvien kohteiden pihoilta. Mittauksia on toistettava tarvittaessa, esimerkiksi jos melua vaimentavat olosuhteet muuttuvat. Materiaalien käsittely, murskaus ja kuljetus tulee tehdä niin, ettei toiminnasta aiheudu pölyhaittaa ympäristöön. Toiminta ei saa aiheuttaa sellaisia muutoksia alueen kaivojen talousveden laatuun, joista aiheutuisi vesivälitteistä terveyshaittaa tai veden muuttumista muuten käyttökelvottomaksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä annettu hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Vastineessaan hakija on esittänyt, että murskaustoiminnassa otetaan huomioon lausunnoissa esitetyt toimenopiteet ja toimitaan niiden ohjeistusten mukaan. ASIAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Jari ja Tarja Timoselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan siirrettävälle kivenmurskaamolle hakemuksessa esitetylle paikalle. Toiminnassa on hakemuksessa esitetyn lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset lupamääräykset 1. Kivenmurskausta saa tehdä alueella pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo ja satunnaisesti lauantaisin klo 7-18, mahdollista kivien rikotusta arkisin maanantaista perjantaihin klo sekä kuormausta ja kuljetusta arkisin maanantaista perjantaihin klo ja satunnaisesti myös lauantaisin klo Murskausta, kivien rikotusta, kuormauksia ja kuljetuksia ei saa tehdä arkipyhinä tai yöllä. 2. Laitoksen vuosittainen yhteenlaskettu toiminta-aika ei saa ylittää 24 työpäivää vuodessa. Jokaisesta alkavasta murskauksesta on ilmoitettava lähimmille asuinkiinteistöille ja Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään viikkoa ennen toimintajakson alkamista. 3. Alueella saa murskata ja varastoida vain maa-ainesluvassa määriteltyjä omalta ottamisalueelta peräisin olevia maa-aineksia enintään tonnia vuodessa. Alueelle ei saa tuoda muualta murskattavia kiviaineksia.

11 11(20) 4. Luvan saajan on nimettävä laitoksen toiminnoista ja tarkkailusta vastaava henkilö ja ilmoittaa hänen nimi- ja yhteystiedoista Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Ilmansuojelu 5. Alueilla, joilla asutaan, on loma-asutusta tai oleskellaan, eivät toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt saa ylittää hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettua raja-arvoa 50 ug/m3 (24 tunnin keskiarvo). 6. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7. Lisäksi pölyn joutumista ympäristöön täytyy estää kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava tai suojattava suojapressuin ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. Kastelussa on käytettävä vain puhdasta vettä. Melu 8. Luvan hakijan on huolehdittava siitä, ettei laitoksen toiminnoista ja liikenteestä aiheudu ympäristöön terveydelle haitallista tai yleistä viihtyisyyttä aiheutuvaa melua ja tärinää. Melutaso häiriintyvissä kohteissa, kuten asuntojen pihalla ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db(a) ja loma-asuntojen pihalla 45 db(a). 9. Murskauslaitoksen melulähteet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan ottoalueen alimmalle pohjalle ja siten, että ottorintaus, raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Tarvittaessa melua on torjuttava myös koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Jätteiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen 10. Toiminnassa syntyvien jätteiden keräys, varastointi, käsittely ja kuljetus jatkokäsittelyyn on tapahduttava siten, ettei jätteistä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Jätteiden lajittelu ja toimittaminen hyötykäyttöön on tapahduttava Kiteen kaupungin yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet tulee toimittaa jatkokäsittelyyn tai loppusijoitukseen välittömästi jokaisen murskausjakson jälkeen. 11. Vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa lukitussa tai valvotussa tilassa, josta mahdolliset vuodot maaperään tai pohjaveteen on estetty. Nestemäiset ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä

12 12(20) kannellisissa astioissa, joissa on merkinnät astian sisällöstä ja muut tarvittavat varoitusmerkinnät. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 12. Jätteitä saa luovuttaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on voimassa oleva lupa vastaanottaa tai käsitellä ko. jätettä. Vaaralliset jätteet saa toimittaa vain Ekokem Oy:lle tai muulle sellaiselle laitokselle, jolla on puheena olevan vaarallisen jätteen käsittelylupa. Vaarallisen jätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Polttoaineiden varastointi ja käsittely 13. Polttoaineiden varastointi ja käsittely on tehtävä siten, ettei ko. aineita pääse valumaan maaperään ja edelleen pohjaveteen. Polttoainesäiliöt tulee olla kaksivaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia ja katettuja säiliöitä. Suoja-altaan tilavuus on oltava vähintään 100 % varastoitavan polttoainesäiliön tilavuudesta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Murskaamo ja polttoainesäiliöt on vietävä alueelta kokonaan pois silloin, kun laitos ei ole toiminnassa. 14. Murskauslaitos on sijoitettava alueelle, jossa on vähintään 5 metrin suojavahvuuskerros ylimpään pohjaveden pintaan nähden. Paikat, joissa varastoidaan tai käsitellään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta sekä työkoneiden tankkaus- ja paikoitusalue on tehtävä nesteitä läpäisemättömäksi vähintään 1 mm:n vahvuisesta yhtenäisestä muovista, jonka reunat nostetaan ylös ja kelmu suojataan vähintään 20 cm:n paksuisella kerroksella hienojakoista maa-ainesta. Tiivistyksen on ulotuttava vähintään 1,5 metrin etäisyydelle alueilta, joilla varastoidaan tai käsitellään polttoainetta tai tankataan ja säilytetään työkoneita. Vastaava suojaus voidaan rakentaa myös muusta tiiviistä materiaalista. Konekaluston huoltotoimenpiteet tulee tehdä pääsääntöisesti muualla kuin toiminta-alueella. Mikäli alueella on tarpeen tehdä koneille välttämättömiä huoltotoimenpiteitä, tulee käyttää imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät polttonesteiden pääsyn maaperään. 15. Ulkopuolisten asiaton pääsy kulkuvälineillä toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmiksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on mahdollista. Mahdollisissa vahinkotapauksissa on maahan päässyt öljy tai muu haitallinen kemikaali kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava käsiteltäväksi sellaiseen laitokseen, jolla on ko. vaarallisen jätteen

13 13(20) käsittelylupa. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on kiinteistöllä oltava aina saatavilla riittävästi öljyntorjuntaan soveltuvaa alkutorjuntakalustoa ja öljynimeytysainetta. Alkutorjuntakaluston laadusta ja määrästä tulee sopia pelastusviranomaisten kanssa. 17. Poikkeuksellisista päästöistä sekä häiriötilanteista ja onnettomuuksista, joista voi olla vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tilanteen mukaan myös lähiseudun asutukselle. Öljyvahingoista on ilmoitettava myös Pohjois-Karjalan aluepelastuslaitokselle ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Luvan haltijan on lisäksi ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen ja niiden aiheuttamien haittojen sekä tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Toiminnan ja päästöjen tarkkailu Luvanhaltijan on huolehdittava laitoksen toiminnan käyttö- ja päästöjen tarkkailusta lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti ja seuraavin lisäyksin ja täsmennyksin: Käyttötarkkailu 18. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden, putkistojen, venttiilien ja tankkauspistoolin sekä maaperän suojausrakenteiden ja ajoneuvojen kuntoa ja toimintaa säännöllisesti. Mikäli havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 19. Käytön tarkkailusta sekä huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöjen ja vaikutusten tarkkailu Ilmapäästöt 20. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä aistinvaraisesti murskauksen aikana päivittäin. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä luvan saajan selvittämään laitoksen toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat asutukselle, mikäli pölyämisestä valitetaan ja on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä. Jos pölymittaukset tulevat tehtäväksi, on ne suoritettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen ja valtioneuvoston ilmanlaadusta annetun asetuksen (38/2011) säännösten mukaisesti. Pölymittaussuunnitelma on toimitettava Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua mittausajankohtaa. Melu 21. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa laitoksen aiheuttama melutaso häiriintyvissä kohteissa mittauksin. Jos melumittaukset tulevat tehtäväksi, on ne suoritettava ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen ja ympäristöministeriön ohjeen 1/1995

14 14(20) "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti murskauslaitoksen ollessa normaalisti toiminnassa ja sulan maan aikana. Melumittaussuunnitelma tulee esittää Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua mittausajankohtaa. Mittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Lisäksi raporttiin on liitettävä kartta, josta käyvät ilmi mittauspisteet, murskauslaitoksen ja meluesteiden sijainnit sekä selvitys siitä, mitä muuta kalustoa oli samaan aikaan toiminnassa. Mittaustulokset ja raportti on toimitettava Kiteen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 2 viikon kuluttua mittausten suorittamisesta. Mikäli melutasojen raja-arvot ylittyvät, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi esimerkiksi laitosalueen rakenteellisia suojauksia lisäämällä. Tehdyn mittauksen perusteella voidaan myös antaa lisämääräyksiä muista melun vähentämistoimista ja uusintamittauksista. Uusintamittauksia voidaan edellyttää myös myöhemmin, mikäli toiminnasta valitetaan ja on perusteltu syy epäillä melutason raja-arvon ylittymistä. Jätteet 22. Laitoksella syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden laji, laatu, määrä, käsittelytapa, kuljettajat sekä sijoituspaikka. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi 23. Luvan hakijan on seurattava alueella olevasta pohjavesiputkesta pohjaveden pinnan korkotasoa vähintään neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa) ja pidettävä siitä kirjaa. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa muuttaa pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa tai antaa sitä koskevia tarkennuksia ja määräyksiä.

15 15(20) Raportointi 24. Laitoksen toiminnan tarkkailusta on tehtävä vuosiyhteenveto, joka on toimitettava kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: murskauslaitoksen toimintapäivät ja toiminta-ajat murskatun kiviaineksen määrä (tn/a) varastossa olevan murskeen määrä vuoden lopussa (tn) käytettyjen polttoaineiden kulutus (l/a tai tn/a) tiedot ympäristönäkökohtiin liittyvästä laitoksen tarkkailusta ja kunnossapidosta, kuten melun ja pölyn tarkkailusta, polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden, putkistojen, venttiilien ja tankkauspistoolin sekä maaperän suojausrakenteiden ja ajoneuvojen tarkkailusta ja kunnossapidosta tiedot syntyvistä jätteistä, niiden määrästä (kg/a), laadusta ja toimituspaikoista ympäristönsuojeluun liittyvät mittausraportit ja selvitykset, kuten pohjaveden korkeuden tarkkailutulokset ja mahdolliset muut mittaustulokset, kuten pölymittaus- ja melumittausraportit tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista (ajankohta, syy, vaikutukset, korjaustoimenpiteet) sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa, jotka saattavat vaikuttaa päästöihin. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta. Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 25. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Toiminnan päätyttyä laitosalue on siivottava ja puhdistettava sekä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän ja ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Rakennetut suojaukset tulee purkaa ja muovikalvot poistaa. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava kirjallisesti Kiteen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut määräykset 26. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvien ympäristön kannalta parhaiden tekniikoiden ja käytäntöjen kehittymistä. Niitä on jatkossa myös soveltuvin osin otettava käyttöön. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut: Kivenmurskaamo sijaitsee Jussila-tilan sora-alueella, jossa on ollut maa-ainesten ottoa vuodesta 2009 lähtien. Alueelle on myönnetty

16 16(20) maa-ainesten ottamislupa 10 vuodeksi. Murskausasemalle myönnettyjä ympäristölupia ei alueella ole aiemmin ollut. Alue on Pohjois-Karjalan 1. vaiheen maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma), taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk) sekä tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Asemakaavaa alueella ei ole. Keski-Karjalan pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa (POSKI) alue on määritelty osittain vähäiseen maa-ainesten ottoon soveltuvaksi. Lähin vesistö Hyypiijärvi sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Pohjavedenpinta alueella on keskimäärin tasolla ja ylin korkeusasema tasolla Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus toiminta-alueella on yli 7,5 metriä. Lähin naapuriasuinkiinteistö sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta murskauslaitoksesta ja hakijan oma asuinrakennus noin 150 metrin etäisyydellä. Murskaustoiminta aiheuttaa melua ja pölyä ympäristöön. Toiminta aiheuttaa myös riskin maaperälle ja pohjavedelle. Rajoittamalla toimintaa ja sijoittamalla murskaustoiminta ottoalueen alimmalle tasolle siten, että ottorintaus, raaka-aine- ja tuotevarastokasat estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan ja torjumalla ympäristöön leviävää melua tarvittaessa myös koteloinnein, kumituksin tai muilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla, on mahdollista vähentää melua edelleen ja siten vähentää häiriötä lähiympäristössä. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään kastelulla, koteloinnein ja suojapeittein. Pohjaveden pilaantumisriskiä vähennetään varastoimalla polttonesteet joko kaksivaippasäiliöissä tai kiinteästi valuma-altaallisissa ja katetuissa säiliöissä, suorittamalla tankkaukset nestetiiviillä alustalla, sijoittamalla kaikki sellaiset paikat, joissa varastoidaan tai käsitellään öljyä tai muuta maaperän tai pohjaveden kannalta vaarallista ainetta sekä työkoneiden paikoitusalue nestetiiviille alustalle, varustamalla polttonestesäiliöt ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä ja kieltämällä suolan käyttö alueen pölynsidonnassa. Kun otetaan huomioon laitoksen ympäristöstä ja toiminnan laadusta ja laajuudesta saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan laitoksen sijaintipaikkaa ja toimintaa pitää terveydelliseltä sekä ympäristönja luonnonsuojelun kannalta hyväksyttävänä eikä laitoksesta myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Yksityiskohtaiset perustelut: Määräykset 1-3: Ympäristöluvassa määrätty murskaustoiminnan tuotantomäärä ja toiminta-ajat ovat yhteneväiset lupahakemuksen sekä valtioneuvoston asetuksen (800/2010) kanssa. Ottaen huomioon murskaustoiminnan vuosittainen toiminta-aika, ei päivittäistä toiminta-aikaa katsottu tarpeelliseksi rajoittaa valtioneuvoston asetuksen (800/2010) määräyksiä tiukemmaksi. Lupamääräyksissä on annettu velvoite tiedottaa etukäteen jokaisesta murskauksen aloituksesta ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten ja

17 17(20) naapuriasuinkiinteistöjen omistajille, jotta he osaavat varautua tilanteeseen ennakolta. Määräys 4: Viranomaisvalvontaa varten ja onnettomuustilanteiden varalta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella oltava aina tiedot vastuullisista yhteyshenkilöistä. Määräykset 5-7: Lupamääräykset ilmaan aiheutuvien pölypäästöjen estämisestä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Murskaustoiminnasta pääsee ilmaan pölyä, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten ja muiden eliölajien terveyteen. Pölylle on siksi asetettu raja-arvo ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisesti. Maa-aineksen käsittelystä, varastoinnista ja liikenteestä aiheutuu myös pölyämistä ja sen leviämistä ympäristöön voidaan ehkäistä esimerkiksi kastelemalla, peittein ja suojaistutuksin. Hakijan oma asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä ja lähin naapuriasuinrakennus noin 520 metrin etäisyydellä toimintapaikasta ja tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi pölynsidonnassa on rajoitettu suolan käyttöä. Määräys 8-9: Määräyksillä varmistutaan siitä, ettei laitos aiheuta terveys- tai viihtyvyyshaittaa asutukselle. Asetetut meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) asetettuja melutason arvoja. Melulähteiden ja varastokasojen oikealla sijoittelulla voidaan rajoittaa melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Hakijan oma asuinrakennus sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä ja lähin naapuriasuinrakennus noin 520 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta ja tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on tarvittaessa ryhdyttävä erityisiin torjuntatoimiin meluhaittojen vähentämiseksi. Määräys 10-12: Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta, mutta jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Syntyvät jätteet on jätelain 13 :n mukaan varastoitava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, roskaantumista tai terveyshaittaa. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus. Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely ja hävittäminen on mahdollista vain laitoksessa, jossa on tähän toimintaan soveltuva asiantuntemus, tekniikka ja viranomaisen antama lupa. Vaarallisen jätteen asianmukainen varastointi edellyttää säilytysastioiden merkitsemistä ja varastointia siten, etteivät asiattomat joudu tekemisiin vaarallisten jätteiden kanssa. Nestemäiset vaaralliset jätteet säilytetään yleensä omissa astioissaan, mutta nämä astiat

18 18(20) voivat olla heikkokuntoisia ja niissä voi olla vuotoja. Nesteiden pääsy ympäristöön voidaan ehkäistä sijoittamalla säiliöt tiivispohjaiselle alustalle, joka on varustettu reunakorokkeiden tai suoja-altaisiin. Vaaralliset jätteet ovat erilaisia kemiallisia yhdisteitä, jotka saattavat reagoida keskenään siten, että siitä aiheutuu vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Ainoastaan samanlaisia ja samanlaatuisia vaarallisia jätteitä voi yhdistellä. Lisäksi jätelaki kieltää erilaatuisten vaarallisten jätteiden sekoittamisen keskenään ja muihin jätteisiin. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Jätteen haltijan on oltava selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Tämä edellyttää hyödyntämiskelpoisen jätteen toimittamista hyötykäyttöön sekä vaarallisen jätteiden asianmukaista hyödyntämistä tai käsittelyä laitoksessa tai vastaanottopaikassa, jolla on siihen ympäristölupa. Määräykset 13-15: Polttoaineiden ja kemikaalien asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä voidaan ennakolta ehkäistä ympäristövahinkojen syntymistä. Varastoitaessa polttoaineita ulkona säiliöissä on polttoaineiden ympäristöön pääsyn estämiseksi huolehdittava säiliöiden kunnosta ja varmistuttava, ettei täyttöjen yhteydessä tapahdu letkujen irtoamisia, ylitäyttöjä tai muita tilanteita, joissa polttoaineita pääsisi valumaan maahan. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi tukitoiminta-alueiden (mm. polttoaineiden varasto- ja tankkauspaikat sekä työkoneiden säilytyspaikat) maa-rakenteet tulee tiivistää niin, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumista aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen pystytään estämään. Soranottoalueet ja murskausalueet saattavat houkuttaa ulkopuolisia esim. maastoajoja harjoittelevia tms. liikkujia, jotka voivat toiminnallaan aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta vahinkoa esimerkiksi silloin, kun asema ei ole toiminnassa. Tämän vuoksi alueelle on velvoitettu asentamaan lukittava puomi tai muu vastaava pääsyn estävä järjestelmä. Määräykset 16-17: Onnettomuustilanteissa polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen pitää pystyä ehkäisemään tehokkaasti. Tämä edellyttää vuodon pikaista havaitsemista, henkilökunnan oikeaa toimintaa ja riittävää öljyntorjuntakalustoa. Ympäristönsuojelulain 123 :n perusteella luvanhaltijan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Valvontaviranomainen voi antaa asiantuntija-apua ja ryhtyä osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä siitä johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Määräyksellä varmistetaan tiedonkulku niille viranomaisille tilanteessa, jossa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua merkittävää haittaa.

19 19(20) Määräykset 18-19: Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 62 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 15 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 :ssä mainitun selvilläolovelvollisuuden nojalla toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu palvelevat monipuolisesti myös kivenmurskaamon toimintaa ja vähentävät osaltaan mm. ympäristöriskejä. Haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan ennalta ehkäistä tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi huolehtimalla polttoainesäiliöiden, niiden suojarakenteiden ja muiden toimintaan liittyvien rakenteiden ja ajoneuvojen kunnosta ja toiminnan säännöllisestä seuraamisesta sekä tarvittavien korjaustoimenpiteiden suorittamisesta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa haitallisten ympäristövaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. Kirjanpito on tarpeen, jotta luvan saaja ja viranomaiset ovat selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista päästöistä. Määräykset 20 21: Määräykset ovat tarpeen laitoksen toiminnan ja ympäristöluvan valvonnan sekä ympäristövaikutusten seurannan kannalta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi päättää lisämittauksista tarvittaessa. Melu- ja pölypäästöt eivät saa ulkona ylittää lupamääräyksessä 5 mainittua hiukkastasoa asuinalueilla eivätkä lupamääräyksessä 8 mainittua melutasoa otettaessa huomioon alueen yleinen melutaso. Mittaukset ovat tarpeen, jotta voidaan arvioida ovatko laitoksen pölyn- ja meluntorjuntatoimenpiteet riittävät. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset 10 ja 22: Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Lisäksi ympäristöluvan haltijan ja vaarallisen jätteen tuottajan on pidettävä kirjaa toiminnassaan syntyneen, kerätyn, varastoidun, välivarastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn jätteen laadusta, määrästä ja alkuperästä jätelajeittain, toimituspaikasta ja kuljettajista sekä vastaanottamatta jätetyn jätteen lajista, määrästä ja toimituspaikasta. Jätelain 122 :n perusteella valvontaviranomaisella on oikeus pyynnöstä saada tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Määräys 23: Lupamääräys on tarpeen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Pohjaveden pinnan tarkkailulla