Vuosikertomus 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto

2 Vuosikertomus 2006 C:5 Julkaisija Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu ISBN ISSN Kajaani 2007

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 2 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Yhteiset palvelut Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Alueidenkäyttö ja hanketoimiala Alueiden käyttö Hanketoimi Koulutustoimiala Lukiokoulutus Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidon palvelut Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelujen tulosalue Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta (Projektit) Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat...84

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakunnan tuloslaskelma Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopiston tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Maakunnan ja liikelaitoksen yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitoksen yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitoksen yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitoksen yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston tilinpäätöslaskelmat LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät...108

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Kainuun maakunnan toinen toimintavuosi on takanapäin. Virallisesti uusi organisaatio aloitti toimintansa , toiminta käynnistyi osin jo vuoden 2004 puolella. Päätöksenteko kaikissa maakunnallisissa luottamuselimissä on edelleen ollut hyvin keskustelevaa ja päätökset pääasiassa yksimielisiä. Maakuntahallituksella ja lautakunnilla on ollut kohtuullisen hyvä päätöksentekovalmius myös vaikeissa asioissa ja kuntakohtaista edunvalvonta-asennetta toimielimissä ei ole juuri esiintynyt. Kainuun kehittäminen Keskeiset aluetalouden kehitysindikaattorit osoittavat Kainuun kehityksen olleen myönteistä. Erityisesti eri barometrit kuvaavat hyvää uskoa tulevaan, työttömyys on vähentynyt ja yritysten tuloskunto on parantanut. Myös alustavat suhdannekatsaukset osoittavat Kainuun keskeisten toimialojen liikevaihdon kehittyneen varsin myönteisesti. Väestökehitys on kuitenkin ollut edelleen negatiivista. Maakunnan organisaation toiminta Organisaatiorakenteeseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia vuoden 2006 aikana. Tämän, samoin kuin johtamisjärjestelmän kriittinen tarkastelu tehdään vuoden 2007 alkupuolella. Esimiesten tukemiseen ja kouluttamiseen on haettu ratkaisuja, joita lähdetään toteuttamaan v alusta. Vuonna 2006 laadittiin kuntayhtymään konsernitason strateginen suunnitelma , joka suuntaa ja tukee maakunnan johtamis- ja kehittämistyötä. Tavoitteena on, että maakunta pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansa kohtaan osoitettuihin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä saavuttamaan asetetut päämäärät. Koulutustoimialalla keskeisiksi toimenpiteiksi vuonna 2006 nousivat toimialan talousarviossa pysyminen sekä talous- ja tunnuslukujen seurannan tehostaminen ja kehittäminen. Tätä toimintaa tuettiin uudistamalla tulosyksikköjakoja. Ammatillisen koulutuksen uusi tulosyksikköjako otettiin käyttöön Lukiokoulutuksessa valmistauduttiin uuteen tulosyksikköjakoon, tavoitteena oli Suomussalmen lukion liittyminen filiaaliverkostoon alkaen. Etä-, monimuoto- ja verkko-opetuksen käyttöä sekä osaamista tehostetaan ja monipuolistetaan. Tätä varten käynnistettiin oma ESR -rahoitteinen monimuotoopetuksen vakinaistaminen Kainuussa -kehittämishanke. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toteutettiin toiminnallisia muutoksia valmisteluvaiheessa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Terveyskeskusten akuutti- ja pitkäaikaisosastojen toimintaa järjesteltiin uudelleen. Samoin jatkettiin järjestelyitä laboratorio- ja röntgentoiminnassa. Myös terveyskeskuslääkäreiden työtä organisoitiin uudelleen, etenkin päivys-

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 5 tys- ja vastaanottotoimintaa. Ensisijaiseksi toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu kainuulaisten hoitoon pääsyn turvaaminen kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa edellytetyssä ajassa eli ns. hoitotakuutavoite, saavutettiin käytännössä päiväkirurgiaa lukuun ottamatta kaikilla toiminnan osa-alueilla. Perhepalveluissa jatkettiin lastensuojelun strategian luomista ja sosiaali- ja terveyslautakunta teki syksyllä päätöksen lastensuojelulaitoksen perustamisesta ja keskitetyn sijaishuoltojärjestelmän luomisesta Kainuuseen. Lisäksi vanhuspalveluissa jatkettiin toimintakäytäntöjen ja asiakasmaksujen yhteensovittamista ja tarkistamista. Vuoden aikana kehitettiin edelleen maakunnan asiakaspalautejärjestelmiä ja tehtiin kolme eri asiakastyytyväisyystutkimusta. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien kyselyiden mukaan palveluja käyttäneet antoivat keskimäärin paremman arvosanan sosiaali- ja terveyspalveluista kuin ne kuntalaiset, jotka eivät itse olleet palveluja käyttäneet. Vastausten mukaan negatiiviset mielikuvat ovat syntyneet muista kuin vastanneiden henkilökohtaisista kokemuksista. Suurimmiksi kehittämisen kohteiksi jokaisessa seutukunnassa nousivat kyselyiden mukaan lääkäripula ja ajanvarauksen hankaluus. Kaiken kaikkiaan kainuulaiset kuitenkin kokivat palvelut asiantunteviksi ja ystävällisiksi. Tukipalveluita koskevan asiakaskyselyn mukaan kehitettävää on mm. henkilöstön tavoitettavuudessa, tiedonkulussa ja ohjelmistojen käytettävyydessä. Maakunnan talous Maakuntahallitus kiinnitti kesäkuussa erityistä huomiota ennustettuun alijäämään, joka oli tuolloin n. 2 milj. euroa. Heinäkuun lopussa alijäämä ennuste oli 2,5 milj. euroa. Hallitus edellytti hankintojen tehostettua seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Lisäksi hallitus edellytti elokuuhun mennessä tiedon toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alijäämän välttämiseksi. Hallitus käsitteli talouden tasapainottamisohjelman Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi läpi sosiaali- ja terveystoimialalla laaditut alustavat suunnitelmat toimenpiteistä asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Poikkeamiin ei ole kuitenkaan pystytty reagoimaan riittävän hyvissä ajoin ja osaksi tästä johtuen vuodelta 2006 syntyi alijäämää ilman liikelaitoksen tulosta yhteensä 7,2 milj. euroa. Tällä hetkellä kattamatonta alijäämää on syntynyt vuosina yhteensä 10,1 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan maakunnan toimintatulot ilman liikelaitosta ylittivät talousarvion 2,2 milj. euroa ja vastaavat toimintakulut ylittyivät 9,5 milj. euroa. Menojen ylitys tapahtui lähes kokonaan sosiaali- ja terveystoimialalla. Alkaneen vuoden näkymät Elinkeinoelämän näkymät ovat varsin positiiviset Kainuussa. Matkailun alalla on tulossa runsaasti investointeja. Lisäksi Talvivaaran kaivoshankkeen etenemistä tukee valtioneuvoston talouspoliittisen valiokunnan kannanotto infrainvestointien tukemisesta vuoden 2007 valtion lisätalousarviossa. Työttömyyden aleneminen ja erityisesti rakennetyöttömyyden pieneneminen näyttää varsin todennäköiseltä. Kuntayhtymän talouden osalta alkanut vuosi näyttää huonolta. Koko kuntayhtymän toimintakulut vuodelta 2006 kasvoivat yhteensä 5,6 prosenttia eli 13,5 milj. euroa verrattuna vuoteen Vastaavasti toimintatuotot kasvoivat 4,3 prosenttia eli 10,5 milj. euroa. Kun vuoden 2006 tilinpäätösluvut otetaan pohjaksi kuluvan vuoden talousarviota arvioitaessa, voidaan todeta, että kuluvan vuoden toimintatuotot kasvavat tilinpäätökseen 2006 verrattuna 3,4 prosenttia eli 8,7 milj. euroa. Vastaavasti toimintakulut saavat kasvaa vain 0,4

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 6 prosenttia eli 0,9 milj. euroa, jotta valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2007 voitaisiin toteuttaa ilman alijäämää ja lisäksi pystyttäisiin kattamaan suunnitellulla tavalla 1,0 milj. euroa edellisvuoden kattamatonta alijämää. Maakuntahallitus tekee ehdotuksen lisätalousarvioksi vuodelle Kattamattoman alijäämän syntyminen edellyttää kuluvana sekä tulevina vuosina varsin voimakkaita muutoksia palveluiden tuotantotavoissa, työmuodoissa sekä palvelujärjestelmässä. Niin taloudelliset kuin laadulliset seikat pakottavat määrittämään uudelleen, mitkä ovat lähi-, seudullisia ja keskitettyjä palveluja Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio rakennettiin seuraavasti: Maakunnan yhteiset palvelut: Tietohallinto Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Hallintopalvelut Materiaalihallinto Tekniset palvelut Ravintopalvelut Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö: Johdon tuki Suunnittelu- ja kehittäminen Alueidenkäyttö ja hanketoimiala: Alueiden käyttö Hanketoiminta Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidonpalvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Avainluvut 2006 talousarvio 2006 toteutuma Kulut (sis KAO) Tulot Ylijäämä / Alijäämä v lopussa v lopussa Henkilöstö

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 7 vakituisia määräaikaisia Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 39-jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (17 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (7 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii 11-jäseninen johtoryhmä. Maakuntavaltuusto jäsen Korhonen Timo, puh.joht. Huotari Anne, I vpj. Piirainen Raimo, II vpj. Alanko Anja, Ervasti Antti, Heikkinen Pekka, Hekkala Raija, Härkönen Jouko, Immonen Kauko, Juntunen Hannu, Jääskeläinen Raino, Kaikkonen Vesa, Karppinen Veli-Matti, Kauppinen Juha, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Kemppainen Raili, Kemppainen Tapani, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Jaakko, Kyllönen Merja, Lehtomäki Paula, Lukkari Anne, Matero Vuokko, Mikkonen Veijo, Moilanen Pentti, Määttä Anneli, Ollikainen Elli, kunta Sotkamo Kajaani Kajaani Kuhmo Puolanka Kuhmo Suomussalmi Kajaani Kajaani Kajaani Vuolijoki Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Ristijärvi Paltamo Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Kuhmo Sotkamo Kajaani Paltamo Suomussalmi Kajaani Kajaani

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 8 Polvinen Osmo, Pyykkönen Olavi, Rissanen Maija, Rossi-Määttä Tuula, Seppänen Juhani, Sirkeinen Unto, Sistonen Toivo, Suutari Eero, Turpeinen Pekka, Väisänen Sanni, Anttila Eila, Virkkunen Reijo, Sotkamo Suomussalmi Kajaani Sotkamo Suomussalmi Puolanka Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan edustaja Valtuuston kokouksia oli 11 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 9. Maakuntahallitus I Leskinen Hannu, puh.joht. Juntunen Hannu, I vpj. Rissanen Maija, II vpj. Ervasti Antti, Kauppinen Juha, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Merja, Matero Vuokko, Polvinen Osmo, Pyykkönen Olavi, Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Kajaani Kajaani Puolanka Kajaani Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Kajaani Sotkamo Suomussalmi Vaalan kunnan edustaja Hallitus I kokouksia oli 23 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 23. Maakuntahallitus II Leskinen Hannu, puh.joht. Juntunen Hannu, I vpj. Rissanen Maija, II vpj. Ervasti Antti, Kauppinen Juha, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Merja, Matero Vuokko, Polvinen Osmo, Pyykkönen Olavi, Jokelainen Alpo, Aronpää Heikki, Ylönen Arja, Myllylä Erkki, Tolonen Jorma, Kajaani Kajaani Puolanka Kajaani Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Kajaani Sotkamo Suomussalmi Kainuun TE-keskus Kainuun ympäristökeskus Oulun lääninhallitus Oulun tiepiiri Kainuun metsäkeskus Hallitus II kokouksia oli 4 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 4.

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 9 Maakuntahallitus III Leskinen Hannu, puh.joht. Juntunen Hannu, I vpj. Rissanen Maija, II vpj. Ervasti Antti, Kauppinen Juha, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Merja, Matero Vuokko, Polvinen Osmo, Pyykkönen Olavi, Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Jokelainen Alpo, Korhonen Jaana, Meriläinen Leena, Härkönen Vilho, Pietikäinen Juhani, Aronpää Heikki, Kokkonen Pertti, Myllylä Erkki, Tolonen Jorma, Niskasaari Ulla, Suortti Juhani, Mäkinen Merja, Jestola Satu, Hekkala Heikki, Leppänen Timo, Halonen Veikko, Karjalainen Marja, Valtanen Eila, Mäkärinen Eerik, Peltola Harri, Kyllönen Seija, Leppänen Marko, Kajaani Kajaani Puolanka Kajaani Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Kajaani Sotkamo Suomussalmi Vaala Kainuun TE-keskus Kainuun TE-keskus Kainuun TE-keskus Kainuun TE-keskus Kainuun TE-keskus Kainuun ympäristökeskus Oulun lääninhallitus Oulun tiepiiri Kainuun metsäkeskus Finnvera Oyj Kajaanin yliopistokeskus Akava ry SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö STTK:n Kainuun aluetoimikunta Kainuun Yrittäjät ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Oulun kauppakamarin Kajaanin osasto Kunnallinen työmarkkinalaitos MTK-Kainuu ProAgria Kainuu Kuhmon työttömien yhdistys Kajaanin Nuorkauppakamari Hallitus III kokouksia oli 8 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 7. Tarkastuslautakunta Sistonen Toivo, puh.joht. Heikkinen Pekka, vpj. Alanko Anja, Alanne Anja, Alasalmi Aila, Mikkonen Veijo, Ylikippari Rauno, Kajaani Kuhmo Kuhmo Puolanka Vuolijoki Paltamo Kajaani Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 11 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 12. Tilintarkastaja Väisänen Veikko, OY Audiator AB, JHTT-tilintarkastaja

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 10 Koulutuslautakunta Räisänen Aki, puh.joht. Leppänen Olli, vpj. Härkönen Jouko, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Kähkönen Riikka, Lukkari Anne, Manner Leena, Ollikainen Elli, Paulomäki Taina, Rossi-Määttä Tuula, Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Ristijärvi Kuhmo Sotkamo Suomussalmi Kajaani Puolanka Sotkamo Koulutuslautakunnan kokouksia oli 10 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 8. Kainuun ammattiopiston johtokunta Ollikainen Elli, puh.joht. Huotari Matti, vpj. Heikkinen Heikki, Malinen Päivi, Syrjä Minna, Okkonen Arto, Sirviö Esa, Kajaani Kajaani Kuhmo Kajaani Sotkamo Kajaani Kajaani Johtokunnan kokouksia oli 9 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Kemppainen Tapani, puh.joht. Horto Ilkka, vpj. Kemppainen Raili, Leinonen Ahti, Moilanen Pentti, Määttä Anneli, Ronkainen Tauno, Tervo Raili, Tolonen Kaisa, Turpeinen Pekka, Väisänen Sanni, Hyrynsalmi Paltamo Paltamo Hyrynsalmi Suomussalmi Kajaani Kajaani Kuhmo Ristijärvi Kajaani Kajaani Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksia oli 21 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 16. Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht. Kemppainen Raili, vpj. Moilanen Pentti, Tolonen Kaisa, Turpeinen Pekka, Kuhmo Paltamo Suomussalmi Ristijärvi Kajaani Yksilöhuoltojaoston kokouksia oli 13 vuonna 2005 ja kertomusvuonna 14

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 11 Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Leskinen Hannu maakuntajohtaja, pj. Yliniemi Kalevi hallintojohtaja Tolonen Asta talousjohtaja Rönkä Aaro henkilöstöjohtaja Mulari Yrjö koulutoimialan johtaja, asti Tuominen Anssi koulutoimialan johtaja, alkaen Pääkkönen Tuomo sosiaali- ja terveysjohtaja Kärkkäinen Juhani kehittämisjohtaja Teittinen Jorma aluesuunnittelija Kuusela Eila henkilöstön edustaja Välkky Petra viestintäpäällikkö, alkaen Turkulainen Harri johtoryhmän sihteeri Johtoryhmän kokouksia oli 19 vuonna 2005 ja kertomusvuonna Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu oli vuonna 2006 odotettua nopeampaa. Kokonaistuotannon määrä lisääntyi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Paperiteollisuuden työseisokki tosin vähensi tuotantoa merkittävästi vuoden 2005 kesällä, joten ripeä kasvu johtui osittain alhaisesta vertailutasosta. Tuotanto lisääntyi kuitenkin lähes kaikilla päätoimialoilla. Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina. Valtiovarainministeriö arvioi kokonaistuotannon määrän kohonneen vuonna 2006 lähes kuusi prosenttia ja kasvuvauhdin hidastuvan vuonna 2007 noin kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuonna 2006 noin puolitoista prosenttia. Euron vahvistuminen dollariin nähden ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen alentuminen hillitsivät osaltaan inflaatiopaineita. Kotimaiset kustannuspaineet olivat myös vähäiset muun muassa hyvän tuottavuuskehityksen johdosta. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan lähes vuoden 2006 tapaan eli noin puolitoista prosenttia. Työttömyysaste oli vuonna 2006 keskimäärin alle kahdeksan prosenttia. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2007 puolisen prosenttiyksikköä. Työllisyysaste on kohonnut parina viime vuonna ja sen arvioidaan kohoavan edelleen vuonna 2007, jolloin työllisten osuus työikäisestä väestöstä olisi noin 70 %. (Kuntatalous 1/2006) Yleinen taloudellinen tilanne (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,8 3,5 2,9 5,9 3,0 Palkkasumma 3,7 4,0 4,9 4,6 3,5 Ansiotaso 4,0 3,8 3,9 2,9 2,5 Inflaatio 0,9 0,2 0,9 1,6 1,4 Työttömyysaste, % 9,0 8,8 8,4 7,8 7,4 Verot/BKT 43,8 43,5 43,8 42,6 42,4 Julkiset menot/bkt 50,0 50,3 50,1 48,5 48,3 Julkinen velka/bkt 44,3 44,3 41,3 38,1 36,8 Euribor 3 kk, % 2,3 2,1 2,2 3,1 3,7 10 v. korko, % 4,1 4,1 3,4 3,8 4,1

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 12 Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan ( ) Manner-Suomen kuntien tilikauden tulos yhteensä oli jälleen positiivinen kahden alijäämäisen vuoden jälkeen. Vuosikate nousi ja kattoi poistoista 104 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä laski edellisvuoden 134:stä 84:ään. Kuntia, joissa on kattamatonta alijäämää, nousi kuitenkin edellisvuoden 176:sta 184:ään. Kokonaisalijäämä nousi yhteensä yli puoleen miljardiin euroon. Alijäämä on ennakkotietojen mukaan keskimäärin 373 euroa asukasta kohti. Alijäämää syntyy, kun vuosikate ei riitä satunnaisten erien jälkeen kattamaan poistoja. Lisäksi kuntien velkaantuminen jatkuu huolestuttavan nopeana. Vuonna 2006 kunnilla oli lainaa keskimäärin euroa asukasta kohti, kun vielä vuonna 2000 lainaa oli noin puolet siitä eli 746 euroa asukasta kohti. Maakunnittain tarkasteltuna vuosikate riitti poistoihin ainoastaan Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Loppujen 14 maakunnan vuosikatteet eivät riittäneet kattamaan poistoja. Lapin maakunnan edellisvuoden negatiivinen vuosikate parani siten, että vuosikate on arviolta 30 euroa asukasta kohti positiivinen. Vuosikate on kuitenkin vain n. 17 prosenttia poistotarpeesta. Alustavien tietojen mukaan myös Kainuun maakunnan kuntien vuosikate yhteen laskien parani hieman edellisvuodesta eli n. 40 euroa asukasta kohti. Samanaikaisesti maakunta - kuntayhtymän vuosikate heikkeni edellisvuodesta 2,8 milj. euroa eli n. 35 euroa asukasta kohti. Uusimaa Itä-Uusimaa Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: tpa Lähde: Tilastokeskus tpa /hp

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 13 Kainuun väestön ja työllisyyden kehitys: Kainuun väestön määrä oli vuoden 2006 lopussa ennakkotiedon mukaan (vuonna ). Väkiluku väheni edellisvuodesta 951 hengellä eli 1,1 %. Ennakkotiedon mukaan muuttotappio oli 659 henkilöä ja kuolleiden määrä oli 292 henkilöä suurempi kuin syntyneiden määrä. Tilastokeskuksen ilmoitus väestönmuutosten ennakkotiedoista 2006 Kuntien välinen muuttmaahanmaasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muuttomaahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA VUOLIJOKI KAINUU Kainuun työttömyys painui vuoden 2006 aikana kuukausi kuukaudelta yhä selvemmin edellisiä vuosia alemmaksi. Joulukuussa työvoiman kysyntä hiipui ja työttömyys kohosi taas jyrkästi vuoden loppua kohti, mutta pysyi kuitenkin varsin selvästi vuoden takaista alemmalla tasolla. Työttömyysaste oli 2006 keskimäärin 16,4 %, kun se vastaavasti oli 18,3 % vuonna 2005.

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 14 Kainuun työttömyyttä on jo pitkään leimannut varsin vaikea rakenteellinen työttömyys. Joulukuun lopussa rakennetyöttömyyteen lukeutuvia vaikeasti työllistyviä oli yhteensä henkilöä kun työttömiä oli kaiken kaikkiaan henkilöä. Kolmen viime kuukauden aikana rakenteellinen työttömyys on kuitenkin vähentynyt edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kohtalaisesti. Joulukuun lopussa rakenteellinen työttömyys oli vähentynyt vuoden takaisesta 644 henkilöä, joka on lähes 15 %. Selkeimmin rakenteellinen työttömyys on vähentynyt työvoimapoliittisilta toimenpiteiltä työttömäksi jääneiden ryhmässä, joka on kutistunut lähes 30 % vuoden takaisesta. Kainuussa vaikeasti työllistyvien osuus työvoimasta on kuitenkin edelleen lähes 10 %, kun se koko maassa on noin 5 %. (TE-keskus 12/2006) Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja osavuosiraportit Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja Lisäksi maakuntahallitukselle on annettu huhtikuusta lähtien kuukausittain taloudenseurantaraportti. Maakuntahallitus kiinnitti kesäkuussa erityistä huomiota ennustettuun alijäämään, joka oli tuolloin n. 2 milj. euroa. Heinäkuun lopussa alijäämä ennuste oli 2,5 milj. euroa. Hallitus edellytti hankintojen tehostettua seurantaa ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Lisäksi hallitus vaati elokuuhun mennessä tiedon toimenpiteistä, joihin on ryhdytty alijäämän välttämiseksi. Hallitus käsitteli talouden tasapainottamisohjelman Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi läpi sosiaali- ja terveystoimialalla laaditut alustavat suunnitelmat toimenpiteistä asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Poikkeamiin ei ole kuitenkaan pystytty reagoimaan riittävän hyvissä ajoin ja osaksi tästä johtuen vuodelta 2006 syntyi alijäämää yhteensä 7,2 milj. euroa. Tämä on 3,1 % vuoden kokonaismenoista (ilman KAO), mikä vastaa 7 työpäivän menoja. Talousarvion toimintakulujen (ilman KAO) toteutumisprosentteja vuosina : Kuntayhtymä % Kajaani (sote) % Kajaani (sote/oma) % ,2 106,3 105, ,3 103,9 105, ,5 103,9 100, ,0 104,8 105, , ,3 Talouden seurantaraportti on laadittu kuukausittain n. 10 päivän tienoilla, jolloin edelliskuukauden menot on arveltu olevan riittävässä määrin sisällä järjestelmässä. Lisäksi apuna on käytetty vuoden 2005 kuukausittaista toteutumaa. Vuoden 2005 toteutumatiedot eivät kuitenkaan vastaa ns. normaalin vuoden kuukausittaisia toteutumia johtuen tietojärjestelmien käyttöönoton vaikeuksista. Esimerkiksi ostolaskujen ruuhka saatiin purettua kesäkuulla ja varasto-ohjelma saatiin toimimaan riittävän luotettavasti vasta marraskuun aikana. Ennustetta tehtäessä on kuukausittain arvioitu ns. puuttuvat menot, joiden määrää on ennustettu joulukuun 2005 poikkeaman avulla verrattuna marraskuun kertymään. Summa oli vuonna 2005 n. 3 milj. euroa. Vuonna 2006 marraskuun ja joulukuun välisen menokertymän ero on 6,8 milj. euroa.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 15 Henkilöstömenoja on ennustettu 2005 toteutuman perusteella. Henkilöstökulujen ennustettiin ylittyvän korotuksista ja määräaikaisen lisääntymisestä johtuen n. 1,7 milj. euroa. Toteutuma oli kuitenkin 3,9 milj. euroa arviota suurempi. Suurin osa ennustevirheestä johtui lomapalkkavarauksen yllättävästä noususta, joka oli n. 1,2 milj. euroa. Lisäksi eläkemenot olivat n. 0,7 milj. euroa arvioitua suuremmat. Tavoitteiden toteutumista on seurattu myös maakunnan ja toimialojen johtoryhmissä. Tulosalueilta tulleiden viestien mukaan syksyinen ennuste alijäämästä tuntui realistiselta. Talouden toteutuminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2006 muodostui 7,2 milj. euroa alijäämäiseksi, mikäli ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,95 milj. euroa ei oteta huomioon. Koko kuntayhtymän tulos oli 6,3 milj. euroa alijäämäinen. TULOSLASKELMA Kunnilta siirtyneet TP TA TP 2004 muutos % 2005 m-% 2004/ muutos % 2006 m-% 2005/2006 m-% TA/ Toimintatuotot , , , ,0 2,3 Kuntien rahoitusosuus , , , ,0 1,1 Tulot yhteensä , , , ,3 1,4 Toimintakulut *** , , , ,6 4,1 Toimintakate , , , ,2-136,1 Verotulot Valtionosuudet ** Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , ,4-45,1 Vuosikate , , , ,9-148,8 Poistot , , , ,7 1,8 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähenny 0 0 Tulos KAOn ylijäämä Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä ** OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitoksen ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( ) -949 ( Vain KAOn käytössä) Kuntayhtymän tulot kasvoivat vuoteen 2005 verrattuna 4,3 % eli yhteensä 10,5 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 4,0 %, joka on 6,9 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun. Rahoitusprosentti (58,8) oli 0,3 % -yksikköä edellisvuoden vertailukelpoista rahoitusprosenttia pienempi. Lisäksi rahoitusprosenttia määrättäessä otettiin huomioon valtionosuusuudistus, joka toi kunnille lisävastuun koskien työmarkkinatukea. Tämän vaikutus rahoitusosuuteen oli 0,8 % -yksikköä.

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 16 Maakunnan toimintakulut kasvoivat vuonna ,6 % verrattuna vuoteen 2005 eli 13,5 milj. euroa. Vastaavasti vuoden 2005 toimintakulut kasvoivat 1,6 % verrattuna vuoteen Näin vuosien keskimääräinen kasvu on 3,6 % vuodessa. Tämä on noin puolet valtakunnallisesta kasvusta ja tältä osin voidaankin todeta, että olemme vielä hallintokokeilulle asettamassamme tavoitteessa. Tavoitteessa pysyminen tulevina vuosina edellyttää kuitenkin, että vuoden 2007 menojen kasvu saadaan pysähtymään alle 4 %:n. Koska maakunnan menot kasvoivat (ilman liikelaitoksen vaikutusta) 3,4 milj. euroa enemmän kuin maakunnan tulot ja vuodelta 2005 oli jo syntynyt rahoitusvajetta yhteensä 3,8 milj. euroa, syntyi vuodelta 2006 alijäämää yhteensä 7,2 milj. euroa. Tällä hetkellä kattamatonta alijäämää on syntynyt vuosina yhteensä 10,1 milj. euroa. Mikäli liikelaitoksen tulos lasketaan mukaan, on alijäämä yhteensä 9,2 milj. euroa. Talousarviossa 2006 oli varauduttu 3,6 milj. euron toimintamenojen kasvuun, joka oli 1,5 % verrattuna tilinpäätökseen Menojen kasvu oli kuitenkin lähes nelinkertainen talousarvioon verrattuna eli 5,6 %. Ylittyneisiin tuloihin verrattuna toimintamenojen kasvu olisi saanut vastaavasti olla 2,6 % eli 6,3 milj. euroa, jotta alijäämää ei olisi syntynyt vuodelta Toimintakulujen kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen: TP 2005 TP 2006 Muutos Muutos- % Henkilöstökulut ,9 Asiakaspalvelujen ostot ,9 Muut palvelujen ostot ,9 Palvelujen ostot ,4 Aineet ja tavarat ,5 Avustukset ,8 Vuokrat ,3 Muut kulut ,3 TOIMINTAKULUT ,6 Henkilöstön työpanos kasvoi vuoden 2006 aikana yhteensä 60 henkilötyövuotta (+1,9 milj. ). Lisäksi henkilöstökuluja lisäsivät sopimuksen mukaiset palkankorotukset 2,05 % + oma palkkaerä 0,5 % (+ 3,4 milj. ) sekä pitämättömistä lomista johtuva lomapalkkavarauksen kasvu yhteensä 1,2 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 1,9 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujenostot eivät kasvaneet lainkaan, koska osa ostoista muutettiin omaksi toiminnaksi. Vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen ostot sen sijaan kasvoivat yhteensä 1,0 milj. euroa sekä lastensuojelun ostopalvelut kasvoivat yhteensä 0,9 milj. euroa. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 1,6 milj. euroa (+ 5,4 %). Suurimmat kasvut olivat matkustus- ja kuljetuspalveluissa 0,6 milj. euroa ja ravintopalvelujen ostoissa 0,7 milj. euroa. Aine- ja tarvikemenojen kasvu oli 2,7 milj. euroa, josta suurimmat kasvut olivat lääkkeissä 1,0 milj. euroa ja hoitotarvikkeissa 0,8 milj. euroa. Lämmitysöljyyn käytetty summa kasvoi 0,2 milj. euroa ja kaluston hankintoja tehtiin 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Ammattiopiston aine- ja tarvikemenot kasvoivat 0,4 milj. euroa.

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 17 Avustukset kasvoivat 0,6 milj. euroa, josta 0,3 milj. euroa johtui omaishoidontuen menojen kasvusta ja 0,3 milj. euroa toimeentulotuen kasvusta. Erittely pääasiallisista talousarvion ylityksistä ja alituksista Talousarvion on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimielin tasolla. Maakuntahallituksen alainen toiminta: Tulot ylittyivät talousarvioon verrattuna 2,2 milj. euroa. Ylitys syntyi pääasiassa kuntien maksuosuuden kasvusta, joka oli 1,8 milj. euroa. Menot ylittyivät talousarvioon verrattuna yhteensä 0,4 milj. euroa. Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö jäi nettona 0,1 milj. euroa alle budjetoidun. Yhteiset palvelut ylittyivät nettona 0,9 milj. euroa, josta 0,6 milj. euroa syntyi keskitettyjen työterveyshuoltomenojen kirjauksesta (muiden palveluiden ostot) ja 0,3 milj. euroa tukipalveluiden kustannustenjaon muutoksesta kuntien ja maakunnan kesken. Alueiden käyttö ja hanketoimiala alitti budjetin nettona 0,3 milj. euroa. Maakuntahallituksen nettovaikutus koko tilinpäätökseen oli + 1, 9 milj. euroa Koulutuslautakunnan alainen toiminta: Tulot (ilman KAO) alittuivat talousarvioon verrattuna 0,1 milj. euroa ja menot (ilman KAO) alittuivat 0,4 milj. euroa. Liikelaitos mukaan lukien koulutustoimialan tulot ylittyivät 2,3 milj. euroa ja menot ylittyivät 1,1 milj. euroa. Koulutustoimialan nettovaikutus tilinpäätökseen oli + 0,3 milj. euroa (KAO mukaan luettuna + 1,2 milj. euroa) Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen toiminta: Tulot ylittyivät talousarvioon verrattuna 0,1 milj. euroa ja menot ylittivät talousarvion 9,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan nettovaikutus koko tilinpäätökseen oli 9,4 milj. euroa. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion 3,9 milj. euroa (arvio + 2,0) Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 1,2 milj. euroa (arvio ei ylitystä) Muiden palveluiden ostot ylittyivät 1,3 milj. euroa (arvio ei ylitystä) Aine- ja tarvikehankinnat ylittyivät 2,6 milj. euroa (arvio + 2,0) Avustukset ylittyivät 0,7 milj. euroa. Vuokrakulut yms. alittuivat - 0,3 milj. euroa. Henkilöstökulujen ylitys (3,9 milj. euroa) johtui: Sosiaali- ja terveystoimen yhteisiin palveluihin kirjataan koko maakuntaa koskevat yhteiset eläkemaksut ja niiden korjauserät aiemmilta vuosilta. Eläkemenot ylittyivät talousarvioon verrattuna 0,7 milj. euroa. Lomapalkkavaraus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,0 milj. euroa. Lomapalkkavaraus sisältyy seuraaviin tulosaluekohtaisiin ylityksiin: Sairaanhoidolliset palvelut ylitys + 0,8 milj. euroa, josta radiologia 0,2 milj, ensihoito 0,1 milj, tehohoito 0,3 milj. ja työterveyshoito 0,2 milj. euroa. Terveyden ja sairaanhoidonpalvelut ylitys + 0,3 milj. euroa, joka kokonaan lomapalkkavarauksen lisäystä.

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 18 Perhepalvelut ylitys + 0,5 milj. euroa, josta 0,2 milj. lomapalkan osuutta ja loput saavuttamatonta säästötavoitetta. Vanhuspalvelut ylitys + 1,5 milj. euroa, josta Seutu I:n asumispalvelut 1.0 milj. (Paltamo 12 hlöä, muut sijaiset 22 hlöä) ja laitoshoito 0,3 milj. euroa sekä Seutu I:n vanhusten yöhoito 0,2 milj. euroa (määräraha ostoissa). Projektien henkilöstökulut ylittyivät n. 0,1 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostojen ylitys (1,2 milj. euroa) johtui: Perhepalveluiden asiakaspalvelujen ostot ylittyivät talousarvion verrattuna 2,1 milj. euroa. Ylityksestä 1,2 milj. euroa johtui vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen käytöstä. Lastensuojelunostopalvelut ylittyivät 0,6 milj. euroa. Lisäksi lastenpsykiatria ylittyi 0,1 milj. euroa ja perhehoidon palkkiot 0,2 milj. euroa. Vastaavasti asiakaspalvelujen ostot alittuivat Terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa 0,6 milj. euroa verrattuna talousarvioon varattuun määrärahaan. Alitus johtui toiminnan muutoksesta ostopalveluista omaksi toiminnaksi sepelvaltimoiden varjoainetutkimuksissa ja pallolaajennus toimenpiteissä. Myös Vanhuspalveluissa asiakaspalvelujen ostot jäivät 0,2 milj. euroa alle talousarvio, koska yöpartiotoiminta toteutettiin omana toimintana (käyttö henkilöstökuluissa). Sairaanhoidollisissa palveluissa ostot alittuivat 0,1 milj. euroa. Muiden palveluiden ylitys (1,3 milj. euroa) johtui: Terveyden- ja sairaanhoidonpalveluissa muiden palvelujenostot ylittyivät 0,5 milj. euroa. Tämä koostuu asiantuntijapalveluiden ostojen kasvusta eli ns. keikkalaisten palveluita ostettiin aiempaa enemmän johtuen lääkäripulasta. Perhepalveluissa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut ylittyivät 0,4 milj. euroa, mutta muissa palvelujen ostoissa tapahtui vastaavasti alitusta. Vanhuspalveluissa muiden palvelujen ostot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Tämä koostuu kokonaan ravintopalvelujen ostoista. Aine- ja tarvikehankintojen ylitys (2,6 milj. euroa) johtui: Sairaanhoidollisissa palveluissa aine- ja tarvikehankinnat ylittyivät 0,5 milj. euroa. Tästä 0,3 milj. johtui laboratorion tutkimusmäärien kasvusta ja budjettivirheestä. Lisäksi lääkekeskuksen ja tehohoidon lääke- ja hoitotarvikkeet ylittyivät 0,2 milj. euroa Terveyden ja sairaanhoidon palveluissa aine- ja tarvikehankinnat ylittyivät 1,8 milj. euroa. Lääkemenot kasvoivat 1,0 milj. euroa ja hoitotarvikkeisiin käytettiin 0,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Vanhuspalveluissa aineet ja tarvikkeet ylittyivät 0,3 milj. euroa. Tämä johtui hoitotarvikkeiden kohonneesta käyttötarpeesta tartuntatauteja hoidettaessa. Avustuksien ylitys (0,7 milj. euroa) johtui: Vanhuspalvelujen tulosalueella avustukset ylittyivät 0,6 milj. euroa. Ylitys johtui omaishoidontuen tarpeen lisääntymisestä 0,4 milj. euroa ja palvelusetelitoiminnasta 0,2 milj. euroa. Palveluseteliä käytetään pääosin kotihoidon vaihtoehtona, jolloin asiakkaalle annetaan palveluseteli, jolla hän voi hankkia hoivapalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Jonkin verran palveluseteliä käytetään omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien hankkimiseen.

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 19 Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille : Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän (4) vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Siirtymäkautta varten maakunnalle siirtyvien toimintojen kustannuksista lasketaan kunnittain kolmen (3) vuoden toteutuneiden kustannusten keskiarvot ja näiden keskimääräisten kustannusten prosenttiosuudet kaikkien kuntien yhteenlasketuista keskimääräisistä kustannuksista (pois luettuna Vaalan kunta, joka ei kuulu hallintokokeilulain piiriin). Toteutuneet kustannukset lasketaan Tilastokeskuksen virallisen talous- ja toimintatilaston mukaisesti. Siirtymäkauden maksuosuudet lasketaan seuraavasti: Vuoden 2005 maksuosuudesta määräytyy 1/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 4/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2001, 2002 ja 2003) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2006 maksuosuudesta määräytyy 2/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 3/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2007 maksuosuudesta 3/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 2/5 kolmen (3) vuoden (2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2008 maksuosuudesta määräytyy 4/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 1/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien

21 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 20 suhteessa. Vuoden 2009 maksuosuus määräytyy täysin laskennalliseen verorahoitukseen perustuen. Siirtymäkaudella muodostuvaa kunnan maksuosuutta verrataan keskimääräisten kustannusosuuksien perusteella laskettuun maksuosuuteen ja jos kunnan siirtymäkaudelta muodostuva maksuosuuden muutos on jonakin vuonna suurempi kuin 50,00 euroa/asukas verrattuna keskimääräisellä kustannusosuudella laskettuun maksuosuuteen, leikataan kunnan maksuosuuden muutos vastaamaan korkeintaan 50,00 euroa/asukas - maksuosuutta. Näiden kuntien todellisen maksuosuuden ja leikatun maksuosuuden väliin jää alijäämää, jonka kattamiseen osallistuvat vastaavasti kaikki ne kunnat, joiden maksuosuus jää siirtymäsäännöksillä laskettuna pienemmäksi kuin keskimääräinen kustannusosuus olisi. Alijäämän kattamiseen osallistuvien kuntien maksuosuuksia korjataan suhteessa heille kertyneisiin ylijäämiin. Maksuosuuskorjausten jälkeen saadaan kuntien lopulliset maksuosuudet kunakin siirtymävuonna. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarvio-tietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien rahoitusosuus 2006 Kunta Asukasluku 2005 As. % - osuus Verotulot 2005 % - osuus Valtionosuudet 2006 % - osuus Laskennallinen yhteensä % - osuu s LEIKATTU- OSUUS % - osuus Hyrynsalmi , , , , ,4 Kajaani , , , , ,8 Kuhmo , , , , ,4 Paltamo , , , , ,5 Puolanka , , , , ,4 Ristijärvi , , , , ,6 Sotkamo , , , , ,2 Suomussalmi , , , , ,0 Vuolijoki , , , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus 58,8 % Kuntien lopullisen rahoitusosuuksien tarkempi laskelma on liitteenä Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Yleiskatsaus Kainuun ammattiopisto on toiminut vuoden 2005 alusta liikelaitoksena Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Oppilaitos muodostettiin Kainuun ammattiopistosta, Kuhmon oppimiskeskuksesta ja Suomussalmiopistosta. Kainuun ammattiopisto tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Kiinteät toimipaikat olivat vuonna 2006 Kajaanissa, Kuhmossa, Sotkamossa, Suomussal-

22 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 21 mella ja Vaalassa. Kainuun ammattiopistossa on seitsemän tulosyksikköä: hyvinvointiala, kulttuuriala, liiketalouden ala, luonnonvara-ala, matkailu- ja ravitsemisala, tekniikan ja liikenteen ala sekä aikuiskoulutuspalvelut. OPS-perusteisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2006 keskimäärin 1951 opiskelijaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on ollut ammatillisessa peruskoulutuksessa lupa järjestää koulutusta enintään 2200 opiskelijalle, joten järjestämisluvan mukainen täyttöaste on ollut 88,7 %. Kainuun ammattiopistossa oli syksyllä 2006 opiskelijoille tarjolla 785 aloituspaikkaa. Nuorisoasteen koulutukseen hakevien määrä nousi vuonna 2006, mutta nousun jatkuvuus on nähtävissä vasta keväällä Pitkällä aikavälillä em. hakijoiden määrä alenee tulevina vuosina johtuen Kainuun alueen ikäluokkien voimakkaasta pienenemisestä. Ammatillinen aikuiskoulutus muodostuu omaehtoisena, työvoimapoliittisena ja henkilöstökoulutuksena järjestettävästä näyttötutkintoihin valmistavasta koulutuksesta ja muusta kuin tutkintotavoitteisesta lisäkoulutuksesta. Tämän lisäksi julkinen sektori rahoittaa vielä aikuiskoulutusta kansallisen ja EU-rahoituksen avulla toteutettavien koulutustoiminnan kehittämishankkeiden sekä erilaisten työelämän palvelutehtävien kautta. Aikuiskoulutuksessa opiskelijatyöpäiviä oli vuonna 2006 yhteensä Aikuiskoulutuksessa oli työvoimakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä 56,5 % ja ammatillisen lisäkoulutuksen osuus 23,3 % opiskelijatyöpäivistä. Kainuun ammattiopisto toimii myös oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä ja oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2006 yhteensä 513 opiskelijaa. Kehittämisyksikkö suunnittelee ja toteuttaa hankkeita, jotka tukevat perustehtävän suorittamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työ- ja koulutusmarkkinoilla. Hankerahoitusta tuloutui eri rahoittajilta viime vuonna ,94 euroa. Liikevaihto Kainuun ammattiopiston liikevaihto vuonna 2006 oli 26,2 miljoonaa euroa. Nuorisoasteen osuus liikevaihdosta on 16,8 miljoonaa euroa eli 64 % ja aikuiskoulutuksen osuus 8,7 miljoonaa euroa eli noin 33,3 %. Tulos Liikelaitoksen tulos osoittaa ylijäämää ,44. Poistot on tehty suunnitelman mukaisina tasapoistoina, määrällisesti poistot ovat ,45 euroa. Investoinnit Investointien kokonaismäärä vuonna 2006 oli ,51. Investoinnit olivat käyttöomaisuus investointeja. Tulevaisuuden näkymät Vuonna 2007 aloitetaan uusia ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuksia: Kajaanissa turvallisuusalan koulutus ja elintarvikealan koulutus (lopetettu Sotkamosta). Lukiokoulutusyhteistyö laajenee mahdollisuuteen suorittaa kaksoistutkinto (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) kulttuurialalla ja eräissä tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoissa. Rakenteellisia muutoksia ammatilliseen peruskoulutukseen tehdään kaikissa toimipaikoissa. Kuhmossa on valmistunut tulevaisuuspolku -asiakirja, jonka mukaan koulutusta tullaan syksystä 2007 suuntaamaan. Sotkamossa luovutaan Vuokatinvaaralla olevista opetustiloista ja kaikki koulutus sijoitetaan Snowpolis-compukselle. Suomussalmen tulevaisuuspolku -asiakirja valmistunee vuoden loppuun mennessä ja sen viitteiden mukainen

23 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 22 toiminta käynnistyy vuonna Vaalan toimipaikassa tapahtuvaa koulutusta koskeva sopimus puretaan vuoden 2007 lopussa ja koko Vaalan toimipaikan koulutus päättyy keväällä Aikuiskoulutuksessa on tuotettu jo kaivannaisteollisuuden ja sen vaatiman infran rakentamista tukevia koulutuksia. Jatkossa näitä tullaan toteuttamaan lisää asiakastarpeen mukaan. Aikuiskoulutuksen uudet avaukset vuodelle 2007 ovat turvallisuusalan koulutuksen laajentaminen eri ammatilliset tutkinnot ja lyhytkurssit kattaviksi. Samoin golf-alalle järjestetään valmentavaa koulutusta sekä eri tutkintotasoille valmistavaa koulutusta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT MAAKUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 21 4 Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys -191 Varausten lisäys/vähennys 0 0 Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 99,3 100,6 Vuosikate / Poistot, % -48,0 21,4 Tuloslaskelman toimintatuotoista ja toimintakuluista on vähennetty Kainuun ammattiopiston ja maakunnan välinen sisäinen rahaliikenne.

24 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA MAAKUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Investointien tulorahoitus % -52,4 29,4 Pääomamenojen tulorahoitus % -44,8 11,1 Lainanhoitokate -2,2 0,2 Kassan riittävyys, pv 3,2 4,6