Vuosikertomus Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 C:11

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto

2

3 Vuosikertomus 2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2010 C:11

4 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Kannen kuva: Kalevi Yliniemi ISBN ISSN Kajaani 2010

5 5 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun Työterveys) toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisenvalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Liikelaitos, Kainuun Työterveys Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta...143

6 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat Maakunnan tuloslaskelma Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Kainuun Työterveyden tuloslaskelma Kainuun Työterveyden rahoituslaskelma Kainuun Työterveyden tase Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liiketiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista ja säilytysmuoto v Käytetyt tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät JULKAISULUETTELO 6

7 7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Kainuun maakunnan viides toimintavuosi on takanapäin. Vuoden varrella esillä olivat erityisesti valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan. Tähän liittyen valtiovarainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän toteuttamaan kokeilun seurantaa ja valmistelemaan päätöksentekoa kokeilun jälkeisistä järjestelyistä Kainuussa. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän tehtävänä on: 1. toimia yhteydenpitäjänä arviointitutkimuksen tekijään; 2. kerätä riittävä aineisto kokeilun vaikutuksista ja etenemisestä kokeilun jatkoa koskevan päätöksenteon pohjaksi; 3. vertailla pysyvää järjestelmää varten erilaisia maakuntahallinnon rahoitusvaihtoehtoja, päätöksenteon ja palvelujen järjestämisvaihtoehtoja sekä maakunnan aseman järjestämisvaihtoehtoja alueiden kehittämisessä; 4. tehdä ehdotus maakuntahallinnon tehtävien järjestämisestä Kainuussa vuoden 2012 jälkeen; 5. tehdä ehdotuksia kokeilun mahdollisesta laajentamisesta ja syventämisestä; sekä 6. hoitaa muut valtiovarainministeriön sille määräämät tehtävät. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi valtionvarainministeriöstä ja seurantaryhmän jäseniä ovat: Päivi Laajala, ylijohtaja, valtiovarainministeriö kuntaosasto Matti Väisänen, taloussuunnittelupäällikkö, opetusministeriö Carolina Sierimo, finanssisihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö Sami Manninen, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö Tuula Manelius, lainsäädäntöneuvo, työ- ja elinkeinoministeriö Kari Prättälä. lakiasiainjohtaja, Suomen kuntaliitto Esa Toivonen, strategiajohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Raimo Piirainen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Timo Säkkinen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä, toiminnanjohtaja, Kajaanin kaupunki Eila Valtanen, kaupunginjohtaja, Kuhmon kaupunki Seurantaryhmän sihteereinä toimivat kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä strategiajohtaja Esa Toivonen Kainuun maakunnasta.

8 8 Seurantaryhmä on asettanut seuraavat alatyöryhmät: 1. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän alueiden kehitystehtäviä selvittävä alatyöryhmä, 2. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän maakunnan päätöksentekoa ja tehtäviä selvittävä alatyöryhmä ja 3. Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän rahoitusjärjestelmää selvittävä alatyöryhmä. Seurantaryhmän toimikausi on ja sen tulee antaa ehdotuksensa valtiovarainministeriölle Kainuun hallintokokeilun jälkeisestä tehtävien järjestämisestä maaliskuun 2010 loppuun mennessä. Kainuun kehittäminen Keskeiset aluetalouden kehitysindikaattorit kuten avainalojen liikevaihdot laskivat taantumasta johtuen yleisesti. Poikkeuksena oli matkailu. Lisäksi tulevaa kehitystä kuvaavat barometrit kuten aluebarometri ja yritysbarometri ovat vahvasti negatiivisia. Myönteisimpiä saavutuksia Kainuussa vuonna 2009 olivat Talvivaaran kaivosalueen käynnistyminen sekä matkailun suuret investoinnit. UPM:n jälkihoito on sujunut hyvin. Irtisanotun henkilöstön osalta uuden työpaikan on enää saamatta 70 kaikkiaan 535 henkilöstä. Kainuun maakuntaohjelma hyväksyttiin valtuustossa syyskuussa. Maakuntaohjelmassa määritellään laajasti, mitä kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina eri teemoissa tullaan tekemään, jotta tavoitteeksi asetettu kainuulaisen hyvinvoinnin parantamisen tavoite saavutettaisiin. Toimenpiteitä toteutetaan viidellä toimintalinjalla, jotka ovat Osaaminen ja koulutus (TL1), Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys (TL2), Maaseutu (TL3), Hyvinvointi (TL4) ja Toimintaympäristö (TL5). Toimintalinjat ja niiden sisällä olevat toimenpidekokonaisuudet kattavat kainuulaisen toimintaympäristön kehittämisen haasteet, mahdollisuudet ja kehittämistoimenpiteet. Lisäksi Kainuun yhteisiksi edunvalvonnan teemoiksi valittiin seuraavat osaalueet: 1. Kuntatalouden vahvistamien verotusratkaisut VOS-uudistus maakunnan ja kuntien yhteistyö 2. Korkea-asteen koulutus koulutuksen säilyminen Kainuussa rahoituspohjan varmistaminen 3. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ja uudistaminen yritysten toimintaedellytysten edistäminen työvoiman osaamisen ja työllisyyden turvaaminen kaivosasiat, uusiutuva energia, huolenpito Kainuun peruselinkeinoista turvallisuus ja tähän liittyvä energiahuolto

9 4. Saavutettavuus tietoliikenne, sähköisten palvelujen hyötykäyttö tie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet 5. Kainuun asema Euroopan Unionin tulevassa aluepolitiikassa EU:n alueellinen yhteenkuuluvuus ja aluepolitiikan sisällöt, Itämeri strategian toteutus ja EU:n budjetin välitarkastus varautuminen rakennerahastokauden päättymiseen 6. Kainuun malli 2013 valmistautuminen Kainuun hallintokokeilun päättymiseen pysyvän mallin valmistelu, rahoitus ja lainsäädäntö 9 Valitettavasti väestön laskeva kehitys jatkui edellisvuosien tapaan ja vuoden lopussa kainuulaisia oli yhteensä , mikä on 534 vähemmän kuin edellisvuonna. Kainuun tulevien vuosien kehitys onkin nyt erittäin haasteellisessa tilanteessa työttömyydestä ja väestön vähenemisestä sekä ikääntymisestä johtuen. Hallintokokeilun vaikutuksia Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi marraskuussa raportin Kainuun hallintokokeilun tila. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää Kainuun hallintokokeilun toteutusta ja Kainuun kehittämisrahan vaikutuksia Kainuun maakunnan kehitykseen. Raportin mukaan kokeilulla on ollut vain vähäinen vaikutus maakunnan kehitykseen. Hallintokokeilu on kuitenkin edistänyt alueellisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja lisännyt keskushallinnon kiinnostusta Kainuun asioista. Kokeilun merkittävänä tuloksena tarkastusvirasto näkee, että Kainuun maakunnassa on toteutettu ennakkoon Paras -hankkeen palvelurakennetavoitteita. Kokeilussa toteutetulla palvelurakenteen muutoksella on saatu hillittyä myös kustannusten kasvua. Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat olleet kokeilun alkuvuosina koko maan sote-toimialan tarvevakioituja menoja pienemmät. Tarkastuksen mukaan menojen hillityn kasvun jatkuminen on kuitenkin epävarmaa, koska Kainuussa julkisiin palveluihin kohdistuu keskimääräistä suuremmat rasitukset ikärakenteesta, sairastavuudesta ja työttömyydestä johtuen. Tarkastusviraston mukaan kokeilun vaihtelevista tuloksista huolimatta paluuta aikaisempaan ei ole nähtävissä. Kokeilulla saattaa olla myös sellaisia vaikutuksia, jotka näkyvät vasta kokeilun päättymisen jälkeen. Maakunnan organisaation toiminta Vuoden alusta aloittivat uudet luottamushenkilöt toimintansa. Heille järjestettiin vuoden aikana useita perehdyttämiskoulutuksia lainsäädännöstä, taloudesta ja toimialojen palvelutuotannosta. Uusi maakuntavaltuusto päivitti ja hyväksyi maakunta -kuntayhtymälle tarkistetut strategiset tavoitteet vuosille Kainuussa peruskoulun päättävien ikäluokka on ollut jo pitkään aleneva. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamäärä on lisääntynyt Kuusamon ammattiinstituutin liityttyä Kainuun ammattiopistoon vuoden 2008 alussa. Kuusamossa on opiskelijoita runsaat 500. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2005 lähtien (vuonna opiskelijaa). Vähen-

10 nystä on aiheuttanut peruskoulun päättävien vähenevä määrä sekä ammatillisen koulutuksen suosion kasvu nuorten opiskelupaikan valinnassa. Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä merkitsee toimintojen tehostamista sekä rakenteiden ja opetusjärjestelyjen kriittistä tarkastelua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla alkoivat näkyä vuoden aikana 2008 loppuvuonna alkaneet taantuman vaikutukset. Taantuma on vaikuttanut kielteisesti erityisesti lapsiin, nuoriin ja nuoriin perheisiin. Työttömyyden lisääntyminen on näkynyt konkreettisena toimeentulotukimenojen kasvuna, jotka kasvoivat edellisvuodesta 1,2 milj. euroa. Lapsiperheiden pahoinvointi on lisääntynyt. Siksi perhepalveluiden avotyöhön on määrätietoisesti suunnattu lisää resursseja ja tämän avulla lastensuojelun raskaiden laitossijoitusten nopea kasvu on saatu pysäytettyä. Merkittäviä toiminnallisia muutoksia olivat ensihoidon ja sairaankuljetuksen järjestelyt, joissa pääosa työstä otettiin omaksi toiminnaksi. Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut on valmistautunut v aikana päivystyksen ja nopean diagnostiikan yksikön toiminnan käynnistämiseen. Tämä työ on tehty tiiviissä yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa korostaen potilaan sisääntulo- ja kotiutusvaiheita. Toiminta on käynnistynyt Määrätietoinen työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi Kainuussa jatkuu. Yhteistyö uuden kansallisen toimijan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, on lähtenyt hyvin käyntiin. Samoin yhteistyö järjestöjen kanssa tiivistyy. Pohjoisen ERVA -alueen yhteisiä ponnistuksia on syvennetty ja sairaanhoitopiirien välillä on hyvä, luottamuksellinen ilmapiiri. Konkreettisimpana suunnittelukohteena on ollut laboratorioyhteistyön valmistelu. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia on parannettu. Päättäjien ja työntekijöiden tekemä kuntakierros osoittautui erittäin hedelmälliseksi. Maakunnan talous Taloudellinen tilanne oli koko vuoden ajan hyvä. Verotuloihin odotettiin romahdusta vuoden 2008 maksuunpanon osalta mutta kunnallisverot kasvoivat koko Kainuussa 6,4 prosenttia, kiinteistöverot kasvoivat 5,0 prosenttia ja sitä vastoin yhteisöverot vähenivät jopa 28,8 prosenttia. Tämä aiheutti kuntien maksuosuuksiin 1,1 miljoonan korjauksen, joka kuitenkin pystyttiin kompensoimaan muiden tulojen lisäyksillä. Kokonaisuutena talousarvio ilman liikelaitoksia toteutui ennusteiden mukaan. Menot ylittyivät vain 0,4 milj. euroa ja vastaavasti tulot ylittyivät 1,3 milj. euroa. Vuodelta 2009 syntyi ylijäämää yhteensä 4,3 milj. euroa. Liikelaitosten tulos oli myös 1,0 milj. euroa ylijäämäinen. Katettavana ollutta alijäämää saatiin näin pienennettyä 9,4 milj. eurosta 5,1 milj. euroon. Koska maakunnan tilinpäätös on arvioitua parempi, kuntien kanssa laadittu vanhojen alijäämien kattamisohjelma otetaan uudelleen arvioitavaksi kuluvan kevään aikana. 10

11 11 Alkaneen vuoden näkymät Elinkeinoelämän näkymät jatkuvat edelleen heikkoina. Talouden taantuma ei odoteta hellittävän Kainuussa koko vuonna, vaan käänne parempaan on luvassa aikaisintaan ensi vuonna. Työttömyys on Kainuussa korkealla tasolla ja työttömien määrän ennakoidaan kasvavan kevään aikana, koska taantuman vaikutukset tulevat näkymään lomautusten kasvuna ja lisääntyvinä irtisanomisina. Kuluva vuoden talousarviossa suurin riskitekijä liittyy henkilöstökuluihin. Maakuntahallitus on kuluvan vuoden talousarvion täytäntöönpanossa velvoittanut toimialoja sopeuttamaan henkilöstön käytön varattuihin määrärahoihin, joissa on kasvua viime vuoteen verrattuna yhteensä 3,7 prosenttia. Palkankorotusten kokonaiskustannusvaikutus on n. 3,0 prosenttia. Suurin henkilöstön lisäystarve on vanhusten kotihoidossa, lakien muutosten tuomissa lisävelvoitteissa ja nopean diagnostiikan toimintojen käynnistymisessä Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio on rakennettu seuraavasti: Maakunnan yhteiset palvelut: Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Materiaalipalvelut Kuljetuspalvelut Ravintopalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Tietohallintopalvelut Yleinen edunvalvonta Suunnittelu- ja kehittäminen tulosalue: ( alkaen): Aluekehitys Alueidenkäyttö Hanke ja rahoitus Viestintä ja markkinointi Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut

12 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kainuun Työterveys -liikelaitos 12 Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 59-jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (17 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (8 jäsentä) ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (6 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii 11-jäseninen johtoryhmä. Maakuntavaltuusto jäsen Säkkinen Timo, puh.joht. Polvinen Osmo, I vpj. Juntunen Hannu, II vpj. Enroth Paavo, Haataja Minna, Hakkarainen Eija, Heikkinen Pekka, Horto Ilkka, Huusko Eero, Hyyryläinen Mauno, Immonen Kauko, Jarva Marisanna, Kaikkonen Vesa, Karjalainen Aki, Karppinen Veli-Matti, Kemppainen Aila, Kemppainen Esa, Kemppainen Heikki, Kemppainen Tapani, Kettunen Pentti, Kilpeläinen Sami, Kinnunen Anneli, Komulainen Kaija, Korhonen Jouko, Korhonen Timo, Krogerus Timo, Kunnas Karl, kunta Suomussalmi Sotkamo Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Kajaani Kajaani Paltamo Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Hyrynsalmi Ristijärvi Hyrynsalmi Kajaani Sotkamo Kuhmo Kuhmo Sotkamo Sotkamo Kajaani Kajaani

13 Kyllönen Jaakko, Kyllönen Merja, Leppänen Olli, Lukkari Anne, Matero Vuokko, Moilanen Pentti, Moilanen Tuulikki, Myllylä Raili, Niemelä Paavo, Nikulainen Kari, Niskanen Marko, Oikarinen Markku, Okkonen Arto, Piirainen Mauri, Piirainen Raimo, Puurunen Yrjö, Pääkkönen Matti, Rissanen Maija, Ronkainen Tauno, Rossi-Määttä Tuula, Rusanen Veikko, Räisänen Aki Sankilampi Jaana, Sarparanta Tiina, Seppänen Juhani, Sirkeinen Unto, Sistonen Toivo, Sorvari Yrjö, Suutari Eero, Törmänen Anni-Inkeri, Vilén Seppo, Väisänen Sanni, Anttonen Tauno, Huotari Reino, Kuhmo Suomussalmi Kajaani Sotkamo Kajaani Suomussalmi Puolanka Kajaani Kajaani Kuhmo Sotkamo Kajaani Kajaani Kuhmo Kajaani Suomussalmi Kajaani Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kajaani Kajaani Sotkamo Suomussalmi Puolanka Kajaani Sotkamo Kajaani Sotkamo Kuhmo Kajaani Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan edustaja 13 Valtuuston kokouksia oli 9 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 9. Maakuntahallitus I Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja

14 Hallitus I kokouksia oli 24 vuonna 2008 ja kertomusvuonna Maakuntahallitus II Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Piilma Pauli, Kainuun TE-keskus Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus Rossi Tapani, Oulun lääninhallitus Räinä Matti Oulun tiepiiri Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Hallitus II kokouksia oli 5 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 4. Maakuntahallitus III Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani Piirainen Raimo, I vpj Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Piilma Pauli, Kainuun TE-keskus Korhonen Jaana, Kainuun TE-keskus Meriläinen Leena, Kainuun TE-keskus Härkönen Vilho, Kainuun TE-keskus Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus Kokkonen Pertti, Oulun lääninhallitus Kärkkäinen Marja-Leena, Oulun lääninhallitus Räinä Matti Oulun tiepiiri Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Holmberg Stig, Finnvera Oyj Hongisto Anja, Kajaanin yliopistokeskus Mäkinen Merja, Akava ry Jestola Satu, SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö Lehtonen Juha STTK:n Kainuun aluetoimikunta Leppänen Timo, Kainuun Yrittäjät ry

15 Putkonen Keijo, Suutari Eero, Valtanen Eila, Karjalainen Markku, Peltola Harri, Salonen Raili, Leinonen Tarja, Elinkeinoelämän keskusliitto Oulun kauppakamarin Kajaanin osasto Kunnallinen työmarkkinalaitos MTK-Kainuu ProAgria Kainuu Kuhmon työttömien yhdistys Kainuun luonnonsuojelupiiri 15 Hallitus III kokouksia oli 8 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 7. Tarkastuslautakunta (valittu tarkastusta varten, saakka) Sistonen Toivo, puh.joht. Kajaani Heikkinen Pekka, vpj. Kuhmo Alanko Anja, Kuhmo, saakka Rossi-Määttä Tuula, Sotkamo, alkaen Alanne Anja, Puolanka Alasalmi Aila, Kajaani Mikkonen Veijo, Paltamo Ylikippari Rauno, Kajaani Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 11 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 5. Tilintarkastaja Huotari Juha, OY Audiator AB, JHTT-tilintarkastaja ( saakka) Tarkastuslautakunta ( ) Sistonen Toivo, puh.joht. Kajaani Rossi-Määttä Tuula, vpj. Sotkamo Hakkarainen Eija, Kajaani Immonen Kauko, Kajaani Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Kilpeläinen Sami, Sotkamo Moilanen Tuulikki, Puolanka Tarkastuslautakunnan kokouksia kertomusvuonna oli 11 Tilintarkastaja Hellen-Toivanen Paula, KPMG Kunta Oy, JHTT-tilintarkastaja ( alk.) Koulutuslautakunta Räisänen Aki, puh.joht. Immonen Arja, vpj. Nahkiaisoja Tarja, vpj Huusko Eero, Jarva Marisanna, Leppänen Olli, Matero Vuokko, Mikkola Jaakko, Niemelä Paavo, Niskanen Marko, Kajaani Sotkamo, saakka Kajaani, alkaen Puolanka Paltamo Kajaani Kajaani Kuhmo Kajaani Sotkamo

16 Rissanen Maija, Kajaani 16 Koulutuslautakunnan kokouksia oli 9 vuonna 2009 ja kertomusvuonna 9. Kainuun ammattiopiston johtokunta Rissanen Maija, puh.joht. Kajaani Hämäläinen Erkki, vpj Kuusamo Enroth Paavo, Kajaani Immonen Marjatta, Kajaani Niiranen Lauri, Kajaani Soikkeli Maija, Kajaani Syrjä Minna, Sotkamo Vilén Seppo, Kuhmo Johtokunnan kokouksia oli 6 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Heikkinen Pekka, puh.joht. Tolonen Kaisa, vpj. Karjalainen Aki, Kemppainen Aila, Moilanen Pentti, Nikulainen Kari, Puurunen Yrjö, Ronkainen Tauno, Tervo Raili, Törmänen Anni-Inkeri, Väisänen Sanni, Kuhmo Ristijärvi Kajaani Kajaani Suomussalmi Kuhmo Suomussalmi Kajaani Kuhmo Sotkamo Kajaani Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksia oli 15 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 17. Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht. Karjalainen Aki, vpj. Puurunen Yrjö, Tolonen Kaisa, Törmänen Anni-Inkeri, Kuhmo Kajaani Suomussalmi Ristijärvi Sotkamo Yksilöhuoltojaoston kokouksia oli 12 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 11. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Hakala Esko, puh.joht. Kajaani Pääkkönen Tuomo, vpj. Kuntayhtymä Antila Artti, Kajaani Toivainen Pia, Kuhmo Sarparanta Tiina, Sotkamo Pyykkönen Kyllikki, Suomussalmi Johtokunnan kokouksia oli 8 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 7 kokousta.

17 Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Jokelainen Alpo maakuntajohtaja, puheenjohtajaa Hämäläinen Markku henkilöstöjohtaja, alkaen Jääskeläinen Juha vs. henkilöstöjohtaja, saakka Kiljunen Ella henkilöstön edustaja Kärkkäinen Juhani aluekehitysjohtaja Pääkkönen Tuomo sosiaali- ja terveysjohtaja Rusanen Satu vs. henkilöstöjohtaja, Teittinen Jorma kehittämisjohtaja Toivonen Esa strategiajohtaja Tolonen Asta talousjohtaja Tuominen Anssi koulutoimialan johtaja Turkulainen Harri sisäinen tarkastaja, sihteeri Yliniemi Kalevi hallintojohtaja 17 Johtoryhmän kokouksia oli 13 vuonna 2008 ja kertomusvuonna 15 kokousta Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön katsauksen 10/2010 (Julkinen talous tienhaarassa) mukaan 2008 loppuvuodesta alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi on muuttamassa perusteellisesti finanssipolitiikan tehtävänasettelua ja lähtökohtia. Työllisyys on heikentynyt tuntuvasti ja julkisen talouden tasapaino on myös heikentynyt jyrkästi. Julkinen talous on siten entistä haavoittuvamassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet ja veropohjan kaventumisen. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen on aiempaa suurempi haaste. Yleinen taloudellinen tilanne (% muutos) BKT 3,5 2,8 4,9 4,2 1,0-7,6 Ansiotaso 4,0 4,2 3,0 3,4 5,5 4,0 Inflaatio 0,2 0,9 1,6 2,5 4,1 0,0 Työttömyysaste, % 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,5 Verot/BKT 43,4 43,8 43,4 42,9 43,0 42, 7 Julkiset menot/bkt 50,2 50,4 48,9 47,3 49,0 55, 3 Julkinen velka/bkt 44,1 41,3 39,2 35,2 34,2 41,8 Euribor 3 kk, % 2,1 2,2 3,1 4,3 4,8 1,3 10 v. korko, % 4,1 3,4 3,8 4,3 4,3 3,7 LÄHDE: Tilastokeskus, VM ja Kuntaliitto Bruttokansantuote heikkeni viime vuonna alustavien arvioiden mukaan 7,6 prosenttia. Julkiset kokonaismenot olivat vuonna 2009 noin 55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun julkisen talouden pitkän ajan epätasapaino on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, julkisen talouden tasapainottaminen pelkästään menopuoleen vaikuttamalla edellyttäisi julkisten menojen välitöntä vähentämistä runsaalla 11 prosentilla eli noin neljäsosalla valtion budjetista.

18 Raportissaan valtiovarainministeriö ehdottaa julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemiseksi verojen kiristyksiä, julkisten menojen leikkaamista ja vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia. Kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna. Erityisesti suurten kaupunkien taloudellinen tilanne heikentyi voimakkaasti. Pienempien kuntien talous pysyi vielä keskimäärin edellisen vuoden tasolla osin kuntaliitosten ansiosta. Kuntaliitto arvioi, että tänä vuonna kaikkien kuntien tilanne huononee selvästi. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan viime vuonna 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Yli asukkaan kaupunkien tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä toissa vuonna oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Alle asukkaan kuntien tulos oli yhteen laskettuna vielä hieman voitollinen vuonna Kuntaliitokset vähensivät pienten ja heikkojen kuntien lukumäärää, mikä näkyy taloustilastoissa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo vuonna Kunta-alan viime vuoden toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 (2008: 57) Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. 18 Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa ja vuonna 2007 yhteensä euroa asukasta kohti. Suurten kaupunkien kyselyn mukaan lainakanta kasvaa nopeasti: 23 suurinta kaupunkia suunnittelevat velkaantuvansa lisää yhteensä noin miljardi euroa vuodessa. Monen kunnan lainakanta on

19 jo nyt noussut varsin suureksi. Tilannetta vaikeuttaa se, että korkotason arvioidaan nousevan tulevaisuudessa. Suurten kaupunkien heikot tulokset näkyvät myös maakuntien menestyksessä. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahti puoleen edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vain kaksi kolmannesta poistoista Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia on Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 19 Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate vuodelta 2009 edelleen parani aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nyt jo toisena perättäisenä vuonna Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate riitti kattamaan investoinneista aiheutuneet poistot. Kainuun kuntien vuosikate vuonna 2009 on alustavien tietojen mukaan 295 euroa asukasta kohti. Mikäli maakunta -kuntayhtymän vuosikate lasketaan vertailuun mukaan, Kainuun yhteenlaskettu vuosikate nousee 410 euroon asukasta kohti. Kainuun kuntien vuosikate parani edellisvuodesta 70 euroa asukasta kohti ja Kainuun yhteenlaskettu vuosikate parani edellisvuodesta 20 euroa asukasta kohti. Koko maan vuosikatteen keskiarvo oli ennakkotiedon mukaan 275 euroa asukasta kohti.

20 20 Vuosikatteet ja poistot /as Kainuu: kunnat + maakunta Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat vuoden 2008 lopussa 31,4 milj. euroa (395 euroa/asukas). Vuoden 2009 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 30,2 milj. euroa (380 euroa/asukas) eli kattamattomat alijäämät pienenivät yhteensä 1,2 milj. eurolla. (Kajaanin alijäämiä on korjattu vuoden 2009 aikana yhteensä 6,4 milj. eurolla). Maakunnan kattamaton alijäämä vuoden 2009 lopussa on 5,1 milj. euroa ja kuntien yhteensä 25,1 milj. euroa. Nettoalijäämä on 21,1 milj. euroa (265 euroa/asukas), koska kolmella kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 9,1 milj. euroa. Kainuun kertyneet alijäämät, /asukas Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitosten ylijäämät ja rahastot (KAO ja Työterveys) yhteenlaskettuna ovat yhteensä 5,5 milj. euroa.

21 21 Kainuun väestönkehitys 2009 Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva. Väestön väheneminen hidastui vuoden 2006:n -953 henkilöstä -571 henkilöön v Vuonna 2008 väestö väheni -617:llä. Kainuulaisia oli v lopussa ennakkotietojen mukaan (-534 henkilöä). Vuonna 2009 väestön väheneminen pysyi edellisten vuosien tasolla. Positiivinen piirre oli, että esimerkiksi Kajaanissa, Hyrynsalmella ja Kuhmossa syntyi selvästi enemmän lapsia, kuin aiempina vuosina. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan (ennakkotieto). Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KAINUU Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä viimeisen kymmenen vuoden aikana on jatkunut kaksijakoinen kehitys. Kajaanin seutukunnan parempi kehitys verrattuna Kehys-Kainuun kehitykseen on jatkunut. Kajaanin seutukunnan väestö on vakiintunut asukkaan tasolle. Kajaanin seutukunnan väestönmuutos oli -116 henkilöä vuonna Kehys-Kainuun seutukunnassa väestö väheni -408 henkilöllä. Muuttotappio kohdistui erityisesti vuoden loppupuoliskolle. Kajaani (+76) pystyi ainoana kuntana kasvattamaan väestöään. Kuntakohtaisesti heikointa kehitys on ollut Hyrynsalmelle -88 henkilöä (-3,2 %).

22 ,7 99,8 99,6 99,4 99,4 98,6 97,9 99,4 99,4 97,4 99,4 97,2 99,3 96,3 99,2 96,0 99,3 95,6 99,3 95,4 99,1 94,7 99,0 94,2 98,8 93,9 98,7 93,8 93,0 92,7 98,8 98, Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kuva 1. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin vuoden 2009 loppuun saakka suhteutettuna väkilukuun (Indeksi = 100). Kainuun työllisyyden kehitys 2009 (Lähde tässä osiossa: Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2009, Kainuun ELY-keskus, Juha Puranen, Työttömyys on pysytellyt Kainuussa jo yli vuoden ajan selvästi edellistä vuotta korkeammalla. Vuoden lopussa se jäi kuitenkin joulukuussa tapahtuneesta ripeästä kasvusta huolimatta kuitenkin niukasti vuoden takaista alemmaksi. Joulukuun lopussa työttömiä oli lomautetut mukaan lukien 5 978, joka on 688 enemmän kuin marraskuussa, mutta kuitenkin 25 vähemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömyys oli lähes 30 % vuodentakaista korkeammalla. Työttömyyden jyrkkä kasvu vuoden lopulla johtuu Kainuun työmarkkinoille tavanomaisesta kausivaihtelusta, mutta myös siitä, että talouskriisin vaikutukset työttömyyteen alkavat näkyä yhä selvemmin Kainuussa. Kausivaihtelu kasvatti jälleen työttömyyttä erityisesti rakennusalalla sekä maa- ja metsätaloudessa. Talouskriisin vaikutukset näkyvät lomautusten kasvuna ja lisääntyvinä irtisanomisina sekä työvoiman kysynnän vähenemisenä. Selvimmin työttömyys on kasvanut teollisessa työssä, rakennusalalla sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Nyt työttömyys on levittäytymässä myös palvelualoille ja julkiselle sektorille. Työttömäksi on joutunut myös henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin työttömyyttä kohdanneet. Vuoden lopulla uuden työvoiman kysyntä väheni useimmilla toimialoilla Kainuussa. Työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin joulukuussa 279 uutta avointa työpaikkaa, mikä on vähemmän kuin viime vuoden aiempina kuukausina. Uutta työvoimaa haettiin nyt myös yhä harvemmille aloille ja yhä harvemmissa ammattiryhmissä. Avoimista työpaikoista kolmannes oli terveydenhuollon ja sosiaalialan tehtäviin ja neljännes palvelutyöhön.

23 Työttömyys kasvoi joulukuussa Ristijärveä lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa, suhteellisesti eniten kuitenkin Suomussalmella, peräti 21 %. Myös vuoden takaiseen tilanteeseen nähden työttömyys on kasvanut eniten Suomussalmella, lähes 10 %. Työttömyys on kasvanut vuoden takaisesta myös Hyrynsalmella, Vaalassa ja Kajaanissa, mutta se on samanaikaisesti vähentynyt muissa Kainuun kunnissa, eniten Paltamossa, jossa vähennys on yli 30 %. Vaikka työttömyys pysyttelikin joulukuun lopussa likipitäen vuoden takaisella tasolla, on kuitenkin odotettavissa, että se lähinnä lomautuksista johtuen kasvaa vielä kevään aikana. Alkuvuosi viitoittaneekin sen, kuinka korkealle työttömyys tänä vuonna kohoaa ja loppuvuosi sitten sen, kuinka pysyväksi ilmiöksi se Kainuussa mahdollisesti jää. Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on Sotkamossa (12,0 %), Ristijärvellä (12,2 %) ja Paltamossa (12, 4 %). Sen sijaan selvästi vaikein tilanne on Kuhmossa, jossa työttömyysaste kohosi jo 20,6 %:iin. Suomusalmella työttömyysaste pomppasi 19,0 %:iin, Vaalassa se oli 18,6 % ja Hyrynsalmella 18,2 %. Koko maassa työ- ja elinkeinotoimistoihin (TE-toimistoihin) oli rekisteröitynyt joulukuun lopussa kaikkiaan työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän kuin marraskuussa ja enemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli joulukuun lopussa 16,2 %, Pohjois-Karjalassa 16,5 % ja Lapissa 15,6 %. Vaikka Kainuussa työttömien määrä onkin hieman vähentynyt vuoden takaisesta, niin työttömyysaste on kuitenkin vuoden takaiseen (15,8 %) verrattuna kohonnut, koska työvoiman määrä on samanaikaisesti kutistunut. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,3 %. 23 Kuva 2. Työttömien työnhakijoiden määrä vuosina

24 24 Kuva 3. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta joulukuussa 2009 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja osavuosiraportit Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Esimiesten kanssa on pidetty kokouksia taloustilanteeseen liittyen ja järjestetty tietojärjestelmiin ja talouden seurantaan liittyviä koulutuksia. Vuoden 2009 talousarvioon ei tehty muutoksia, vaikka taantumasta johtuen kuntien verotulot vähenivät ja sitä kautta kunnille palautettiin maksuosuuksia ennakkolaskutukseen verrattuna 1,1 milj. euroa. Kokonaisuutena tulopuoli ilman liikelaitoksia toteutui tästä huolimatta 100,47 prosenttisesti. Talouden seurantaraportti on laadittu kuukausittain 20. päivän jälkeen, jolloin edelliskuukauden menot ja tulot ovat riittävässä määrin saapuneet kirjanpitoon. Lisäksi apuna on käytetty vuosien kuukausittaisia toteutumia. Talousarvion menojen toteutumisaste oli 100,15 prosenttia eli menojen ylityksiä tuli yhteenlaskettuna vain euroa. Talouden toteutuminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2009 muodostui 4,3 milj. euroa ylijäämäiseksi, mikäli ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,6 milj. euroa ja työterveysliikelaitoksen positiivista tulosta 0,4 milj. euroa ei oteta huomioon. Koko kuntayhtymän tulos oli 5,3 milj. euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna 5,4 prosenttia eli yhteensä 16,1 milj. euroa. Kuntien ra-

25 hoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5,4 prosenttia, joka on 11,4 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun. Valtionosuudet kasvoivat 8,8 prosenttia ja verotulot kasvoivat 3,2 prosenttia. Rahoitusprosentti oli 60,1 prosenttia laskennallisesta verorahoituksesta. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat vuonna ,1 % verrattuna edellisvuoteen. Tämä on yhteensä 20,4 milj. euroa. Kainuun ammattiopisto toimintamenot kasvoivat hyvästä koulutuksen kysynnästä johtuen 15 %. 25 TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset TP TP TP TP TP 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 1000 Toimintatuotot** , , , , ,4 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,4 Tulot yhteensä , , , , ,4 Toimintakulut ** , , , , ,1 Toimintakate , , , , ,5 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , ,7 Vuosikate , , , , ,0 Poistot , , , , ,5 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + Tulos Liikel. ylijäämä Vanhat ylijäämät/kunnat maksaneet Yhteensä Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( 3,698 milj. ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitokset mukaan lukien taseessa oleva edellisvuosien alijäämä oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 7,0 milj. euroa. Liikelaitosten ylijäämä pois lukien maakunnan katettava alijäämä oli vuoden 2008 lopussa 11,1 milj. euroa. Vuoden 2009 aikana kunnat ovat kattaneet sopimuksen mukaisesti maakunnan vanhaa alijäämää yhteensä 1,7 milj. eurolla. Lisäksi KAO on siirtänyt omat vanhat ylijäämänsä 3,5 milj. euroa kehittämisrahastoon. Vuoden 2009 ylijäämät mukaan lukien maakunnan kumulatiivinen alijäämä oli vuoden lopussa 3,5 milj. euroa. Maakunnan katettava alijäämä ilman liikelaitoksia oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 5,1 milj. euroa. Toimintakulujen (eliminoidut) kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen: TP 2008 TP 2009 muutos muutos-% Henkilöstökulut ,5 Asiakaspalvelujen ostot ,6 Muut palvelujen ostot ,4 Palvelujen ostot ,9 Aineet ja tavarat ,8 Avustukset ,3 Vuokrat ,0 Muut kulut ,4 TOIMINTAKULUT ,1

26 26 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2009 aikana 13,0 milj. euroa eli 8,5 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Ensihoito- ja sairaankuljetus siirtyi omaksi toiminnaksi josta henkilöstölisäys oli 48 htv. Muilta osin sosiaali- ja terveystoimialalla henkilötyöpanos lisääntyivät 62 henkilötyövuodella. Valtuuston asettama tavoite oli 55 henkilötyövuoden lisäys. Kokonaisuutena henkilötyövuositavoite toteutui asetetulla tavalla, koska koulutustoimialalla henkilötyövuodet vähenivät 8:lla. Täyttölupamenettely oli voimassa koko vuoden ajan ja henkilöstökulut toteutuivat suunnitellulla tavalla. HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) TAMMI-JOULUKUU (kumulatiivinen) Tammijoulukuu 2006 HTV 2 Tammijoulukuu 2007 HTV 2 Tammijoulukuu 2008 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2009 HTV 2 HTV/ MÄÄRÄ ERO Muutos % HTV 2 TOT 1-12 KK Ero Tulosalue Maakuntahallitus ,2 3-1 Suunnittelu ja kehittäminen , Yhteiset palvelut , Alueiden käyttö ja hanke ,0 5-6 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA , KOULUTUSTOIMIALA , Soten yhteiset palvelut , Ympäristöterveydenhuoto , Sairaanhoidon palvelut , Terveyden- ja sh-palvelut , Perhepalvelut , Vanhuspalvelut , Tutkimus-ja kehittämistoiminta , SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI , MAAKUNTA YHTEENSÄ , Kainuun Ammattiopisto , Kainuun Työterveys , Liikelaitokset , ORGANISAATIO YHTEENSÄ , Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 3,2 milj. euroa (8,6 %) vuonna 2009 verrattuna edellisvuoteen. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten Perhepalveluissa 1,5 milj. euroa (10,4 %). Lisäksi ostot Oulun yliopistolliselta sairaalalta kasvoivat 1,1 milj. euroa. Muiden palvelujen ostojen kasvua 0,5 milj. euroa pienentää ensihoidon- ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi. Aine- ja tarvikemenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,9 milj. euroa (7,8 %). Tästä lääkkeiden ja lääkekaasujen hintojen noususta ja käytön lisääntymisestä johtuva kasvu oli 0,9 milj. euroa. Loppuosan kasvusta selittää ammattiopiston laajentunut toiminta. Avustukset kasvoivat 0,5 milj. euroa (3,3 %). Toimeentulotukimenot kasvoivat 1,2 milj. euroa. Samalla avustuskuluja vähensivät 1,4 milj. euroa elatustukien siirtyminen Kelan hoidettavaksi lukien. Perhepalveluissa vammaisille annettujen palvelujen kasvu oli 0,3 milj. euroa. Vanhuspalveluissa kotitalouksille annetut avustukset kasvoivat 0,2 milj. euroa. (5,8 %),

27 Vuokrat kasvoivat 1,9 milj. euroa (13,0 %). Kasvuun vaikuttivat kohonneet kiinteistöjen ylläpitokulut ja leasingvuokrien lisääntyminen 0,5 milj. eurolla. 27 Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia TP TP TP TP TP 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 1000 Toimintatuotot , , , , ,2 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,4 Tulot yhteensä , , , , ,2 Toimintakulut , , , , ,3 Toimintakate , , , , ,4 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , ,3 Vuosikate , , , , ,2 Poistot , , , , ,2 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + Tulos Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat edellisvuodesta 5,2 % ja kulut kasvoivat 6,3 %. Toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuosina oli 4,8 % vuodessa. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on noin 6,3 %. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina , menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 61 milj. euroa suuremmat Kumulatiivinen ero Menot Todellinen kasvu 2,2 5,3 4,4 5,8 6,3 JOS KASVU 6,9 % (Kainuu ERO Menot Koko maan sos.terv. kasvu 4,7 % 6,1 % 5,6 % 8,8 % 6,5 % JOS KASVU (Koko maa SOTE) ERO Mikäli vertailu tehdään Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen keskimääräiseen kasvuun (6,9 %) vuosina ero on 97 milj. euroa.

28 28 Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) 7,0 = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 2,0 4.4% 4.8 % 1,0 0, ka ka ka. Alkuperäinen tavoite sosiaali- ja terveysmenojen kasvun puolittamisesta koko maan kehitykseen verrattuna ei ole aivan toteutunut (4,8 % / 6,3 %). Menojen kasvua on kuitenkin pystytty vuosina selkeästi hillitsemään. Vuoden 2009 osalta purkautuivat sosiaali- ja terveystoimessa palvelutarpeen kasvusta johtuneet paineet ja menojen kasvu oli 6,3 %. Tämä ei kuitenkaan ole koko maan keskimääräistä kasvua suurempaa. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisim-

29 män valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien maksuosuus 2009: 29 As.luku 2009 Verotulot 2008 Valtionosuudet 2009 Laskennallinen yhteensä /as KUNNAN OSUUS /as Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntien maksuosuus 60,1 % Kuntien lopullisen rahoitusosuuksien tarkempi laskelma on liitteenä 1. Kuntien verorahoituserien kehitys: Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % 2008 Muutos % 2009 Muutos % Yleinen , , , , ,41 STM , , , , ,71 Tasaus , , , , ,75 Valtionosuudet , , , , ,82 Tulovero , , , , ,45 Kiinteistövero , , , , ,88 Yhteisövero , , , , ,84 Verot , , , , ,16 Rahoituspohjan kasvu , , , , ,40 Kunnan rahoitusosuus , , , , ,40 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Kuntien valtionosuudet kasvoivat vuonna 2009 yhteensä 12,2 milj. euroa eli 8,8 prosenttia. Vastaavasti verotulot kasvoivat vain 6,7 milj. euroa eli 3,1 prosenttia. Vaikka kunnallisveron kasvu olikin vuonna 2008 koko kokeilukauden korkein, verotulojen kasvua leikkasi vuoden 2008 yhteisöverotulojen romahtaminen lähes 30 prosentilla. Kokonaisuutena kuntien rahoitusosuuden pohjana olevat tuloerät kasvoivat 5,4 prosenttia.