Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä sisämarkkinapolitiikkaa koskeva pohja-asiakirja 2. maaliskuuta 2015 kokoontuvaa kilpailukykyneuvostoa varten.

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. helmikuuta 2015 (OR. en) 6117/1/15 REV 1 COMPET 33 MI 78 ECON 89 POLGEN 13 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Neuvoston 2. ja 3. maaliskuuta 2015 pidettävän istunnon (kilpailukyky) valmistelu EU:n sisämarkkinapolitiikka Periaatekeskustelu Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä sisämarkkinapolitiikkaa koskeva pohja-asiakirja 2. maaliskuuta 2015 kokoontuvaa kilpailukykyneuvostoa varten. 6117/1/15 REV 1 rir/pmm/vl 1

2 LIITE POHJA-ASIAKIRJA KILPAILUKYKYNEUVOSTOA VARTEN EU:n sisämarkkinapolitiikka Sisämarkkinoiden katsotaan laajalti olevan Euroopan unionin talouden kilpailukyvyn merkittävä perusta sekä uuden kasvun ja uusien työpaikkojen voimakas vauhdittaja. Meidän tehtävänämme on sisämarkkinoiden jatkuva yhdentäminen, joka on otettava poliittiseksi painopisteeksi ja joka edellyttää yhteisiä toimia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Toimien tarve Monissa EU:n osissa kasvu on hidasta ja työttömyys korkealla, joten uusille rakenneuudistuksille on selkeä tarve. Uuden institutionaalisen syklin juuri käynnistyttyä on sopiva hetki ryhtyä elvyttämään EU:n sisämarkkinapolitiikan edelleen kehittämistä ja toteuttamista. Sisämarkkinoiden merkitys tulee selvästi esille Euroopan komission työohjelmassa olevien kahden keskeisen osa-alueen välityksellä. Toinen niistä on tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinastrategia, jossa "esitetään uusia lähestymistapoja (sisämarkkinoiden) potentiaalin käyttöön saamiseksi", ja toinen digitaalisia sisämarkkinoita koskeva paketti, jossa "eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen suurimmat haasteet". Sisämarkkinoiden lujittaminen kansallisin ja EU:n toimin on painopisteenä komission laatimassa Euroopan investointiohjelmassa 2, jossa todetaan, että "tarkoituksena on parantaa sääntelyn ennustettavuutta, poistaa investointien esteet Euroopassa ja lujittaa sisämarkkinoita edelleen luomalla parhaat mahdolliset olosuhteet investoinneille Euroopassa." /15, COM(2014) /14, COM(2014) /1/15 REV 1 rir/pmm/vl 2

3 Komissio määritteli vuotuisessa kasvuselvityksessään 3 entistä vahvemman sitoutumisen rakenneuudistuksiin yhdeksi yhdennetyn ja kasvua edistävän lähestymistavan kolmesta pilarista. Kaksi muuta ovat koordinoitu lähestymistapa investointeihin ja vastuullisen finanssipolitiikan jatkaminen. Koska rakenneuudistusten epätasaista edistymistä on pidetty yhtenä pääasiallisena syynä vähäisiin kasvuodotuksiin, komissio on suositellut keskittymistä seuraaviin keskeisiin uudistuksiin: "i) kohtuuttomat ja perusteettomat toimiluvan saamisedellytykset eräissä jäsenvaltioissa; tämä koskee erityisesti oikeudellista muotoa ja osakkuuksia koskevia vaatimuksia; ii) epäselvät kotimaiset säännökset, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä palveluja tarjoaviin yrityksiin sovellettavia sääntöjä; iii) vastavuoroisen tunnustamisen puuttuminen; iv) raskaat hallinnolliset menettelyt sekä tarve parantaa keskitettyjen asiointipisteiden toimintaa; v) epätasainen edistyminen käynnissä olevassa ammattisääntöjen vastavuoroisessa arvioinnissa sekä säänneltyjä ammatteja koskevissa uudistuksissa; vi) tavaroiden vapaata liikkuvuutta vielä haittaavat esteet." Yleisesti ottaen on aiheellista todeta, että sisämarkkinoiden toteuttaminen edellyttää jatkuvia ponnisteluja, joissa keskitytään moniin kysymyksiin. Tämän vuoksi on rohkaisevaa nähdä, että komissio on sitoutunut parantamaan sisämarkkinoiden yhdentymistä erityisesti aloilla, joilla taloudellinen potentiaali on suurin, ja että se aikoo esittää asiasta toimenpidepaketin. Palvelujen sisämarkkinat Palvelualan osuus EU:n taloudesta on yli 70 prosenttia, ja sille syntyy eniten uusia työpaikkoja. Sääntelylliset ja muut esteet haittaavat huomattavasti rajat ylittävää sijoittautumista ja palvelujen tarjoamista. Kansallisten palvelualan uudistusten edistymistä vuosina koskevassa äskettäisessä komission arvioinnissa 4 todetaan, että uudistustahti ja määrätietoisuus niiden toteuttamisessa on viime vuosina ollut epätasaista. Palveludirektiivin tehokkaampi täytäntöönpano onkin yksi rakenneuudistusten keskeisistä painopisteistä. Uusien politiikkatoimien tulisi perustua alakohtaiseen lähestymistapaan aloittaen seuraavanlaisista aloista, joiden taloudellinen merkitys on huomattava: /14, COM(2014)902. Komission esitys talouspoliittiselle komitealle, 29. tammikuuta /1/15 REV 1 rir/pmm/vl 3

