Polvijärven varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Polvijärven varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuosisuunnitelma Opetushallitus määräsi uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Joensuun seudun uuden varhaiskasvatussuunnitelman ovat yhdessä laatineet Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi ja Heinävesi. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön alkaen. Polvijärven vuosisuunnitelma täydentää Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaa. Osa Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelman kohdista on määritelty kuntakohtaisesti sovittaviksi, jotka voidaan kirjata tähän varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmaan. Myös esiopetukseen tulee laatia vuosisuunnitelma ja se on yhdistetty tähän suunnitelmaan. Yksikön nimi: Vuosisuunnitelma on käsitelty henkilöstön kanssa: ja Vuosisuunnitelman arviointi on käsitelty henkilöstön kanssa: Varhaiskasvatuksen toimintamuodot: Päiväkoti Peukaloinen, Rinnetie 12, Polvijärvi Sotkuman päiväkoti, Käsämäntie 6a, Sotkuma Rukkitien ryhmäperhepäiväkoti, Rukkitie 12, Polvijärvi Perhepäivähoitajat, koulutoimisto/hallinto, Polvijärventie 4, Polvijärvi Vuorohoito järjestetään ensisijaisesti päiväkoti Peukaloisessa. Esiopetusta tarjotaan päiväkoti Peukaloisessa ja Sotkuman päiväkodissa. Muusta varhaiskasvatuksesta sovitaan tarvittaessa erikseen (esimerkiksi kolmiperhepäivähoito, tilapäinen hoito). Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lisätiedot: 1(11)

2 1. Varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen yhteistyö Arviointi: 1.1. Kuntataso Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluohjausta tarjotaan päiväkodeissa ja koulutoimistolla. Varhaiskasvatuksen laskutus toteutetaan koulutoimistolla. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan yhteisiä retkiä, vanhempainiltoja, juhlia ja tapahtumia yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Työyhteisöiltoja järjestetään koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle. 2. Yhteistyö esi- ja perusopetuksen kanssa Arviointi: 2.1. Kuntataso Polvijärven kunnan esiopetuksen henkilöstö kokoontuvat säännöllisesti esiopetuksen pedagogiseen tiimiin. Tiimin vetäjänä toimii Sotkuman päiväkodin vastaava lastentarhanopettaja. Tiimin tavoitteena on toteuttaa jatkuvaa toiminnan arviointia ja suunnitella toimenpiteitä, joilla edistetään lasten nivelvaiheen siirtymää varhaiskasvatuksesta perusopetukseen yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Perusopetuksen kanssa tehdään yhteisiä projekteja esimerkiksi lukupiirit, teatterivierailut, pelit ja muu vastaava toiminta. Keväällä esikouluun/kouluun tutustuminen sekä tiedonsiirtopalaverit. Esiopetuksen oppilaalle sovitaan kummiluokka/kummioppilaat koulusta. Jo perusopetukseen siirtyneet esioppilaat voivat vierailla esiopetuksessa. Esiopetuksessa tutustutaan joustavan alkuopetuksen käytänteisiin yhteistyössä Joensuun seudun ja LOISTO-verkoston toimijoiden kanssa. Kartoitetaan kunnan mahdollisuuksia joustavan alkuopetuksen toteuttamiseen. 2(11)

3 Esiopetuksessa tehdään yhteistyötä myös iltapäivätoiminnan ja eri hankkeiden kanssa. 3. Kehittämiskohteet, kehittämisen toimenpiteet sekä arviointi: 3.1. Varhaiskasvatus Arviointi: Kuntataso Polvijärven kunta on mukana: 1) valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen LOISTO-kehittämisverkostossa. Siinä kehittämiskohteet on jaettu neljään teemaan: pedagogiikka, toimintakulttuuri, johtaminen sekä seuranta ja arviointi. 2) valtakunnallisessa VARDA-yhteistyöryhmässä. 3) Joensuun seudulla toteutettavassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä ja hankkeissa. 1. Kehittämiskohde: Pedagogiikan kehittäminen Varhaiskasvatussuunnitelman uudistusten sisäistäminen ja ryhmävasun käyttöönotto eli henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Ryhmävasun keskeisimmät tavoitteet ja toimenpiteet avataan vanhemmille. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus osallistua ryhmävasun suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin. Havainnollistaminen voi tapahtua lasten kertomuksin, valokuvin tai muulla sopivalla tavalla. Tiimit tunnistavat hyviä käytänteitä. Jatkuvaa arviointia hyödyntäen otetaan käyttöön uusia pedagogisesti laadukkaita toimintatapoja niitä edelleen kehittäen. Kaikkiea varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa positiivinen pedagogiikka. koulutukset ja muu henkilöstön osaamisen kehittäminen yhteistyössä verkostojen kanssa (vertaisoppiminen) seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman ja ryhmävasun toteuttaminen: suunnittelu tiimipalavereissa, mm. vasukeskusteluista nousseiden tavoitteiden yhteen sovittamiseksi sekä toiminnan arviointi jatkuvaa arviointia toteuttaen. 3(11)

4 2. Kehittämiskohde: Toimintakulttuurin kehittäminen Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan oppivan yhteisön rakentuminen. Toiminnassa tuetaan kollegiaalista oppimista, tiedon ja käytänteiden jakamista. Samalla mahdollistetaan uusien toimintamallien kokeileminen ja niiden arviointi. Vuorovaikutussuhteiden pysyvyys on tärkeä arvo, jota mahdollistetaan kiinnittämällä huomiota henkilöstön pysyvyyteen ja toimintaan sitoutumiseen. Lasten ja huoltajien osallisuus on toimintavuoden yhtenä arviointi- ja painopistekohteena. Lapset tuntevat tulleensa kuulluiksi. Heillä on tieto, että he voivat lapsiryhmässä vaikuttaa häntä koskeviin asioihin. Huoltajia kuullaan, pyydetään palautetta ja rohkaistaan vaikuttamaan päiväkodin ja lapsiryhmän arkeen. Arvioidaan huoltajilta tulevaa palautetta sekä ideoita suhteessa yksikön toimintaan. Leikki- ja oppimisympäristöt rakennetaan lapsilähtöisesti. Lapset tulevat kuulluksi sekä tarpeet ja ideat näkyviksi ympäristöjen suunnittelussa. Ympäristöjen arviointia ja kehittämistä suoritetaan yhdessä lasten kanssa. koulutukset (mm. yhdessä Outokummun kaupungin ja Joensuun seutukuntien kanssa sekä valtakunnallisesti järjestettäviin koulutuksiin osallistuen) toiminnan jatkuva havainnointi, kriittinen tarkastelu ja arviointi itseohjautuvasti ja tiimissä arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi Edivan-kehittämisvalikon lomakkeita 4(11)

5 3. Kehittämiskohde: Johtamisen kehittäminen Lähiesimiesten tehtävänkuvissa huomioidaan, että aikaa jää riittävästi pedagogiseen ja osallistavaan johtamiseen. Uudistetaan pedagogiikan tueksi varhaiskasvatustoimijoiden vuorovaikutusrakenteita (yksilö, yhteisö ja verkostotasoilla). Näitä ovat esimerkiksi kehitys- ja pedagogiset keskustelut työntekijöiden kanssa, eri työntekijöiden väliset tiimi- ja teemakeskustelut. Toimintavuonna mahdollistetaan ja tuetaan lastentarhanopettajia vertaissuunnitteluun, henkilöstön sisäiseen koulutukseen ja tiedonjakamiseen. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen osalta tehdään arviointia, jossa on mahdollista arvioida suunnitelmallisen toiminnan toteutumisen ja arvioinnin johtamista. Tehtävänkuvien päivittäminen. Lastentarhanopettajan pedagogisen johtamisvastuun tiedostaminen ja johtamisen tukeminen tiimityöskentelyssä ja osana varhaiskasvatusyksikköä käydään läpi kaikkien lastentarhanopettajana toimivien kanssa. Tehtävänkuvista annetaan selkeää tietoa henkilöstölle. Käydään päivitetyt tehtävänkuvat ja vastuut läpi henkilöstön kanssa. 5(11)

6 4. Kehittämiskohde: Seuranta ja arviointi Arviointikäytänteitä eri yksiköiden välillä yhdenmukaistetaan. Lasten ja huoltajien osallistaminen arviointiin mahdollistetaan aiempaa systemaattisemmin. Arvioinnissa hyödynnetään sähköisiä arviointitapoja (esimerkiksi Webropol- ja Wilma kyselyjä). Kokeillaan vertaisarviointia yksikoiden tai Joensuun seudun toimijoiden välillä. Perustetaan paikallinen arviointiryhmä, yksikkö ja kuntatasolla mm. Edivan lomakkeiden hyödyntäminen. Seudulliseen arviointiin osallistuminen nähdään tärkeänä (toimintavuonna erityisesti osallisuuden toteutuminen on yhtenä arvioinnin kohteena). Valtakunnalliseen arviointiin osallistuminen (Karvi, OPH, Loisto). Arviointi on vahvasti työn tukena ja kehittämisen välineenä. 6(11)

7 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen: Vasut (lapsi- ja ryhmävasu) toimitetaan sähköiseen muotoon. Varhaiskasvatuksen ja huoltajien väliseen tiedonsiirtoon hyödynnetään sähköistä tiedotuskanavaa Esiopetus Keskeiset toimenpiteet Järjestetään henkilöstölle riittävä koulutus sekä toimivat laitteet (Mediakeskus, PTTK). Mahdollistetaan TVT-laitteiden monipuolisempi hyödyntäminen toiminnassa lasten kanssa. TVT-laitteiden pedagoginen hyödyntäminen on toimintavuonna erityisenä kehittämisen alueena. Kokeillaan erilaisia tapoja huoltajien osaamisen hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa Kuntataso 1. Kehittämiskohde: Toimintakulttuurin kehittäminen Huomioidaan edellisen vuoden arvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadun palautteen kehittämistoiveet toiminnan suunnittelussa ja edelleen kehittämisessä. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon esiopetuksen eheytetty luonne ja laaja-alaisen osaamisen mahdollistuminen. Esiopetuksen pedagoginen tiimi varmistaa, että molemmissa esiopetusyksiköissä on yhteiset linjaukset ja käytössä samanlaiset havainnointi- ja arviointilomakkeet. Esiopetuksen pedagoginen tiimi kokoontuu sovitusti ja tiedottaa asioista esiopetuksen muulle henkilöstölle. Arviointi: 7(11)

8 2. Kehittämiskohde: Lasten osallisuuden parantaminen Suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan esiopetuksen toimintaa enemmän yhdessä lasten kanssa. Huomioidaan paremmin lasten kiinnostuksenkohteet ja vahvuudet sekä heidän itsensä asettamat tavoitteet oppimiselle. Käytetään erilaisia dokumentointitapoja, joilla toimintaa ja oppimista tehdään näkyvämmäksi samalla tarkastellaan, voidaanko kasvattajien tai ympäristön toimintaa muuttaa lasta ja lapsiryhmän tarpeita paremmin vastaavaksi. Harjoitellaan itsearviointitaitoja. 4. Yhteistyö varhaiskasvatusta tukevien palveluiden ja toimijoiden kanssa Arviointi: 4.1. Kuntataso Säännöllisesti kokoontuva Laku/Lasu ryhmä, johon kuuluvat sivistysjohtaja, varhaiskasvatusvastaava ja/tai kelto, terveydenhoitaja, psykologi, perheohjaaja, kasvatusohjaaja, sosiaaliohjaaja ja/tai työntekijä. Yhteistyön tavoitteena havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne lapset ja perheet, jotka tarvitsevat tukea ja tarjota heille tukea oikea-aikaisesti. Luodaan rakenteet, jotka mahdollistavat terveydenhoitajan ja hammashoitajan säännölliset vierailut ja ehkäisevän suun terveydenhuollon käytänteet ja hyvinvointityön käytänteet lapsiryhmässä. Yhteistyö teknisen toimen kanssa: kiinteistönhoitajat käyvät säännöllisesti ja erikseen pyydettäessä, muut säännölliset tarkastukset eri yksiköissä (rakennusten kunto, melutason mittaukset). Yhteistyö ruokapalveluiden kanssa: erityisruokavalioista ilmoittaminen, toiveet ruokalistaan, tarvikkeet lasten kanssa leipomiseen 8(11)

9 Yhteistyö siivouspalveluiden kanssa: sopiminen siivouksen aikatauluttamisesta eri ryhmissä, lasten pitkäkestoisten leikkien ja siivouksen yhteensovittaminen. Seudullisesti/maakunnallisesti Lape Sivistystoimen yhteistyö omassa ja Joensuun seudun kunnissa (hankkeet). 5. Yhteistyö muiden paikallisten tahojen, kuten urheiluseurojen, seurakuntien ja eri järjestöjen kanssa 5.1. Kuntataso Seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö siten, että se on erilaisia katsomuksia kunnioittavaa ja luonteeltaan lapsiryhmässä edustettuna oleviin katsomuksiin tutustumista, ei uskonnonharjoittamista, esim. työntekijöiden vierailut lapsiryhmissä ja lapsiryhmien tutustumiskäynnit kirkkoon. Vapaa-aikatoimen kanssa tehtävä yhteistyö: elokuvat, konsertit yms. Kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö: kirjastokäynnit/ kirjastoauto, satutunnit, yhteiset näyttelyt Pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa tehtävä yhteistyö: esim. palo- ja poliisiautoon, ambulanssiin ja muihin työvälineisiin tutustuminen, ammatin esittelyä Eri järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö: esim. urheiluseurojen pelipäivät ja tiedottaminen luistelukoulusta ja jäähallin vapaavuoroista, Marttojen kanssa piirakanpaisto, Tilkkusten kanssa käsityöprojekti Vanhempien työhön tutustuminen: työpaikkavierailut, työn esittely varhaiskasvatus-/esiopetusyksikössä Kierrätysopastusta Puhas Oy:ltä Arviointi: 9(11)

10 6. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki 6.1. Varhaiskasvatus ja esiopetus Arviointi: Kuntataso Kunnassa on 1 kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto), joka käy säännöllisesti kaikissa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmissä, myös perhepäivähoitajien luona. Työ sisältää sekä lasten kanssa toimimista että henkilöstön konsultaatiota. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on käytössä kolmiportainen tuki: yleinen, tehostettu ja erityinen. Tarvittava tuki järjestetään lapselle siihen ryhmään, jossa hän on. Erityisryhmiä ei kunnassa ole. Esiopetuksessa erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja hänelle toimitetun pedagogisen selvityksen pohjalta, tehostetusta tuesta päätös tehdään monialaiseen pedagogiseen arvioon perustuen (kelto, esiopettaja). Varhaiskasvatuksessa ei em. tilanteissa tarvitse tehdä viranhaltijapäätöstä, vaan ratkaisu erityisestä tai tehostetusta tuesta tehdään monialaisesti Esiopetus ja esiopetuksen lukuvuoden vuosisuunnitelma Arviointi: Kuntataso Esiopetuksen lastentarhanopettajat kokoontuvat säännöllisesti tiimipalaveriin, jonka lisäksi toimii kunnan koko esiopetuksen yhteen kokoava esiopetuksen pedagoginen tiimi. 10(11)

11 7. Muuta tarkennettavaa: Tiedottamiskäytännöt Lapsiryhmien toiminnasta tiedotetaan pääsääntöisesti ryhmien ilmoitustaululla ja kotiin jaettavilla paperitiedotteilla. Pedanetin käyttöä tiedottamisessa edelleen kehitetään ja lisätään. easointi palvelee myös isompien varhaiskasvatusyksiköiden huoltajia. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen ja kotien välisinä viestintävälineinä toimivat pääsääntöisesti tekstiviestit ja puhelinsoitot. Esiopetuksessa on käytössä myös wilma. Vuorohoidon käytännöt Vuorohoidolla tarkoitetaan ilta-, yö - ja viikonloppuhoitoa ja sitä järjestetään tarvittaessa huoltajien työstä tai opiskeluista johtuen pääsääntöisesti kirkonkylällä Peukaloisessa. Toiminta loma-aikoina Loma-aikoina (kesä-, syys- ja talvilomat, juhlapyhät) toimintaa voidaan tarvittaessa keskittää joko Sotkumaan tai kirkonkylälle. Seudullinen yhteistyö Seudullinen yhteistyö on tiivistä ja sitä kehitetään edelleen, mm. yhteiset koulutukset, vertaistuki. LAPE-muutosohjelma, kunta-lape-ryhmä, kunta-hyte-hanke 8. Seuraavassa vuosisuunnitelmassa huomioitavaa (täydennetään vuosisuunnitelman arvioinnin yhteydessä): Huoltajien sitoutuminen sähköiseen hoitoaikojen ilmoittamiseen on toiminnan suunnittelun kannalta tärkeää. Ilmoitusten tulee tapahtua aikatauluihin sitoutuen. Esiopetuksen järjestämistä tulee pohtia, koska kirkonkylän päiväkoti Peukaloinen ei tarjoa riittävästi paikkoja jatkossa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen lapsille. Esiopetuskelpoisten lastentarhanopettajien saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. 11(11)