Koko Kemi kasvattaa vanhempainilta Moninaisuus ja sen huomioiminen kasvatuksessa ja opetuksessa Eija Leinonen, KoulutusAvain Oy

Transkriptio

1 Koko Kemi kasvattaa vanhempainilta Moninaisuus ja sen huomioiminen kasvatuksessa ja opetuksessa Eija Leinonen, KoulutusAvain Oy

2 Henkilöstön valmentaminen Rekrytointi ja henkilöarviointi Kehittämis- ja hanketoiminta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutukset ja konsultoinnit Psykologi- ja terapiapalvelut Työelämävalmennukset

3 SEGLI Segregaation lieventäminen ja tasaarvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä -kehittämishanke

4 SEGLI - Perustiedot hankkeesta Toteuttajat: KoulutusAvain Oy ja WoM Oy Tavoitteet: Koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolenmukaisen segregaation lieventäminen Kehitetään uusia segregaation lieventämistä edistäviä toimintatapoja oppilaitoksissa sekä TEtoimistojen ja muiden työllisyystoimijoiden työllisyys- ja yrittäjyyspalveluissa Tuotetaan syventävää tietoa nuorten koulutus- ja ammatinvalintaan vaikuttavista tekijöistä Tiedotetaan ja herätetään keskustelua segregaation haitoista ja sen lieventämisen hyödyistä ja keinoista, erityisesti opetusalan ja työhallinnon ammattilaisten sekä oppilaiden vanhempien piirissä, toteuttamalla vuorovaikutteista viestintää koko hankkeen ajan Rahoitus: STM/ESR Toiminta-alueet: Kemi, Kajaani, Suomussalmi, Helsinki

5 Segregaatio = Työ- ja koulutusmarkkinoiden jakaantuminen naisten ja miesten aloihin Naisvaltaisimmat alat v Terveys- ja sosiaalipalvelut, naisia 86,7% Majoitus- ja ravitsemistoiminta, naisia 69% Koulutus, naisia 67,8% Miesvaltaisimmat alat v Rakentaminen, miehiä yli 92% Kuljetus ja varastointi, miehiä 77,5% Teollisuus (sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto), miehiä 75,4%

6 Segregaatio Naiset työskentelevät enemmän julkisella ja miehet yksityisellä sektorilla: työllisistä miehistä noin 82 % ja naisista 56 % yksityisellä sektorilla Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksista on 25 % Muutos on ollut nopea, 2003 osuus oli 7 %, 10 vuotta myöhemmin (2013) 23% Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista Suomessa on 5 naista (2016) Myönteistä kehitystä siinäkin: v naista, v nainen Valtion henkilöstössä lähes fifty-fifty naisia ja miehiä, kuitenkin ylimmässä johdossa vain n. 30 % (2015) Kuntien henkilöstössä 80% naisia, kunnanjohtajina 23%, kaupunkien johtajina 8% (2014)

7 Segregaatio Noin kolmannes yrittäjistä on naisia Naisyrittäjillä keskimäärin miehiä pienemmät yritykset Miesyrittäjien tulot noin 30 prosenttia suuremmat kuin naisyrittäjien Ulkomaalaistaustaisten yrittäjyysaktiivisuus on suurempaa kuin kantaväestön: kolmasosa naisia

8 Segregaatio Työ- ja koulutusmarkkinoiden segregaatio on Suomessa 4. korkein EU:ssa (voimakkaampi segregaatio Virossa, Latviassa ja Slovakiassa) Keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka on noin 18 % miehen palkkaa pienempi (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2014) Työllisyydessä ei suurta eroa, miehillä työttömyys vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisilla

9 Segregaatio Monilla oppimispolun muotoutumiseen vaikuttavilla tekijöillä on taipumus rakentua oppilaiden ja opiskelijoiden sukupuolen mukaan, näitä ovat: kiinnostuksen kohteet opiskeluasenteet luottamus omaan osaamiseen oppimistulokset oppiaine-, oppimäärä- ja kurssivalinnat koulutusala- ja uravalinnat.* * OPH: Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa 2015

10 Segregaatio Nuoret tekevät valinnan sukupuolen, ei niinkään omien mieltymysten ja taipumusten (osaamisen) mukaan Pojat kokevat voimakkaammin saavansa sp mukaista, harvemmin taipumustensa mukaista ohjausta peruskoulussa* Osa pojista näyttää kärsivän ympäristön asettamista sp mukaisista odotuksista* * OPH: Sukupuolenmukaista vaihtelua koululaisten oppimistuloksissa ja asenteissa 2013 ja Aihekokonaisuuksien tavoitteiden toteutumisen seuranta-arviointi 2010

11 Segregaatio PISA2015-tulosten mukaan suomalaisten tyttöjen ja poikien erot luonnontieteissä (oppimistuloksissa) olivat selvät: tytöt sijoittuivat sijalle kaksi, pojat sijalle kymmenen Kuitenkin tytöillä kaikista maista kaikkein vähiten kiinnostusta hankkia tieteellistä tai teknistä ammattia Erot harrastuksissa, harrastusten kustannuksissa, viikkorahoissa Erot syrjäytymisessä

12 Segregaation seurauksia Rajoittaa yksilöiden näkemyksiä itselleen mahdollisista koulutus- ja ammattivalinnoista Estää osaamisen tehokkaan käytön ja oikeanlaisen kohdentumisen (parhaat osaajat oikeissa paikoissa?) Voi aiheuttaa motivoituneisuus- ja sitoutuneisuusongelmia Haittaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa ja estää työmarkkinoiden joustavaa toimintaa Ylläpitää palkkaeroja sukupuolten välillä Estää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista

13 Moninaisuus? Diversiteetti, monimuotoisuus, moninaisuus? Ihmisten erilaisuus yhteisön erilaisuus Ihmisten monenlaisuus yhteisössä/ryhmässä ihmistä määrittävien ja luonnehtivien tekijöiden mukaan Moniulotteinen ominaisuuksien kirjo yhteisössä/ryhmässä

14 U K U P U O L I S Ikä Etninen alkuperä Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti Vammaisuus/Terveydentila Sosiaalinen/Taloudellinen asema Poliittinen näkemys Uskonto/Elämänkatsomus Asuinpaikka Sinikka Mustakallion (WoM Oy) kuvaa mukaellen

15 Moninaisuutta tuottaa myös persoonallisuus Ihmisen persoonallisuus on yksilöllinen tyypillinen tapa 1. Ajatella 2. Tuntea tunteita 3. Toimia Määrittävänä tekijöinä mm. erilaiset temperamentti/käyttäytymistyylit

16 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käsitteiden ero* perustuu suomalaiseen lainsäädäntöön: Tasa-arvolaki: Sukupuolten tasa-arvo Syrjinnän kielto ja tasa-arvon edistäminen Ml. sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva tasa-arvo Yhdenvertaisuuslaki: Syrjintäkielto ja yhdenvertaisuuden edistäminen iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella Moniperusteinen syrjintä = yksilö joutuu syrjinnän kohteeksi monella eri perusteella samanaikaisesti *vrt (gender) equality

17 Tasa-arvohaasteita Suomessa Vahva koulutus- ja työmarkkinoiden segregaatio* Sukupuolineutraalisuuden ihanne: Suomi nähdään hyvänä esimerkkinä tasa-arvoasioissa; naiset työelämässä yhtä paljon kuin miehet, naiset koulutetumpia kuin miehet jne. epätasaarvoa ei tunnisteta, eikä sitä, että tasa-arvo koskee sekä naisia että miehiä Tasa-arvo jo saavutettu? Pysyvä olotila? Sukupuolineutraalisuus koulutuksessa, kaikkia kohdellaan samanarvoisesti Vahvat stereotypiat tytöistä ja pojista, naisten ja miesten tehtävistä ja töistä * segregaatio=koulutus- ja työmarkkinoiden jakaantuminen sukupuolen mukaan

18 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta Kemin päiväkodeissa ollaan parastaikaa käymässä lasten kanssa keskusteluja tasaarvoon liittyen. Tähän saakka käydyt keskustelut ovat vahvistaneet, että lapset ovat hyvin avoimia mitä tulee leikkeihin, leikkikavereihin ja leluihin. Jo 3-4 -vuotiaat tunnistavat ns. tyttöjen ja poikien lelut ja leikit, mutta tutuista valinnoista myös poiketaan. Haastatellut 5-6 -vuotiaat eivät tunnistaneet sukupuolella olevan mitään merkitystä, heidän mukaansa kaikki voivat leikkiä kaikkia leikkejä, vaikka hekin toki tunnistavat ne perinteiset tyttöjen ja poikien leikit ja lelut. Päiväkoti-ikäiset toivat selvästi myös esiin, että kaikki pystyvät kaikkeen, osaaminen ei siis ole lasten mielestä sukupuoleen liittyvä kysymys. Myös leikkikavereiksi halutaan pääsääntöisesti sekä tyttöjä että poikia.

19 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta Kysyttäessä voiko päiväkodissa olla vapaasti sellainen kuin on ja tehdä sellaisia asioita mitkä itseä kiinnostaa ja mitä haluaa, niin lapset kokivat pääsääntöisesti voivan tehdä itseä kiinnostavia asioita, tosin, joku 5-6- vuotiaista totesi Keskikokoisesti voi leikkiä mitä haluaa. Sopimattomiksi tunnistettuja asioita olivat lasten mukaan sääntöihin liittyvät asiat, kuten ei saa lähteä nukkarista [=nukkuma/lepohuone], ei saa juosta sisällä, ei saa riehua ja ei saa katsoa telkkaria, eikä saa olla pelata tietokoneella.

20 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta Lasten ajatusmaailma rakentuu päiväkotiiässä hyvin konkreettisista asioista, mikä näkyi myös kysyttäessä, mitä lapset ajattelevat tasa-arvolla tarkoitettavan: "Vähän niinku tasapaino." 4v. "Että on ympyrä ja kolmio." 4v. "Että, siinä on kolikot vähissä ja ei voi enää maksaa." 3v. "Aarretta." 4v. Se on tasapainoa. 5/6v Että kaikki on tasaista. 5/6v Miehet hoitaa puun sahaamisen. 5/6v Jos on karkkia, niin annetaan kaikille. 5/6v Tasa-arvo on reilua. 5v Sitä, että molemmat äitien lapset on yhtä tärkeitä 5/6v Sitä, että on kiva olla 5/6v Yhtä paljon on toisella, toisella on yhtä paljon tavaraa 5/6 v Arvoesineitä on yhtä paljon. Että pelissä on saman verran ihmisiä [joukkueissa] 5/6v

21 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta Haastatellut päiväkoti-ikäiset lapset suhtautuvat siis pääsääntöisesti hyvin avoimesti leikkeihin, leluihin ja leikkikavereihin sukupuolesta riippumatta. Kuitenkin yhdessä asiassa 5-6 -vuotiaat olivat ehdottomia: tytöt ja pojat voivat käyttää samoja värejä esim. vaatteissa, mutta pojat eivät voi käyttää pinkkiä

22 1 koulu, 7.9 vuotiaat, 15 haastateltua Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 1. Mitä tasa-arvo tarkoittaa? Mitä tasa-arvo on? Kaikkia kohdellaan samanarvoisesti, kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat, kaikilla on samat säännöt, kaikilla on samat oikeudet ja sananvapaus. 2. Mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa? Yhdenvertaisuus on melkein sama asia kuin tasa-arvo. Yksilö saa olla oma itsensä ja käyttäytyä miten haluaa, kunhan se ei riko lakia. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla.

23 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 3. Kohtelevatko tytöt ja pojat toisiaan samalla tavalla? Jos ei millä tavoin ei? Eivät. Heillä on erilaisia asioita, joista he pitävät. Pojat saattavat kohdella tyttöjä hennommin kuin poikia. Pojat puhuvat ronskimmin kun taas tytöt ovat hienovaraisempia. Tyttöjä yleensä pidetään herkempinä, fiksumpina ja ulkonäkökeskeisimpinä ja poikia kovempina, urheilullisempina ja huonompina koulussa.

24 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 4. Kohtelevatko aikuiset tyttöjä ja poikia samalla tavalla? Jos ei millä tavoin ei? Riippuu ihmisestä, mutta kotona vanhemmat saattavat antaa enemmän kotitöitä tytöille kuin pojille. Opettajat saattavat olla pojille tiukempia kuin tytöille. Koulussa opettaja kiinnittää enemmän huomiota poikiin kuin tyttöihin, koska pojat yleensä meluavat enemmän oppitunnilla.

25 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 5. Kohtelevatko oppilaat erilaisia oppilaita (maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt) samalla tavalla? Jos ei - millä tavoin ei? Riippuu ihmisestä, mutta usein maahanmuuttajat ja vammaiset saavat enemmän kritiikkiä osakseen kuin muut. Heitä saatetaan myös kiusata tai vältellä tai sääliä tai heille ollaan ylikilttejä.

26 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 6. Suhtaudutko itse samalla tavalla tyttöihin ja poikiin? Jos et missä on eroa? Osa suhtautuu, osa ei. Tehdään eri asioita poikien kuin tyttöjen kanssa. Miespuolisille kavereille voi heittää vähän rajumpaa huumoria kuin tytöille [poika]. Koulussa pojille 8 on tosi hyvä arvosana, kun taas tytöt haluavat kymppejä.

27 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 7. Odotetaanko sinun tekevän joitain asioita vain sen takia, että olet tyttö/poika? Mitä? Riippuu henkilöstä ja tilanteesta. Joskus oletetaan, etten jaksa kantaa tai tehdä jotakin koska olen tyttö. Tyttöjen oletetaan automaattisesti olevan kiinnostuneita ns. tyttöjen jutuista. Ehkä tiettyjä kotitöitä pidetään naisten hommina.

28 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 8. Jos olisit poika, odotettaisiinko sinun käyttäytyvän toisin kuin nyt, kun olet tyttö? / Jos olisit tyttö, odotettaisiinko sinun käyttäytyvän toisin kuin nyt, kun olet poika? Mielipiteet jakaantuivat tämän kysymyksen suhteen. Osa oli sitä mieltä, että heidän odotettaisiin käyttäytyvän toisin, jos he olisivat eri sukupuolen edustajia. Jos olisin poika, pitäisi ehkäpä olla enemmän kovis. Jos olisin poika, saisin ehkä olla hyväksytysti hieman rauhattomampi. Varmaan harrastuksissa ja uravalinnoissa minun odotettaisiin käyttäytyvän eri tavalla, jos en olisikaan poika/tyttö.

29 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 9. Tunnetko olosi turvalliseksi koulussamme? Jos et, missä ja milloin et tunne oloasi turvalliseksi? Kaikki 15 vastaajaa tunsivat olonsa turvalliseksi koulussamme.

30 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 10. Tyttö, onko sinulla koulussa poikia kavereina? / Poika, onko sinulla koulussa tyttöjä kavereina? Ei varsinaisesti, mutta meidän luokkalaisten kanssa on hyvä jutella. Minulla on koulussa enemmän poikia kavereina kuin tyttöjä [tyttö].

31 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 11. Miten koulussamme suhtaudutaan tyttöjen ja poikien väliseen kaveruuteen? Ajatellaan heti, että seurustellaan. Osa oppilaista koki, että tyttöjen ja poikien välinen kaveruus on ihan ok. Jos olet poika, jolla on enimmäkseen tyttöjä kaverina sinua saatetaan haukkua homoksi.

32 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 12. Miten koulussamme suhtaudutaan ihmisten moninaisuuteen, esim. sukupuoli/seksuaalivähemmistöihin? Moni koki, että sukupuoli/seksuaalivähemmistöihin suhtaudutaan negatiivisesti ja halveksuen.

33 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 13. Miten aikuisten tulisi edistää kaikkien tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta? Aikuisten tulisi opettaa lapsia olemaan ystävällisiä kaikille. Aikuisten tulisi kohdella kaikkia samalla tavalla olemalla itse tasapuolinen.

34 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 14. Millaisia ammattihaaveita sinulla on? Millä perusteella valitset tulevan ammattisi? Monia ammattihaaveita mainittiin, mm. lentäjä, poliisi, hätäpäivystäjä, lääkäri, rikosetsivä, koodaaja, muusikko, tanssija, kokki, syyttäjä ja sisustussuunnittelija. Monet nuoret valitsevat tulevan ammattinsa sen perusteella mikä heitä itseä kiinnostaa. Myös halu auttaa ihmisiä näkyi monien ammattihaaveissa.

35 Lasten ja nuorten ajatuksia tasa-arvosta 15. Onko sukupuolella merkitystä ammattia valitessa? Jos on miten se vaikuttaa? Suurin osa oli sitä mieltä, että sillä ei ole merkitystä. Mutta osa koki sen merkityksekkääksi ammattia valittaessa, mutta ei osannut selittää millä tavalla. Osa koki, että on olemassa ns. naisten ja miesten ammatteja, mutta kaikkien pitäisi saada työskennellä siinä ammatissa ja alalla, joka heitä todellakin kiinnostaa.

36 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus kasvatuksessa ja koulutuksessa - mitä me voimme tehdä? Sukupuolten (ja muiden väestöryhmien) välisten erojen huomioiminen, ilman stereotypioiden määrittämää kohtelua, asennetta, toimintaa Sukupuoli- ja muiden väestöryhmien sisäisten erojen huomioiminen, on erilaisia miehiä, erilaisia naisia, erilaisia poikia, erilaisia tyttöjä, erilaisia maahanmuuttajapoikia, maahanmuuttajatyttöjä Monenlaisuuden ja erilaisuuden arvostaminen Oman ajattelutavan ja tekemisen arviointi Opetuksen ja ohjauksen kehittäminen

37 Oman ajatusten ja asenteiden arviointi moninaisuuden näkökulmasta Millaisia ominaisuuksia yhdistän tyttöihin/poikiin/naisiin/miehiin? ovatko kaikki tytöt/pojat/naiset/miehet samanlaisia? Miten minä suhtaudun tyttöihin/poikiin/naisiin/miehiin? Toiminko eri tavalla tyttöjen/poikien/naisten/miesten kanssa? Jos toimin, miksi?

38 SEGLI-yhteyshenkilö (Kemi) Eija Leinonen,,