Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 59 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-21:25 Tauko klo Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen, saapui Stig Kankkonen Hanna Kiljunen, poistui Jussi Koskinen Marika Niemi, saapui Pinja Nieminen Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Maija Saimalahti Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso perusturvajohtaja, saapui Aulis Majuri talous- ja hallintojohtaja Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Eila Mustonen lakimies Outi Huida viestintäpäällikkö Mia Laiho kaupunginhallituksen edustaja Eetu Salunen terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen kehittämisjohtaja, poistui Tommi Hietanen hallintolakimies, sihteeri Päivi Petrelius asiantuntija, paikalla 3 ajan

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 59 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Tommi Hietanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Jussi Koskinen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 8. kerros, huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 59 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 58 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 59 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen 6 (kh/kv) 61 4 Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin 12 tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi 62 5 Yhteistyösopimukset yleishyödyllisten järjestöjen kanssa - 14 Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä -hanke Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan tarveselvitys Lausunto Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan 24 uudisrakennushankkeesta 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden 26 käyttäminen 66 9 Nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen 30 Espooseen Vanhuslain toteutuminen Espoossa Lähetekeskustelu Espoo-tarinan toimeenpanemisesta Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 44 työllistämiseksi (Kh/Kv) 70 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 51 laillisuus 71 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 53 päätökset ja kirjelmät 72 terveyslautakunnan seminaari Kumppanuusforum tapahtumaan osallistuminen 56

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jussi Koskinen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) Riikka Puusniekka, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Käsittely Puheenjohtaja Niemen kannattamana ehdotti seuraavaa lisäystä päätösehdotukseen: Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että myös erityisesti liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa osallistutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Esittelijän tekemät muutokset liitteenä olevaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi lautakunta piti tärkeänä, että erityisesti liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa osallistutaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Liite Oheismateriaali 1 Lastensuojelun kehittämissuunnitelma 2 Tiivistelmä toimintaohjelmasta 3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Espoon vammaisneuvoston lausunto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 59 Selostus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tuli lakisääteinen asiakirja lastensuojelulain uusimisen myötä vuonna Sitä ennen Espoossa oli tehty Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2003), jonka ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma ( ) sittemmin korvasi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma sisältää erillisinä liitteinä lastensuojelun kehittämissuunnitelman ja toimintaohjelman neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Molemmat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) asiakirjoja, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut. Tässä, järjestyksessään toisessa suunnitelmassa kuvataan espoolaisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita vuonna 2012, ja esitetään niistä johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Espoon sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunnissa suunnitelma käsitellään kesäkuussa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa terveyspalvelujen jaosto kävi lähetekeskustelun suunnitelmasta sen valmisteluvaiheessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Lisäksi suunnitelman liitteenä on toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Espoossa. Siinä selostetaan myös keskeiset palvelujen kehittämishaasteet. Suunnitelmassa määritellään lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen periaatteet. Hyvinvointitiedon, palveluja koskevan tiedon ja periaatteiden pohjalta ehdotetaan keskeiset hyvinvointityön kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 59 Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä tullaan selvittämään ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet järjestää avoimen varhaiskasvatuksen palveluja sekä ruotsinkielisen opetuksen yhteistyörakenteet vastaavalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin. Näiden hyvinvoinnin osatekijöiden toteutumista on tarkasteltu laajan tietoaineiston valossa. Tietolähteinä ovat olleet mm. kouluterveyskysely, vanhemmuuskysely, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto, erilaisissa työpajoissa, hanke- ja kehittämistyössä koottu tieto sekä eri toiminnoista työntekijöiltä koottu tieto. Yhteenvetona hyvinvoinnin tilasta voidaan todeta, että valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan. Hyvinvoinnin kannalta keskeisiä huolia ovat tiedonkeruun perusteella seuraavat: Yhdenvertaisuus - Lapsiköyhyyden kasvu - Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen maahanmuuttajille, yksinhuoltaja-perheille ja pienten lasten perheille - Nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle - Kasvava nuoriso-työttömyys Hoiva ja huolenpito - Vanhempien kiire, työn ja perheen yhteensovittaminen - Vanhempien uupuminen pikkulapsiperheissä - Pitkittyneet parisuhderistiriidat ja kriisiytyneet erotilanteet lapsiperheissä - Riittävää huolenpitoa ja hoivaa vaille jäävät lapset ja nuoret - Nuorten kiireellisten sijoitusten määrän kasvu Osallisuus - Lapsiperheiden yhteisöllisyyden puute - Nuorten kokemukset kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta - Nuorten yksinäisyys

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 59 Terveys - Odottavien äitien ja lapsiperheiden vanhempien päihteidenkäyttö - Nuorten psykofyysinen oireilu ja masentuneisuus - Nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja päihteiden-käyttö - Lasten ja nuorten ylipaino Turvallisuus - Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä - Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen - Kiusaaminen - Nuorten fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset Oppiminen ja onnistuminen - Lasten keskittymis-vaikeudet ja levottomuus - Nuorten kokemukset koulutyön kuormittavuudesta - Nuorten koulu-uupumus - Nuorten kokema avun puute koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa - Koulupoissaolot Liikunta ja harrastukset - Lasten ja nuorten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnan harrastaminen - Perheiden taloudelliset ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten harrastamista Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina. Myös nuorten mielenterveys-ongelmat ja päihteidenkäyttö herättävät huolta: Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista useampi kuin joka kymmenes kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on selvässä riskissä masentua. Lähes joka kolmas lukiolainen ja reilusti yli kolmannes ammattiin opiskelevista juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ongelmat näkyvät vuotiaiden kiireellisten sijoitusten merkittävänä kasvuna. Kiireellisten sijoitusten suurimmat syyt ovat vanhempien ja lapsen oma päihteidenkäyttö. Palvelujen kehittämishaasteet

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 59 Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuutena Espoossa on palvelujen monipuolisuus ja hyvä laatu. Lapsiperheillä on palvelujen valinnanmahdollisuuksia. Henkilöstö on ammattitaitoista ja haluaa kehittää työtään ja palveluja. Palvelujen kehittämishaasteita ovat: - Perheille suunnattua varhaista tukea eri-ikäisille lapsille ja perheille on vahvistettava. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perhe- ja sosiaaliohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koetaan toimimattomiksi ja hajanaisiksi. Niiden osalta on mm. selkiytettävä hoitopolkuja ja perus- ja erityistason työnjakoa ja yhteistyötä. - Aikuisten palvelujen ja lasten palvelujen väliltä puuttuu toimivia yhteistyökäytäntöjä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat keskeisiä toimijoita asiakkaanaan olevien lasten tuen tarpeen tunnistajina. - Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää. Koko perheen tilanne tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin palveluissa alkaen neuvolasta. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet. Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on lähivuosina keskeinen edellytys palvelujen yhteiskehittämiselle, jota tarvitaan asiakaslähtöisten toimintatapojen rakentamisessa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kaupunkiin luodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä vastaamaan poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävästä kehittämistyöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta ja tuoda yhteen hyvinvointityön keskeiset toimijat. Tavoitteet Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset rakentuvat hyvinvointityötä ohjaaville periaatteille. Keskeisimpänä voimavarana hyvinvoinnin kannalta nähdään lasten, nuorten ja vanhempien oma asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta, sekä lähiyhteisöiltä saatu arkinen tuki, apu ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Kuntalaisten omaa toimijuutta tuetaan riittävällä ja kattavalla hyvinvointia tukevalla tiedolla eri kanavien avulla (esim. internet ja sähköiset palveluportaalit). Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys nähdään keskeisenä, ja mahdollisuutta vertaisten löytämiseen vahvistetaan yhteistyössä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea, ohjausta tai muuta palvelua, keskeistä on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja koordinoinnin parantaminen: palveluissa lähdetään liikkeelle asiakkaiden esiin nostamista tavoitteista ja tarpeista ja palvelut sovitetaan yhteen asiakkaiden elämäntilanteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelujen saatavuudesta, laadusta ja monipuolisuudesta huolehditaan ja tarvittava tuki tarjotaan erityispalvelujen piiriin lähettämisen sijaan arkiympäristöissä,

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 59 kuten päivähoidossa, koulussa tai kotona jalkautuvan työn ja työpari- ja verkostotyön keinoin. Lastensuojelun osalta keskeisin tavoite on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työskentelyedellytyksiä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kasvattanut lastensuojelun asiakasmääriä voimakkaasti. Ilmoituskynnys on madaltunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lain voimaantulon jälkeen jo lähes 40 %. Lain määrittelemiin aikarajoihin pääseminen lastensuojelutarpeen selvityksissä on haasteellista. Suunnitelmallista, kuntouttavaa avohuollon työskentelyä ei ole päästy tekemään eikä kehittämään riittävästi. Avohuollon kehittäminen edellyttää työskentelytapojen ja rakenteiden tarkastelua ja avohuollon voimavarojen saattamista tasolle, joka mahdollistaa osallistavan, oikeaaikaisen ja vaikuttavan avohuollon työskentelyn. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin tarkastushavaintoihin annettavat selvitykset, sosiaali- ja terveystoimi Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedoksi 2 antaa liitteessä olevan selvityksen kaupunginhallitukselle arviointikertomuksessa esitettyihin havaintoihin 3 kehottaa toimialaa ottamaan huomioon tarkastuslautakunnan havainnot ja korjaamaan havaitut epäkohdat Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Liite Selostus 4 Arviointikertomus Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kaupunginhallitus ja muut kaupungin viranomaiset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tarkastuslautakunta ehdotti esittäessään valtuustolle vuoden 2012 arviointikertomustaan, että valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle sekä tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 59 Kaupunginhallitus on pitämässään kokouksessa pyytänyt lautakuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksen havainnoista. Selvityksissä tulee huomioida myös arviointikertomushavaintojen jälkiseurannassa esitetyt havainnot. Lausunnot tuodaan kootusti valtuuston käsiteltäviksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi seurantaraportti I:n yhteydessä. Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Yhteistyösopimukset yleishyödyllisten järjestöjen kanssa - Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä -hanke Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy liitteen mukaisen yhteistyösopimuksen Espoon järjestöjen yhteisön Voimapesä - hankkeesta ja yhteistyöstä vuodelle 2013 ja sen jälkeen talousarviovuodeksi kerrallaan. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä hankkeen yhteistyösopimus terveystoimi on taloudellisesti tukenut yhteistyösopimuksin joitakin yleishyödyllisiä järjestöjä ja yhteisöjä, jotka tuottavat tietyille rajatuille kuntalaisryhmille sosiaali- ja terveystoimen palveluja tukevia palveluja, joita kaupunki ei järjestä eikä tuota itse ja joihin asiakkaat ohjautuvat pääosin omatoimisesti Useat näistä palveluista tuotetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamina. Järjestöjen palvelujen tuottamiseen voi liittyä vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Tuettavien sopimuskumppaneiden toiminnan ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Jokaisen taloudellista tukea saavan sopimuskumppanin kanssa määritellään sopimuksessa velvoitteet ja palvelut, joihin kaupungin taloudellinen tuki kohdistuu. Kaupunki edellyttää palvelujen ja talouden seurantaa, valvontaa ja raportointia. RAY:n avustuksen saamisen ehtona on, että kaupunki osallistuu toiminnan kustannuksiin. Uusi yhteistyösopimuksen malli on valmisteltu kaupungin hankintayksikön kanssa ja kaikkien em. yhdistysten kanssa on tarkoitus tehdä samanlainen sopimus talousarviovuosittain. Yleishyödyllisiä yhteistyösopimuksia on tehty mm. Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry:n, Hyvä Arki ry:n, Kalliolan kannatusyhdistyksen ry:n, Suomen punainen risti ry:n ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 59 Uusi yhteistyösopimus Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä - hankkeen kanssa perheiden asumisen turvaamisesta ja tukemisesta Espoon Järjestöjen Yhteisö ry (EJY) on perustettu vuonna Perustajina oli 14 espoolaista sosiaali- ja terveysalan järjestöä jotka kokivat tarpeellisena kehittää toimintaansa espoolaisten parhaaksi. Nykyisin jäsenjärjestöjä on yli kuusikymmentä. Järjestöt tarjoavat kansalaisille suoran väylän yhteistoimintaan ja vaikuttamiseen. Ne täydentävät julkisen ja yksityisen sektorin toimintaa tarjoamalla ratkaisuja elämän arkeen. Järjestöjen yhteisön tehtävä on edesauttaa kansalaistoiminnan vaikuttavuutta ja toimia yhteistoiminnan mahdollistajana ja tekijänä. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesähankkeen tavoitteena on espoolaisten lapsiperheiden asumisen turvaamisen toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Kohderyhmänä ovat erityisesti maahanmuuttajaperheet sekä asunnottomat lapsiperheet. Hankeen yhteistyö liittyy Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman hankekokonaisuuteen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Espoon Asuntojen kanssa asumisneuvonnan kehittämiseksi. Yhteistyön tavoitteena on häätöjen ennaltaehkäisy, asumisneuvonnan kehittäminen sekä kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Hankkeessa kehitetään verkoston toimintamallia myös aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Hanke palvelee vuosittain n. 90 perhettä. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt hankkeelle vuosiksi vuosittain euroa. Espoon järjestöjen voimanpesä- hankkeen kanssa esitetään yhteistyösopimuksen tekemistä vuodelle 2013 ja tuen suuruudeksi euroa. Taloudellisen tuen myöntäminen Kaikkien edellä mainittujen järjestöjen toiminnat ja palvelut ovat tärkeitä tukipalveluja espoolaisille erityisryhmille ja ne sopivat parhaiten järjestöjen tuottamiksi. RAY:n tuki näille toiminnoille on tärkeä ja kaupungin tulee varmistaa tuen saaminen myös jatkossa tukemalla toimintaa. Tuen myöntämisen ehtona ovat toimialan tavoitteisiin ja tuen saajan toimintaan liittyvät toiminnalliset velvoitteet. terveystoimen on selvitettävä tuettavan yhteisön taloudellinen tilanne ja seurattava avustuksen käyttöä. Kaupungille taataan mahdollisuus tukea saavan yhteisön toiminnan, hallinnon ja tilien tarkastamiseen. Tuettavien yhdistysten omarahoitusosuuden ja myönnettävän avustuksen suhteeseen kiinnitetään huomiota. Tukea ei voida myöntää, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, että toiminnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuettava toiminta on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 59 Liitteenä on Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä hankkeen toimintaa koskeva uusi yhteistyösopimus, joka esitetään hyväksyttäväksi. Tiedoksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. (09) Riikka Nikulainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes hyväksyy Espoon keskuksen Suviniityn neuvolaa koskevan liitteenä olevan tarveselvityksen. Päätös Liite Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Tarveselvitys lomake 5 Suviniityn neuvola 7 Tilaohjelma terveyslautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi Espoon keskuksen Suviniityn neuvolaa koskeva tarveselvitys. Hanke toteutetaan yhteishankkeena suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa Suviniityn päiväkodin yhteyteen. Hankkeen toteuttamisesta on neuvoteltu Tilakeskusliikelaitoksen, sivistystoimen ja asemakaavayksikön kanssa. Tällä hankkeella korvataan vuoden 2013 talousarviossa vuosien investointiohjelmassa oleva Perheiden talo/samarian lisärakennushanke. Tähän hankkeeseen kuuluvat, muut kuin neuvolapalvelut, tulevat jatkamaan palvelutoimintaansa nykyisissä vuokratiloissa Kamreerintiellä neljässä eri palvelupisteessä. on päättänyt neuvolan palveluverkon ja perhekeskustoiminnan kehittämisestä seuraavaa: -Palveluverkkoa tiivistetään siten, että 10 seuraavan vuoden aikana neuvoloiden määrä vähenee nykyisestä 27:stä 16:a, joista kahteen perhekeskuksen neuvolaan kootaan erityisosaamista ja keskittämistä edellyttävää toimintaa. Muutokset toteutetaan vaiheittain vuodesta 2010 alkaen vuoteen 2020 mennessä. -Neuvolaverkon tiivistäminen toteutetaan siten, että palvelut sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella kullakin Espoon suuralueella. -Kahden perhekeskuksen neuvoloiden aukioloajat ovat nykyistä joustavammat ja palvelut monipuolisempia.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 59 -Sähköinen ajanvaraus, omahoito, nettineuvonta toteutetaan osana palveluverkon kehittämistä. Neuvolatoiminnan palveluverkkoa on uudistettu suunnitelman mukaisesti. Tässä esitettävä Suviniityn neuvola on osa Espoon keskuksen perhekeskuksen toimintaa. Espoossa kehitetään perhekeskuksen toimintakonseptia, joka käsittää ensi vaiheessa kaikki alle kouluikäisten lasten ja perheiden palvelut: varhaiskasvatuksen, neuvolan, lapsiperheiden perhetyön, lasten terapiapalvelut ja lastensuojelupalvelut ja muut palvelut lapsiperheille sekä yhteistyön seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Suviniityn päiväkodin ja neuvolan yhteyteen suunnitellaan tilat nk. jalkautuvalle asiakastyölle, mikä tarkoittaa sitä, että erityispalvelujen työntekijät tapaavat lapsia ja perheitä päiväkodissa tai neuvolassa yhdessä päiväkodin ja neuvolan työntekijöiden kanssa tarpeen mukaan. Lasta tai perhettä ei lähetetä erityispalveluihin, vaan tilanne selvitetään ensin siellä missä huoli lapsen tilanteesta on syntynyt. Tiloissa on säännöllinen psykologin vastaanotto ja perheohjaajien työpiste. Päiväkodin tilojen yhteyteen toteutettavassa perhekahvilassa järjestetään erilaisia lasten ja vanhempien ryhmätoimintoja. Perhekeskuksen toimintakonsepti Perhekeskuksen palvelukokonaisuus muodostuu perhepalveluverkostosta ja perheiden kohtaamispaikasta. Palveluverkosto sisältää paitsi kunnalliset palvelut myös järjestöjen, seurakuntien ja yksityisen sektorit toimijat. Perhekeskus on nykyaikainen tapa tukea lapsiperheiden arkea ja järjestää lapsiperheiden palvelut monialaisesti, hallinnonalat ylittävästi ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Monialaisuus ja yhteistyö palvelujen järjestämisessä, johtamisessa sekä asiakastyössä edesauttavat painopisteen siirtymistä korjaavista palveluista edistävään ja ehkäisevään toimintaan. Toimimalla yhteistyössä voidaan säästää resursseja ja luoda uusia toimintatapoja ja käytäntöjä lapsen ja perheen varhaisemmaksi auttamiseksi. Espoossa kehitettävä perhekeskuksen toimintamallia toteutetaan kunkin alueen väestön erityispiirteiden tarpeiden mukaisesti. Espoon keskuksen perhekeskus -mallissa tulee ottaa huomioon monikulttuurisen väestön suuri osuus, lasten ja perheiden hyvinvointi alueella ja kunnallisten palvelujen keskimääräistä suurempi käyttö. Suviniityn päiväkodissa järjestetään kielenopetusta monikulttuuristen perheiden lapsille ja päiväkodissa ja neuvolassa tullaan tarjoamaan myös palveluneuvontaa ja ryhmiä monikulttuurisille perheille. Samarian terveysaseman laajennus/etelä- Espoon perhekeskus - hankkeeseen kuuluneet palvelut Samarian terveysaseman laajennus/etelä-espoon perhekeskus - hankkeeseen kuuluivat perhe- ja sosiaalipalvelujen Espoon keskusta ja osittain koko Espoota palvelevat toiminnot; koko Espoota palveleva

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 59 Perheasiainyksikkö, Lasten erityispalvelut, Vammaispalvelut ja Espoon keskuksen aluetta palvelevat lasten terapiapalvelut ja neuvolapalvelut. Nämä palvelutoiminnat, Suvelan, Kiltakallion ja Bembölen neuvoloita lukuun ottamatta, tulevat jatkamaan palvelutoimintaansa nykyisissä Espoon keskuksessa sijaitsevissa vuokratiloissa. Toimitilat sijaitsevat osoitteissa Kamreerintie 2, 5, 6, ja 7 ja niissä on toimitiloja yhteensä 4800 m 2. Näiden vuokratilojen nykyisen vuokravastuun ja uudisrakennuksena toteutettavan investointihankkeen vuokrakustannusten ero on noin 0,6 milj vuodessa. Palvelutoimintojen jatkaminen vuokratiloissa pienentää vuosien investointimenoja yhteensä 14,5 milj. euroa. Nykyiset Suvelan neuvolan tilat irtisanotaan ja Kiltakallion ja Bembölen neuvolan tilat otetaan julkisten palvelujen muuta käyttöä varten. Suunnitelma Samarian tontin lisärakentamiseksi Samarian laajennus/etelä-espoon perhekeskus -hanketta varten on tehty asemakaavamuutos, jolla mahdollistetaan noin 9000 kem 2 lisärakennusmahdollisuus nykyisen, purettavan E-rakennuksen kohdalle. Lisärakennusoikeus tullaan käyttämään vuoden 2018 jälkeen toteutettavan Espoon keskuksen Elä ja asu -seniorikeskuksen toteuttamiseen. Suviniityn neuvola osana alueen neuvolaverkostoa ja Suviniityn päiväkodin toimintaa Espoon keskuksen suuralue koostuu Pohjois-Espoon, Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueista. Tällä hetkellä neuvolapalveluita järjestetään Kalajärven, Bembölen, Espoon keskuksen, Kiltakallion ja Suvelan neuvoloissa. Tulevien vuosien väestökasvu keskittyy Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueille. Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueella on väestöennusteen mukaan vuonna 2013 synnytyksiä noin 750 ja 0 6- vuotiaita lapsia Vuoteen 2016 mennessä synnytysten määrän ennustetaan kasvavan noin 30:llä ja 0 6-vuotiaiden lasten noin 600:lla. Vanhan Espoon alueella vieraskielisen väestön osuus on noin 15 %. Vastaava luku koko Espoossa on n. 10 %. Suvelan ja Kirkkojärven alueilla vastaavasti noin neljännes alueen väestöstä on vieraskielistä. Väestönkasvun perusteella terveydenhoitajien lisätarve on 3 vuoteen 2016 mennessä valtakunnallisen mitoitussuosituksen mukaan. Palveluja suunniteltaessa on huomioitava Vanhan Espoon ja Suur-Kauklahden alueiden tiettyjen asuinalueiden vieraskielisen väestön korkea osuus. Päivittäin Suviniityn neuvolassa on asiakaskäyntiä. Lääkärivastaanottojen päivittäinen asiakasmäärä on noin 50. Avovastaanottoja on Suviniityn isossa neuvolassa enemmän ja tällöin päivittäiset käyntimäärät ovat suuremmat. Neuvolapalvelujen keskittämisen edut Tavoitteena on noin 17 terveydenhoitajan toimintavarma, läpi vuoden avoinna oleva neuvola, joka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 59 Neuvolan palveluverkon kehittämisen tavoitteena ovat laadukkaat, tehokkaat ja taloudelliset yksiköt, jotka pystyvät vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää palvelujen kokoamista riittävän suuriin yksiköihin, joissa mahdollistuu myös ilman ajanvarausta toimiva avoneuvola. Käytäntö on osoittanut, että pienet yksiköt ovat toiminnallisesti haavoittuvia ja epätaloudellisia ja niihin voi olla vaikeampi rekrytoida henkilökuntaa. Hajanaisen neuvolaverkon ylläpitäminen aiheuttaa ylimääräisiä organisointiin ja erilaisiin tukipalveluihin (esim. kiinteistön ylläpito ja kuljetukset) liittyviä kustannuksia. Isommissa yksiköissä pystytään aiempaa paremmin kehittämään ja hyödyntämään työntekijöiden osaamista. Lisäksi työn jakaminen on helpompaa ja työturvallisuus paranee. Neuvolan palvelukonseptiin kuuluu olennaisena keskitetty puhelinpalvelu laajennetulla aukioloajalla. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta puhelinneuvonnan ammattitaitoisesta ohjauksesta ja neuvonnasta sekä laajasta aukiolosta. Ajan voi peruuttaa jättämällä vastaajaan viestin 24 h/vrk. Keskitetyssä puhelinpalvelussa hoidetaan terveydenhoitajan tai lääkärin poissaolosta johtuvat järjestelyt mm. asiakasaikojen siirrot tai peruutukset. Uuteen palvelukonseptiin sisältyy sähköisten palveluiden kehittäminen. Asiakkaiden toiveena on ollut erityisesti nettiajanvaraus. Nettiajanvarauksen pilotointi on aloitettu 3-vuotiaiden määräaikaistarkastuksista vuonna Toimintaa on tarkoitus laajentaa vähitellen leikki-ikäisten määräaikaistarkastuksiin. Nettiajanvarauksen lisäksi kehitetään asiakkaiden tarpeisiin vastaavia sähköisen asioinnin muotoja. Pienten neuvoloiden tilat ovat usein epätarkoituksenmukaisia ja tehottomia. Pienissä neuvoloissa on ollut käytössä keskimäärin noin 50 m 2 toimitilaa/työntekijä. Isommissa - noin 10 terveydenhoitajan - neuvoloissa tilantarve on ollut merkittävästi alhaisempi, noin m 2 / työntekijä, koska tilat on suunniteltu neuvolapalvelujen tarpeita vastaaviksi ja tiloja voidaan jakaa muiden toimintojen kanssa. Isompiin yksiköihin siirtyminen on tehostanut tilojen käyttöä. Suviniityn osalta tilatehokkuutta pyritään parantamaan edelleen toiminta-aikoja laajentamalla ma pe n ja la Lisäksi yhteiskäyttöiset tilat päivähoidon kanssa lisäävät tilatehokkuutta. Päiväkodin yhteydessä toimivia neuvoloita on Saunalahden lastentalossa ja Leppävaaran alueella Ruusulinnassa ja Kilossa. Vuonna 2016 valmistuvan Auroran koulun ja päiväkodin yhteyteen toteutetaan Auroran neuvola. Sekä asiakkaiden että henkilöstön kokemukset ovat näiden palvelujen yhdessä toimimisesta hyvin myönteisiä. Päiväkodin ja neuvolan sijoittuminen lähekkäin samaan kiinteistöön lisää lapsiperheiden keskinäisen vertaistuen ja kehitysympäristöön vietävän tuen mahdollisuuksia. Samassa kiinteistössä toimiminen mahdollistaa yhteistyön kehittämisen ja entistä paremman toimimisen yhteisten asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 59 Espoon keskuksen Suviniityn neuvola tulee korvaaman Suvelan, Kiltakallion ja osan Bembölen neuvolan tiloista. Suvelan neuvolan tilat irtisanotaan, Kiltakallion ja Bembölen neuvolan tilat siirtyvät sivistystoimen käyttöön. Espoon keskuksen Suviniityn uusi asuinalue Espoon keskuksen Suviniityn uusi, noin 2000 asukkaan uusi asuinalue tulee rakentumaan lähivuosina. Suviniityn neuvola tulee sijaitsemaan suunnitteilla olevan Suviniityn päiväkodin ylimpään kolmanteen kerrokseen. Tontti rajoittuu etelä- ja pohjoisosaltaan puistoalueisiin. Rakennus tulee olemaan uuden asuinalueen keskeisellä paikalla, jonne on hyvät liikenteelliset yhteydet. Suviniityn alueelle ei tule sijoittumaan muita julkisia palveluja. Tarvittavat julkiset palvelut on saatavilla nykyisistä Espoon keskuksen alueen sosiaalija terveyspalveluista, jotka sijaitsevat Siltakadun välittömässä läheisyydessä ja Kamreerintiellä olevissa vuokratiloissa. Tarvittavat toimitilat Espoon keskuksen Suviniityn neuvolaan esitetään toteutettavaksi toimitilat yhteensä 17 alueen terveydenhoitajalle ja 3 neuvolalääkärille, yhteensä 633 hym 2 /886 brm 2. Erityistyöntekijöille varataan yhteensä noin 75 m 2. Yhteensä hanke edellyttää varautumista noin 708 m 2 /1000 brm 2 rakentamiseen. Tällä hetkellä Suvelan, Kiltakallion ja osa Bembölen neuvolan tilat huomioiden on neuvolapalvelujen käytössä yhteensä 678 m 2. Asiakasvastaanottoa varten tarvittava huoneen koko on 20 m 2. Äitiys- ja lastenneuvolan vastaanotolla on yleensä asiakkaana perhe, jolloin vastaanottotilassa on samanaikaisesti keskimäärin 2 4 henkilöä. Neuvolakäynneillä tehtävät tutkimukset edellyttävät toimistokalustuksen lisäksi erityisiä kalusteita ja tutkimusvälineitä. Lisäksi tutkimusten tekemiseen tarvitaan neuvolassa vapaata lattiatilaa. Asiakasvastaanottotilat tulee varustaa työturvallisuus huomioiden pakoovilla, riittävällä äänieristyksellä ja vesipisteillä. Tilat tulee olla valoisat, viihtyisät sekä avaran tuntuiset. Odotustila ja omahoitopisteet muodostavat tilojen keskiön. Avoimen päiväkodin yhteistilat ja esteettömyys Suviniityn päiväkotiin on suunnitteilla avoin päiväkoti, missä voidaan järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa yhteisöllisyyttä tukevaa perhekahvilatoimintaa, kerhoja ja muuta ryhmätoimintaa. Avoimen päiväkodin tilat, päiväkodin liikuntatilat voivat toimia perhevalmennusten ja muiden neuvolan asiakasryhmien tapaamistiloina. Henkilökunnan tauko- ja kokoustilat toteutetaan yhteistiloina. Koko kiinteistössä tulee työskentelemään yhteensä noin 50 työntekijää.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 59 Kokoustila tulee varustaa ajanmukaisin audio- ja videovarustein. Päiväkodin yhteyteen rakennettavia yhteistiloja on noin m 2. Tilojen tulee olla täysin esteettömiä. Neuvolatilojen erityispiirteenä on vaatimus lastenvaunujen turvallisesta ja riittävästä säilytystilasta. Autopaikoitus Neuvolapalveluja varten varataan viereisestä rakennettavasta autopaikoitustalosta 10 autopaikkaa, joista yksi invapaikka. Toteuttaminen Espoon keskuksen Suviniityn neuvola esitetään toteutettavaksi osana Suviniityn päiväkoti nimistä uudisrakennushanketta. Päiväkoti rakennetaan kortteliin YL, jossa on tällä hetkellä yhteensä 2100 kem 2 rakennusoikeutta. Suviniityn neuvolan ja jalkautuvien palvelujen tilat voidaan toteuttaa rakennuksen kolmanteen kerrokseen. Päiväkoti, neuvola ja jalkautuvat palvelut edellyttävät yhteensä 3050 kem 2 suuruisen hankkeen toteuttamista. Hanke edellyttää asemakaavamuutoksen tarvittavan rakennusoikeuden saamiseksi. Asemakaavamuutoksen edellyttämä hankkeen esisuunnittelu on aloitettu. Vuoden 2013 talousarviossa on varauduttu Suviniityn päiväkodin rakentamiseen vuosina Aikataulu Hanke esitetään vuoden 2014 talousarvion vuosien investointiohjelmaan. Arvioidaan, että hanke tulee asemakaavamuutosvalmistelujen takia siirtymään nykyisestä aikataulusta noin puolella vuodella jolloin rakentamisaika olisi Kustannukset Suviniityn päiväkoti hankkeelle on varattu vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 7,18 milj. euron määräraha. Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan toteuttaminen tähän samaan hankkeeseen edellyttää yhteensä noin 3 milj. euron lisämäärärahan varaamista vuoden 2014 talousarvion investointiohjelmaan. Espoon keskuksen väestökasvu edellyttää 3 uutta terveydenhoitajan ja yhden lääkärin lisäystä, mikä merkitsee yhteensä euron lisäystä vuodessa. Lääkäripalvelujen vuosikustannukset ovat noin euroa vuodessa. Huomioiden poistuvat Suvelan, Kiltakallion ja osin Bembölen neuvolan toimitilat perhe- ja sosiaalipalvelujen vuokrakustannukset kasvavat noin 0,1 milj. euroa vuodessa.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 59 Ensikertainen kalustaminen ja varustaminen edellyttävät vuonna 2016 yhteensä euroa. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / / / Lausunto Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan uudisrakennushankkeesta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes esittää lausuntonaan Tilakeskusliikelaitokselle Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan korvaavasta uudisrakennushankkeen hankesuunnitelmasta, että se vastaa sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää Auroran neuvolan tarveselvitystä tilojen koon ja yhteiskäytön osalta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 8 Auroran hankesuunnitelma Selostus Tilakeskus liikelaitos pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoa Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan korvaavan uudisrakennuksen päivätystä hankesuunnitelmasta. Auroran koulun, päiväkodin ja neuvolan korvaavaan uudisrakennushankkeeseen toteutetaan toimitilat vuosina yhteensä 340 (luokka-asteet 1 6) oppilaalle, 130 päiväkotilapselle ja päivittäin neuvolan asiakkaalle ja yhteensä noin 60 työntekijälle. Hanke korvaa nykyisen Lippajärventien varrella olevan huonokuntoisen Auroran koulukiinteistön. Auroran neuvolaan siirtyy nykyisen Viherlaakson, Perkkaalla toimivan Jupperin ja Leppävaaran terveysasemalla toimivan Lähderannan sekä osin Bembölen neuvolan palvelutoiminta. Auroran neuvolassa tulee toimimaan 10 terveydenhoitajaa. Neuvolapalveluja annetaan päivittäin noin neuvolan asiakkaalle. Toiminta-ajat ovat Neuvolan tilat, yhteensä 410 hym 2, varustetaan omalla sisäänkäynnillä muiden tilojen yhteyteen. Perhevalmennusta varten voidaan hyödyntää koulun yhteisiä tiloja. Henkilökunnan sosiaalitilat ovat yhteiset.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 59 Vuoden 2019 jälkeen tulee julkisten rakennusten olla nollaenergiarakennuksia. Auroran koulu, päiväkoti ja neuvolan uudisrakennushanke on Espoossa ns. nollaenergiapilotti. Rakennus liitetään kaukolämpöön. Rakennusautomatiikka tuottaa koulun aulaan varustettavaan näyttötauluun tiedon rakennuksen energian kulutuksesta ja tuotosta (uusiutuva energia). Ilmanvaihtojärjestelmä toteutetaan vyöhykekohtaisesti. Ilmanvaihtoa voidaan säätää eri toiminta-aikojen ja tilojen käyttäjämäärien mukaisesti digitaalisesti. Kiinteistö varustetaan sisä- ja ulkotilojen osalta digitaalisesti tallentavalla turvakamerajärjestelmällä. Neuvolan tilat varustetaan lisäksi henkilöturvajärjestelmällä. Vuoden 2013 talousarvion investointiosassa hankkeelle on varattu yhteensä 20,5 milj. euroa. Hankesuunnitelman mukainen kustannusennuste on 21 milj. euroa. Hankkeen rakennussuunnittelu on käynnistetty. Tavoitteeksi on asetettu, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Rakentamiselle varataan aikaa 18 kuukautta. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa Arvioitu uudisrakennuksen vuokra on neuvolan osalta euroa vuodessa. Huomioiden poistuvat toimitilat vuokramenojen kasvu on euroa vuodessa. Tiedoksi - Jaana Hellinen, Tilakeskus-liikelaitos

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) Maria Rysti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää testamenteilla saadun omaisuuden käytöstä lastensuojeluun ja vanhusten palveluihin seuraavasti: 1 Lastensuojeluun kohdennetuilla testamenttivaroilla käynnistetään nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tarkoitetun Vamos -toimintakeskuksen kolmevuotinen kokeilu syksyllä Vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn ja omatoimisuuden parantamiseen kohdennetuilla testamenttivaroilla järjestetään senioritilaisuuksia, - tapahtumia ja -retkiä sekä lisätään osallistavaa ryhmätoimintaa. Varoja käytetään myös tietoiskujen, liikunta- ja hyvinvointikurssien ja erilaisten tempausten ja kampanjojen järjestämiseen senioreille eri puolilla Espoota sekä senioreiden itsepalvelukeskusten toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupunki on saanut neljä testamenttia. Testamenteilla saatu omaisuus tulee vainajien tahdon mukaisesti käyttää sivistystoimen toimialalla lasten ja vanhusten kulttuuritoimintaan ja sosiaali- ja terveystoimen toimialalla lastensuojelutyöhön ja vanhusten palveluihin vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn sekä vanhusten omatoimisuuden parantamiseen. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö esittää lastensuojeluun tarkoitettuja testamenttivaroja käytettäväksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Varoilla käynnistetään Vamos -toimintakeskus kolmivuotisena kokeiluna. Vanhusten palvelujen tulosyksikkö esittää vanhusten palveluihin tarkoitettuja testamenttivaroja käytettäväksi vanhusten yksinäisyyden

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 59 ehkäisyyn ja vanhusten omatoimisuuden parantamiseen järjestämällä varoilla senioritilaisuuksia, - tapahtumia ja -retkiä sekä lisäämällä osallistavaa ryhmätoimintaa. Varoja käytetään myös tietoiskujen, liikuntaja hyvinvointikurssien ja erilaisten tempausten ja kampanjojen järjestämiseen senioreille eri puolilla Espoota sekä senioreiden itsepalvelukeskusten toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Omaisuus käsittää käteisvaroja ja yhden kiinteistön, joka on tarkoitus saada myyntiin keväällä Omaisuus muutetaan kokonaan käteisvaroiksi. terveyspalvelujen osuus testamenteista vuonna 2013 on noin euroa ja vuonna 2014 noin euroa. Testamentilla saadun omaisuuden käytöstä vastaavat sosiaali- ja terveystoimessa perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikkö ja vanhusten palvelujen tulosyksikkö. Varojen käyttö nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Vuosittain noin 4000 nuorta jää Espoossa peruskoulun jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Nuorten vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2013 yli 60 %. Myös asunnottomien nuorten määrä on kasvanut. Etsivä nuorisotyö oli vuonna 2012 yhteydessä noin 1000 nuoreen. Nykyiset palvelut sekä etsivän työn resurssit eivät riitä vastaamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuoret myös kokevat palvelut hajanaisiksi ja vaikeasti tavoitettaviksi. Vamos -toimintakeskus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen tuottamaa, tutkitusti vaikuttavaa palvelukokonaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Työskentely on suunnattu vuotiaille nuorille. Kokonaisuuteen kuuluva Vamos Työ on aloittanut toimintansa Espoossa kaksivuotisena hankkeena ( ) huhtikuussa Hanke luo uudenlaisia väyliä työelämään yhdessä nuorten ja työnantajien kanssa. Espoon palvelutarjontaa täydentävää Vamos -toimintakeskusta esitetään aloittavaksi Espoossa kolmivuotisena kokeiluna syksyllä Toimintakeskuksen kohderyhmänä ovat nuoret, joiden valmiudet kiinnittyä yhteiskuntaan ovat heikot. Toimintakeskuksessa vahvistetaan vuorovaikutustaitoja ryhmässä tekemisen, sekä yhteisöllisyyden kautta. Nuoria tuetaan löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteet. Toimintakeskuksen kustannukset jaetaan sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialojen kesken. terveystoimen osalta käynnistäminen esitetään rahoitettavaksi testamenttivaroilla, joita on käytössä tänä vuonna noin euroa ja vuonna 2014 kiinteistön myynnistä saatavat noin euroa. Vuodesta 2015 alkaen toimintaan tarvittava rahoitus esitetään varattavaksi talousarvioon. Toiminnan vakinaistamisesta päätetään kokeilun tulosten perusteella vuoden 2015 aikana.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 59 Varojen käyttö vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn sekä vanhusten omatoimisuuden parantamiseen Yksinäisyys aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä ja on tutkimusten mukaan vaarallista terveydelle. Espoossa on noin yli 65-vuotiasta, joista jopa kolmanneksen arvioidaan kärsivän yksinäisyydestä. Ikääntyneenä voi altistua monesta syystä yksinäisyydelle. Eläkkeelle jääminen voi olla suuri elämänmuutos. Ikääntymiseen usein liittyvät ihmissuhteiden menetykset ja sairaudet tai toimintakyvyn lasku voivat edesauttaa ajautumista eristäytymiseen ja yksinäisyyteen. Yksinäisyysriskissä olevien tai jo yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten löytäminen on haasteellista. Tähän tarvitaan kaupungin lisäksi monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja seurankuntia. Yksinäisyyden ehkäisyssä on tärkeää vahvistaa senioreiden sosiaalisia verkostoja, antaa heille mahdollisuus uusiin ystävyyssuhteisiin ja voimistaa yhteisöllisyyden tunnetta. Toimenpiteinä voidaan lisätä senioreiden osallistumis- ja ryhmätoimintamahdollisuuksia ja tietoutta aktiviteeteista. Tietyn ikäisiä tai tietyssä elämänvaiheessa olevia senioreita voidaan kutsua henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua ja verkostoitua. Kotihoidon asiakkaille voidaan järjestää säännöllisiä kausitapahtumia, joihin järjestetään tarvittaessa kuljetus. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille. Omatoimisuuden tukeminen ikääntyessä ylläpitää voivavaroja ja hyvinvointia ja auttaa elämään mahdollisimman itsenäistä ja omaehtoista arkea. Omatoimisuutta tuetaan vahvistamalla ikääntyneen toimintakykyä ja itsenäistä toimintaa. Tämä sisältää osin samoja elementtejä, joilla yksinäisyyttäkin ehkäistään. Ikääntyneille tulisi olla tarjolla monipuolista matalankynnyksen toimintaa, johon on helppo osallistua. Omatoimisuutta edistää myös senioreiden oma panos muiden hyväksi ja vertaistuki senioreiden kesken. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vapaaehtoistoiminta ja senioreiden itsepalvelukeskus, jossa seniorit järjestävät itse osallistavaa ja yhteisöllistä lähitoimintaa. Vanhusten palvelujen vastuulle osoitettuja testamenttivaroja, yhteensä noin euroa, esitetään käytettäväksi yksinäisyyden ehkäisyyn tulevina vuosina vanhusten palvelujen koordinoimana suunnitelmallisesti järjestettävien erilaisten senioritilaisuuksien, - tapahtumien ja -retkien kustannuksiin. Kustannuksia aiheutuu mm. tiedottamisesta, kutsukirjeistä, kuljetuksista, tilavuokrista, tarjoiluista ja palvelu- ja työpanoksista. Lisäksi esitetään varojen käyttöä osallistavan ryhmätoiminnan lisäämiseen. Näitä ovat esimerkiksi Intoa elämään -, Ystäväpiiri- ja kohtaamistaideryhmät. Omatoimisuuden parantamiseksi esitetään testamenttivaroja käytettäväksi tietoiskujen, liikunta- ja hyvinvointikurssien, erilaisten tempausten ja kampanjojen järjestämiseksi eri puolilla Espoota sekä senioreiden itsepalvelukeskusten toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 59 Tiedoksi

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / / / Nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Minna Latonen, puh. (09) Marja Dahl, puh. (09) Merja Nordling, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle, että se valtuuttaa perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan solmimaan sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa Vamos - toimintakeskuksen toiminnasta vuosille Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Budjetti Vamos Espoo Vuosittain noin 4000 nuorta jää Espoossa peruskoulun jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Nuorten vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2013 yli 60 %. Myös asunnottomien nuorten määrä on kasvanut. Etsivä nuorisotyö oli vuonna 2012 yhteydessä noin 1000 nuoreen. Nykyiset palvelut sekä etsivän työn resurssit eivät riitä vastaamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuoret myös kokevat palvelut hajanaisiksi ja vaikeasti tavoitettaviksi. Vamos -toimintakeskus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen tuottamaa, tutkitusti vaikuttavaa palvelukokonaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Työskentely on suunnattu vuotiaille nuorille. Kokonaisuuteen kuuluva Vamos Työ on aloittanut toimintansa Espoossa kaksivuotisena hankkeena ( ) huhtikuussa Hanke luo uudenlaisia väyliä työelämään yhdessä nuorten ja työnantajien kanssa. Espoon ja Omnian palveluihin kiinteästi liittyvää ja palvelutarjontaa täydentävää Vamos -toimintakeskusta esitetään aloittavaksi Espoossa kolmivuotisena kokeiluna syksyllä Toimintakeskuksen

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 59 kohderyhmänä ovat nuoret, joiden valmiudet kiinnittyä yhteiskuntaan ovat heikot. Toimintakeskuksessa vahvistetaan vuorovaikutustaitoja ryhmässä tekemisen, sekä yhteisöllisyyden kautta. Nuoria tuetaan löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteet. Toimintakeskuksen kustannukset esitetään jaettavaksi sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialojen kesken. terveystoimen osalta käynnistäminen esitetään rahoitettavaksi testamenttivaroilla, joita on käytössä tänä vuonna noin euroa ja vuonna 2014 kiinteistön myynnistä saatavat noin euroa. Vuodesta 2015 alkaen toimintaan tarvittava rahoitus esitetään varattavaksi talousarvioon. Toiminnan vakinaistamisesta päätetään kokeilun tulosten perusteella vuoden 2015 aikana. Vamos -kohderyhmään kuuluvien espoolaisnuorten tilanteesta Espoossa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia vuotiaita nuoria on Monet toisen asteen koulutuksen aloittaneet keskeyttävät opintonsa joka vuosi. Lukuvuonna yhä useampi lastensuojeluilmoitus kohdistuu vuotiaisiin nuoriin, joilla on vaikeuksia kiinnittyä koulunkäyntiin ja joilla on vakavia päihdeongelmia. Espoossa etsivää nuorisotyötä järjestää Omnia, joka on tavoittanut vuoden 2012 aikana yhteensä 800 nuorta. Toukokuussa 2013 etsivän nuorisotyön jonossa on odottamassa 80 espoolaisnuorta. Etsivän nuorisotyön tekijöillä ei ole mahdollisuuksia riittävän intensiiviseen työhön nuorten kanssa. Espoossa tilastoitiin vuonna asunnotonta nuorta. Alle 25- vuotiaiden nuorten talouksia oli toimeentulotuen saajina vuonna 2012 yhteensä 2950 ja heidän määränsä on kasvanut vuodesta 2008 alkaen. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli viime vuonna 686 lasta ja nuorta. Espoon nuorisopoliklinikka Nupoli tarjoaa apua vuotiaille mielenterveyteen, päihteisiin, ongelmapelaamiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä pulmissa apua ja siellä kävi viime vuonna 1322 nuorta. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun avohoidossa oli vuoden 2012 aikana 60 nuorta. Espoon nuorisoasemalla kävijämäärä oli 329 nuorta ja A-klinikalla alle 30-vuotiaista kävi 247 nuorta. Talous- ja velkaneuvonnassa kirjattiin vuonna nuorten vireillepanoa. Espoossa nuorten työttömyysluvut ovat lähteneet muuta pääkaupunkiseutua voimakkaampaan kasvuun. Tämä johtuu osittain siitä, että Espoon työttömyysaste on ollut perinteisesti alhainen. Vuosien 2012 ja 2013 tilastot osoittavat nuorisotyöttömyyden kääntyneen jyrkkään nousuun Helmikuussa 2013 työttömänä oli 966 alle 25-vuotiasta espoolaisnuorta. Luku on 60 % suurempi kuin vuosi sitten. Alle 20-vuotiaiden työttömyysprosentti on noussut vastaavassa ajassa 76 %. (Uudenmaan TE-toimiston tilannekatsaus 2/2013).

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 32 / 59 Näiden lukujen pohjalta, Espoossa on kaiken kaikkiaan opiskelun-, harjoittelun- ja työelämän ulkopuolella on 4160 nuorta. Espoossa ei ole monialaista peruspalvelujen toimintamallia ja verkostoa vuotiaiden nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi. Nuoret asioivat vuorollaan tai päällekkäisesti mm. aikuissosiaalityössä, työvoiman palvelukeskuksessa, opiskeluterveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Nuorisoasemalla, Nupolissa, opiskelijahuollossa, työ- ja elinkeinotoimistossa ja vuoden 2011 alusta alkaen etsivässä nuorisotyössä. Palvelujen keskinäinen kommunikointi on puutteellista ja niissä käytetään erilaisia asiakastietojärjestelmiä. Asiakasprofiilit ja - prosessit ovat erillisiä. Palvelujärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen niin nuorille itselleen kuin asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Espoon Vamos -toimintamalli täydentämässä Omnian ja kaupungin palvelukokonaisuutta Omnia nuorten työpajat koordinoi etsivää nuorisotyötä Koulutuskuntayhtymän Omnian kolmen omistajakunnan (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) alueella. Etsivää nuorisotyötä tekee Omniassa viisi työntekijää kolmen kunnan alueella. Etsivä nuorisotyö tapaa työssään nuoria, jotka eivät kykene täysimittaiseen palveluiden hyödyntämiseen viranomaistahoilla tai välityömarkkinoilla. Omnian etsivä nuorisotyö ja sosiaali- ja terveystoimi ovat suunnitelleet yhdessä Espooseen matalankynnyksen toimintakeskus Vamoksen perustamista. Espoon Vamos tarjoaisi väylän nuorille sosiaaliseen vahvistumiseen, kiinnittymisen arkea rytmittävään toimintaan sekä mahdollisuuden parantaa toiminta- ja työkykyään. Ehdotettavan Espoon Vamoksen rakenne pohjautuu olemassa olevaan Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön toimintakeskuksen malliin (Vamos). Mallia suunniteltaessa on tarkasteltu Jaana Männikön (2011) Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi raporttia, jonka avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Ehdotettava Espoon Vamos-toimintakeskus on suunniteltu toimivaksi kiinteässä yhteistyössä Omnian ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Vamos sisältää moniammatillisten toimijoiden tarjoamat palvelut. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaille nuorille. Toimintakeskuksessa nuorten tilanne arvioidaan ja heille tarjotaan Omnian ja kaupungin työpajatoimintaa ja terveydenhuollon- ja sosiaalityön sekä opiskelu- ja työllisyyspalveluja. Lisäksi toimintakeskuksessa järjestetään niille nuorille, jotka eivät kykene osallistumaan olemassa oleviin opiskelu- ja työllisyyspalveluihin, matalankynnyksen päivätoimintaa. Ryhmässä harjoitellaan arjen perustaitoja ohjatusti. Toimintakeskuksessa

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 33 / 59 vahvistetaan nuorten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja ryhmässä. Nuoria tuetaan löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteet. Toimintakeskuksen toiminta perustuu matalaan kynnykseen ja päihteettömyyteen. Tarkasteltujen tilastojen ja muiden toimijoiden raporttien perusteella asiakasryhminä nousevat esiin: Kotiin syrjäytyneet nuoret: Ongelmat ilmenevät yleensä epäsosiaalisena käyttäytymisenä, johon yhdistyvät masentuneisuus, päivärytmin puute sekä puutteelliset vuorovaikutustaidot. Taustalla on usein koulukiusaamista tai perheellä ilmeneviä ratkaisemattomia ongelmia. Kotiin syrjäytyneet nuoret viettävät paljon aikaa erilaisissa nettipalveluissa sekä tietokoneen ääressä. Nuori ei itse hakeudu aktiivisesti palvelujen piiriin. Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut eivät tavoita näitä nuoria. Vahvasti yhteiskunnasta syrjäytyneet nuoret: Ongelmia yleensä ovat syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus, talousongelmat, asunnottomuus tai näiden eri ongelmien yhdistelmät. Kohderyhmän syrjäytymiskehitys on alkanut jo varhain, ja he ovat jääneet palvelujen ja avun ulkopuolelle. Palvelujärjestelmän tarjoama tuki on ollut riittämätöntä tai se ei ole vastannut tarpeeseen. Lievästi yhteiskunnasta syrjäytymässä olevat nuoret: Epävarmuus leimaa näitä nuoria ja heidän toimintoja. Vaihtoehdot ja realiteetit eivät hahmotu. Näillä nuorilla on toivoa ja tahtotilaa muutokseen ja heillä on usein voimassaolevat hoitokontaktit. Lainpuitteissa palveluun ohjautuvat nuoret: Koulupudokkaat ja asepalveluksen keskeyttävät nuoret. Ne nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä jäätyään koulun- tai työelämän ulkopuolelle. Syrjäytymiskehityksen taustalla saattaa olla terveydellisiä ongelmia, joita ei ole havaittu tai ne ovat lieviä. Espoon Vamos tulisi jo vuoden 2013 aikana tavoittamaan noin 100 ilman opiskelu- ja työpaikkaa jäänyttä nuorta, mikäli sen toiminta voidaan käynnistää alkusyksyllä Vuositasolla neljän (4) ohjaajan resurssilla tavoitetaan noin 300 ilman opiskelu- ja työpaikkaa, syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Määrä perustuu Helsingissä toimivan nuorten toimintakeskus Vamoksen toiminnan lukuihin. Helsingin Vamos - toiminnassa tavatuista nuorista 65 % on kiinnittynyt koulutukseen tai työhön. Vamos -toiminnan kautta on tavoitettu vuosia yhteensä 2000 nuorta. Toimintakeskuksen kustannukset Diakonissalaitoksen esitys toimintakeskuksen talousarvioksi vuodelle 2013 on noin euroa, mikä käsittää 5 kk:n kustannukset ja vuodelle euroa ja vuodelle euroa. Toimintakeskus esitetään käynnistettäväksi neljällä (4) ohjaajalla alkusyksyllä 2013.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 34 / 59 Talousarvioesitys seuraaville kahdelle vuodelle sisältää kuuden (6) ohjaajan palkkakustannukset. Ohjaajien määrästä neuvotellaan kaupungin ja Diakonissalaitoksen välillä syksyn 2013 aikana. Toiminta on tarkoitus rahoittaa puoliksi sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen kesken siten, että molempien toimialojen kustannus vuonna 2013 on terveystoimi esittää Vamoksen rahoittamista saamistaan testamenttivaroista vuonna 2013 ja Sivistystoimi esittää vuoden 2013 osuuden rahoittamista oman talousarvionsa puitteissa. Tiedoksi

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 35 / / / Vanhuslain toteutuminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. (09) Tuija Norlamo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan vanhuslain voimaantulon 2 esittää, että käsittelyn yhteydessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Käsittely Esittelijän muutti kokouksen aikana päätösehdotustaan seuraavan sisältöiseksi: 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan vanhuslain voimaantulon 2 että käsittelyn yhteydessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. 3 lautakunta palaa lain toimeenpanoon ennen vuodenvaihdetta ja huomioi samalla poikkihallinnollisen Ikääntyvien elinvoimuus -työryhmän työskentelyn Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 10 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 36 / 59 Selostus Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) tulee voimaan asteittain alkaen. Lain tavoitteena on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeittensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa yhdenvertaisesti koko maassa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen avulla. Lailla muun muassa täsmennetään kunnan velvollisuuksia ja vahvistetaan iäkkäiden henkilöiden mahdollisuutta saada tarvitsemansa palvelut. Lisäksi parannetaan ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen sekä hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky on merkittävästi heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lain voimaantulon vaikutukset Espoon toimintatapoihin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku) Lain mukaan kunnan on toimittava laajassa yhteistyössä eri toimialojen ja erilaisten ikääntyneen väestön kanssa toimivien tahojen kanssa ja tehtävä valtuustokausittain suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista ( alkaen). Espoon ensimmäinen vuonna 2002 hyväksytty vanhuspoliittinen ohjelma on uudistettu ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi vuosille Valtuusto on hyväksynyt ohjelman marraskuussa Ohjelman linjauksia toteutetaan ja toimintaa ja palveluja kehitetään käytännössä vielä laajemmassa kumppanuudessa erilaisissa yhteistyöfoorumeissa, verkostoissa ja kuntalaistapaamisissa. Vuonna 2013 alkanut poikkihallinnollinen kehitysohjelmatyöskentely vahvistaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemista. Voimassaoleva ikääntymispoliittinen ohjelma tarkistetaan syksyllä 2013 vastamaan lain vaatimusta edellä mainitusta suunnitelmasta. Laki edellyttää kuntaa alkaen arvioimaan vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Arvioinnin pohjaksi kunnan tulee kerätä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi on koottava tiedot palveluihin käytetyistä voimavaroista. Useista palveluista kerätään systemaattista palautetta. Sen lisäksi kuntalaisilla ja henkilöstöllä on mahdollista antaa satunnaista palautetta kaikista palveluista sekä suullisesti, kirjallisesti että sähköisesti. Vuosittain ilmestyvään sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalautekatsaukseen on koottu tiedot systemaattisesta ja satunnaisesta asiakaspalautteesta, vahvuuksista ja kehittämisalueista. Läheisiltä kerätään palautetta

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 37 / 59 esimerkiksi pitkäaikaishoidon asiakastyytyväisyysselvityksessä. Hoidon ja palvelun laadun arvioimiseksi on käytössä potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu (HaiPro) sekä RAI -vertailukehittämisjärjestelmä. RAI- vertailukehittäminen on hoidon ja palveluiden kehittämistä kansallisen ja kansainvälisen vertailun avulla iäkkäille ja vammaisille henkilöille sekä mielenterveyskuntoutujille. Palautteen keruun riittävyys lain mukaiseksi arvioidaan syksyllä Voimavaratiedot saadaan olemassa olevista järjestelmistä ja niitä tarkastellaan normaalin vuosikellon mukaisesti seurantojen, tilinpäätöksen ja talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä. Henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Sosiaaliasiamiehen selvitys käsitellään kaupungin päätöksenteko -organisaatioissa ja sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässä sekä tulosyksiköiden johtoryhmässä, joissa sovitaan selvityksen edellyttämät toimenpiteet. Sosiaalipalveluja on oltava saatavilla ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edellyttämässä laajuudessa. Palvelujen on oltava saatavissa yhdenvertaisesti, lähellä asiakkaita ja asiakkaan valinnan mukaan suomen tai ruotsin kielellä. Ikääntyneen väestön sosiaalipalveluja tuotetaan kolmessa eri tulosyksikössä. Perhe- ja sosiaalipalvelut vastaavat aikuissosiaalityöstä, vammaispalveluista, lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyvästä avusta ja tuesta sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksestä. Aikuissosiaalityö jalkautuu tarvittaessa asiakkaiden luo. Palveluverkon tiivistämisen yhteydessä sosiaalitoimistot on keskitetty Leppävaaraan ja Matinkylään. Sosiaalityön puhelinneuvonta takaisinsoittojärjestelmineen palvelee arkisin klo Palveluneuvontaan on mahdollista tulla arkisin klo ilman ajanvarausta. Lähisuhde- ja perheväkivallasta kärsivät saavat puhelinpäivystyksestä apua 24h/vrk ja Omatila- tukipalvelu tarjoaa tukea väkivallan tunnistamisesta kriisiasumiseen. kriisipäivystys päivystää ympäri vuorokauden Jorvin sairaalan päivystyspoliklinikan yhteydessä. Palvelua kehitetään tiiviissä yhteistyössä vanhusten palvelujen kanssa, jotta asiakkaille löydetään uusia ratkaisuja jo päivystyksessä myös heidän ei-lääketieteellisiin ongelmiinsa. Terveyspalvelut vastaavat mielenterveys- ja päihdepalveluista. Neuvova puhelin vastaa joka päivä klo Arkiaamuisin voi tulla palvelukeskukseen (Matinkylä) vastaanotolle ilman ajanvarausta. Vanhusten palvelut vastaavat ikääntyneen väestön kotipalveluista, kotipalvelujen tukipalveluista, sosiaalihuoltolain mukaisista asumispalveluista ja Espoon sairaalapalvelujen sosiaalityöstä. Kotipalvelua ja erilaisia tukipalveluita saa kotiin, ja lisäksi vanhusten alueellisissa palvelukeskuksissa järjestetään monimuotoista ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa sekä neuvontaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikainen hoiva-asuminen toteutuu

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 38 / 59 eripuolilla Espoota kaupungin omissa ja ostopalvelukumppaneiden yksiköissä. Elä ja asu -seniorikeskuksia toteutetaan kaikille suuralueille. Tulosyksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä sekä johto- että asiakastyön tasoilla. Kuntalaisen ei tarvitse hallita sosiaalipalvelujen organisatorisia rakenteita, vaan hänet ohjataan saamaan tarpeidensa mukaista palvelua. Tavoitteena on, että ruotsinkieliset henkilöt saavat palvelunsa äidinkielellään. Pitkäaikaishoitoa tarvitseville ruotsinkielisille henkilöille järjestetään asumismahdollisuus ruotsinkieliseen yksikköön, jossa on suomenruotsalainen toimintakulttuuri. Kotihoidossa on erillinen ruotsinkielinen tiimi. Tiedotteet, ohjeet, lomakkeet ja muut asiakkaille annettavat materiaalit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukeviin ei- lakisääteisiin toimiin on Espoossa panostettu monin tavoin. Käytössä on mm Sporttikortti, jolla pääsee maksutta kaupungin uimahalleihin, liikuntaryhmiin ja kuntosaleihin sekä Intoa Elämään - hyvinvointikurssit. Alueellisen yhdenvertaisuuden takaamiseksi jatkossa selvitetään sosiaalityökioskin perustamista ikääntyneille palvelukeskuksiin. Väestön ikääntyessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota demograafisen kehityksen edellyttämään voimavarojen jakautumiseen. Vuoden 2015 alusta astuu voimaan säännös koskien tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Espoossa on nykyisin jo hyvin monipuolista erityisosaamista ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten. Esimerkkeinä kaupungin ammattinimikkeistä ovat muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lisäksi mm. geriatri, gerontologi, geronomi, osastofarmaseutti, ravitsemusterapeutti ja neuropsykologi. Vanhusneuvosto on asetettava mennessä. Espoossa sellainen on toiminut jo vuodesta 1997 lähtien. Vanhusneuvosto kytketään mukaan Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman tarkistamiseen lain edellyttämäksi suunnitelmaksi syksyllä Luvussa 2 säädetään myös neuvontapalvelujen järjestämisestä ja lisäpalveluista henkilöille, joilla on palveluntarvetta lisääviä riskitekijöitä. Espoossa on tarjolla monenlaista neuvontapalvelua. Tavoitteena on kehittää yhden luukun - periaatteella tapahtuvaa neuvontapalvelua ja sen ohessa omaehtoista tiedonsaantia, jotta ikääntyvätkin löytäisivät mahdollisimman hyvin itsenäisesti ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Tietoa on saatavissa sekä paperisena että sähköisessä muodossa. Poikkihallinnollisessa elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa painotetaan neuvonnan kehittämistä. Kehitysohjelman projektit ja toimenpiteet tarkentuvat syksyllä Iäkkään väestön terveystarkastuksia ja ennaltaehkäiseviä vastaanottoja voidaan toteuttaa olemassa olevissa palveluissa. Tiedotusta palveluista parannetaan. Vuodelle 2014 esitetään lisävahvistusta seniorineuvontaan (1 vakanssi),

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 39 / 59 palveluohjaajia (5 vakanssia) ennaltaehkäisevään työhön ja alueelliseen kotihoitoon geronomeja (7 vakanssia) vahvistamaan sosiaalipalvelun erityisosaamista. Iäkkään henkilön palvelutarpeet ja niihin vastaaminen (3 luku) Palveluja on järjestettävä oikea-aikaisina ja riittävinä ja niin, että ne tukevat itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuntoutumista edistäviin ja kotiin annettaviin palveluihin. Espoossa järjestetään peruspalvelujen lisäksi monipuolisia toimintakykyä ylläpitäviä ja hyvinvointia edistäviä ennalta ehkäiseviä palveluja. Näitä kehitetään edelleen. Kuntoutumista on vahvistettu aloittamalla päiväkuntoutus sairaalaosastoilla ja lyhytaikaiset kotiutusta tukevat intensiiviset kuntoutusjaksot kuntoutusyksikössä sekä vahvistamalla kotikuntoutuspalveluja. Lonkkaliukumäki on yksi esimerkki kuntoutumista edistävästä toiminnasta, joka alkaa päivystyksestä ja jatkuu kotona. Vastaavalla mallilla on tarkoitus kehittää muitakin hoito- ja kuntoutumisprosesseja. Kotihoitoa ja muita kotiin järjestettäviä palveluja ja kehitetään aktiivisesti. Teknologiaa hyödynnetään palvelujen lisäksi ja ohessa ikääntyneiden kotona asumisen tueksi, esimerkkinä tästä ovat hyvinvointitelevisio ja Menumat -ateria-automaatti. Laissa säädetään kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuudesta. Pitkäaikaishoito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Pitkäaikaishoidossa oleville henkilöille tulee järjestää mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja mielekkääseen toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman keskeinen tavoite on kotona asumisen ensisijaisuus toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Kotihoitopalveluja järjestetään ympärivuorokauden, samoin kotisairaalan tarjoamaa sairaalatasoista hoitoa kotiin. Kotisairaalan resurssit kaksinkertaistettiin vuonna Kotona asumista tukevia palveluja ovat lisäksi kotikuntoutus ja muistineuvojien toiminta. Muistineuvojien määrä lähes kolminkertaistettiin vuonna Espoossa kehitetään muistipalvelukeskustoimintaa, joka tukee muistisairaiden ikääntyvien kotona asumista ja antaa tukea heidän läheisilleen. Laitoshoidon osuus Espoossa on Suomen suurista kaupungeista kaikkein pienin. Tavoitteena on laskea laitoshoidon osuutta edelleen ja lisätä avohoitona annettavan kodinomaisen hoiva-asumisen osuutta. Elä ja asu -seniorikeskuksia toteutetaan kaikille suuralueille. Näissä keskuksissa asukkaalla on käytössään asunto tai oma huone, ja yksiköiden toimintakulttuuri korostaa asiakaskeskeisyyttä, tasa-arvoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Pariskuntien on mahdollista asua yhdessä. Ostopalveluna järjestettävässä tehostetussa palveluasumisessa noudatetaan kaupungin hoiva-asumisen linjauksia. Hoitojärjestelyn pysyvyys on tärkeää, eikä siitä poiketa kuin erityistilanteissa.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 40 / 59 Palveluntarpeiden selvittämisestä on laissa yksityiskohtaiset ohjeet, jotka eivät edellytä Espoossa muutoksia nykykäytäntöihin. Vanhusten palveluissa ensipalvelutarpeen arviointi on keskitetty vuoden 2012 alusta ja palveluun on yksi puhelinnumero. Keskitetyssä yksikössä ja muussakin palvelutarpeenarvioinnissa on lain mukaisen pätevyyden omaavat ja kokeneet työntekijät. Kiireellisiin arviointipyyntöihin vastataan viivettä ja kiireettömiin arviointipyyntöihin pystytään vastaamaan lain mukaisessa ajassa. Sairaalasta kotiutuvaa iäkästä tukee ja hänen palvelutarvettaan ja ympäristöään arvioi kotiutushoitaja. Jo palvelujen piirissä olevien kotihoidon asiakkaiden muuttuneen tilanteen arvioi alueellisen kotihoidon työntekijä. Kokonaisvaltaisessa palvelutarpeenarvioinnissa käytetään laajoja toimintakyvyn arviointimenetelmiä, havainnointia sekä haastattelua ja arvioidaan myös iäkkään omia voimavaroja ja tukiverkostoja. Arvioinnissa huomioidaan asumisen esteettömyyttä ja lähipalvelujen saatavuutta. Arviointitilanteessa myös jaetaan tietoa ja ohjataan iäkästä ja hänen läheisiään monin tavoin. Espoossa laaditaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa lain mukainen palvelusuunnitelma. Uutena asiana laissa on vastuutyöntekijän nimeäminen iäkkäälle henkilölle, joka tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Tämä tulee voimaan Asia valmistellaan siten, että lain mukaisuus toteutuu viimeistään alkaen. Iäkkään kiireellisesti ja kiireettömästi tarvitsemista sosiaalipalveluista tehdään jo nyt päätös lain esityksen mukaisesti. Iäkkäät saavat kiireettömät palvelut ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä. Haasteita on toisinaan aikataulujen osalta vaikeavammaisten henkilöiden kodinmuutostöiden toteuttamisessa, koska laajat selvittelyt ja palvelun toteuttamisen kilpailutus vievät oman aikansa. Samoin tehostetussa palveluasumisessa aikataulun suhteen voi tulla tiukkaa, jos asiakas haluaa odottaa asumispaikkaa jostakin tietystä yksiköstä, jossa ei ole juuri sillä hetkellä vapaana paikkoja. Palveluissa arvostetaan kuntalaisen valinnanvapautta, ja pyritään järjestämään paikka toivotusta yksiköstä. Palvelujen laadun varmistaminen (4 luku) Kaupungin tuottamissa ja järjestämissä palveluissa korostetaan ja edellytetään palvelujen hyvää laatua. Laatua seurataan jatkuvasti monin tavoin kuten pistokokeilla, tarkastuskäynneillä, omavalvonnalla ja vertailemalla ja arvioimalla laatu- ja muista järjestelmistä saatavaa tietoa. Asiakaspalautteisiin suhtaudutaan vakavasti ja tarvittaessa poikkeamatilanteissa tehdään erillinen laadun arviointi tai tilanteen selvitys. Kaikilla sosiaali- ja terveyspalveluja antavilla, vakituisessa työsuhteessa olevilla, työntekijöillä on joko sosiaali- tai terveysalan koulutus. Toimintayksiköiden työntekijöiden tehtävärakennetta arvioidaan ja kehitetään vastaamaan toimintayksiköiden iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeita. Esimerkiksi ympärivuorokautista hoiva-asumista ja sen palvelukulttuuria on kehitetty elä ja asu -mallin mukaan siten, että

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 41 / 59 ensimmäisessä käyttöönotetussa yksikössä Kauklahdessa asukkaiden tarpeisiin vastaa henkilöstö, jolla on aiempaa laajempi ammattirakenne. Uusia ammattinimikkeitä ovat geronomi ja hoiva-avustaja. Kaupungin ja kaupungin ostopalvelukumppaneiden toimintayksiköissä sekä kotiin annettavissa palveluissa on palvelua johtamaan nimetty johtaja, esimies tai vastaava, joka vastaa, että palvelut ja toiminta täyttävät lain vaatimukset. Kaupungin tuottamissa tai järjestämissä iäkkäiden henkilöiden palveluissa toimitilojen osalta noudatetaan valtakunnallisia suosituksia. Lain edellyttämä viranomaisvalvonta toteutuu Espoossa. Omavalvontaa koskeva pykälä tulee voimaan Omavalvontasuunnitelmat ovat Espoossa jo käytössä. Selvitetään ja varmistetaan omavalvontasuunnitelmat ja niiden julkisuus asianosaisten palveluntuottajien osalta ennen lakipykälän voimaantuloa. Erinäiset säännökset (5 luku) Lakiin tulee uutena toimintatapana viranomaisten ilmoittamisvelvollisuus iäkkään henkilön palveluntarpeesta tilanteessa, jossa tämä on kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan. Tiedotetaan laajasti lainkohdassa mainituille tahoille ennen lain voimaan tuloa ilmoittamisvelvollisuudesta. Kotiuttamisilmoitukset terveydenhuollon laitoshoidosta ohjautuvat kaupungin kotiutustiimille jo nyt. Uutta on myös odotusaikojen julkaiseminen. Lain mukaan ensimmäisen kerran iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalvelujen odotusajat on julkistettava viimeistään Laaditaan kooste sosiaalipalveluista, seurataan odotusaikoja ja julkistetaan tiedot kaupungin internet-sivuilla ja seniorineuvonnassa. Seniorineuvojalta saa pyydettäessä esimerkiksi puhelimitse tilata tulosteen odotusajoista. Tiedoksi

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 42 / / / Lähetekeskustelu Espoo-tarinan toimeenpanemisesta Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) Tuula Heinänen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso käy lähetekeskustelun 1 Espoo-tarinan, vision, arvojen ja päämäärien toteuttamisesta toimialalla 2 toimialan ja tulosyksiköiden tarinoiden ja valtuustokauden tulostavoitteiden valmistelemiseksi vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Käsittely Päätös Oheismateriaali Selostus Asia käsiteltiin listan asianumeron 3 jälkeen. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokauden tavoitteet ja mittarit (luonnos) - Espoo-tarina (luonnos) Espoo-tarinan ja strategiapohjan valmistelu aloitettiin vuoden 2012 alkupuolella. Keskusteluun Espoon tavoitteista haastettiin laajasti espoolaisia, kaupungin luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa mm. verkkokyselyn kautta. Espoon valtuusto ideoi ja pohti Espoo-tarinaa työpajassaan Luonnos Espoo-tarinaksi on ollut kaupungin verkkosivuilla yleisesti kommentoitavissa huhtikuun ajan. Kaupunginvaltuusto valmisteli tarinaa edelleen seminaarissaan Kaupunginvaltuusto päättää Espoo-tarinasta, visiosta, arvoista, päämääristä ja valtuustokauden tulostavoitteista Noin 800 kaupungin henkilökuntaan kuuluvaa esimiesasemassa, asiantuntijatehtävissä tai luottamusmiehenä toimivaa kokoontui valmistelemaan Espoo-tarinan toimeenpanoa toimialoilla, tulosyksiköissä ja toimiyksiköissä ja käynnistämään oman tarinan laadintaa. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen aloitetaan Espootarinan toteuttaminen. Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 43 / 59 johdetaan tarinasta. Toimialat ja yksiköt johtavat omat tarinansa ja tulostavoitteensa Espoo-tarinasta ja kaupungin yhteisistä päämääristä. Toimialan tarina ja tulosyksiköiden tarinat linjaavat talousarvion, taloussuunnitelman valmistelua ja käytännön toiminnallisia ratkaisuja. Lautakunnalle esitetään, että se käy lähetekeskustelun toimialan ja tulosyksiköiden tarinoista ja valtuustokauden tulostavoitteista kesäkuun kokouksessaan. Lähetekeskustelua ohjaavia kysymyksiä: Mitä sosiaali- ja terveystoimi omalta osaltaan voi tehdä Espoo-tarinan toteutumiseksi? Mitkä ovat tämän valtuustokauden keskeisimmät haasteet sosiaali- ja terveystoimessa? Missä toimiala on tai miltä se näyttää vuonna 2016? Mitä muutoksia on tapahtunut, jos/kun onnistutaan? terveyslautakunnan käymän lähetekeskustelun pohjalta toimiala ja tulosyksiköt jatkavat tarinan ja tuloskortin valmistelua. Lautakunnan päätös sosiaali- ja terveydenhuollon Tarinasta ja tulostavoitteista tehdään taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä Tiedoksi

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 44 / / / Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Lindholm, puh. (09) Marja Dahl, puh. (09) Tapio Nieminen, puh. (09) Teemu Haapalehto, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Veikko Simpasen ja 38 muun valtuutetun jättämään valtuustoaloitteeseen espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi (Kh/Kv) Espoon työllisyystilanne Huhtikuun lopussa 2013 Espoossa oli 9334 työtöntä työnhakijaa. Vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna 2012 työttömiä työnhakijoita oli 6817 (+ 36,9 %). Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 3311 (+21,1 %) ja alle 25 -vuotiaita 966 (+78,6 %). Pitkäaikaistyöttömiä, eli yli yhden vuoden yhtäjaksoisesti olleita oli huhtikuun 2013 lopussa 1899 henkilöä, kun vuonna 2012 samana ajankohtana määrä oli 1487 (+27,7 %). Ulkomaalaisia työttömiä oli Espoossa huhtikuun lopussa 1701 ja vuotta aiemmin 1161 (+46,5 %). Työllisyystilanne on siis kehittynyt Espoossa huonoon suuntaan ja erityisen paljon työttömien määrä on kasvanut vertailujakson aikana nuorten ja maahanmuuttajien osalta. Taloudellisen taantuman aikana nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys nousevat työmarkkinatilanteen kiristyessä. Espoossa arvioidaan suurimman osan uusista nuorisotyöttömistä olevan ammatillisen koulutuksen päättäneitä vastavalmistuneita ja/tai pätkätöistä tulleita nuoria. Pitkäaikaistyöttömien tyypillinen ongelma työnhaussa on vanhentunut tai puutteellinen ammatillinen koulutus. Myös elämänhallinnan haasteet voivat olla työllistymisen esteitä. Toimeentulotuessa nuorten osuus on kasvussa. Toimeentulotuen uusia

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 45 / 59 asiakkaita on enemmän kuin ikinä ennen seurantakautena. Toimeentulotuessa on näkynyt jo muutamia vuosia pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu. Ko. pitkäaikaistyöttömät eivät ole enää kirjoilla TEtoimistossa vaan ovat tippuneet työvoimapalveluiden ulkopuolelle. Espoon työllisyydenhoito on keskitetty perhe- ja sosiaalipalvelujen työllisyyspalveluihin Työllisyyspalveluihin kuuluvat työvoiman palvelukeskus sekä työpajatoiminnat. Työvoiman palvelukeskus on poikkihallinnollinen palvelukeskus pitkäaikaistyöttömille. Toimintaan osallistuvat Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Espoon TE-toimisto sekä Espoon vakuutuspiiri KELA. Asiakkaita palvelevat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, työvoimaohjaajat sekä kelan vakuutussihteeri. Työvoiman palvelukeskus ostaa erilaisia valmennus- ja kuntoutuspalveluja ostopalveluina. Espoon kaupungin palkkatuettu työllistäminen ja kuntouttava työtoiminta on keskitetty työvoiman palvelukeskukseen. Palvelu perustuu yhden luukun periaatteelle, jossa asiakas saa kaikki työllistymiseen liittyvät palvelut työvoiman palvelukeskuksesta. Vuonna 2011 Espoon kaupunki tarjosi 137 työttömälle ja viime vuonna 135 työttömälle mahdollisuuden työskennellä palkkatuetussa työsuhteessa kaupungin palveluksessa. Samalla kuitenkin tukikuukausien määrä nousi 797:stä 874:ään. Toisin sanoen, tukityöllistettyjen määrä pysyi lähes ennallaan, mutta tuettujen työsuhteiden keskimääräinen kesto kasvoi. Myös työtehtävien mukaan määräytyvä tuettujen työsuhteiden keskimääräinen palkka nousi hiukan edellisvuodesta ja oli viime vuonna 2606 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tuetun työllistymisen piirissä voidaan arvioida olevan noin 160 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä koskevan valtuustoaloitteen mukaan kaupungin tulisi tarjota työkykyisille työpaikka kaupungin toimialoilta, konserniyhteisöistä tai neuvotteluin Espoossa toimista yrityksistä ja yhteisöistä. Mikäli kaikki Espoon pitkäaikaistyöttömät työllistettäisiin palkkatuen avulla kaupunkikonsernin palvelukseen, voisi työllistämisestä aiheutuvien kustannusten arvioida karkeasti nousevan yli 32 miljoonaan euroon. Arvio perustuu vuonna 2012 toteutuneiden tuettujen työsuhteiden keskimääräisiin, toteutuneisiin kustannuksiin sekä pitkäaikaistyöttömien määrään huhtikuussa Tukityösuhteisiin on kaupungin vuoden 2013 budjetissa varattu työllisyyspalveluille euroa. Tämän lisäksi vuoden 2013 talousarvion mukaan yleishallinnossa on valmius kasvattaa palkkatukityöllistämisen volyymia ja reagoida erityisesti teknologiateollisuuteen kohdistuneiden mittavien irtisanomisten jatkumiseen. Yritysten ja yhteisöjen työllistämisestä ja erityisesti yrityksiin työllistämisen potentiaalista löytyy lisää tietoa alla. Espoon työllisyyspalvelut järjestää omana toimintana ja ostopalveluna työpajatoimintaa sekä sosiaalista työllistämistä espoolaisille työttömille. Omaa työpajatoimintaa tarjotaan työhönvalmennuskeskuksesta ja Soukan työkeskuksesta. Ostopalveluna työpajatoimintaa ostetaan mm. Omnian nuorten työpajoilta. Työllisyyspalvelu koordinoi myös laajaa

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 46 / 59 järjestöyhteistyötä mm. Pappilantien järjestöjen kanssa. Järjestöt ovat merkittävä palkkatuetun työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan toimija. Työpajoissa sekä järjestöissä on ollut erilaisissa työllistämisen aktiivitoimenpiteissä vuosittain noin 800 asiakasta. Espoon työllisyydenhoidon kuntakokeilu Espoo vahvistaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoaan osallistumalla työllisyydenhoidon kuntakokeiluun. Kuntakokeilu on hallitusohjelmaan perustuva työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilussa kunta osallistuu vahvasti kohderyhmään kuuluvien työttömien palvelutarpeiden arviointiin, palveluprosessin suunnitteluun sekä prosessin seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijassa ne, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalveluiden lisäksi muita työllistymistä edistäviä palveluja (mm. sosiaali- ja terveyspalvelut). Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat saaneet työttömyysturvaa vähintään 500 päivää. Tämän lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita henkilöitä, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kuntakokeilun piiriin kuuluu yhteensä 26 hanketta, joissa on mukana 63 kuntaa. Espoon kuntakokeiluhankkeen nimi on Työtä päin!. Hanke on käynnistynyt ja se kestää saakka. Tavoitteena siinä on koota yhteen eri työllisyydenhoidon toimijat ja hankkeet siten, että näiden toiminta tukee ja täydentää toisiaan. asiakkaalle tarjolla olevat palvelut muodostavat kattavan kokonaisuuden alkaen matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta ja ulottuen avoimille työmarkkinoille pääsyn edistämiseen. tarjolla olevia palveluita täydennetään tarvittaessa. tarjolla olevat palvelut ja niihin hakeutuminen on kuvattu selkeästi ja viestitty asiakkaille ja palveluverkostolle. eri työllisyyteen liittyvien palveluiden välinen työnjako on selkeytynyt. Kuntakokeilun kokonaisuuden koordinoinnista ja kehitettävien palveluiden integroinnista työllisyyspalveluihin vastaa hankkeeseen palkattu kehittämispäällikkö. Asiakasohjaus Espoon kuntakokeilulla tehostetaan asiakkaiden ohjautumista työllisyyspalveluihin. Hankkeeseen on palkattu kaksi sosiaaliohjaajaa vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä heidän ohjaamisestaan kaupungin työllisyyspalveluihin alueellisista sosiaalipalveluista. Asiakasohjausta parannetaan myös kehittämällä edelleen yhteistyötä Uudenmaan TE -toimiston Espoon toimipisteen kanssa. Kuntakokeilun asiakkaiden työllistymisvalmiuksia selvitetään mm. yksilötapaamisten ja ryhmätoiminnan avulla. Kokeilussa on varattu vuosittain noin kohderyhmän työllistymistä edistävien

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 47 / 59 palveluiden ostoon (esim. lyhytkestoinen koulutus, työhönvalmentajan palvelut ja työ- ja toimintakyvyn arviot). Joidenkin asiakkaiden työllistymisedellytyksiä pyritään lisäksi parantamaan palveluohjauksen keinoin. Työllistymisen tukeminen Kuntakokeilun toiminnan lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve. Työllisyyspalveluihin on palkattu sosiaaliohjaaja, joka etsii ja räätälöi asiakkaille työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja uratoiveidensa mukaisesti. Sosiaaliohjaaja tukee asiakasta ja työnantajaa työkokeilun tai työsuhteen aikana. Työllistymistä yrityksiin joko palkkatuettuun työhön tai tavalliseen työsuhteeseen edistetään yritysyhteistyöllä. Yhteydenotoilla yrityksiin etsitään työpaikkoja kuntakokeilun asiakkaille, minkä lisäksi työllistäminen pyritään tekemään työnantajalle helpoksi mm. antamalla apua palkkatuen hakemiseen liittyvissä kysymyksissä. Uusien työpaikkojen luominen Espoon kuntakokeilu kehittää uudenlaisia, sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisia keinoja pitkittyneestä työttömyydestä kärsivien henkilöiden työllistymiseksi. Soveltuvissa Espoon kaupungin suurissa ja työvoimaintensiivisissä hankinnoissa tukityöllistäminen kirjataan hankintaasiakirjoihin tarjouskilpailuun osallistumisen ehdottomaksi edellytykseksi. Toiminnan taustalta löytyvät Espoon kaupunginhallituksen vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisen linjaukset, joista päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa Päätöksen mukaan sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Espoolla on päätöksen mukaan mahdollisuus julkisten hankintojensa kautta edistää muun muassa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Hankintojen kautta tapahtuvan työllistämisen kautta yksityiselle sektorille avautuvat työttömien mahdollisuudet työllistymiseen ovat erityisen kiinnostavia työllisyyspolitiikan vaikuttavuuden näkökulmasta. Työllisyyspolitiikan vaikuttavuutta koskevien tutkimusten mukaan yksityisen sektorin tukityöllistämisellä on suurehkoja positiivisia vaikutuksia työttömien työllistymiseen, kun taas julkiselle sektorille työllistyminen ei juuri edistä tai voi jopa haitata työllistymistä. Vaikka julkisen sektorin tukityöllistäminen on sosiaalipoliittisesti perusteltua, voi työllisyyspolitiikan vaikuttavuuden olettaa kohenevan, mikäli työllistämisen painopistettä voidaan esim. julkisten hankintojen avulla siirtää yksityisen sektorin suuntaan. Kuntakokeilu pyrkii edistämään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilannetta myös kehittämällä yhdessä Omnian kanssa Työpankki-yritystä. Tarkoituksena on koota yhdeksi kokonaisuudeksi Espoon kaupungin silpputyöt, joiden toteutus hankittaisiin Työpankilta sosiaalisten hankintakriteerien mukaisella hankintakilpailutuksella. Lisäksi

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 48 / 59 Työpankin toimintaan kuuluisi oma tuotanto ja alihankinta, työntekijöiden vuokraustoiminta yrityksille ja rekrytointipalvelut. Tämä edellyttää kaikkien hallintokuntien tasolla uudenlaista työllisyyteen suuntautunutta yhteisvastuullista ajattelua sekä hankintaosaamista. Kuntakokeiluun on palkattu hankinta-asiantuntija, jonka tehtäviin kuuluu työllistämisvelvoitteen edistäminen kaupungin hankinnoissa yhdessä toimialojen edustajien kanssa. Lisäksi hän toimii hankinta-asiantuntijana Työpankki-kokeiluun liittyvissä neuvotteluissa. Erityisesti yksityisen sektorin suuntaan tapahtuvan henkilöstövuokraustoiminnan tavoitteena on laskea työllistämisbyrokratiaan liittyvää yritysten kynnystä madaltumaan ja saada työttömiä siirtymään työpankkiyrityksen palveluksesta pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämistarpeet Kansallisessa työvoimapolitiikassa on tapahtumassa lähivuosina suuria muutoksia. Työ- ja elinkeinopalveluissa keskitytään jatkossa entistä enemmän tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisestä vastaa jatkossa yhä selkeämmin kunnat. Työllisyydenhoidon kuntakokeilun perimmäisenä tavoitteena on valmistaa kunnat tähän uuteen tulevaan rooliinsa. Selkeänä esimerkkinä tästä on myös valtioneuvoston vuoden 2014 kehysriihessä tekemä päätös työmarkkinatukien maksatuksen siirtämisestä kunnille yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta. Espoon maksuosuus työmarkkinatuesta on kasvusuunnassa ja ilman tehokkaita ja innovatiivisia toimenpiteitä summat tulevat kasvamaan radikaalisti. Kuntakokeilussa kehitetään ja luodaan uusia innovatiivisia toimintamalleja niin asiakasohjaukseen kuin uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä ei