Kouluttautumisen kannustimet ja verotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluttautumisen kannustimet ja verotus"

Transkriptio

1 Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto 1. Johdanto Empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen suhteen. Tästä huolimatta verotuksella voi olla merkittäviä dynaamisia vaikutuksia työn tarjontaan esimerkiksi sitä kautta, että verotus voi vaikuttaa koulutusvalintoihin. Verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin riippuvat pitkälti verotuksen progressiivisuudesta, ja siitä missä määrin koulutusinvestoinnit vaativat aikaa, vaivannäköä, ja rahallisia panostuksia esimerkiksi mahdollisiin lukukausimaksuihin ja oppikirjoihin, ja missä määrin eri ammateissa toimimiseen liittyy ei-rahallisia tuottoja. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi ensin verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin ilman työvoiman liikkuvuutta. Tämän jälkeen käsittelen koulutettujen ja opiskelijoiden liikkuvuuden vaikutuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden kannustimiin rahoittaa koulutusta julkisesti. Käsittelen sekä valtioiden yleisiä kannustimia rahoittaa koulutusta, että valintoja siitä, millaista koulutusta tarjotaan, keskittyen valintaan kansainvälisesti liikkuvan ja maaspesifin koulutuksen välillä. Lopuksi esitän mahdollisen ratkaisun sille, miten koulutuksen julkisen tuen tehokkuutta voitaisiin parantaa Euroopan unionissa. 2. Verotus ja koulutuskannustimet ilman työvoiman liikkuvuutta 2.1. Verotus ja koulutus ilman epävarmuutta Yksinkertaisin taloudellinen perusmalli olettaa, että kansalaiset jakavat aikansa kouluttautumiseen ja sen jälkeen työn tarjontaan, eikä koulutuksen tuottoihin liity epävarmuutta. Mikäli koulutuksesta ei aiheudu rahallisia kustannuksia, koulutuksen kustannukset koostuvat koulutusaikana menetetyistä palkkatuloista. Jos käytössä on line- 1

2 aarinen verotus (kaikkia tuloja verotetaan vakioisella rajaveroasteella) ja koulutuksesta ei aiheudu muita kustannuksia kuin menetetty palkkatulo, koulutuksen kustannukset tulevat efektiivisesti verovähennettyä. Jos työn tarjonta on joustamatonta, niin vakioinen rajaveroaste ei tällöin vaikuta koulutusvalintaan. Jos työn tarjonta laskee veroasteen noustessa, niin myös proportionaalinen verotus vähentää koulutusinvestointeja. Otetaan seuraavaksi huomioon koulutukseen liittyvät rahalliset kustannukset. Mikäli rahalliset kustannukset ovat verovähennyskelpoisia, tai valtio tukee niitä suoraan samalla prosenttiosuudella kuin koulutuksen tuottoja verotetaan, niin tuloverotuksella on taaskin vaikutusta koulutukseen vain siinä määrin kuin työn tarjonta on joustavaa. Mikäli koulutuksen rahallisia kustannuksia tuetaan suuremmalla osuudella kuin palkkatuloja verotetaan, esimerkiksi opiskelijoille ilmaisen koulutuksen kautta, opiskelijoiden voi odottaa käyttävän enemmän aikaa koulutukseen kuin ilman verotusta ja koulutuksen julkista tukea. Vastaava tulos seuraa jos osa koulutuksen tuotoista on eirahallisia, esimerkiksi miellyttävämmän työympäristön muodossa. Tällöin verotus lisäisi kouluttautumista. Myös proportionaalinen verotus vähentää opiskelijoiden kannustimia investoida eirahalliseen vaivannäköön siinä määrin kuin heidän motiivinsa perustuu pyrkimykseen kasvattaa tulevia käytettävissä olevia tuloja. Näin ollen korkean verotuksen maissa voi odottaa opiskelijoiden opiskelevan vähemmän ahkerasti kuin matalamman verotuksen maissa, mikäli tarjottavan koulutuksen taso olisi sama. Mikäli verotus on progressiivista, opiskeluajan menetetty palkkatulo olisi kevyemmin verotettua kuin koulutuksen tuotot korkeampina lisätuloina myöhemmin työelämässä. Progressiivinen verotus merkitsee, että saman bruttoelinkaaritulon lyhyempänä aikana ansaitsevan henkilön nettoelinkaaritulo jää pienemmäksi. Siten progressiivinen verotus pienentää kannustimia kouluttautua. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on syytä huomioida koulutukselle annettava julkinen tuki ja koulutettuna työskentelyyn mahdollisesti liittyvät ei-rahalliset edut, jotka puolestaan lisäävät kannustimia kouluttautua. Vastaavasti koulutukseen liittyvä vaivannäkö puolestaan lisää verotuksen kielteisiä kannustinvaikutuksia opiskelijoiden vaivannäköön myös progressiivisen verotuksen tapauksessa. 2

3 Sekä lineaarisella että progressiivisella verotuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kannustimiin investoida eri alojen koulutukseen. Korkeampi verotus rohkaisee valitsemaan opintoaloja, joilla opiskelua tai työskentelyä pidetään helpompana, miellyttävämpänä tai kiinnostavampana, vaikka näillä aloilla maksettava palkka olisi matalampi. Täten verotus voi vaikuttaa eri alojen suosioon opiskelijoiden keskuudessa sekä siihen, millaisia sivuaineita opiskelijat valitsevat, vähentäen palkkaerojen ohjausvaikutuksia Verotus ja koulutus epävarmuuden vallitessa Epävarmuuden vaikutukset valittavaan koulutukseen riippuvat siitä, kasvaako vai väheneekö tuloepävarmuus koulutuksen pituuden mukana. Levhari ja Weiss osoittavat, että riskiä kaihtavat nuoret valitsevat pitemmän (lyhyemmän) koulutuksen epävarmuuden vallitessa, jos epävarmuus pienenee (kasvaa) koulutuksen pituuden mukana. Se, käykö näin, on empiirinen kysymys. Työttömyysriski on suurempi heikommin koulutetuille, mutta toisaalta korkeasti koulutettujen palkkahajonta on yleensä suurempi. Yleisesti ottaen epävarmuus ajaa kohti suhteellisen riskittömiä koulutusvalintoja. Eaton ja Rosen (1980) osoittavat, että mikäli tuloriskit kasvavat koulutuksen pituuden myötä niin ainakin maltillinen tulojen uudelleenjako lineaarisen verojärjestelmän kautta parantaa tehokkuutta. Tasaamalla tuloriskejä valtio lisää riskiä kaihtavien nuorten valmiuksia investoida koulutukseen. Progressiivisen verotuksen vaikutus on epäselvä. Toisaalta voisi ajatella verotuksen progression tarjoavan lisävakuutusta, mutta toisaalta se johtaa koulutuksen tuottojen verottamiseen korkeammalla veroasteella kuin menetetyt palkkatulot ovat vähennyskelpoisia. Mitä korkeammaksi verotuksen progressio kasvaa, sitä todennäköisemmin sillä on haitallinen vaikutus koulutusinvestointeihin myös epävarmuuden vallitessa. Ainakin maltillisella tulojen uudelleenjaolla ja koulutuksen julkisella tuella saattaa olla positiivia tehokkuusvaikutuksia sitä kautta, että se rohkaisee riskipitoisempia koulutusvalintoja. 3

4 2.3. Koulutuksen julkinen tuki Suuressa osassa Euroopan unionia koulutus on rahoitettu pääosin julkisesti. Keskeisenä perusteluna tälle on esitetty mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen. Ilman epävarmuutta koulutuksen tulevista tuotoista valtion takaama opintolaina olisi kuitenkin yksiselitteisesti tehokkaampi ratkaisu kuin verovaroilla rahoitettu koulutus. Epävarmuuden vallitessa koulutuksen julkinen rahoittaminen voi olla perusteltua tehokkuussyistä jopa ilman tulojen uudelleenjakotavoitteita. Nämä tehokkuusmotiivit palautuvat pitkälti eroihin henkiseen ja fyysiseen pääomaan tehtävien investointien välillä. Henkinen pääoma on sitoutunut sitä hankkineisiin ihmisiin, eikä sitä voida siirtää yhdestä ihmisestä toiseen. Se on siten epälikvidiä varallisuutta. Tämän vuoksi yksilöt eivät voi hajauttaa erilaisiin henkisen pääoman muotoihin tekemiään investointeja samalla tavalla kuin esimerkiksi sijoituksia eri arvopapereihin. Nuoret joutuvat valitsemaan koulutusalansa ennen kuin he tietävät, millainen tilanne työmarkkinoilla vallitsee heidän valmistumisensa jälkeen. Näin ollen koulutusala joudutaan valitsemaan epävarmuuden vallitessa siitä, millaisen tuoton eri alojen koulutus tulevaisuudessa antaa. Lisäksi koulutusvalintoja tehtäessä useimmilla ihmisillä on vain epätäydelliset tiedot omista kyvyistään. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida jakaa markkinoilla myöskään hajauttamalla niiden omistus. Fyysiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä voidaan jakaa esimerkiksi osakeyhtiöiden hajautetun omistuksen kautta. Sopimukset, joissa nuori sitoutuisi maksamaan tietyn osan tulevista tuloistaan yksityiselle sijoittajalle ovat laittomia ja vähintään moraalisesti arveluttavia. Tämä on perusteltua, koska tämäntyyppiset sopimukset voisivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin ja velkaorjuutta muistuttaviin tilanteisiin. Ikävä kyllä, tämän kiellon sivuvaikutuksena taloudesta puuttuvat pääomamarkkinat koulutuksen tuottojen ja kustannusten jakamiseksi yksityisten sopimusten kautta. Talousteoria onkin osoittanut, että joidenkin markkinoiden puuttuessa hajautettu markkinaratkaisu ei yleensä johda parhaaseen ja tehokkaimpaan mahdolliseen lopputulokseen, vaan julkisen vallan hyvin suunnitellulla interventiolla voidaan parantaa tehokkuutta. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida myöskään vakuuttaa samalla tavalla kuin fyysiseen pääomaan liittyviä riskejä. Koska yksilöillä on 4

5 itsestään parempaa tietoa kuin mahdollisella vakuutuksen tarjoajalla, vapaaehtoinen uravakuutus kärsisi ns. kielteisestä valikoitumisesta. Sen haluaisivat ottaa vain ne kansalaiset, jotka odottaisivat koulutusinvestoinneiltaan keskimääräistä pienempiä tuloja. Tällainen epäsymmetrisen informaation läsnäolo voisi estää vapaaehtoisen tulovakuutuksen syntymisen jopa silloin, kun kansalaisilla olisi lain mukaan mahdollisuus sitoutua maksamaan tietty osa tulevista tuloistaan vakuutuksenantajille. 3. Verotus ja koulutuskannustimet työvoiman ollessa liikkuvaa 3.1. Yksityiset kannustimet Tuottavuuseroihin perustuva muuttoliike parantaa taloudellista tehokkuutta ja voi alentaa työttömyyttä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Eurooppaa alempi työttömyys selittyy osittain voimakkaammalla työvoiman liikkuvuudella. Työntekijät muuttavat taantuvilta korkeamman työttömyyden alueilta kasvualueille, mikä alentaa työttömyyttä lähtöalueilla ja nopeuttaa talouskasvua kohdealueilla. Koulutetun työvoiman muuttuminen liikkuvaksi lisää yksityisiä kannustimia investoida kansainvälisesti liikkuvaan koulutukseen, koska se nostaa koulutuksen odotettuja tuottoja. Lisäksi työvoiman liikkuvuuden aikaansaama verokilpailu laskee etenkin ylempiä rajaveroasteita, nostaen siten koulutuksen yksityisiä tuottoja Julkiset kannustimet Työvoiman ollessa liikkuvaa koulutuksen kansallinen rahoittaminen muuttuu kolmesta syystä yksittäisten valtioiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Ensinnäkin valtio joutuu investoimaan nuorten koulutukseen ennen kuin nuoret päättävät, missä he tulevaisuudessa työskentelevät. Tällöin valtion näkökulmasta koulutuksen odotetut tuotot ovat sitä pienemmät, mitä suuremmalla todennäköisyydellä koulutettu nuori muuttaa ulkomaille. Toiseksi valtiolle syntyy mahdollisuus vapaamatkustaa etenkin kalliiden koulutusohjelmien suhteen. Sen sijaan, että se kouluttaisi tulevaisuuden osaajat itse, valtio voi houkutella muiden valtioiden kouluttamia osaajia matalalla verotuksella ja muilla eduilla. Kolmanneksi, työvoiman lisääntynyt liikkuvuus nostaa liikkuvilta työntekijöiltä kerättävien julkisten varojen 5

6 rajakustannusta. Siinä missä verotuksen aiheuttamat tehokkuuskustannukset rajoittuvat ilman työvoiman liikkuvuutta työn tarjonnan vääristymiin, muuttoliikkeen mahdollistuessa korkeampi verotus tekee valtion liikkuvien työntekijöiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi. Työvoiman vapaan liikkuvuuden aiheuttamat paineet ovat erityisen voimakkaat nuorten aikuisten koulutuksen rahoittamiselle. Jos korkeampaan verotukseen yhdistyvät paremmat koulut, se ei välttämättä aiheuta lapsiperheiden poismuuttoa. Lastensa koulutusta arvostavat vanhemmat ostavat lapsilleen koulutuksen verotuksen kautta. Jos koulutus rahoitettaisiin vain lapsiperheiltä kerättävillä veroilla, vapaan muuttoliikkeen voisi odottaa johtavan Tiebout-mekanismin (Tiebout, 1956) kautta koulutuksen tehokkaaseen rahoittamiseen. Silti myös lasten koulutuksen rahoittamiseksi kaikilta kansalaisilta perhestatuksesta riippumatta kerättävät verot vaikuttavat muiden kuin lapsiperheiden muuttokannustimiin. Työvoiman liikkuvuus vaikuttaa myös valtioiden kannustimiin tarjota eri alojen koulutusta. Yleisesti ottaen työvoiman lisääntynyt liikkuvuus rohkaisee valtioita tarjoamaan enemmän maaspesifejä koulutusohjelmia (Poutvaara 2004, 2008). Esimerkiksi juristin koulutus on maaspesifimpää kuin taloustieteilijän, mikä rohkaisee kouluttamaan enemmän juristeja ja vähemmän taloustieteilijöitä, koska taloustieteilijät muuttavat todennäköisemmin ulkomaille. Jos useat maat vähentävät kansainvälisesti sovellettavan koulutuksen tarjoamista maakohtaisen kustannuksella, lopputuloksena on koulutustarjonnan vääristyminen kohti maaspesifejä taitoja. Tällöin osa Euroopan integraation tarjoamista potentiaalisista tuottavuushyödyistä menetetään. Wildasin (2000) osoittaa, että koulutettujen muuttuessa liikkuvaksi koulutuksen rahoittamistaakalla on taipumus jäädä kouluttamattomien kannettavaksi. Mitä liikkuvammaksi koulutettu työvoima tulee, sitä enemmän koulutuksen kansallisen julkisen rahoittamisen voi odottaa kohtaavan poliittista vastustusta johtuen sen aikaansaamista regressiivisistä tulonsiirroista. Tällöin voi odottaa, että valtion osuus koulutuksen rahoituksesta pienenee, ja nuoret joutuvat enenevässä määrin rahoittamaan koulutuksensa joko lainalla, työnteolla opiskelun ohessa tai vanhempien tuella. 6

7 Koulutuspolitiikan keskittäminen Euroopan unionin tasolle voisi puolestaan johtaa liialliseen harmonisointiin. Koska eri maissa on erilaiset koulutustarpeet, koulutustarjonnasta päättäminen unionitasolla olisi tehotonta. Lisäksi eri maissa on erilaiset traditiot koskien tutkintojen rakennetta ja sisältöä, johon harmonisointi pakottaisi puuttumaan. Myös kansalaisten näkemykset koskien toivottavaa tulojen uudelleenjakoa eroavat valtioiden välillä, samoin elintaso ja keskimääräiset ansiot. Esimerkiksi opintotuen tai opetukseen käytettävien resurssien harmonisointi samalle euromäärälle rikkaissa ja köyhemmissä jäsenmaissa johtaisi joko liian matalaan tukitasoon ja liian vähäisiin resursseihin useimpien rikkaiden maiden näkökulmasta, tai liian korkeaan tukitasoon ja liian kalliiseen korkeakoulujärjestelmään köyhemmissä maissa. Tämä puoltaa koulutuspolitiikkaa koskevien ratkaisujen jättämistä jäsenmaille läheisyysperiaatteen mukaisesti. 4. Ratkaisuehdotus: tulosidonnainen opintolaina tai koulutusvakuutusmaksu Koulutuksen julkisen rahoitusjärjestelmän Euroopan unionissa tulisi täyttää lukuisia tavoitteita, joista osa on edellä esiteltyjen vaihtoehtojen mukaisesti tarkastellen keskenään ristiriidassa. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän pitäisi sovittaa yhteen tehokkuutta parantava työvoiman vapaa liikkuvuus, tulojen uudelleenjakopyrkimykset ja kansalliselle tasolle läheisyysperiaatteen mukaisesti jätettävä koulutuspolitiikka, ja samanaikaisesti vältettävä muuttopäätösten vääristyminen verotuksessa tai etuuksissa olevien kansallisten erojen johdosta. Näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen vaatii perusteellista verotussääntöjen uudistamista, mutta se on periaatteessa mahdollista. Takaisinmaksultaan tuloihin sidotut opintolainat ja koulutusvakuutusmaksut muodostavat tälle lupaavan lähtökohdan Tulosidonnainen opintolaina Tulosidonnaisessa opintolainassa valtio tarjoaisi opiskelijalle vakuutuksen koulutuksen tuottoja koskevaa epävarmuutta vastaan siten, että opintolainaa maksettaisiin takaisin tiettynä osuutena tietyn tulotason ylittävistä tuloista. Takaisinmaksun katto olisivat koulutuksen kustannukset lisättynä riskipreemiolla, ja korko voisi joko vastata markkinakorkoa tai olla varustettu korkokatolla jos valtio haluaa myös tarjota vakuu- 7

8 tuksen korkoepävarmuutta vastaan. Riskipreemiolla rahoitettaisiin takaisinmaksu niille, joiden tulot jäävät maksukynnyksen alapuolelle. Tällainen järjestelmä vähentäisi kielteisen valikoitumisen ongelmaa ja merkitsisi, että koulutuksen rahoitus olisi korkeatuloisten näkökulmasta lainaa vastaava eikä veroluonteinen. Tällöin korkeatuloisten työn tarjonnan vääristymät jäisivät pienemmiksi. Lainan tarjoama vakuutus kuitenkin jäisi vastaavasti pienemmäksi kuin seuraavaksi esiteltävä koulutusvakuutusmaksu. Niille, jotka eivät elinaikanaan maksaisi lainaa kokonaan takaisin, tulosidonnainen opintolaina vastaisi veroasteen nousua, ja siten se lisäisi heidän työntarjontansa vääristymää. Tarjoamalla vakuutuksen tuloriskejä vastaan se kuitenkin rohkaisisi kouluttautumista ja edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa Koulutusvakuutusmaksu Koulutusvakuutusmaksu alla esittämässäni muodossa olisi vapaaehtoinen sopimus tulojen uudelleenjaosta. Siinä valtio maksaisi opiskelijan koulutuksen vastineeksi siitä, että opiskelija maksaisi valtiolle tietyn osan tuloistaan asuinmaasta riippumatta. Eri valtiot voisivat tarjota alueellaan asuville nuorille vapaaehtoista koulutusvakuutusmaksusopimusta, jossa valtiovalta toimisi riskisijoittajan tavoin. Ne nuoret, jotka eivät haluaisi solmia tällaista sopimusta, voisivat ostaa koulutuksen markkinahintaan. Koulutusvakuutusmaksusopimusten kautta jäsenvaltiot saisivat osuuden koulutuksen tuotoista myös muihin jäsenmaihin muuttavilta nuorilta. Tämän voisi odottaa johtavan unionitasolla tehokkaampaan koulutuksen tarjontaan. Vaikka yksittäinen jäsenvaltio odottaisi muuttotappiota tietyn alan ammattilaisten, esimerkiksi lääkärien, keskuudessa, näiden kouluttaminen voisi edelleen olla kannattavaa niin kauan kuin koulutusvakuutusmaksu on riittävän korkea kattamaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Koulutusvakuutusmaksun toimivuus edellyttäisi eurooppalaista sosiaaliturvatunnusta ja sopimusta, jonka mukaan jäsenmaat keräävät vakuutusmaksua alueellaan asuvilta kansalaisilta muun verotuksen yhteydessä. Kukin jäsenmaa tilittäisi muille jäsenmaille näille kuuluvat koulutusvakuutusmaksutulot. Eri maat voisivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin koskien tulojen uudelleenjaon laajuutta. Halutessaan valtiot voisivat tarjota sekä suppeampaa sopimusta, joka kattaisi ainoastaan opetuksen, että myös vapaaehtoista opintotukea, jonka nostaminen edellyttäisi sitoutumista korkeampaan koulutus- 8

9 vakuutusmaksuprosenttiin. Poutvaara (2000, 2001) osoittaa, että koulutettujen maksaessa asuinalueestaan riippumatta veroja lähtöalueelleen valtiot voivat valita jopa laajemman tulojen uudelleenjaon koulutettujen muuttuessa liikkuviksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Koska koulutusvakuutusmaksu perittäisiin samansuuruisena riippumatta asuinmaasta, se ei vääristäisi muuttopäätöksiä. Tällöin yleistä palkkaverotusta voitaisiin laskea määrällä, joka vastaisi koulutusvakuutusmaksun tuottoja ja koulutuksensa itse rahoittavilta perittäviä lukukausimaksuja. Koulutuksen jonkinasteinen julkinen tuki voisi edelleen olla tarpeen, jotta myös hyviä tuloja odottavat opiskelijat saataisiin houkuteltua sopimuksen pariin. Muuten koulutusvakuutusmaksuakin uhkaisi kielteinen valikoituminen ja markkinoiden romahtaminen. Julkisen rahoituksen tarve olisi kuitenkin selvästi pienempää kuin nykyisessä järjestelmässä. Osa jäsenmaista keräisi muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin se saisi muilta, mutta järjestelmän vastustus tällä perusteella olisi lyhytnäköistä. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä mahdollistaisi laajemman koulutuksen julkisen rahoituksen säilymisen koko Euroopan unionin alueella, ja voisi johtaa tehokkaampiin koulutusinvestointeihin. Pitkällä aikavälillä jopa maat, jotka keräävät muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin saavat näiltä, voivat hyötyä koulutusvakuutusmaksusta, koska se kannustaa muuttotappiomaita investoimaan enemmän koulutukseen. Tällöin muuttovoitoista hyötyvät maat saavat paremmin koulutettua työvoimaa muuttotappiomaista. Tämän mekanismin voi odottaa muodostuvan erityisen selväksi Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa. Ilman koulutusvakuutusmaksua uudet jäsenmaat voisivat leikata koulutuksen julkista rahoitusta koska suuren osan syntyvästä henkisestä pääomasta voi odottaa siirtyvän ulkomaille. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmän vallitessa maastamuuttajille tarjottava hyvälaatuinen koulutus voi olla myös uusien jäsenmaiden näkökulmasta kannattava investointi. Samalla koulutusvakuutusmaksutulot alentavat paineita vastikkeettomiin tulonsiirtoihin uusiin jäsenmaihin. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä muistuttaa perusidealtaan Sinnin (1997) ehdotusta kotimaaperiaatteen soveltamisesta tuloja uudelleenjakavaan verotukseen. Sinn vertaa nykytilannetta, jossa muuttajat siirtyvät vanhan asuinmaansa tulojen uudelleenjakojärjestelmästä uuden asuinmaansa järjestelmän piiriin, mahdollisuuteen valita yksityinen vakuutussopimus sen jälkeen, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tulojen uudelleenjako ja vakuutus ovat saman kolikon kaksi puolta. Se, mikä on aluksi vakuu- 9

10 tusta, muuttuu riskien selvittyä tulojen uudelleenjaoksi. Vapaaehtoinen koulutusvakuutusmaksusopimus olisi kahdesta syystä helpompi toteuttaa kuin vapaaehtoiset sopimukset laajamittaisesta tulojen uudelleenjaosta. Ensinnäkin kouluttautuvat ovat homogeenisempi ryhmä kuin väestö keskimäärin, jolloin kielteisen valikoitumisen ongelma jää pienemmäksi. Toiseksi vaadittava vakuutusmaksu on selvästi pienempi, mikä myös rajoittaa kielteisen valikoitumisen ongelmaa. Vapaaehtoisen sopimuksen etuna kansallisuusperiaatteen soveltamiseen on se, että se rajoittaisi hallitusten mahdollisuutta yliverottaa kansalaisiaan. Koulutusvakuutusmaksusopimukset voidaan sovittaa yhteen niin julkisen kuin myös yksityisesti tarjotun koulutuksen kanssa. Yksi mahdollisuus on, että opiskelijat saisivat sopimuksen allekirjoitettuaan voucherin, joka kustantaisi tietyn tasoisen koulutuksen ja voisi myös antaa oikeuden tiettyyn määrään opintotukea. Vakuutusmaksun voisi sitoa nostettuun opintotukeen, mikä lisäisi kannustimia nopeampaan valmistumiseen silti johtamatta pitempään opiskelevien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Koulutusvakuutusmaksun perinnälle olisi luontevaa asettaa alaraja, jolloin sitä perittäisiin vain rajan ylittävistä vuosituloista. Kirjallisuutta: Chapman, B. (1997): Conceptual Issues and the Australian Experience with Income Contingent Charges for Higher Education. Economic Journal 107, Eaton, J. ja Rosen, H.S. (1980): Taxation, Human Capital, and Uncertainty. American Economic Review 70 (4), Garcia-Penalosa, C. ja Wälde, K. (2000): Efficiency and Equity Effects of Subsidies to Higher Education. Oxford Economic Papers 52, Levhari, D. ja Weiss, Y. (1974): The Effect of Risk on the Investment in Human Capital. American Economic Review 64 (6), Poutvaara, P. (2000): Education, Mobility of Labour, and Tax Competition. International Tax and Public Finance 7,

11 Poutvaara, P. (2001): Alternative Tax Constitutions and Risky Education in a Federation. Regional Science and Urban Economics 31, Poutvaara, P. (2003): Koulutus, verotus ja työvoiman liikkuvuus. Kirjassa Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä. (Toim. R. Hjerppe, S. Kari, J. Kiander ja P. Poutvaara) WSOY, Helsinki Poutvaara, P. (2004): Educating Europe: Should Public Education be Financed with Graduate Taxes or Income-Contingent Loans? CESifo Economic Studies 50 (4), Poutvaara, P. (2007): Social Security Incentives, Human Capital Investment and Mobility of Labor. Journal of Public Economics 91, Poutvaara, P. (2008): Public and Private Education in an Integrated Europe: Studying to Migrate and Teaching to Stay? Scandinavian Journal of Economics 110, Poutvaara, P. ja Kanniainen, V. (2000): Why Invest in Your Neighbor? Social Contract on Educational Investment. International Tax and Public Finance 7, Sinn, H.-W. (1996): Social Insurance, Incentives and Risk Taking. International Tax and Public Finance 3, Sinn, H.-W. (1997): The Selection Principle and Market Failure in Systems Competition. Journal of Public Economics 66, Tiebout, C.M. (1956): A Pure Theory of Local Expenditures. Journal of Political Economy 64, Wildasin, D. E. (2000): Labor Market Integration, Investment in Risky Human Capital, and Fiscal Competition. American Economic Review 90 (1),

Koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittinen taloustiede 1

Koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittinen taloustiede 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 VÄITÖKSIÄ Koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittinen taloustiede 1 Panu Poutvaara VTT, Research Fellow Centre for Economic and Business Research,

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 214/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 39 ja 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilain opintotuen rahoitusta

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa

500+ ammattilaista eri puolella Suomea palveluksessasi. Varainhoidossa varallisuuttasi kartuttaa Arvopaperin aamu / Pasi Poikkeus 19.8.2014 1 Olemme osa Sampo-konsernia Pääset sijoittamaan kohteisiin, joita yleensä tarjotaan vain suursijoittajille. MIKSI MANDATUM LIFE? Maailman suurin varainhoitotalo

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta

Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta TUTKIMUSRAPORTTI YLE UUTISILLE 30.7.2009 JUHO RAHKONEN Suomalaiset keräisivät verotulot mieluiten pääomista ja hyvätuloisilta Eniten kannatusta saa vapaan autoedun verotuksen kiristäminen, vähiten asuntolainakorkojen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg, Antti Mielonen, Elina Kirjalainen

Lisätiedot

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin 21.8.2015 Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin Yhteiskuntasopimusneuvottelujen tavoitteena oli sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa toimista, jotka alentavat yksikkötyökustannuksia 5 prosentilla.

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena 18.10.2016 Sivu 1 / 1 4303/2016 02.05.01 43 Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Titta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot