Kouluttautumisen kannustimet ja verotus
|
|
- Ritva Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara, Helsingin yliopisto 1. Johdanto Empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen suhteen. Tästä huolimatta verotuksella voi olla merkittäviä dynaamisia vaikutuksia työn tarjontaan esimerkiksi sitä kautta, että verotus voi vaikuttaa koulutusvalintoihin. Verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin riippuvat pitkälti verotuksen progressiivisuudesta, ja siitä missä määrin koulutusinvestoinnit vaativat aikaa, vaivannäköä, ja rahallisia panostuksia esimerkiksi mahdollisiin lukukausimaksuihin ja oppikirjoihin, ja missä määrin eri ammateissa toimimiseen liittyy ei-rahallisia tuottoja. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi ensin verotuksen vaikutukset koulutusinvestointeihin ilman työvoiman liikkuvuutta. Tämän jälkeen käsittelen koulutettujen ja opiskelijoiden liikkuvuuden vaikutuksia Euroopan unionin jäsenvaltioiden kannustimiin rahoittaa koulutusta julkisesti. Käsittelen sekä valtioiden yleisiä kannustimia rahoittaa koulutusta, että valintoja siitä, millaista koulutusta tarjotaan, keskittyen valintaan kansainvälisesti liikkuvan ja maaspesifin koulutuksen välillä. Lopuksi esitän mahdollisen ratkaisun sille, miten koulutuksen julkisen tuen tehokkuutta voitaisiin parantaa Euroopan unionissa. 2. Verotus ja koulutuskannustimet ilman työvoiman liikkuvuutta 2.1. Verotus ja koulutus ilman epävarmuutta Yksinkertaisin taloudellinen perusmalli olettaa, että kansalaiset jakavat aikansa kouluttautumiseen ja sen jälkeen työn tarjontaan, eikä koulutuksen tuottoihin liity epävarmuutta. Mikäli koulutuksesta ei aiheudu rahallisia kustannuksia, koulutuksen kustannukset koostuvat koulutusaikana menetetyistä palkkatuloista. Jos käytössä on line- 1
2 aarinen verotus (kaikkia tuloja verotetaan vakioisella rajaveroasteella) ja koulutuksesta ei aiheudu muita kustannuksia kuin menetetty palkkatulo, koulutuksen kustannukset tulevat efektiivisesti verovähennettyä. Jos työn tarjonta on joustamatonta, niin vakioinen rajaveroaste ei tällöin vaikuta koulutusvalintaan. Jos työn tarjonta laskee veroasteen noustessa, niin myös proportionaalinen verotus vähentää koulutusinvestointeja. Otetaan seuraavaksi huomioon koulutukseen liittyvät rahalliset kustannukset. Mikäli rahalliset kustannukset ovat verovähennyskelpoisia, tai valtio tukee niitä suoraan samalla prosenttiosuudella kuin koulutuksen tuottoja verotetaan, niin tuloverotuksella on taaskin vaikutusta koulutukseen vain siinä määrin kuin työn tarjonta on joustavaa. Mikäli koulutuksen rahallisia kustannuksia tuetaan suuremmalla osuudella kuin palkkatuloja verotetaan, esimerkiksi opiskelijoille ilmaisen koulutuksen kautta, opiskelijoiden voi odottaa käyttävän enemmän aikaa koulutukseen kuin ilman verotusta ja koulutuksen julkista tukea. Vastaava tulos seuraa jos osa koulutuksen tuotoista on eirahallisia, esimerkiksi miellyttävämmän työympäristön muodossa. Tällöin verotus lisäisi kouluttautumista. Myös proportionaalinen verotus vähentää opiskelijoiden kannustimia investoida eirahalliseen vaivannäköön siinä määrin kuin heidän motiivinsa perustuu pyrkimykseen kasvattaa tulevia käytettävissä olevia tuloja. Näin ollen korkean verotuksen maissa voi odottaa opiskelijoiden opiskelevan vähemmän ahkerasti kuin matalamman verotuksen maissa, mikäli tarjottavan koulutuksen taso olisi sama. Mikäli verotus on progressiivista, opiskeluajan menetetty palkkatulo olisi kevyemmin verotettua kuin koulutuksen tuotot korkeampina lisätuloina myöhemmin työelämässä. Progressiivinen verotus merkitsee, että saman bruttoelinkaaritulon lyhyempänä aikana ansaitsevan henkilön nettoelinkaaritulo jää pienemmäksi. Siten progressiivinen verotus pienentää kannustimia kouluttautua. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa on syytä huomioida koulutukselle annettava julkinen tuki ja koulutettuna työskentelyyn mahdollisesti liittyvät ei-rahalliset edut, jotka puolestaan lisäävät kannustimia kouluttautua. Vastaavasti koulutukseen liittyvä vaivannäkö puolestaan lisää verotuksen kielteisiä kannustinvaikutuksia opiskelijoiden vaivannäköön myös progressiivisen verotuksen tapauksessa. 2
3 Sekä lineaarisella että progressiivisella verotuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia kannustimiin investoida eri alojen koulutukseen. Korkeampi verotus rohkaisee valitsemaan opintoaloja, joilla opiskelua tai työskentelyä pidetään helpompana, miellyttävämpänä tai kiinnostavampana, vaikka näillä aloilla maksettava palkka olisi matalampi. Täten verotus voi vaikuttaa eri alojen suosioon opiskelijoiden keskuudessa sekä siihen, millaisia sivuaineita opiskelijat valitsevat, vähentäen palkkaerojen ohjausvaikutuksia Verotus ja koulutus epävarmuuden vallitessa Epävarmuuden vaikutukset valittavaan koulutukseen riippuvat siitä, kasvaako vai väheneekö tuloepävarmuus koulutuksen pituuden mukana. Levhari ja Weiss osoittavat, että riskiä kaihtavat nuoret valitsevat pitemmän (lyhyemmän) koulutuksen epävarmuuden vallitessa, jos epävarmuus pienenee (kasvaa) koulutuksen pituuden mukana. Se, käykö näin, on empiirinen kysymys. Työttömyysriski on suurempi heikommin koulutetuille, mutta toisaalta korkeasti koulutettujen palkkahajonta on yleensä suurempi. Yleisesti ottaen epävarmuus ajaa kohti suhteellisen riskittömiä koulutusvalintoja. Eaton ja Rosen (1980) osoittavat, että mikäli tuloriskit kasvavat koulutuksen pituuden myötä niin ainakin maltillinen tulojen uudelleenjako lineaarisen verojärjestelmän kautta parantaa tehokkuutta. Tasaamalla tuloriskejä valtio lisää riskiä kaihtavien nuorten valmiuksia investoida koulutukseen. Progressiivisen verotuksen vaikutus on epäselvä. Toisaalta voisi ajatella verotuksen progression tarjoavan lisävakuutusta, mutta toisaalta se johtaa koulutuksen tuottojen verottamiseen korkeammalla veroasteella kuin menetetyt palkkatulot ovat vähennyskelpoisia. Mitä korkeammaksi verotuksen progressio kasvaa, sitä todennäköisemmin sillä on haitallinen vaikutus koulutusinvestointeihin myös epävarmuuden vallitessa. Ainakin maltillisella tulojen uudelleenjaolla ja koulutuksen julkisella tuella saattaa olla positiivia tehokkuusvaikutuksia sitä kautta, että se rohkaisee riskipitoisempia koulutusvalintoja. 3
4 2.3. Koulutuksen julkinen tuki Suuressa osassa Euroopan unionia koulutus on rahoitettu pääosin julkisesti. Keskeisenä perusteluna tälle on esitetty mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen. Ilman epävarmuutta koulutuksen tulevista tuotoista valtion takaama opintolaina olisi kuitenkin yksiselitteisesti tehokkaampi ratkaisu kuin verovaroilla rahoitettu koulutus. Epävarmuuden vallitessa koulutuksen julkinen rahoittaminen voi olla perusteltua tehokkuussyistä jopa ilman tulojen uudelleenjakotavoitteita. Nämä tehokkuusmotiivit palautuvat pitkälti eroihin henkiseen ja fyysiseen pääomaan tehtävien investointien välillä. Henkinen pääoma on sitoutunut sitä hankkineisiin ihmisiin, eikä sitä voida siirtää yhdestä ihmisestä toiseen. Se on siten epälikvidiä varallisuutta. Tämän vuoksi yksilöt eivät voi hajauttaa erilaisiin henkisen pääoman muotoihin tekemiään investointeja samalla tavalla kuin esimerkiksi sijoituksia eri arvopapereihin. Nuoret joutuvat valitsemaan koulutusalansa ennen kuin he tietävät, millainen tilanne työmarkkinoilla vallitsee heidän valmistumisensa jälkeen. Näin ollen koulutusala joudutaan valitsemaan epävarmuuden vallitessa siitä, millaisen tuoton eri alojen koulutus tulevaisuudessa antaa. Lisäksi koulutusvalintoja tehtäessä useimmilla ihmisillä on vain epätäydelliset tiedot omista kyvyistään. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida jakaa markkinoilla myöskään hajauttamalla niiden omistus. Fyysiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä voidaan jakaa esimerkiksi osakeyhtiöiden hajautetun omistuksen kautta. Sopimukset, joissa nuori sitoutuisi maksamaan tietyn osan tulevista tuloistaan yksityiselle sijoittajalle ovat laittomia ja vähintään moraalisesti arveluttavia. Tämä on perusteltua, koska tämäntyyppiset sopimukset voisivat johtaa kohtuuttomiin lopputuloksiin ja velkaorjuutta muistuttaviin tilanteisiin. Ikävä kyllä, tämän kiellon sivuvaikutuksena taloudesta puuttuvat pääomamarkkinat koulutuksen tuottojen ja kustannusten jakamiseksi yksityisten sopimusten kautta. Talousteoria onkin osoittanut, että joidenkin markkinoiden puuttuessa hajautettu markkinaratkaisu ei yleensä johda parhaaseen ja tehokkaimpaan mahdolliseen lopputulokseen, vaan julkisen vallan hyvin suunnitellulla interventiolla voidaan parantaa tehokkuutta. Henkiseen pääomaan tehtäviin investointeihin liittyviä riskejä ei voida myöskään vakuuttaa samalla tavalla kuin fyysiseen pääomaan liittyviä riskejä. Koska yksilöillä on 4
5 itsestään parempaa tietoa kuin mahdollisella vakuutuksen tarjoajalla, vapaaehtoinen uravakuutus kärsisi ns. kielteisestä valikoitumisesta. Sen haluaisivat ottaa vain ne kansalaiset, jotka odottaisivat koulutusinvestoinneiltaan keskimääräistä pienempiä tuloja. Tällainen epäsymmetrisen informaation läsnäolo voisi estää vapaaehtoisen tulovakuutuksen syntymisen jopa silloin, kun kansalaisilla olisi lain mukaan mahdollisuus sitoutua maksamaan tietty osa tulevista tuloistaan vakuutuksenantajille. 3. Verotus ja koulutuskannustimet työvoiman ollessa liikkuvaa 3.1. Yksityiset kannustimet Tuottavuuseroihin perustuva muuttoliike parantaa taloudellista tehokkuutta ja voi alentaa työttömyyttä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Eurooppaa alempi työttömyys selittyy osittain voimakkaammalla työvoiman liikkuvuudella. Työntekijät muuttavat taantuvilta korkeamman työttömyyden alueilta kasvualueille, mikä alentaa työttömyyttä lähtöalueilla ja nopeuttaa talouskasvua kohdealueilla. Koulutetun työvoiman muuttuminen liikkuvaksi lisää yksityisiä kannustimia investoida kansainvälisesti liikkuvaan koulutukseen, koska se nostaa koulutuksen odotettuja tuottoja. Lisäksi työvoiman liikkuvuuden aikaansaama verokilpailu laskee etenkin ylempiä rajaveroasteita, nostaen siten koulutuksen yksityisiä tuottoja Julkiset kannustimet Työvoiman ollessa liikkuvaa koulutuksen kansallinen rahoittaminen muuttuu kolmesta syystä yksittäisten valtioiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Ensinnäkin valtio joutuu investoimaan nuorten koulutukseen ennen kuin nuoret päättävät, missä he tulevaisuudessa työskentelevät. Tällöin valtion näkökulmasta koulutuksen odotetut tuotot ovat sitä pienemmät, mitä suuremmalla todennäköisyydellä koulutettu nuori muuttaa ulkomaille. Toiseksi valtiolle syntyy mahdollisuus vapaamatkustaa etenkin kalliiden koulutusohjelmien suhteen. Sen sijaan, että se kouluttaisi tulevaisuuden osaajat itse, valtio voi houkutella muiden valtioiden kouluttamia osaajia matalalla verotuksella ja muilla eduilla. Kolmanneksi, työvoiman lisääntynyt liikkuvuus nostaa liikkuvilta työntekijöiltä kerättävien julkisten varojen 5
6 rajakustannusta. Siinä missä verotuksen aiheuttamat tehokkuuskustannukset rajoittuvat ilman työvoiman liikkuvuutta työn tarjonnan vääristymiin, muuttoliikkeen mahdollistuessa korkeampi verotus tekee valtion liikkuvien työntekijöiden näkökulmasta vähemmän houkuttelevaksi. Työvoiman vapaan liikkuvuuden aiheuttamat paineet ovat erityisen voimakkaat nuorten aikuisten koulutuksen rahoittamiselle. Jos korkeampaan verotukseen yhdistyvät paremmat koulut, se ei välttämättä aiheuta lapsiperheiden poismuuttoa. Lastensa koulutusta arvostavat vanhemmat ostavat lapsilleen koulutuksen verotuksen kautta. Jos koulutus rahoitettaisiin vain lapsiperheiltä kerättävillä veroilla, vapaan muuttoliikkeen voisi odottaa johtavan Tiebout-mekanismin (Tiebout, 1956) kautta koulutuksen tehokkaaseen rahoittamiseen. Silti myös lasten koulutuksen rahoittamiseksi kaikilta kansalaisilta perhestatuksesta riippumatta kerättävät verot vaikuttavat muiden kuin lapsiperheiden muuttokannustimiin. Työvoiman liikkuvuus vaikuttaa myös valtioiden kannustimiin tarjota eri alojen koulutusta. Yleisesti ottaen työvoiman lisääntynyt liikkuvuus rohkaisee valtioita tarjoamaan enemmän maaspesifejä koulutusohjelmia (Poutvaara 2004, 2008). Esimerkiksi juristin koulutus on maaspesifimpää kuin taloustieteilijän, mikä rohkaisee kouluttamaan enemmän juristeja ja vähemmän taloustieteilijöitä, koska taloustieteilijät muuttavat todennäköisemmin ulkomaille. Jos useat maat vähentävät kansainvälisesti sovellettavan koulutuksen tarjoamista maakohtaisen kustannuksella, lopputuloksena on koulutustarjonnan vääristyminen kohti maaspesifejä taitoja. Tällöin osa Euroopan integraation tarjoamista potentiaalisista tuottavuushyödyistä menetetään. Wildasin (2000) osoittaa, että koulutettujen muuttuessa liikkuvaksi koulutuksen rahoittamistaakalla on taipumus jäädä kouluttamattomien kannettavaksi. Mitä liikkuvammaksi koulutettu työvoima tulee, sitä enemmän koulutuksen kansallisen julkisen rahoittamisen voi odottaa kohtaavan poliittista vastustusta johtuen sen aikaansaamista regressiivisistä tulonsiirroista. Tällöin voi odottaa, että valtion osuus koulutuksen rahoituksesta pienenee, ja nuoret joutuvat enenevässä määrin rahoittamaan koulutuksensa joko lainalla, työnteolla opiskelun ohessa tai vanhempien tuella. 6
7 Koulutuspolitiikan keskittäminen Euroopan unionin tasolle voisi puolestaan johtaa liialliseen harmonisointiin. Koska eri maissa on erilaiset koulutustarpeet, koulutustarjonnasta päättäminen unionitasolla olisi tehotonta. Lisäksi eri maissa on erilaiset traditiot koskien tutkintojen rakennetta ja sisältöä, johon harmonisointi pakottaisi puuttumaan. Myös kansalaisten näkemykset koskien toivottavaa tulojen uudelleenjakoa eroavat valtioiden välillä, samoin elintaso ja keskimääräiset ansiot. Esimerkiksi opintotuen tai opetukseen käytettävien resurssien harmonisointi samalle euromäärälle rikkaissa ja köyhemmissä jäsenmaissa johtaisi joko liian matalaan tukitasoon ja liian vähäisiin resursseihin useimpien rikkaiden maiden näkökulmasta, tai liian korkeaan tukitasoon ja liian kalliiseen korkeakoulujärjestelmään köyhemmissä maissa. Tämä puoltaa koulutuspolitiikkaa koskevien ratkaisujen jättämistä jäsenmaille läheisyysperiaatteen mukaisesti. 4. Ratkaisuehdotus: tulosidonnainen opintolaina tai koulutusvakuutusmaksu Koulutuksen julkisen rahoitusjärjestelmän Euroopan unionissa tulisi täyttää lukuisia tavoitteita, joista osa on edellä esiteltyjen vaihtoehtojen mukaisesti tarkastellen keskenään ristiriidassa. Koulutuksen rahoitusjärjestelmän pitäisi sovittaa yhteen tehokkuutta parantava työvoiman vapaa liikkuvuus, tulojen uudelleenjakopyrkimykset ja kansalliselle tasolle läheisyysperiaatteen mukaisesti jätettävä koulutuspolitiikka, ja samanaikaisesti vältettävä muuttopäätösten vääristyminen verotuksessa tai etuuksissa olevien kansallisten erojen johdosta. Näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen vaatii perusteellista verotussääntöjen uudistamista, mutta se on periaatteessa mahdollista. Takaisinmaksultaan tuloihin sidotut opintolainat ja koulutusvakuutusmaksut muodostavat tälle lupaavan lähtökohdan Tulosidonnainen opintolaina Tulosidonnaisessa opintolainassa valtio tarjoaisi opiskelijalle vakuutuksen koulutuksen tuottoja koskevaa epävarmuutta vastaan siten, että opintolainaa maksettaisiin takaisin tiettynä osuutena tietyn tulotason ylittävistä tuloista. Takaisinmaksun katto olisivat koulutuksen kustannukset lisättynä riskipreemiolla, ja korko voisi joko vastata markkinakorkoa tai olla varustettu korkokatolla jos valtio haluaa myös tarjota vakuu- 7
8 tuksen korkoepävarmuutta vastaan. Riskipreemiolla rahoitettaisiin takaisinmaksu niille, joiden tulot jäävät maksukynnyksen alapuolelle. Tällainen järjestelmä vähentäisi kielteisen valikoitumisen ongelmaa ja merkitsisi, että koulutuksen rahoitus olisi korkeatuloisten näkökulmasta lainaa vastaava eikä veroluonteinen. Tällöin korkeatuloisten työn tarjonnan vääristymät jäisivät pienemmiksi. Lainan tarjoama vakuutus kuitenkin jäisi vastaavasti pienemmäksi kuin seuraavaksi esiteltävä koulutusvakuutusmaksu. Niille, jotka eivät elinaikanaan maksaisi lainaa kokonaan takaisin, tulosidonnainen opintolaina vastaisi veroasteen nousua, ja siten se lisäisi heidän työntarjontansa vääristymää. Tarjoamalla vakuutuksen tuloriskejä vastaan se kuitenkin rohkaisisi kouluttautumista ja edistäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa Koulutusvakuutusmaksu Koulutusvakuutusmaksu alla esittämässäni muodossa olisi vapaaehtoinen sopimus tulojen uudelleenjaosta. Siinä valtio maksaisi opiskelijan koulutuksen vastineeksi siitä, että opiskelija maksaisi valtiolle tietyn osan tuloistaan asuinmaasta riippumatta. Eri valtiot voisivat tarjota alueellaan asuville nuorille vapaaehtoista koulutusvakuutusmaksusopimusta, jossa valtiovalta toimisi riskisijoittajan tavoin. Ne nuoret, jotka eivät haluaisi solmia tällaista sopimusta, voisivat ostaa koulutuksen markkinahintaan. Koulutusvakuutusmaksusopimusten kautta jäsenvaltiot saisivat osuuden koulutuksen tuotoista myös muihin jäsenmaihin muuttavilta nuorilta. Tämän voisi odottaa johtavan unionitasolla tehokkaampaan koulutuksen tarjontaan. Vaikka yksittäinen jäsenvaltio odottaisi muuttotappiota tietyn alan ammattilaisten, esimerkiksi lääkärien, keskuudessa, näiden kouluttaminen voisi edelleen olla kannattavaa niin kauan kuin koulutusvakuutusmaksu on riittävän korkea kattamaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Koulutusvakuutusmaksun toimivuus edellyttäisi eurooppalaista sosiaaliturvatunnusta ja sopimusta, jonka mukaan jäsenmaat keräävät vakuutusmaksua alueellaan asuvilta kansalaisilta muun verotuksen yhteydessä. Kukin jäsenmaa tilittäisi muille jäsenmaille näille kuuluvat koulutusvakuutusmaksutulot. Eri maat voisivat päätyä erilaisiin ratkaisuihin koskien tulojen uudelleenjaon laajuutta. Halutessaan valtiot voisivat tarjota sekä suppeampaa sopimusta, joka kattaisi ainoastaan opetuksen, että myös vapaaehtoista opintotukea, jonka nostaminen edellyttäisi sitoutumista korkeampaan koulutus- 8
9 vakuutusmaksuprosenttiin. Poutvaara (2000, 2001) osoittaa, että koulutettujen maksaessa asuinalueestaan riippumatta veroja lähtöalueelleen valtiot voivat valita jopa laajemman tulojen uudelleenjaon koulutettujen muuttuessa liikkuviksi kuin ilman työvoiman liikkuvuutta. Koska koulutusvakuutusmaksu perittäisiin samansuuruisena riippumatta asuinmaasta, se ei vääristäisi muuttopäätöksiä. Tällöin yleistä palkkaverotusta voitaisiin laskea määrällä, joka vastaisi koulutusvakuutusmaksun tuottoja ja koulutuksensa itse rahoittavilta perittäviä lukukausimaksuja. Koulutuksen jonkinasteinen julkinen tuki voisi edelleen olla tarpeen, jotta myös hyviä tuloja odottavat opiskelijat saataisiin houkuteltua sopimuksen pariin. Muuten koulutusvakuutusmaksuakin uhkaisi kielteinen valikoituminen ja markkinoiden romahtaminen. Julkisen rahoituksen tarve olisi kuitenkin selvästi pienempää kuin nykyisessä järjestelmässä. Osa jäsenmaista keräisi muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin se saisi muilta, mutta järjestelmän vastustus tällä perusteella olisi lyhytnäköistä. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä mahdollistaisi laajemman koulutuksen julkisen rahoituksen säilymisen koko Euroopan unionin alueella, ja voisi johtaa tehokkaampiin koulutusinvestointeihin. Pitkällä aikavälillä jopa maat, jotka keräävät muille jäsenmaille enemmän verotuloja kuin saavat näiltä, voivat hyötyä koulutusvakuutusmaksusta, koska se kannustaa muuttotappiomaita investoimaan enemmän koulutukseen. Tällöin muuttovoitoista hyötyvät maat saavat paremmin koulutettua työvoimaa muuttotappiomaista. Tämän mekanismin voi odottaa muodostuvan erityisen selväksi Euroopan unionin uusissa jäsenmaissa. Ilman koulutusvakuutusmaksua uudet jäsenmaat voisivat leikata koulutuksen julkista rahoitusta koska suuren osan syntyvästä henkisestä pääomasta voi odottaa siirtyvän ulkomaille. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmän vallitessa maastamuuttajille tarjottava hyvälaatuinen koulutus voi olla myös uusien jäsenmaiden näkökulmasta kannattava investointi. Samalla koulutusvakuutusmaksutulot alentavat paineita vastikkeettomiin tulonsiirtoihin uusiin jäsenmaihin. Koulutusvakuutusmaksujärjestelmä muistuttaa perusidealtaan Sinnin (1997) ehdotusta kotimaaperiaatteen soveltamisesta tuloja uudelleenjakavaan verotukseen. Sinn vertaa nykytilannetta, jossa muuttajat siirtyvät vanhan asuinmaansa tulojen uudelleenjakojärjestelmästä uuden asuinmaansa järjestelmän piiriin, mahdollisuuteen valita yksityinen vakuutussopimus sen jälkeen, kun mahdollinen vahinko on jo tapahtunut. Tulojen uudelleenjako ja vakuutus ovat saman kolikon kaksi puolta. Se, mikä on aluksi vakuu- 9
10 tusta, muuttuu riskien selvittyä tulojen uudelleenjaoksi. Vapaaehtoinen koulutusvakuutusmaksusopimus olisi kahdesta syystä helpompi toteuttaa kuin vapaaehtoiset sopimukset laajamittaisesta tulojen uudelleenjaosta. Ensinnäkin kouluttautuvat ovat homogeenisempi ryhmä kuin väestö keskimäärin, jolloin kielteisen valikoitumisen ongelma jää pienemmäksi. Toiseksi vaadittava vakuutusmaksu on selvästi pienempi, mikä myös rajoittaa kielteisen valikoitumisen ongelmaa. Vapaaehtoisen sopimuksen etuna kansallisuusperiaatteen soveltamiseen on se, että se rajoittaisi hallitusten mahdollisuutta yliverottaa kansalaisiaan. Koulutusvakuutusmaksusopimukset voidaan sovittaa yhteen niin julkisen kuin myös yksityisesti tarjotun koulutuksen kanssa. Yksi mahdollisuus on, että opiskelijat saisivat sopimuksen allekirjoitettuaan voucherin, joka kustantaisi tietyn tasoisen koulutuksen ja voisi myös antaa oikeuden tiettyyn määrään opintotukea. Vakuutusmaksun voisi sitoa nostettuun opintotukeen, mikä lisäisi kannustimia nopeampaan valmistumiseen silti johtamatta pitempään opiskelevien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen. Koulutusvakuutusmaksun perinnälle olisi luontevaa asettaa alaraja, jolloin sitä perittäisiin vain rajan ylittävistä vuosituloista. Kirjallisuutta: Chapman, B. (1997): Conceptual Issues and the Australian Experience with Income Contingent Charges for Higher Education. Economic Journal 107, Eaton, J. ja Rosen, H.S. (1980): Taxation, Human Capital, and Uncertainty. American Economic Review 70 (4), Garcia-Penalosa, C. ja Wälde, K. (2000): Efficiency and Equity Effects of Subsidies to Higher Education. Oxford Economic Papers 52, Levhari, D. ja Weiss, Y. (1974): The Effect of Risk on the Investment in Human Capital. American Economic Review 64 (6), Poutvaara, P. (2000): Education, Mobility of Labour, and Tax Competition. International Tax and Public Finance 7,
11 Poutvaara, P. (2001): Alternative Tax Constitutions and Risky Education in a Federation. Regional Science and Urban Economics 31, Poutvaara, P. (2003): Koulutus, verotus ja työvoiman liikkuvuus. Kirjassa Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä. (Toim. R. Hjerppe, S. Kari, J. Kiander ja P. Poutvaara) WSOY, Helsinki Poutvaara, P. (2004): Educating Europe: Should Public Education be Financed with Graduate Taxes or Income-Contingent Loans? CESifo Economic Studies 50 (4), Poutvaara, P. (2007): Social Security Incentives, Human Capital Investment and Mobility of Labor. Journal of Public Economics 91, Poutvaara, P. (2008): Public and Private Education in an Integrated Europe: Studying to Migrate and Teaching to Stay? Scandinavian Journal of Economics 110, Poutvaara, P. ja Kanniainen, V. (2000): Why Invest in Your Neighbor? Social Contract on Educational Investment. International Tax and Public Finance 7, Sinn, H.-W. (1996): Social Insurance, Incentives and Risk Taking. International Tax and Public Finance 3, Sinn, H.-W. (1997): The Selection Principle and Market Failure in Systems Competition. Journal of Public Economics 66, Tiebout, C.M. (1956): A Pure Theory of Local Expenditures. Journal of Political Economy 64, Wildasin, D. E. (2000): Labor Market Integration, Investment in Risky Human Capital, and Fiscal Competition. American Economic Review 90 (1),
Kouluttautumisen kannustimet ja verotus. Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto
Kouluttautumisen kannustimet ja verotus Professori Panu Poutvaara Helsingin yliopisto 1. Johdanto Empiiriset tutkimukset: etenkin työikäisten miesten työn tarjonta on jokseenkin joustamatonta tuloveroasteen
LisätiedotKoulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittinen taloustiede 1
Kansantaloudellinen aikakauskirja 98. vsk. 2/2002 VÄITÖKSIÄ Koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittinen taloustiede 1 Panu Poutvaara VTT, Research Fellow Centre for Economic and Business Research,
LisätiedotKorkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus
1/11 Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus Hanna Virtanen, Etla Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 2/11 Lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus Huolena
LisätiedotHuomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta
Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotEsimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä
Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotKiinteistöverojen kannustinvaikutukset ja kohtaanto
Kiinteistöverojen kannustinvaikutukset ja kohtaanto Teemu Lyytikäinen Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen seminaari 11.12.2017 1 Johdanto Kiinteistöverotuksen merkitys on kasvussa Kiinteistöverojen
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotPuun myyntituloverotuksen neutraalisuus
Kettula, Suomusjärvi 22.9. 2008 Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 2112264, jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotSuomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotOmaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen
Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?
LisätiedotMuuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä
Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa
Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotSOSIAALITURVAN VERTAAMISEN VAIKEUS - TARKASTELUSSA TANSKAN TOIMEENTULOTUKI
SOSIAALITURVAN VERTAAMISEN VAIKEUS - TARKASTELUSSA TANSKAN TOIMEENTULOTUKI Sosiaaliturvaa on eri maiden välillä erittäin hankala verrata, koska jokainen maa on kehitellyt oman järjestelmänsä. Järjestelmät
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotMILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015
MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen
LisätiedotYritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT
Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen
LisätiedotULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotValuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria
Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotSAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden
LisätiedotOsakesäästötilin verosäännökset
Osakesäästötilin verosäännökset 23.1.2019 Antti Sinkman Valtiovarainvaliokunta, verojaosto Vero-osasto Osakesäästötilin perusasiat lyhyesti Tilille voi siirtää vain rahaa ja sieltä voi nostaa vain rahaa
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotHE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI
HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta
LisätiedotTyöelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu
Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotKauanko Pohjoismaiden malli kestää?
Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote
LisätiedotKEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):
KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen
LisätiedotKansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.
LisätiedotSosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi
Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät
LisätiedotHE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotMihin suomalaisia kannustetaan asumaan?
Mihin suomalaisia kannustetaan asumaan? Tuukka Saarimaa, VATT Kaupungit ja kasvu -seminaari Taloustieteellinen yhdistys 24.5.2018 1 Esityksestä Perustuu vuonna 2015 julkaistuun Hyvän valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotPerintö- ja lahjaverosta luopuminen. Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto,
Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto, 20.11.2018 Taustaa Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotKuntarakenteen uudistus
Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti
LisätiedotSOSIALITURVAN RAKENTAMINEN JA RAKENNUSPALIKAT
SOSIALITURVAN RAKENTAMINEN JA RAKENNUSPALIKAT TOIMI-työryhmä, Majvik 20.3.2018 1 Olli Kangas Esityksen sisältö Uudellenjako on ett måste Sosiaalipolitiikan kaksi historiallista perinnettä Sosiaaliturvan
LisätiedotMIKROTALOUSTIEDE A31C00100
MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen
Lisätiedot5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9)
5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (Mankiw & Taylor, Chs 6, 8-9) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotHE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Asiantuntijalausunto: Professori Marjaana Helminen HE 59/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n muuttamisesta
LisätiedotPohjoismainen verosopimus
Pohjoismainen verosopimus Palkan ja eläkkeen verotus 24.3.2009 Iisa Väänänen veroasiantuntija Pääkaupunkiseudun verotoimisto Iisa Väänänen Pääkaupunkiseudun verotoimisto 1 Sisältö 1. Verosopimukset 2.
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotRiski ja velkaantuminen
Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen
Lisätiedotinfomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015
infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät
LisätiedotSote-haasteita taloustieteen näkökulmasta
Sote-haasteita taloustieteen näkökulmasta Aalto yliopisto, taloustieteen laitos, Helsinki Graduate School of Economics 3.7.2018 3 keskeistä viestiä 1. Lakiesityksen muutokset eivät poista perustavanlaatuista
LisätiedotTodellinen prosentti
Todellinen prosentti Kaksi ajankohtaista esimerkkiä talousmatematiikasta ja todellisuudesta Tommi Sottinen Vaasan yliopisto 9. lokakuuta 2010 MAOL ry:n syyspäivät 8.-10.10.2010, Vantaa 1 / 16 Tiivistelmä
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotHE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua
HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
LisätiedotESIR:in hyödyntäminen Suomessa
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja
LisätiedotSivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin
LisätiedotAsymmetrinen informaatio
Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,
LisätiedotAikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?
Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotKommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita
LisätiedotUlkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto
Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta
7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti
LisätiedotTuottoa vertais- ja joukkorahoituslainoista @fellowfinancefi Fellow Finance Oyj Joukkorahoitusta ihmisille ja yrityksille Perustettu 2013 Toimii Suomessa, Saksassa ja Puolassa 165 miljoonaa euroa välitetty
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotYritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013
Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa
LisätiedotSote-haasteita taloustieteen näkökulmasta
Sote-haasteita taloustieteen näkökulmasta Aalto yliopisto, taloustieteen laitos, Helsinki Graduate School of Economics 3.7.2018 3 keskeistä viestiä 1. Lakiesityksen muutokset eivät poista perustavanlaatuista
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotHelsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen
Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195
LisätiedotTYÖELÄKEUUDISTUS 2017
TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotPK -yritykset rahoitusmarkkinoilla
PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotTYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA
TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotParempi suunnitelma varoillesi
Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset
LisätiedotTutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti
Kysymys Kuka voi myöntää suomalaisia ammatillisia tutkintoja EU- ja ETA-alueen ulkopuolella? Vastaus Suomalaiset koulutuksen järjestäjät, joilla on kyseisiin tutkintoihin järjestämislupa. Mikäli koulutuksen
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotHaitallinen valikoituminen
Haitallinen valikoituminen Regulointi Verotus Vakuuttajamonopoli Kertausta Hyötyfunktiot Päämies: W(q,t) Agentti: U(q,t,ө) - q hyödykkeen määrä - t hinta (kassavirta, tms) - ө agentin tyyppi Päämies ei
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
Lisätiedot