Vuosikertomus Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:13

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto

2

3 Vuosikertomus 2010 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2011 C:13

4 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu Kannen kuva: Martti Juntunen ISBN ISSN Kajaani 2011

5 5 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun Työterveys) toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisenvalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Koulutustoimiala Koulutustoimiala, lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Liikelaitos, Kainuun Työterveys Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta

6 6 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat Maakunnan tuloslaskelma Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Kainuun Työterveyden tuloslaskelma Kainuun Työterveyden rahoituslaskelma Kainuun Työterveyden tase Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liiketiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista ja säilytysmuoto v Käytetyt tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät JULKAISULUETTELO

7 7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Kainuun maakunta -kuntayhtymän kuudes toimintavuosi on takana. Vuoden varrella esillä oli erityisesti valmistautuminen hallintokokeilun jälkeiseen aikaan. Voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen Kainuun hallintokokeilun jatkamisesta (HE 269/2010). Lakiehdotuksen mukaan hallintokokeilua jatketaan vuoden 2016 loppuun, mikäli kunnat niin päättävät. Maakuntajohtajaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että maakuntavaltuusto voi päättää maakuntajohtajan asemasta nykyistä laajemmin. Maakunnan rahoitusta koskevaa säännöstä esitetään täsmennettäväksi. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi muun lainsäädännön muuttumisesta johdosta tarpeellisia teknisiä muutoksia. Valtionvarainministeriö on asettanut Kainuun hallintokokeilulle seurantaryhmän, jonka toimintakausi on vuoden 2011 loppuun saakka. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Silja Hiironniemi valtionvarainministeriöstä ja seurantaryhmän jäseniä olivat: Päivi Laajala, ylijohtaja, valtiovarainministeriö kuntaosasto Matti Väisänen, taloussuunnittelupäällikkö, opetusministeriö Carolina Sierimo, finanssisihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö Sami Manninen, lainsäädäntöjohtaja, oikeusministeriö Tuula Manelius, lainsäädäntöneuvo, työ- ja elinkeinoministeriö Kari Prättälä. lakiasiainjohtaja, Suomen kuntaliitto Esa Toivonen, strategiajohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alpo Jokelainen, maakuntajohtaja, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Raimo Piirainen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Timo Säkkinen, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä, toiminnanjohtaja, Kajaanin kaupunki Eila Valtanen, kaupunginjohtaja, Kuhmon kaupunki Seurantaryhmän sihteereinä toimivat kehittämispäällikkö Teemu Eriksson ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä sekä strategiajohtaja Esa Toivonen Kainuun maakunnasta. Kainuun kehittäminen Kainuun maakuntavaltuuston syyskuussa 2009 hyväksymän maakuntaohjelman mukaisesti kehittämistoimenpiteitä toteutetaan viidellä toimintalinjalla (TL), jotka ovat Osaaminen ja koulutus (TL1), Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys (TL2), Maaseutu (TL3), Hyvinvointi (TL4) ja Toimintaympäristö (TL5). Aluekehitys Kainuussa vuonna 2010 Talouden taantuma on Kainuussa ohitettu ja yritystoiminnan näkymät ovat nyt varovaisen myönteiset. Toimialojen liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja kasvu oli maan keskimääräistä nopeampaa. Henkilöstön kokonaismäärän kasvu jäi

8 vielä toteutumatta. Tulevaa kehitystä kuvaavat barometrit kuten aluebarometri ja yritysbarometri ovat varovaisen positiivisia. Puutuotealalla alkoi kipuaminen normaalille tasolle taantumassa koetun äkkijarrutuksen jälkeen. Mekaanisen puunjalostuksen tuotteiden markkinakehitys on ruokkinut positiivista virettä raakapuumarkkinoilla. Merkittävä puurakentamisen päänavaus oli Kuhmon Woodpoliksen ja sen yhteistyöyritysten saama m² ekotalokauppa Helsingin Honkasuon alueelle. Metalliteollisuuden merkittäviä tuloksia olivat Transtech Oy:n VR:ltä saama 73 mij. euron junanvaunutilaus ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) 110 milj. raitiovaunutilaus, jotka varmistavat tehtaan työllisyyden tulevina vuosina. Elektroniikka-alan tuotanto oli vaikeuksissa. Elektroniikan sopimusvalmistaja Incap Oyj lopetti Sotkamon tehtaansa ja samalla menetettiin 120 työpaikkaa. Elektroniikka ja ICT -alaa uusina avauksina ovat mittatekniikan keskuksen (MIKES) voima- ja virtauslaboratorion perustaminen Kajaaniin sekä opetusministeriön hallinnoiman CSC - Tieteen tietotekniikan keskuksen supertietokonesalin sijoittamispäätös Kajaaniin entiseen UPM:n paperitehtaaseen. Kaivosalalla Talvivaaran nikkelikaivoksen tuotanto oli käynnissä ja kaivosyhtiöllä työskentelee yli 400 henkilöä. Talvivaarayhtiö jatkaa tutkimuksia uraanin talteen ottamiseksi ja valmisteli toiminnan lupahakemusta viranomaiskäsittelyä varten. Lisäksi käynnissä oli useiden eri yhtiöiden uusien kaivosten valmistelutöitä mm. Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Rakentamisen toimialalla painottui korjausrakentaminen, kun uudisrakentaminen oli vielä vähäistä. Tämä näkyi rakennusalan huonona työllisyystilanteena erityisesti talviaikana. Matkailukeskuksissa mm. Sotkamon Vuokatissa ja Hyrynsalmen Ukkohallassa oli uusia rakennuskohteita käynnissä ja lisää on suunnitelmissa. Matkailu menestyi taantumasta huolimatta varsin hyvin ja matkailukeskusten talvisesonki oli kohtalainen. Vuokatissa jatkuu rakentaminen ja Ukkohallan investoinnit ovat tärkeä asia Kehys - Kainuun matkailulle. Alkutuotannon rakennekehitys jatkui ennakoidusti. Tilamäärien odotetaan laskevan 3-4 %:n vuosivauhdilla kaikilla kotieläintalouden tuotantosuunnilla. Osa luopuvista tiloista jatkaa kasvinviljelytiloina. Tilojen määrän vähenemisestä huolimatta maitoa tuotettiin Kainuussa 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Työttömyys vähentyi Kainuussa nopeasti. Työttömiä oli n. 10 % vuotta 2009 vähemmän. Myös lomautettujen määrä putosi jo keväällä alle puoleen verrattuna edelliseen vuoteen. Kajaanin seutukunta nimettiin vuoden 2008 lopulla äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2010 loppuun saakka UPM:n Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen vuoksi. Tehdasalueelle perustettu Renforsin Ranta -yritysalue on saanut runsaasti uutta yritystoimintaa. Eräs suurimmista alueelle sijoittuneista uusista toimijoista on SOK:n palvelukeskus. Uutta toimintaa odotetaan nyt myös mm. ICT ja elektroniikkaalalle edellä mainitun tiekonesalihankkeen ja mittatekniikan keskuksen siivittämänä. Aluekehityksen kannalta takaisku oli keväällä tehty päätös Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamisesta. Myös ammattikorkeakouluverkostossa mahdollisesti myöhemmin tulossa olevat uudistukset ovat Kainuun näkökulmasta huolestuttavia. Maakuntahallitus asetti työryhmän valmistelemaan ehdotusta Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkauttamisen jälkihoidosta ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisestä 8

9 Kainuussa. Puheenjohtajaksi nimettiin Maija Rissanen, sihteereiksi Anssi Tuominen ja Risto Hämäläinen. Työryhmän määräaika loppuu toukokuun lopussa Julkinen sektori oli rahoitusasemaltaan odotettua paremmassa tilanteessa, sillä yhteisöverojen kertymä oli odotettua parempi. Kainuun maakunta -kuntayhtymän merkitys työllistäjänä oli tärkeä. Lähteet: Kainuun maakunta kuntayhtymä, TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 2/2010 Edunvalvonta toimintavuonna 2010 Toimintavuoden 2010 edunvalvonnan teemat olivat: 1. Kuntatalouden vahvistamien verotusratkaisut VOS-uudistus maakunnan ja kuntien yhteistyö 2. Korkea-asteen koulutus koulutuksen säilyminen Kainuussa rahoituspohjan varmistaminen 3. Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen ja uudistaminen yritysten toimintaedellytysten edistäminen työvoiman osaamisen ja työllisyyden turvaaminen kaivosasiat, uusiutuva energia, huolenpito Kainuun peruselinkeinoista turvallisuus ja tähän liittyvä energiahuolto 4. Saavutettavuus tietoliikenne, sähköisten palvelujen hyötykäyttö tie-, rautatie- ja lentoliikenneyhteydet 5. Kainuun asema Euroopan Unionin tulevassa aluepolitiikassa EU:n alueellinen yhteenkuuluvuus ja aluepolitiikan sisällöt, Itämeri strategian toteutus ja EU:n budjetin välitarkastus varautuminen rakennerahastokauden päättymiseen 6. Kainuun malli 2013 valmistautuminen Kainuun hallintokokeilun päättymiseen pysyvän mallin valmistelu, rahoitus ja lainsäädäntö Valitettavasti väestön laskeva kehitys jatkui edellisvuosien tapaan ja vuoden lopussa kainuulaisia oli yhteensä 82041, mikä on 593 vähemmän kuin edellisvuonna. Kainuun tulevien vuosien kehitys onkin nyt erittäin haasteellisessa tilanteessa yhä vaivaavasta työttömyydestä ja väestön vähenemisestä sekä ikääntymisestä johtuen. Maakunnan muun organisaation toiminta Koulutustoimialalla jatkettiin menestyksekästä kehittämistyötä ja Kainuun ammattiopiston luonnonvara-ala saikin ensimmäisenä maassamme luonnonvara-alan yksikkönä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen -säätiön myöntämän ympäristösertifikaatin. 9

10 Koko toisella asteella ongelmana Kainuussa on peruskoulun päättävien ikäluokan jo pitkään jatkunut aleneminen. Lukiokoulutuksessa opiskelijamäärä on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2005 lähtien. Ammattiopiston opiskelijamäärää on lisännyt Kuusamon ammatti-instituutin liittyminen Kainuun ammattiopistoon vuoden 2008 alussa. Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä merkitsee toimintojen tehostamista sekä rakenteiden ja opetusjärjestelyjen kriittistä tarkastelua. Tästä syystä maakuntavaltuusto päätti Hyrynsalmen lukion lakkauttamisesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla on alkanut viime kuukausina näkyä selkeitä merkkejä yleisen taloudellisen tilanteen parantumisesta. Työttömyyden lasku on kääntänyt myös toimeentulotukimenot laskuun. Myös Paltamon työllisyyskokeilulla ja kuntouttavalla työtoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus toimeentulotukeen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ei ole vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) onkin todennut, että hoitotakuu on toteutunut Kainuussa. Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut saivat viime vuonna Vuoden terveyttä edistävä yhteistoiminta-alue 2010 palkinnon hyvästä työstään terveyden edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa. Loppuvuodesta keskussairaalan konservatiiviselle vastuualueelle myönnettiin toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan sertifikaatti. Lisäksi Nopean diagnostiikan yksikön toiminta käynnistyi viime vuonna ja syyskuussa järjestetyssä Benchmarking -tilaisuudessa yksikön toiminta arvioitiin erinomaiseksi. Maakunnan talous Taloudellinen tilanne oli koko vuoden ajan epävarma. Näkymät kuitenkin paranivat loppuvuodesta ja kuntien verotulojen maksuunpanot olivat odotettua paremmat. Kunnallisverotuloihin odotettiin n. 2 prosentin vähennystä vuoden 2008 maksuunpanoon verrattuna mutta lopullinen vähennys veropohjaan oli noin prosentin verran. Yhteisöverotulot sen sijaan kasvoivat kuntien jako-osuuden muutoksen vuoksi yli 20 prosenttia. Kiinteistöverotulot kasvoivat veronkorotuksista johtuen 25 prosenttia. Perussopimuksen muutoksen vuoksi veroprosenttien korotus ei vaikuttanut maakunnan maksuosuuteen. Maksuunpannut verotulot kasvoivat yhteensä 2,0 prosenttia ja maakunnan rahoituspohjassa olevat verotulot kasvoivat 0,7 prosenttia. Muuttuneiden verotietojen vuoksi kuntien maksuosuuksiin tehtiin 2,7 miljoonan korjaus. Kokonaisuutena talousarvio ilman liikelaitoksia toteutui lähes talousarvion mukaisena (99,4%). Menot jäivät 1,8 milj. euroa ja vastaavasti tulot jäivät 1,1 milj. euroa alle talousarvion. Vuodelta 2010 syntyi ylijäämää yhteensä 2,5 milj. euroa. Liikelaitosten tulos oli myös 0,9 milj. euroa ylijäämäinen. Katettavana ollutta alijäämää saatiin näin pienennettyä 5,1 milj. eurosta 2,6 milj. euroon. Kuntien kanssa laadittua vanhojen alijäämien kattamisohjelmaa ei tarvinnut panna täytäntöön, koska maakunnan tulos oli alkuperäisessä talousarviossa ennustettua parempi. Alkaneen vuoden näkymät Talouden taantuma on ohitettu ja elinkeinoelämän näkymien odotetaan edelleen jatkuvan myönteisinä. 10

11 Kuluvan vuoden talousarviossa suurimmat riskitekijät liittyy asiakaspalvelujen ostoihin ja henkilöstökuluihin. Asiakaspalvelujen ostojen tulisi talousarvion mukaan pienentyä 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Tämä on epärealistista, kun huomioon otetaan mm. vanhuspalveluiden asiakaspalvelujen ostot, jotka kilpailutuksen jälkeen tulevat kasvamaan keskimäärin 16 prosenttia. Maakuntahallitus on kuluvan vuoden talousarvion täytäntöönpanossa velvoittanut toimialoja sopeuttamaan henkilöstön käytön varattuihin määrärahoihin. Tilinpäätöstiedoista laskettuna palkkausmenojen kasvuvara on 3,1 prosenttia. Palkankorotusten ja aiempien palkkaukseen liittyvien päätösten kokonaiskustannusvaikutus kuluvalle vuodelle on n. 3,0 prosenttia, joten uusien virkojen täyttäminen voi tapahtua vain muista kustannuksista säästämällä Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio v on rakennettu seuraavasti: Maakuntahallituksen toimiala: Maakunnan yhteiset palvelut Suunnittelu- ja kehittäminen Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon tuki Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 59-jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Lisäksi valtuustossa on kaksi Vaalan kunnanvaltuuston valitsemaa Vaalan kunnan edustajaa. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä maakuntajohtajan. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (14 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (8 jäsentä) ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (6 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii 12-jäseninen johtoryhmä.

12 12 Kokousmäärät v (v. 2009) Maakuntavaltuusto 5 (9) Maakuntahallitus I 18 (21) Maakuntahallitus II 5 (4) Maakuntahallitus III (MYR) 7 ( 7) Tarkastuslautakunta 11 (11) Koulutuslautakunta 10 (9) Kainuun ammattiopiston johtokunta 7 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 (17) Yksilöhuoltojaosto 11 (11) Kainuun työterveys -liikelaitoksen johtokunta 7 (7) Maakunnan johtoryhmä 11 (15) Maakuntavaltuusto Säkkinen Timo, pj., Suomussalmi Polvinen Osmo, I vpj., Sotkamo Juntunen Hannu, II vpj., Kajaani Enroth Paavo, Kajaani Haataja Minna, Kajaani Hakkarainen Eija, Kajaani Heikkinen Pekka, Kuhmo Horto Ikka, Paltamo Huusko Eero, Puolanka Hyyryläinen Mauno, Kajaani Immonen Kauko, Kajaani Jarva Marisanna, Paltamo Kaikkonen Vesa, Kajaani Karjalainen Aki, Kajaani Karppinen Veli-Matti, Kajaani Kemppainen Aila, Kajaani Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Kemppainen Heikki, Ristijärvi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Kettunen Pentti, Kajaani Kilpeläinen Sami, Sotkamo Kinnunen Anneli, Kuhmo Komulainen Kaija, Kuhmo Korhonen Jouko, Sotkamo Korhonen Timo, Sotkamo Krogerus Timo, Kajaani Kunnas Karl, Kajaani Kyllönen Jaakko, Kuhmo Kyllönen Merja, Kajaani Leppänen Olli, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Maakuntahallitus I Jokelainen Alpo, pj, Kajaani Piirainen Raimo, I vpj, Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj, Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Matero Vuokko, Kajaani Moilanen Pentti, Suomussalmi Moilanen Tuulikki, Puolanka Myllylä Raili, Kajaani Niemelä Paavo, Kajaani Nikulainen Kari, Kuhmo Niskanen Marko, Sotkamo Oikarinen Markku, Kajaani Okkonen Arto, Kajaani Piirainen Mauri, Kuhmo Piirainen Raimo, Kajaani Puurunen Yrjö, Suomussalmi Pääkkönen Matti, Kajaani Rissanen Maija, Kajaani Ronkainen Tauno, Kajaani Rossi-Määttä Tuula, Sotkamo Rusanen Veikko, Sotkamo Räisänen Aki, Kajaani Sankilampi Jaana, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Sirkeinen Unto, Puolanka Sistonen Toivo, Kajaani Sorvari Yrjö, Sotkamo Suutari Eero, Kajaani Törmänen Anni-Inkeri- Sotkamo Vilén Seppo, Kuhmo Väisänen Sanni, Kajaani Anttonen Rauno, Vaalan kunnan ed. Huotari Reino, Vaalan kunnan ed. Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa, Vaala

13 13 Maakuntahallitus II Jokelainen Alpo, pj, Kajaani Piirainen Raimo, I vpj, Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj, Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani Hyrynsalmi Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Maakuntahallitus III Jokelainen Alpo, pj, Kajaani Piirainen Raimo, I vpj, Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj, Kuhmo Haataja Minna, Kajaani Huttu Lauri, Suomussalmi Kemppainen Tapani, Hyrynsalmi Krogerus Timo, Kajaani Lukkari Anne, Sotkamo Okkonen Arto, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa, Vaala Piilma Pauli, Kainuun ELY-keskus ( saakka) Korhonen Jaana, Kainuun ELY-keskus Meriläinen Leena, Kainuun ELY-keskus Härkönen Vilho, Kainuun ELY-keskus Pääkkönen Kari, Kainuun ELY-keskus Pehkonen Kari, Kainuun ELY-keskus ( alkaen) Pietikäinen Juhani, Kainuun ELY-keskus ( alkaen) Ritvanen Unto, Kainuun ELY-keskus ( alkaen) Tarkastuslautakunta ( ) Sistonen Toivo, pj, Kajaani Rossi-Määttä Tuula, vpj, Sotkamo Hakkarainen Eija, Kajaani Immonen Kauko, Kajaani Sarparanta Tiina, Sotkamo Seppänen Juhani, Suomussalmi Piilma Pauli, Kainuun ELY-keskus ( saakka) Rossi Tapani, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ( saakka) Räinä Matti, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( saakka) Kanniainen Tuomo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( alkaen) Pääkkönen Kari, Kainuun ELY-keskus Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Kokkonen Pertti, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto( saakka) Kärkkäinen Marja-Leena, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto( saakka) Räinä Matti, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus( saakka) Kanniainen Tuomo, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ( alkaen) Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Holmberg Stig,Finnvera Oyj ( saakka) Niskasaari Ulla, Finnvera Oyj ( alkaen) Hongisto Anja, Kajaanin yliopistokeskus ( saakka) Vuokko Tolonen-Junttila, Kajaanin yliopistokeskus ( alkaen) Mäkinen Merja Akava ry Jestola Satu, SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö Lehtonen Juha, STTK:n Kainuun aluetmk Leppänen Timo, Kainuun Yrittäjät ry Putkonen Keijo, Elinkeinoelämän keskusliitto Suutari Eero, Oulun kauppakam. Kajaanin os. Valtanen Eila, Kunnallinen työmarkkinalaitos Karjalainen Markku, MTK-Kainuu Peltola Harri, ProAgria Kainuu Salonen Raili, Kuhmon työttömien yhdistys Leinonen Tarja, Kainuun luonnonsuojelupiiri Kemppainen Esa, Hyrynsalmi Kilpeläinen Sami, Sotkamo Moilanen Tuulikki, Puolanka Tilintarkastaja: Hellen-Toivanen Paula, KPMG Kunta Oy, JHTT-tilintarkastaja

14 14 Koulutuslautakunta Räisänen Aki, pj, Kajaani Nahkiaisoja Tarja, vpj, Kajaani Huusko Eero, Puolanka Jarva Marisanna, Paltamo Leppänen Olli, Kajaani Matero Vuokko, Kajaani Kainuun ammattiopiston johtokunta Rissanen Maija, puh.joht., Kajaani Hämäläinen Erkki, vpj., Kuusamo Enroth Paavo, Kajaani Immonen Marjatta, Kajaani Sosiaali- ja terveyslautakunta Heikkinen Pekka, puh.joht., Kuhmo Tolonen Kaisa, vpj., Ristijärvi Karjalainen Aki, Kajaani Kemppainen Aila, Kajaani Moilanen Pentti, Suomussalmi Nikulainen Kari, Kuhmo Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht., Kuhmo Karjalainen Aki, vpj., Kajaani Puurunen Yrjö, Suomussalmi Mikkola Jaakko Kuhmo Niemelä Paavo, Kajaani Niskanen Marko, Sotkamo Rissanen Maija, Kajaani Seppänen Mervi, Suomussalmi Niiranen Lauri, Kajaani Soikkeli Maija, Kajaani Syrjä Minna, Sotkamo Vilén Seppo, Kuhmo Puurunen Yrjö, Suomussalmi Ronkainen Tauno, Kajaani Tervo Raili, Kuhmo Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo Väisänen Sanni, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Hakala Esko, puh.joht., Kajaani Toivainen Pia, Kuhmo Pääkkönen Tuomo, vpj., Kuntayhtymä Sarparanta Tiina, Sotkamo Antila Artti, Kajaani Pyykkönen Kyllikki, Suomussalmi Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Jokelainen Alpo, maakuntajohtaja, pj. Heikkinen Hannu, suunnittelujohtaja Hämäläinen Markku, henkilöstöjohtaja Kiljunen Ella, henkilöstön edustaja Kärkkäinen Juhani, aluekehitysjohtaja Mäntymäki Eeva, viestintäpäällikkö Pääkkönen Tuomo, sos.- ja terv.johtaja Teittinen Jorma, kehittämisjohtaja Toivonen Esa, strategiajohtaja Tolonen Asta, talousjohtaja Tuominen Anssi, koul.toimialan joht. Turkulainen Harri, sis. tark., sihteeri Yliniemi Kalevi hallintojohtaja

15 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön katsauksen 49/2010 (Julkisen talouden valinnat luvulle) mukaan tällä hetkellä Suomen julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat. Tämä menojen enemmyys tuloihin nähden vastaa runsasta 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on hieman EU:n 3 prosentin alijäämärajaa korkeampi. Julkisen talouden tila on heikentynyt nopeasti, noin 7,5 prosenttiyksikköä BKT:ta vastaavalla määrällä kahden vuoden aikana kääntyen selvästi ylijäämäisestä selvästi alijäämäiseksi. Julkisen talouden rahoitusaseman kääntyminen alijäämäiseksi on aiheutunut ennen kaikkea valtiontalouden voimakkaasta heikentymisestä. Valtiontalouden automatiikkaa on voimistanut entisestään suhdanneherkimpien verojen, kuten yhteisöveron ja pääomatuloista maksettavien verojen suhteellisen merkityksen kasvu. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2010 lopussa noin 75 mrd. euroa, mikä on noin 20 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2008 lopussa. Talouskriisistä huolimatta kuntasektorin rahoitusasema ei ole romahtanut. Vaikka kuntatalous näyttääkin selviävän nykyisestä taantumasta suhteellisen pienin vaurioin, on huomattava, että kuntien talouslukuja parantaa valtion merkittävä väliintulo mm. kuntien yhteisövero-osuuden tilapäisen korottamisen kautta sekä kunnallis- ja kiinteistöverotuksen tuntuvat kiristykset. Myös kuntataloutta koko vuosituhannen alun leimannut velan määrän kasvu jatkuu edelleen. Kuntatalous yhä vaikeuksissa Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos muodostuu Manner-Suomen kunnissa 1,5 miljardia euroa positiiviseksi. Tästä on kuitenkin 0,95 miljardia euroa HSY:n perustamisesta johtuvaa kirjanpidollista myyntivoittoa pääkaupunkiseudun kunnille. Kuntien tulot eivät ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen. Vuodesta 1997 lähtien kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota on kertynyt vuodesta 1997 lähtien yhteensä jo yli 9 miljardia euroa. Tulorahoitusvaje on katettu omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Vuodesta 1997 kuntasektorin lainakanta on kasvanut noin 8 miljardilla eurolla. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2005 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 10 prosenttia. Kuntien tulot paranivat viime vuonna paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti veroprosenttejaan. Kunnat jatkoivat myös toimintojensa tehostamista samalla kun yleinen talouden elpyminen vuoden toisella puoliskolla paransi kuntien tuloja arvioidusta. Suuri merkitys on ollut myös valtion vuonna 2009 tekemillä kuntataloutta vahvistavilla toimenpiteillä, joiden vaikutus viime vuonna oli noin 800 miljoonaa eroa.

16 16 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanm aa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokesk us Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 1, , , , , , tpa 2, Vuosikate % :a poistonal. invest. 1) Tilikau d en tu los, mrd euroa Lainakanta: Mrd euroa 49-0,16 6, ,0 5 7, ,02 7, ,74 8, ,61 8, ,29 9, ,49* 10,72 Asukasta kohti, Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Vuosikate nega tiivinen Vuosikate < poistot Kuntien lkm yhteensä Kuntien lkm (v kuntajaolla): Vu osikate n ega tiivin en Vuosikate < poistot Vuosikate < poistonal. invest. 1) ) P ois tona la iste n inv esto intie n o ma ha nkinta m eno t * Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saam aa kir janp ido llista my yntiv o itto a no in 950 m ilj. e uro a Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Ikärakenteen muutoksesta johtuva hoivapalvelujen kysynnän kasvu yhdistettynä kertyneeseen rahoitusvajeeseen edellyttää palvelujen turvaamiseksi nykyistä enemmän rahoitusta ja toimintojen tehostamista. Vaarana on, että kuntien tulopohjaan muodostuu pysyvästi vuositasolla yli miljardin euron aukko. Kainuun kuntatalous Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate vuodelta 2010 edelleen parani aikaisempiin vuosiin verrattuna. Nyt jo kolmantena perättäisenä vuonna Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu vuosikate riitti kattamaan investoinneista aiheutuneet poistot. Kainuun kuntien vuosikate vuonna 2010 on alustavien tietojen mukaan 474 euroa asukasta kohti. Mikäli maakunta - kuntayhtymän vuosikate lasketaan vertailuun mukaan, Kainuun yhteenlaskettu vuosikate nousee 574 euroon asukasta kohti. Kainuun kuntien vuosikate parani edellisvuodesta 178 euroa asukasta kohti ja Kainuun yhteenlaskettu vuosikate parani edellisvuodesta 159 euroa asukasta kohti. Koko maan vuosikatteen keskiarvo oli ennakkotiedon mukaan 400 euroa asukasta kohti Vuosikate ja poistot Kainuussa Vuosikate, kunnat euroa/asukas Vuosikate, kunnat+maaku nta Poistot /as Vuosikate, kunnat ( ) E 10 vuosi

17 Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat bruttoalijäämät (ilman maakunnan liikelaitoksia) olivat vuoden 2009 lopussa 30,6 milj. euroa (382 euroa/asukas). Vuoden 2010 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä 17,8 milj. euroa (226 euroa/asukas) eli kattamattomat alijäämät pienenivät yhteensä 12,8 milj. eurolla. Maakunnan kattamaton alijäämä vuoden 2010 lopussa on 2,6 milj. euroa ja kuntien yhteensä 15,2 milj. euroa. Nettoalijäämä on 0,97 milj. euroa (12 euroa/asukas), koska viidellä kunnalla on taseessaan aiemmilta vuosilta kertyneitä ylijäämiä yhteensä 16,9 milj. euroa. 17 Kainuun kertyneet alijäämät E 2010 euroa/asukas Kuntien ylijäämät Maakunnan alijäämä Kuntien alijäämät Nettoalijäämät Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitosten ylijäämät ja rahastot (KAO ja Työterveys) yhteenlaskettuna ovat yhteensä 2,5 milj. euroa. Kainuun väestönkehitys 2010 Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva. Väestön väheneminen hidastui vuoden 2006:n -953 henkilöstä -571 henkilöön v Vuonna 2008 väestö väheni henkilöllä ja vuonna 2009 vähennystä oli -526 henkilöä. Kainuulaisia oli v lopussa ennakkotietojen mukaan henkilöä. Vuoden 2010 vähennys oli ennakkotiedon mukaan henkilöä. Vuonna 2010 väestön väheneminen pysyi edellisten vuosien tasolla. Lapsia syntyi 768, joka on 42 vähemmän kuin vuonna Puolangalla, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa lapsia syntyi vähintään yhtä paljon kuin vuonna Muissa Kainuun kunnissa syntyneiden määrä väheni. Muuttoliike oli hieman vuoteen 2009 verrattuna vilkkaampaa. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan (Tilastokeskus. Ennakkotieto).

18 18 Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KAINUU Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä viimeisen kymmenen vuoden aikana on jatkunut kaksijakoinen kehitys. Kajaanin seutukunnan parempi kehitys verrattuna Kehys-Kainuun kehitykseen on jatkunut. Kajaanin seutukunnan väestö on vakiintunut asukkaan tasolle. Kajaanin seutukunnan väestönmuutos oli -150 henkilöä vuonna Kehys-Kainuun seutukunnassa väestö väheni -443 henkilöllä ja Kajaanin seutukunnassa vähennystä oli 150 henkilöä. Yksikään Kainuun kunta ei pystynyt kasvattamaan väestöään. Kainuun työllisyyden kehitys 2010 (Lähde tässä osiossa: Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2010, Kainuun ELYkeskus, Juha Puranen, Vuosi 2010 oli hyvä työllisyysvuosi Yritysten mittavat lomautukset loppuivat, työvoiman kysyntä vilkastui ja työttömyys painui keskimäärin 560 henkilöä eli 10 % edellistä vuotta alemmaksi. Samanaikaisesti työmarkkinoiden toimivuutta vaikeuttava laaja rakenteellinen työttömyys alkoi hitaasti murentua. Rakenteelliseen työttömyyteen lukeutuvia vaikeasti työllistyviä oli vuoden lopussa kaikkiaan 2 725, mikä on 70 vähemmän kuin vuosi sitten. Rakenteelliseen työttömyyteen luetaan pitkäaikaistyöttömät (769), toistuvaistyöttömät (770), toimenpiteiltä työttömäksi jääneet (893) ja toimenpiteille uudelleen sijoittuneet (293). Nopeasti kohonnut nuorisotyöttömyys alkoi myös vähentyä syksyn aikana hyvän työllisyyskehityksen myötä. Vuoden lopussa alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä 617, kun heitä vuosi sitten oli 741. Nuorisotyöttömyys painui joulukuussa siten 124 eli 17 % vuoden takaista alemmaksi. Työvoiman kysyntä on hitaassa kasvussa Työmarkkinoiden kausivaihtelu vähensi talven tullessa myös uuden työvoiman tarvetta, lähinnä kuitenkin vain rakennustyössä sekä maa- ja metsätaloustyössä. Joulukuussa TE-toimistoihin ilmoitettiin uusia avoimia työpaikkoja 306, joka on hieman enemmän kuin aiemmin joulukuussa. Työvoiman kysyntä on joulukuussa tavanomaisesti kuitenkin hieman vähäisempää kuin muulloin. Eniten uutta työvoimaa tarvittiin nyt terveydenhuoltoon ja sosiaalialalle (78 työpaikkaa) ja palvelutyöhön (69). Muissa ammattiryhmissä työvoiman tarve oli vähäisempää. Työpaikkojen täyttymisnopeus oli Kainuussa keskimäärin yhdeksän vuorokautta, kun se koko maassa oli keskimäärin 13 vuorokautta.

19 Työvoimapolitiikan aktiivitoimien määrä on vähentynyt Kun työttömyys oli vuosi sitten korkeammalla, oli myös työvoimapolitiikan aktiivitoimien volyymi korkealla. Työttömyyden vähetessä aktiivitoimien määrä on painunut niin ikään vuoden takaista alemmaksi. Työvoimapolitiikan aktiivitoimin sijoitettuna oli vuoden lopussa kaikkiaan henkilöä, mikä on 278 vähemmän kuin vuosi sitten. Palkkatuetussa työssä oli henkilöä, työvoimakoulutuksessa 674, työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa 227 ja vuorottelupaikkaan työllistettyjä 68. Palkkatuettuun työhön sijoitetuista 116 henkilöä oli ESR-rahoitteisissa työllisyysprojekteissa, joiden työllisyysvaikutus kohosi viime vuonna aiempaa korkeammalle. Kajaanin seudulla tilanne on parempi Joulukuussa työttömyys kasvoi kaikissa Kainuun kunnissa. Sen sijaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden työttömyys väheni Sotkamoa ja Puolankaa lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Kajaanin seudulla työttömyys painui 11 % vuoden takaista alemmaksi. Myös työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten tilanne oli Kajaanin seudulla selvästi Kehys-Kainuuta parempi. Tilanne oli hyvä erityisesti Paltamossa, missä työttömyysaste oli 6,1 % ja Ristijärvellä, jossa se oli 10,1 %. Näissä kunnissa työttömyys oli myös alle maan keskitason (10,3 %). Sen sijaan vaikeimmaksi tilanne kärjistyi Kuhmossa, missä työttömyysaste kohosi samanaikaisesti jo 18,4. 19 Kuva 1. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta joulukuussa 2010 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja osavuosiraportit Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Vuoden 2010 talousarviota muutettiin (MV ) vuoden aikana siten, että talousarviomuutokset lisäsivät toimintakuluja yhteensä 1,5 milj. euroa. Toimintatulo-

20 jen lisäys oli yhteensä 3,6 milj. euroa, josta 2,7 milj. euroa johtui kuntien maksuosuuksien korjauksesta. Lisäksi rahoituskulut pienenivät 0,1 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion ja poistot kasvoivat 0,3 milj. eurolla. Talousarviomuutosten nettovaikutus oli näin yhteensä 1,9 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarvion toimintatuotot olivat talousarviomuutosten jälkeen yhteensä 330,9 milj. euroa ja toimintakulut olivat talousarvio muutosten jälkeen yhteensä 323,3 milj. euroa. Toimintakulut kasvuarvio vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna oli 4,2 % ja toimintatuotot kasvuarvio oli 2,6 %. Muutosten jälkeen ylijäämää arvioitiin syntyvän yhteensä 2,594 milj. euroa. Talouden seurantaraportti on laadittu kuukausittain 20. päivän jälkeen, jolloin edelliskuukauden menot ja tulot ovat riittävässä määrin saapuneet kirjanpitoon. Lisäksi apuna on käytetty vuosien kuukausittaisia toteutumia. Talouden toteutuminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2010 muodostui 3,363 milj. euroa ylijäämäiseksi. Mikäli ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,754 milj. euroa ja työterveysliikelaitoksen positiivista tulosta 0,128 milj. euroa ei oteta huomioon, tulos oli 2,481 milj. euroa. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna 3,6 prosenttia eli yhteensä 11,6 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 4,0 prosenttia, joka on 8,9 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui pääasiassa valtionosuuksien kasvuun. Laskentapohjassa olevat valtionosuudet kasvoivat 9,3 prosenttia mutta verotulot vain 0,7 prosenttia. Rahoitusprosentti oli 60,0 prosenttia laskennallisesta verorahoituksesta. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat 13,1 milj. euroa eli 4,3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. 20 TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset TP TP TP TP TP TP 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 1000 Toimintatuotot** , , , , , ,6 Kuntien rahoitusosuus , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , ,6 Toimintakulut ** , , , , , ,3 Toimintakate , , , , , ,7 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , ,4 Vuosikate , , , , , ,3 Poistot , , , , , ,8 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + Tulos Liikel. ylijäämä Vanhat ylijäämät/kunnat maksaneet Yhteensä Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( 3,974 milj. ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän taseessa oleva edellisvuosien katettava alijäämä oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 5,1 milj. euroa. Vuoden 2010 ylijäämät mukaan lukien maakunnan kumulatiivinen alijäämä oli vuoden lopussa 0,7 milj. euroa. Maakun-

21 nan katettava alijäämä ilman liikelaitoksia oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 2,6 milj. euroa. Toimintakulujen (eliminoidut) kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen: 21 TP 2009 TP 2010 muutos muutos-% Henkilöstökulut ,4 Asiakaspalvelujen ostot ,0 Muut palvelujen ostot ,4 Palvelujen ostot ,9 Aineet ja tavarat ,4 Avustukset ,1 Vuokrat ,1 Muut kulut ,7 TOIMINTAKULUT ,3 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2010 aikana 9,0 milj. euroa eli 5,4 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Sosiaali- ja terveystoimialalla henkilötyöpanos lisääntyivät 104 henkilötyövuodella. Kokonaisuutena asetettu henkilötyövuositavoite ylittyi 10 henkilötyövuodella. Tästä 3 henkilö työvuotta johtui suunnittelu- ja kehittämisyksikön käynnistyneistä kansainvälisistä hankkeista. Yhteisten palveluiden henkilöstöylitys johtui sairaslomista ja perhevapaista. Täyttölupamenettely oli voimassa koko vuoden ajan ja henkilöstökulut toteutuivat suunnitellulla tavalla. HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) (kumulatiivinen) Harjoittelijat mukana 2009 ja 2010 Tammijoulukuu 2008 HTV 2 Tammijoulukuu 2009 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2010 HTV 2 HTV/ MÄÄRÄ ERO Muutos % HTV 2 TOT 1-12 KK Ero Tulosalue Maakuntahallitus Suunnittelu ja kehittäminen Yhteiset palvelut MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA KOULUTUSTOIMIALA Soten yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto ***) Sairaanhoidon palvelut **) Terveyden- ja sh-palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAKUNTA YHTEENSÄ Kainuun Ammattiopisto *) Kainuun Työterveys Liikelaitokset KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 4,0 milj. euroa (10,0 %) edellisvuoteen verrattuna. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten ostoissa Oulun yliopistolliselta sairaalalta n. 2,0 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot pysyivät lähes edellisvuoden tasossa. Aine- ja tarvikemenot pysyivät myös edellisvuoden tasolla (+ 0,4 %). Ammattiopiston tarvikemenot vähenivät 0,9 milj. euroa ja vastaavasti sosiaali- ja terveystoimen tarvikemenot kasvoivat 0,8 milj. euroa. Avustukset myös pysyivät edellisvuoden tasolla. Toimeentulotukimenot vähenivät 0,5 milj. euroa (-6,4 %), mutta vastaavasti mm. omaishoidontuki sekä vammaisille annetut avustukset kasvoivat. Myös vuokrausmenot vähenivät 0,2 milj. euroa korkotason

22 laskusta johtuen mutta vastaavasti muut kulut kasvoivat 0,3 milj. euroa ammattiopiston sijoituksen vuoksi, joka tehtiin Vuokatti Säätiöön. 22 Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia TP TP TP TP TP TP 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 1000 Toimintatuotot , , , , , ,2 Kuntien rahoitusosuus , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , ,9 Toimintakulut , , , , , ,6 Toimintakate , , , , , ,2 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , ,2 Vuosikate , , , , , ,6 Poistot , , , , , ,6 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + Tulos Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat edellisvuodesta 3,9 % ja kulut kasvoivat 4,6 %. Toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuosina on ollut 4,8 % vuodessa. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on arviolta 5,5 %. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina , menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 60 milj. euroa suuremmat. Kahtena viime vuonna maakunnan kasvu on kuitenkin ollut koko maan kasvua suurempaa, joka puolestaan pienentää vuositasolla saavutettua etua. Menojen kehitys vertailua Kumulatiivinen (ilman liikelaitoksia) ero Menot Koko maan kasvu-% 4,7 % 6,1 % 5,1 % 8,2 % 4,5 % 4,0 % JOS KASVU (Koko maa) ERO Virhe. Linkki ei kelpaa. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa.

23 Perussopimuksen rahoituspykälää muutettiin valtionosuusuudistuksesta johtuen vuoden 2010 alusta lukien. Maksuosuuksien laskentaa varten on pystyttävä erottamaan toisistaan ns. yhden putken valtionosuusmalliin sisältyvät STM:n ja OPM:n valtionosuudet ja kunnan omarahoitusosuus. Yhden putken malliin siirtyvät STM:n valtionosuuden lisäksi perusopetus, esiopetus, taiteenopetus, kirjasto ja kulttuuri. Putken ulkopuolelle jäävät: kansalaisopisto, musiikkiopisto, nuorisotyö, liikunta, museot, teatteri sekä ylläpitäjämalliin kuuluvat oppilaitokset. Lisäksi rahoituspykälää muutettiin siten, että uusi valtionosuuden harvan asutuksen lisäosa otetaan mukaan laskelmaan ja kunnallisverotulot lasketaan kiinteällä prosentilla ja kiinteistöverotulot 2009 prosenteilla, jolloin kuntien keskinäiset maksuosuudet eivät muutu mahdollisten veronkorotusten takia. Perussopimuksen muutetun rahoituspykälän mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden ja valtionosuuden harvan asutuksen lisäosan, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen sekä verovähennysten kompensaatiot, kompensaatiokorvaukset, järjestelmän muutoksista johtuvat järjestelmä- ja siirtymätasaukset. STM:n valtionosuus sekä sitä vastaava järjestelmä- ja siirtymätasaus erotetaan yhden putken mallista vähentämällä kunkin kunnan STM:n laskennallisista kustannuksista omarahoitusosuus, joka lasketaan OPM:n ja STM:n laskennallisten kustannusten suhteessa. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot lasketaan 19,25 veroprosentin mukaan, eikä se muutu kuntien mahdollisesti muuttaessa omia veroprosenttejaan. Kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan vuoden 2009 keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. 23

24 24 Kuntien maksuosuus 2010: Asukasluk u 2010 Verotulot 2009 Valtionosuudet 2010 Laskennallinen yhteensä /asukas KUNNAN OSUUS /asukas Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Kuntien maksuosuus 60,0 % Kuntien lopullisen rahoitusosuuksien tarkempi laskelma on liitteenä 1. Kuntien verorahoituserien kehitys: Kuntien maksuunpantujen verojen ja valtionosuuksien kehitys ilman perussopimuksessa olevia prosenttikattoja: Valtionosuudet yhteensä Kunta 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,0 Kajaani , , , , , ,3 Kuhmo , , , , , ,6 Paltamo , , , , , ,5 Puolanka , , , , , ,6 Ristijärvi , , , , , ,3 Sotkamo , , , , , ,3 Suomussalmi , , , , , ,8 Yhteensä , , , , , ,3 Verotulot yhteensä Kunta 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,9 Kajaani , , , , , ,5 Kuhmo , , , , , ,1 Paltamo , , , , , ,4 Puolanka , , , , , ,3 Ristijärvi , , , , , ,1 Sotkamo , , , , , ,4 Suomussalmi , , , , , ,4 Yhteensä , , , , , ,0 Kaikki erät yhteensä Kunta 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% Hyrynsalmi , , , , , ,2 Kajaani , , , , , ,3 Kuhmo , , , , , ,8 Paltamo , , , , , ,9 Puolanka , , , , , ,9 Ristijärvi , , , , , ,8 Sotkamo , , , , , ,0 Suomussalmi , , , , , ,3 Yhteensä , , , , , ,0