Kouluttautumisen kannustimet ja verotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluttautumisen kannustimet ja verotus"

Transkriptio

1 Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto 1. Johdanto Empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen suhteen. Tästä huolimatta verotuksella voi olla merkittäviä dynaamisia vaikutuksia työn tarjontaan esimerkiksi sitä kautta, että verotus voi vaikuttaa koulutusvalintoihin. Verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin riippuvat pitkälti verotuksen progressiivisuudesta, ja siitä missä määrin koulutusinvestoinnit vaativat aikaa, vaivannäköä, ja rahallisia panostuksia esimerkiksi mahdollisiin lukukausimaksuihin ja oppikirjoihin, ja missä määrin eri ammateissa toimimiseen liittyy ei-rahallisia tuottoja. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi ensin verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin ilman työvoiman liikkuvuutta. Tämän jälkeen käsittelen koulutettujen ja opiskelijoiden liikkuvuuden vaikutuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden kannustimiin rahoittaa koulutusta julkisesti. Käsittelen sekä valtioiden yleisiä kannustimia rahoittaa koulutusta, että valintoja siitä, millaista koulutusta tarjotaan, keskittyen valintaan kansainvälisesti liikkuvan ja maaspesifin koulutuksen välillä. Lopuksi esitän mahdollisen ratkaisun sille, miten koulutuksen julkisen tuen tehokkuutta voitaisiin parantaa Euroopan unionissa. 2. Verotus ja koulutuskannustimet ilman työvoiman liikkuvuutta 2.1. Verotus ja koulutus ilman epävarmuutta Yksinkertaisin taloudellinen perusmalli olettaa, että kansalaiset jakavat aikansa kouluttautumiseen ja sen jälkeen työn tarjontaan, eikä koulutuksen tuottoihin liity epävarmuutta. Mikäli koulutuksesta ei aiheudu rahallisia kustannuksia, koulutuksen kustannukset koostuvat koulutusaikana menetetyistä palkkatuloista. Jos käytössä on line- 1

2 aarinen verotus (kaikkia tuloja verotetaan vakioisella rajaveroasteella) ja koulutuksesta ei aiheudu muita kustannuksia kuin menetetty palkkatulo, koulutuksen kustannukset tulevat efektiivisesti verovähennettyä. Jos työn tarjonta on joustamatonta, niin vakioinen rajaveroaste ei tällöin vaikuta koulutusvalintaan. Jos työn tarjonta laskee veroasteen noustessa, niin myös proportionaalinen verotus vähentää koulutusinvestointeja. Otetaan seuraavaksi huomioon koulutukseen liittyvät rahalliset kustannukset. Mikäli rahalliset kustannukset ovat verovähennyskelpoisia, tai valtio tukee niitä suoraan samalla prosenttiosuudella kuin koulutuksen tuottoja verotetaan, niin tuloverotuksella on taaskin vaikutusta koulutukseen vain siinä määrin kuin työn tarjonta on joustavaa. Mikäli koulutuksen rahallisia kustannuksia tuetaan suuremmalla osuudella kuin palkkatuloja verotetaan, esimerkiksi opiskelijoille ilmaisen koulutuksen kautta, opiskelijoiden voi odottaa käyttävän enemmän aikaa koulutukseen kuin ilman verotusta ja koulutuksen julkista tukea. Vastaava tulos seuraa jos osa koulutuksen tuotoista on eirahallisia, esimerkiksi miellyttävämmän työympäristön muodossa. Tällöin verotus lisäisi kouluttautumista. Myös proportionaalinen verotus vähentää opiskelijoiden kannustimia investoida eirahalliseen vaivannäköön siinä määrin kuin heidän motiivinsa perustuu pyrkimykseen kasvattaa tulevia käytettävissä olevia tuloja. Näin ollen korkean verotuksen maissa voi odottaa opiskelijoiden opiskelevan vähemmän ahkerasti kuin matalamman verotuksen maissa, mikäli tarjottavan koulutuksen taso olisi sama. Mikäli verotus on progressiivista, opiskeluajan menetetty palkkatulo olisi kevyemmin verotettua kuin koulutuksen tuotot korkeampina lisätuloina myöhemmin työelämässä. Progressiivinen verotus merkitsee, että saman bruttoelinkaaritulon lyhyempänä aikana ansaitsevan henkilön nettoelinkaaritulo jää pienemmäksi. Siten progressiivinen verotus pienentää kannustimia kouluttautua. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on syytä huomioida koulutukselle annettava julkinen tuki ja koulutettuna työskentelyyn mahdollisesti liittyvät ei-rahalliset edut, jotka puolestaan lisäävät kannustimia kouluttautua. Vastaavasti koulutukseen liittyvä vaivannäkö puolestaan lisää verotuksen kielteisiä kannustinvaikutuksia opiskelijoiden vaivannäköön myös progressiivisen verotuksen tapauksessa. 2

3 Sekä lineaarisella että progressiivisella verotuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kannustimiin investoida eri alojen koulutukseen. Korkeampi verotus rohkaisee valitsemaan opintoaloja, joilla opiskelua tai työskentelyä pidetään helpompana, miellyttävämpänä tai kiinnostavampana, vaikka näillä aloilla maksettava palkka olisi matalampi. Täten verotus voi vaikuttaa eri alojen suosioon opiskelijoiden keskuudessa sekä siihen, millaisia sivuaineita opiskelijat valitsevat, vähentäen palkkaerojen ohjausvaikutuksia Verotus ja koulutus epävarmuuden vallitessa Epävarmuuden vaikutukset valittavaan koulutukseen riippuvat siitä, kasvaako vai väheneekö tuloepävarmuus koulutuksen pituuden mukana. Levhari ja Weiss osoittavat, että riskiä kaihtavat nuoret valitsevat pitemmän (lyhyemmän) koulutuksen epävarmuuden vallitessa, jos epävarmuus pienenee (kasvaa) koulutuksen pituuden mukana. Se, käykö näin, on empiirinen kysymys. Työttömyysriski on suurempi heikommin koulutetuille, mutta toisaalta korkeasti koulutettujen palkkahajonta on yleensä suurempi. Yleisesti ottaen epävarmuus ajaa kohti suhteellisen riskittömiä koulutusvalintoja. Eaton ja Rosen (1980) osoittavat, että mikäli tuloriskit kasvavat koulutuksen pituuden myötä niin ainakin maltillinen tulojen uudelleenjako lineaarisen verojärjestelmän kautta parantaa tehokkuutta. Tasaamalla tuloriskejä valtio lisää riskiä kaihtavien nuorten valmiuksia investoida koulutukseen. Progressiivisen verotuksen vaikutus on epäselvä. Toisaalta voisi ajatella verotuksen progression tarjoavan lisävakuutusta, mutta toisaalta se johtaa koulutuksen tuottojen verottamiseen korkeammalla veroasteella kuin menetetyt palkkatulot ovat vähennyskelpoisia. Mitä korkeammaksi verotuksen progressio kasvaa, sitä todennäköisemmin sillä on haitallinen vaikutus koulutusinvestointeihin myös epävarmuuden vallitessa. Ainakin maltillisella tulojen uudelleenjaolla ja koulutuksen julkisella tuella saattaa olla positiivia tehokkuusvaikutuksia sitä kautta, että se rohkaisee riskipitoisempia koulutusvalintoja. 3

4 2.3. Koulutuksen julkinen tuki Suuressa osassa Euroopan unionia koulutus on rahoitettu pääosin julkisesti. Keskeisenä perusteluna tälle on esitetty mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen. Ilman epävarmuutta koulutuksen tulevista tuotoista valtion takaama opintolaina olisi kuitenkin yksiselitteisesti tehokkaampi ratkaisu kuin verovaroilla rahoitettu koulutus. Epävarmuuden vallitessa koulutuksen julkinen rahoittaminen voi olla perusteltua tehokkuussyistä jopa ilman tulojen uudelleenjakotavoitteita. Nämä tehokkuusmotiivit palautuvat pitkälti eroihin henkiseen ja fyysiseen pääomaan tehtävien investointien välillä. Henkinen pääoma on sitoutunut sitä hankkineisiin ihmisiin, eikä sitä voida siirtää yhdestä ihmisestä toiseen. Se on siten epälikvidiä varallisuutta. Tämän vuoksi yksilöt eivät voi hajauttaa erilaisiin henkisen pääoman muotoihin tekemiään investointeja samalla tavalla kuin esimerkiksi sijoituksia eri arvopapereihin. Nuoret joutuvat valitsemaan koulutusalansa ennen kuin he tietävät, millainen tilanne työmarkkinoilla vallitsee heidän valmistumisensa jälkeen. Näin ollen koulutusala joudutaan valitsemaan epävarmuuden vallitessa siitä, millaisen tuoton eri alojen koulutus tulevaisuudessa antaa. Lisäksi koulutusvalintoja tehtäessä useimmilla ihmisillä on vain epätäydelliset tiedot omista kyvyistään. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida jakaa markkinoilla myöskään hajauttamalla niiden omistus. Fyysiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä voidaan jakaa esimerkiksi osakeyhtiöiden hajautetun omistuksen kautta. Sopimukset, joissa nuori sitoutuisi maksamaan tietyn osan tulevista tuloistaan yksityiselle sijoittajalle ovat laittomia ja vähintään moraalisesti arveluttavia. Tämä on perusteltua, koska tämäntyyppiset sopimukset voisivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin ja velkaorjuutta muistuttaviin tilanteisiin. Ikävä kyllä, tämän kiellon sivuvaikutuksena taloudesta puuttuvat pääomamarkkinat koulutuksen tuottojen ja kustannusten jakamiseksi yksityisten sopimusten kautta. Talousteoria onkin osoittanut, että joidenkin markkinoiden puuttuessa hajautettu markkinaratkaisu ei yleensä johda parhaaseen ja tehokkaimpaan mahdolliseen lopputulokseen, vaan julkisen vallan hyvin suunnitellulla interventiolla voidaan parantaa tehokkuutta. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida myöskään vakuuttaa samalla tavalla kuin fyysiseen pääomaan liittyviä riskejä. Koska yksilöillä on 4

5 itsestään parempaa tietoa kuin mahdollisella vakuutuksen tarjoajalla, vapaaehtoinen uravakuutus kärsisi ns. kielteisestä valikoitumisesta. Sen haluaisivat ottaa vain ne kansalaiset, jotka odottaisivat koulutusinvestoinneiltaan keskimääräistä pienempiä tuloja. Tällainen epäsymmetrisen informaation läsnäolo voisi estää vapaaehtoisen tulovakuutuksen syntymisen jopa silloin, kun kansalaisilla olisi lain mukaan mahdollisuus sitoutua maksamaan tietty osa tulevista tuloistaan vakuutuksenantajille. 3. Verotus ja koulutuskannustimet työvoiman ollessa liikkuvaa 3.1. Yksityiset kannustimet Tuottavuuseroihin perustuva muuttoliike parantaa taloudellista tehokkuutta ja voi alentaa työttömyyttä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Eurooppaa alempi työttömyys selittyy osittain voimakkaammalla työvoiman liikkuvuudella. Työntekijät muuttavat taantuvilta korkeamman työttömyyden alueilta kasvualueille, mikä alentaa työttömyyttä lähtöalueilla ja nopeuttaa talouskasvua kohdealueilla. Koulutetun työvoiman muuttuminen liikkuvaksi lisää yksityisiä kannustimia investoida kansainvälisesti liikkuvaan koulutukseen, koska se nostaa koulutuksen odotettuja tuottoja. Lisäksi työvoiman liikkuvuuden aikaansaama verokilpailu laskee etenkin ylempiä rajaveroasteita, nostaen siten koulutuksen yksityisiä tuottoja Julkiset kannustimet Työvoiman ollessa liikkuvaa koulutuksen kansallinen rahoittaminen muuttuu kolmesta syystä yksittäisten valtioiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Ensinnäkin valtio joutuu investoimaan nuorten koulutukseen ennen kuin nuoret päättävät, missä he tulevaisuudessa työskentelevät. Tällöin valtion näkökulmasta koulutuksen odotetut tuotot ovat sitä pienemmät, mitä suuremmalla todennäköisyydellä koulutettu nuori muuttaa ulkomaille. Toiseksi valtiolle syntyy mahdollisuus vapaamatkustaa etenkin kalliiden koulutusohjelmien suhteen. Sen sijaan, että se kouluttaisi tulevaisuuden osaajat itse, valtio voi houkutella muiden valtioiden kouluttamia osaajia matalalla verotuksella ja muilla eduilla. Kolmanneksi, työvoiman lisääntynyt liikkuvuus nostaa liikkuvilta työntekijöiltä kerättävien julkisten varojen 5

6 rajakustannusta. Siinä missä verotuksen aiheuttamat tehokkuuskustannukset rajoittuvat ilman työvoiman liikkuvuutta työn tarjonnan vääristymiin, muuttoliikkeen mahdollistuessa korkeampi verotus tekee valtion liikkuvien työntekijöiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi. Työvoiman vapaan liikkuvuuden aiheuttamat paineet ovat erityisen voimakkaat nuorten aikuisten koulutuksen rahoittamiselle. Jos korkeampaan verotukseen yhdistyvät paremmat koulut, se ei välttämättä aiheuta lapsiperheiden poismuuttoa. Lastensa koulutusta arvostavat vanhemmat ostavat lapsilleen koulutuksen verotuksen kautta. Jos koulutus rahoitettaisiin vain lapsiperheiltä kerättävillä veroilla, vapaan muuttoliikkeen voisi odottaa johtavan Tiebout-mekanismin (Tiebout, 1956) kautta koulutuksen tehokkaaseen rahoittamiseen. Silti myös lasten koulutuksen rahoittamiseksi kaikilta kansalaisilta perhestatuksesta riippumatta kerättävät verot vaikuttavat muiden kuin lapsiperheiden muuttokannustimiin. Työvoiman liikkuvuus vaikuttaa myös valtioiden kannustimiin tarjota eri alojen koulutusta. Yleisesti ottaen työvoiman lisääntynyt liikkuvuus rohkaisee valtioita tarjoamaan enemmän maaspesifejä koulutusohjelmia (Poutvaara 2004, 2008). Esimerkiksi juristin koulutus on maaspesifimpää kuin taloustieteilijän, mikä rohkaisee kouluttamaan enemmän juristeja ja vähemmän taloustieteilijöitä, koska taloustieteilijät muuttavat todennäköisemmin ulkomaille. Jos useat maat vähentävät kansainvälisesti sovellettavan koulutuksen tarjoamista maakohtaisen kustannuksella, lopputuloksena on koulutustarjonnan vääristyminen kohti maaspesifejä taitoja. Tällöin osa Euroopan integraation tarjoamista potentiaalisista tuottavuushyödyistä menetetään. Wildasin (2000) osoittaa, että koulutettujen muuttuessa liikkuvaksi koulutuksen rahoittamistaakalla on taipumus jäädä kouluttamattomien kannettavaksi. Mitä liikkuvammaksi koulutettu työvoima tulee, sitä enemmän koulutuksen kansallisen julkisen rahoittamisen voi odottaa kohtaavan poliittista vastustusta johtuen sen aikaansaamista regressiivisistä tulonsiirroista. Tällöin voi odottaa, että valtion osuus koulutuksen rahoituksesta pienenee, ja nuoret joutuvat enenevässä määrin rahoittamaan koulutuksensa joko lainalla, työnteolla opiskelun ohessa tai vanhempien tuella. 6

7 Koulutuspolitiikan keskittäminen Euroopan unionin tasolle voisi puolestaan johtaa liialliseen harmonisointiin. Koska eri maissa on erilaiset koulutustarpeet, koulutustarjonnasta päättäminen unionitasolla olisi tehotonta. Lisäksi eri maissa on erilaiset traditiot koskien tutkintojen rakennetta ja sisältöä, johon harmonisointi pakottaisi puuttumaan. Myös kansalaisten näkemykset koskien toivottavaa tulojen uudelleenjakoa eroavat valtioiden välillä, samoin elintaso ja keskimääräiset ansiot. Esimerkiksi opintotuen tai opetukseen käytettävien resurssien harmonisointi samalle euromäärälle rikkaissa ja köyhemmissä jäsenmaissa johtaisi joko liian matalaan tukitasoon ja liian vähäisiin resursseihin useimpien rikkaiden maiden näkökulmasta, tai liian korkeaan tukitasoon ja liian kalliiseen korkeakoulujärjestelmään köyhemmissä maissa. Tämä puoltaa koulutuspolitiikkaa koskevien ratkaisujen jättämistä jäsenmaille läheisyysperiaatteen mukaisesti. 4. Ratkaisuehdotus: tulosidonnainen opintolaina tai koulutusvakuutusmaksu Koulutuksen julkisen rahoitusjärjestelmän Euroopan unionissa tulisi täyttää lukuisia tavoitteita, joista osa on edellä esiteltyjen vaihtoehtojen mukaisesti tarkastellen keskenään ristiriidassa. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän pitäisi sovittaa yhteen tehokkuutta parantava työvoiman vapaa liikkuvuus, tulojen uudelleenjakopyrkimykset ja kansalliselle tasolle läheisyysperiaatteen mukaisesti jätettävä koulutuspolitiikka, ja samanaikaisesti vältettävä muuttopäätösten vääristyminen verotuksessa tai etuuksissa olevien kansallisten erojen johdosta. Näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen vaatii perusteellista verotussääntöjen uudistamista, mutta se on periaatteessa mahdollista. Takaisinmaksultaan tuloihin sidotut opintolainat ja koulutusvakuutusmaksut muodostavat tälle lupaavan lähtökohdan Tulosidonnainen opintolaina Tulosidonnaisessa opintolainassa valtio tarjoaisi opiskelijalle vakuutuksen koulutuksen tuottoja koskevaa epävarmuutta vastaan siten, että opintolainaa maksettaisiin takaisin tiettynä osuutena tietyn tulotason ylittävistä tuloista. Takaisinmaksun katto olisivat koulutuksen kustannukset lisättynä riskipreemiolla, ja korko voisi joko vastata markkinakorkoa tai olla varustettu korkokatolla jos valtio haluaa myös tarjota vakuu- 7

8 tuksen korkoepävarmuutta vastaan. Riskipreemiolla rahoitettaisiin takaisinmaksu niille, joiden tulot jäävät maksukynnyksen alapuolelle. Tällainen järjestelmä vähentäisi kielteisen valikoitumisen ongelmaa ja merkitsisi, että koulutuksen rahoitus olisi korkeatuloisten näkökulmasta lainaa vastaava eikä veroluonteinen. Tällöin korkeatuloisten työn tarjonnan vääristymät jäisivät pienemmiksi. Lainan tarjoama vakuutus kuitenkin jäisi vastaavasti pienemmäksi kuin seuraavaksi esiteltävä koulutusvakuutusmaksu. Niille, jotka eivät elinaikanaan maksaisi lainaa kokonaan takaisin, tulosidonnainen opintolaina vastaisi veroasteen nousua, ja siten se lisäisi heidän työntarjontansa vääristymää. Tarjoamalla vakuutuksen tuloriskejä vastaan se kuitenkin rohkaisisi kouluttautumista ja edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa Koulutusvakuutusmaksu Koulutusvakuutusmaksu alla esittämässäni muodossa olisi vapaaehtoinen sopimus tulojen uudelleenjaosta. Siinä valtio maksaisi opiskelijan koulutuksen vastineeksi siitä, että opiskelija maksaisi valtiolle tietyn osan tuloistaan asuinmaasta riippumatta. Eri valtiot voisivat tarjota alueellaan asuville nuorille vapaaehtoista koulutusvakuutusmaksusopimusta, jossa valtiovalta toimisi riskisijoittajan tavoin. Ne nuoret, jotka eivät haluaisi solmia tällaista sopimusta, voisivat ostaa koulutuksen markkinahintaan. Koulutusvakuutusmaksusopimusten kautta jäsenvaltiot saisivat osuuden koulutuksen tuotoista myös muihin jäsenmaihin muuttavilta nuorilta. Tämän voisi odottaa johtavan unionitasolla tehokkaampaan koulutuksen tarjontaan. Vaikka yksittäinen jäsenvaltio odottaisi muuttotappiota tietyn alan ammattilaisten, esimerkiksi lääkärien, keskuudessa, näiden kouluttaminen voisi edelleen olla kannattavaa niin kauan kuin koulutusvakuutusmaksu on riittävän korkea kattamaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Koulutusvakuutusmaksun toimivuus edellyttäisi eurooppalaista sosiaaliturvatunnusta ja sopimusta, jonka mukaan jäsenmaat keräävät vakuutusmaksua alueellaan asuvilta kansalaisilta muun verotuksen yhteydessä. Kukin jäsenmaa tilittäisi muille jäsenmaille näille kuuluvat koulutusvakuutusmaksutulot. Eri maat voisivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin koskien tulojen uudelleenjaon laajuutta. Halutessaan valtiot voisivat tarjota sekä suppeampaa sopimusta, joka kattaisi ainoastaan opetuksen, että myös vapaaehtoista opintotukea, jonka nostaminen edellyttäisi sitoutumista korkeampaan koulutus- 8

9 vakuutusmaksuprosenttiin. Poutvaara (2000, 2001) osoittaa, että koulutettujen maksaessa asuinalueestaan riippumatta veroja lähtöalueelleen valtiot voivat valita jopa laajemman tulojen uudelleenjaon koulutettujen muuttuessa liikkuviksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Koska koulutusvakuutusmaksu perittäisiin samansuuruisena riippumatta asuinmaasta, se ei vääristäisi muuttopäätöksiä. Tällöin yleistä palkkaverotusta voitaisiin laskea määrällä, joka vastaisi koulutusvakuutusmaksun tuottoja ja koulutuksensa itse rahoittavilta perittäviä lukukausimaksuja. Koulutuksen jonkinasteinen julkinen tuki voisi edelleen olla tarpeen, jotta myös hyviä tuloja odottavat opiskelijat saataisiin houkuteltua sopimuksen pariin. Muuten koulutusvakuutusmaksuakin uhkaisi kielteinen valikoituminen ja markkinoiden romahtaminen. Julkisen rahoituksen tarve olisi kuitenkin selvästi pienempää kuin nykyisessä järjestelmässä. Osa jäsenmaista keräisi muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin se saisi muilta, mutta järjestelmän vastustus tällä perusteella olisi lyhytnäköistä. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä mahdollistaisi laajemman koulutuksen julkisen rahoituksen säilymisen koko Euroopan unionin alueella, ja voisi johtaa tehokkaampiin koulutusinvestointeihin. Pitkällä aikavälillä jopa maat, jotka keräävät muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin saavat näiltä, voivat hyötyä koulutusvakuutusmaksusta, koska se kannustaa muuttotappiomaita investoimaan enemmän koulutukseen. Tällöin muuttovoitoista hyötyvät maat saavat paremmin koulutettua työvoimaa muuttotappiomaista. Tämän mekanismin voi odottaa muodostuvan erityisen selväksi Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa. Ilman koulutusvakuutusmaksua uudet jäsenmaat voisivat leikata koulutuksen julkista rahoitusta koska suuren osan syntyvästä henkisestä pääomasta voi odottaa siirtyvän ulkomaille. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmän vallitessa maastamuuttajille tarjottava hyvälaatuinen koulutus voi olla myös uusien jäsenmaiden näkökulmasta kannattava investointi. Samalla koulutusvakuutusmaksutulot alentavat paineita vastikkeettomiin tulonsiirtoihin uusiin jäsenmaihin. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä muistuttaa perusidealtaan Sinnin (1997) ehdotusta kotimaaperiaatteen soveltamisesta tuloja uudelleenjakavaan verotukseen. Sinn vertaa nykytilannetta, jossa muuttajat siirtyvät vanhan asuinmaansa tulojen uudelleenjakojärjestelmästä uuden asuinmaansa järjestelmän piiriin, mahdollisuuteen valita yksityinen vakuutussopimus sen jälkeen, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tulojen uudelleenjako ja vakuutus ovat saman kolikon kaksi puolta. Se, mikä on aluksi vakuu- 9