4 liike-elämän palvelut ja asiantuntijapalvelut (12 prosenttia EU:n BKT:stä); rakennusala (6 prosenttia EU:n BKT:stä); vähittäispalvelut (11 prosenttia EU:n BKT:stä). Palvelujen sisämarkkinoiden horisontaalista (muuta kuin alakohtaista) uudistusta olisi tutkittava kahdella keskeisellä alalla: ilmoitukset ja oikeasuhteisuus. Ensinnäkin ilmoituksilla on keskeisen tärkeä tehtävä sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Ilmoitusvelvollisuuden mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne aikovat ottaa käyttöön tavaroiden ja palvelujen tarjoamista koskevia uusia vaatimuksia. Tavaroita koskevien uusien vaatimuksien ilmoittamista varten on jo olemassa toimiva ilmoitusmenettely. 5 Se toimii, koska järjestelmä on avoin muille jäsenvaltioille, yrityksille ja kansalaisille ja se sisältää odotusajan, jonka kuluessa asianosaiset voivat arvioida ehdotetun uuden vaatimuksen vaikutuksia ennen sen voimaantuloa 6. Ilmoittamisen periaate on kuitenkin huomattavasti vähemmän kehittynyt palvelujen osalta, eikä se sisällä odotusaikaa. Vaikka yhdellä sisämarkkinoiden alueella toimiva järjestelmä ei välttämättä ole suoraan sovellettavissa jollain toisella alueella, on varmasti syytä tarkastella, voidaanko joitakin kokemuksia hyödyntää ja soveltaa tarvittaessa laajemmin. Lisäksi direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot tarkistamaan, että niiden oikeusjärjestelmissä ei aseteta kohtuuttomia vaatimuksia palvelutoiminnalle. Vuotuisesta kasvuselvityksestä käy kuitenkin selkeästi ilmi, että vaikka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kyseisen tarkistuksen komissiolle, joidenkin palveluntarjoajien on edelleen vaikeaa harjoittaa jäsenvaltioiden rajat ylittävää toimintaa EU:ssa. Yksi selitys tiettyjen kohtuuttomien esteiden olemassaoloon palveluiden sisämarkkinoilla on ohjeistuksen puute siitä, miten oikeasuhteisuutta pitäisi itse asiassa arvioida. Tällaisella ohjeistuksella vähennettäisiin sitä mahdollisuutta, että tästä palveludirektiivin osasta olisi voimassa 28 erilaista tulkintaa, ja ehkäistäisiin tällaisten esteiden mahdollista juurtumista. 5 6 Otettu käyttöön direktiivillä 98/34/EY. Odotusaika vahvistetaan direktiivin 98/34/EY 9 artiklassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on lykättävä teknistä määräystä koskevan ehdotuksen hyväksymistä kolmella kuukaudella siitä päivästä alkaen, jona komissio on saanut sitä koskevat tiedot. 6117/1/15 REV 1 rir/pmm/vl 4

5 Täytäntöönpanokysymykset EU-tason yhdenmukaistamisen toteutuminen riippuu pitkälti myös siitä, miten jäsenvaltiot saattavat tämän yhdenmukaistamislainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään, panevat sen täytäntöön ja valvovat täytäntöönpanoa. Tulokset osoittavat, että parantamisen varaa on vielä esimerkiksi määräajoissa, joiden kuluessa lainsäädäntö on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä ja jotka vuonna 2014 pidentyivät 7,5 kuukaudella 7. Tämän vuoksi voimassa olevien EU:n sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa on tehostettava ja se on priorisoitava. Samoin on tehostettava jäsenvaltioiden kansallisia täytäntöönpanotoimia, jotta yhdenmukaistamisesta odotetut hyödyt todella toteutuisivat käytännössä. Palveludirektiivin täytäntöönpanosta antamassaan tiedonannossa "Kasvua luovia uusia palveluita koskeva kumppanuus vuosina " komissio on todennut noudattavansa nollatoleranssilinjaa 8. Komission RET-ohjelmalla (sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevalla ohjelmalla) olisi myös pyrittävä keventämään ja yksinkertaistamaan EU:n lainsäädäntöä ja vähentämään siitä kansalaisille ja yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Vastavuoroinen tunnustaminen Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen, joka otettiin alun perin käyttöön tunnetulla Cassis de Dijon -tuomiolla 9, tulisi lisätä luottamusta ja helpottaa rajat ylittävää liiketoimintaa EU:ssa. Vastavuoroista tunnustamista ei kuitenkaan käytetä täysin hyväksi, ja viimeisimmät arviot osoittavat erilaisia puutteita sen soveltamisessa. Merkittävä ongelma on esimerkiksi se, etteivät yrittäjät eivätkä toimivaltaiset viranomaiset tunne sitä riittävästi. Komissio on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännönkin 10 tukemalla tavalla todennut, että "jäsenvaltion lainsäädäntöön sisällytettyjen vastavuoroista tunnustamista koskevien lausekkeiden perusteella tämän jäsenvaltion alueelle voidaan yksittäistapauksina hyväksyä tuotavaksi tuotteita, jotka ovat toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia", mikä voisi olla yksi tapa edistää näkyvyyttä, tietoisuutta ja varmuutta Sisämarkkinatulostaulu: n/index_en.htm#maincontentsec4 COM (2012) 261 final. Asia 120/78, Rewe-Zentral AG vastaan Bundesmonopolverwaltung für Branntwein, unionin tuomioistuimen tuomio 20. helmikuuta Asia C-184/96, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta, unionin tuomioistuimen tuomio 22. lokakuuta /1/15 REV 1 rir/pmm/vl 5

6 Edellä esitetty huomioon ottaen neuvosto voisi keskustella sisämarkkinoiden yhdentymisen vauhdittamiseksi tarvittavista toimenpiteistä sekä ensisijaisina toteutettavista toimista ja välineistä, esimerkiksi seuraavista: palveluja koskevien ilmoitusmenettelyjen tehostaminen (esimerkiksi odotusajan käyttöönotto); yhteisymmärrys siitä, miten sääntöjen oikeasuhteisuutta tulee arvioida (esimerkiksi oikeasuhteisuuden selkeä tulkinta); sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon tiukka ja määrätietoinen valvonta (esimerkiksi nollatoleranssilinja); vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisen tehostaminen (esimerkiksi vastavuoroista tunnustamista koskevien lausekkeiden sisällyttäminen lainsäädäntöön). Edellä esitetty huomioon ottaen ja edellisessä kilpailukykyneuvostossa joulukuussa 2014 tulevan sisämarkkinapolitiikan painopisteistä käytyjen keskustelujen perusteella ministereitä pyydetään esittämään näkemyksensä tulevasta EU:n sisämarkkinapolitiikasta ja pohtimaan seuraavia kysymyksiä: 1. Kun otetaan huomioon vuotuinen kasvuselvitys 2015 ja Euroopan investointisuunnitelma, mitkä ovat mielestänne sisämarkkinoiden merkittävimmät esteet ja pullonkaulat ja mitä politiikkatoimia ja -välineitä komission tulisi niiden poistamiseksi sisällyttää tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinastrategiaan ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan pakettiin? 2. Oletteko yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioiden ja komission tulisi jatkaa määrätietoisten politiikkatoimien toteuttamista, myös edellä esitetyn mukaisia? Mitkä ovat mielestänne EU:n suurimmat heikkoudet sisämarkkinoiden toteuttamista koskevassa yhteisessä tehtävässämme ja kuinka ne voitaisiin poistaa? 6117/1/15 REV 1 rir/pmm/vl 6