10 tusta, muuttuu riskien selvittyä tulojen uudelleenjaoksi. Vapaaehtoinen koulutusvakuutusmaksusopimus olisi kahdesta syystä helpompi toteuttaa kuin vapaaehtoiset sopimukset laajamittaisesta tulojen uudelleenjaosta. Ensinnäkin kouluttautuvat ovat homogeenisempi ryhmä kuin väestö keskimäärin, jolloin kielteisen valikoitumisen ongelma jää pienemmäksi. Toiseksi vaadittava vakuutusmaksu on selvästi pienempi, mikä myös rajoittaa kielteisen valikoitumisen ongelmaa. Vapaaehtoisen sopimuksen etuna kansallisuusperiaatteen soveltamiseen on se, että se rajoittaisi hallitusten mahdollisuutta yliverottaa kansalaisiaan. Koulutusvakuutusmaksusopimukset voidaan sovittaa yhteen niin julkisen kuin myös yksityisesti tarjotun koulutuksen kanssa. Yksi mahdollisuus on, että opiskelijat saisivat sopimuksen allekirjoitettuaan voucherin, joka kustantaisi tietyn tasoisen koulutuksen ja voisi myös antaa oikeuden tiettyyn määrään opintotukea. Vakuutusmaksun voisi sitoa nostettuun opintotukeen, mikä lisäisi kannustimia nopeampaan valmistumiseen silti johtamatta pitempään opiskelevien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Koulutusvakuutusmaksun perinnälle olisi luontevaa asettaa alaraja, jolloin sitä perittäisiin vain rajan ylittävistä vuosituloista. Kirjallisuutta: Chapman, B. (1997): Conceptual Issues and the Australian Experience with Income Contingent Charges for Higher Education. Economic Journal 107, Eaton, J. ja Rosen, H.S. (1980): Taxation, Human Capital, and Uncertainty. American Economic Review 70 (4), Garcia-Penalosa, C. ja Wälde, K. (2000): Efficiency and Equity Effects of Subsidies to Higher Education. Oxford Economic Papers 52, Levhari, D. ja Weiss, Y. (1974): The Effect of Risk on the Investment in Human Capital. American Economic Review 64 (6), Poutvaara, P. (2000): Education, Mobility of Labour, and Tax Competition. International Tax and Public Finance 7,

11 Poutvaara, P. (2001): Alternative Tax Constitutions and Risky Education in a Federation. Regional Science and Urban Economics 31, Poutvaara, P. (2003): Koulutus, verotus ja työvoiman liikkuvuus. Kirjassa Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä. (Toim. R. Hjerppe, S. Kari, J. Kiander ja P. Poutvaara) WSOY, Helsinki Poutvaara, P. (2004): Educating Europe: Should Public Education be Financed with Graduate Taxes or Income-Contingent Loans? CESifo Economic Studies 50 (4), Poutvaara, P. (2007): Social Security Incentives, Human Capital Investment and Mobility of Labor. Journal of Public Economics 91, Poutvaara, P. (2008): Public and Private Education in an Integrated Europe: Studying to Migrate and Teaching to Stay? Scandinavian Journal of Economics 110, Poutvaara, P. ja Kanniainen, V. (2000): Why Invest in Your Neighbor? Social Contract on Educational Investment. International Tax and Public Finance 7, Sinn, H.-W. (1996): Social Insurance, Incentives and Risk Taking. International Tax and Public Finance 3, Sinn, H.-W. (1997): The Selection Principle and Market Failure in Systems Competition. Journal of Public Economics 66, Tiebout, C.M. (1956): A Pure Theory of Local Expenditures. Journal of Political Economy 64, Wildasin, D. E. (2000): Labor Market Integration, Investment in Risky Human Capital, and Fiscal Competition. American Economic Review 90 (1),

Kouluttautumisen kannustimet ja verotus. Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto

Kouluttautumisen kannustimet ja verotus. Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto 1. Johdanto Empiiriset tutkimukset: etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Pohjoismainen verosopimus

Pohjoismainen verosopimus Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Todellinen prosentti

Todellinen prosentti Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta TUTKIMUSRAPORTTI YLE UUTISILLE 30.7.2009 JUHO RAHKONEN Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta Eniten kannatusta saa vapaan autoedun verotuksen kiristäminen, vähiten asuntolainakorkojen

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009

Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa Arvopaperin aamu / Pasi Poikkeus 19.8.2014 1 Olemme osa Sampo-konsernia Pääset sijoittamaan kohteisiin, joita yleensä tarjotaan vain suursijoittajille. MIKSI MANDATUM LIFE? Maailman suurin varainhoitotalo

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu

Verotus ja talouskasvu Verotus ja talouskasvu Verouudistuksia perustellaan usein niiden vaikutuksilla talouskasvuun. Asiaa koskevista taloustieteellisistä tutkimuksista voidaan kuitenkin vetää vain harvoja selkeitä johtopäätöksiä.

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot