Espoon kaupunki Pöytäkirja 66

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Nuorten toimintakeskus Vamoksen perustaminen Espooseen Valmistelijat / lisätiedot: Minna Latonen, puh. (09) Marja Dahl, puh. (09) Merja Nordling, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso esittää kaupunginhallitukselle, että se valtuuttaa perusturvajohtajan ja sivistystoimen johtajan solmimaan sopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa Vamos - toimintakeskuksen toiminnasta vuosille Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 9 Budjetti Vamos Espoo Vuosittain noin 4000 nuorta jää Espoossa peruskoulun jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle. Nuorten vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2013 yli 60 %. Myös asunnottomien nuorten määrä on kasvanut. Etsivä nuorisotyö oli vuonna 2012 yhteydessä noin 1000 nuoreen. Nykyiset palvelut sekä etsivän työn resurssit eivät riitä vastaamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuoret myös kokevat palvelut hajanaisiksi ja vaikeasti tavoitettaviksi. Vamos -toimintakeskus on osa Helsingin Diakonissalaitoksen tuottamaa, tutkitusti vaikuttavaa palvelukokonaisuutta. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Työskentely on suunnattu vuotiaille nuorille. Kokonaisuuteen kuuluva Vamos Työ on aloittanut toimintansa Espoossa kaksivuotisena hankkeena ( ) huhtikuussa Hanke luo uudenlaisia väyliä työelämään yhdessä nuorten ja työnantajien kanssa. Espoon ja Omnian palveluihin kiinteästi liittyvää ja palvelutarjontaa täydentävää Vamos -toimintakeskusta esitetään aloittavaksi Espoossa kolmivuotisena kokeiluna syksyllä Toimintakeskuksen

2 Sivu 2 / 2 kohderyhmänä ovat nuoret, joiden valmiudet kiinnittyä yhteiskuntaan ovat heikot. Toimintakeskuksessa vahvistetaan vuorovaikutustaitoja ryhmässä tekemisen, sekä yhteisöllisyyden kautta. Nuoria tuetaan löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteet. Toimintakeskuksen kustannukset esitetään jaettavaksi sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen toimialojen kesken. terveystoimen osalta käynnistäminen esitetään rahoitettavaksi testamenttivaroilla, joita on käytössä tänä vuonna noin euroa ja vuonna 2014 kiinteistön myynnistä saatavat noin euroa. Vuodesta 2015 alkaen toimintaan tarvittava rahoitus esitetään varattavaksi talousarvioon. Toiminnan vakinaistamisesta päätetään kokeilun tulosten perusteella vuoden 2015 aikana. Vamos -kohderyhmään kuuluvien espoolaisnuorten tilanteesta Espoossa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia vuotiaita nuoria on Monet toisen asteen koulutuksen aloittaneet keskeyttävät opintonsa joka vuosi. Lukuvuonna yhä useampi lastensuojeluilmoitus kohdistuu vuotiaisiin nuoriin, joilla on vaikeuksia kiinnittyä koulunkäyntiin ja joilla on vakavia päihdeongelmia. Espoossa etsivää nuorisotyötä järjestää Omnia, joka on tavoittanut vuoden 2012 aikana yhteensä 800 nuorta. Toukokuussa 2013 etsivän nuorisotyön jonossa on odottamassa 80 espoolaisnuorta. Etsivän nuorisotyön tekijöillä ei ole mahdollisuuksia riittävän intensiiviseen työhön nuorten kanssa. Espoossa tilastoitiin vuonna asunnotonta nuorta. Alle 25- vuotiaiden nuorten talouksia oli toimeentulotuen saajina vuonna 2012 yhteensä 2950 ja heidän määränsä on kasvanut vuodesta 2008 alkaen. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja oli viime vuonna 686 lasta ja nuorta. Espoon nuorisopoliklinikka Nupoli tarjoaa apua vuotiaille mielenterveyteen, päihteisiin, ongelmapelaamiseen ja seksuaaliterveyteen liittyvissä pulmissa apua ja siellä kävi viime vuonna 1322 nuorta. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empun avohoidossa oli vuoden 2012 aikana 60 nuorta. Espoon nuorisoasemalla kävijämäärä oli 329 nuorta ja A-klinikalla alle 30-vuotiaista kävi 247 nuorta. Talous- ja velkaneuvonnassa kirjattiin vuonna nuorten vireillepanoa. Espoossa nuorten työttömyysluvut ovat lähteneet muuta pääkaupunkiseutua voimakkaampaan kasvuun. Tämä johtuu osittain siitä, että Espoon työttömyysaste on ollut perinteisesti alhainen. Vuosien 2012 ja 2013 tilastot osoittavat nuorisotyöttömyyden kääntyneen jyrkkään nousuun Helmikuussa 2013 työttömänä oli 966 alle 25-vuotiasta espoolaisnuorta. Luku on 60 % suurempi kuin vuosi sitten. Alle 20-vuotiaiden työttömyysprosentti on noussut vastaavassa ajassa 76 %. (Uudenmaan TE-toimiston tilannekatsaus 2/2013).

3 Sivu 3 / 3 Näiden lukujen pohjalta, Espoossa on kaiken kaikkiaan opiskelun-, harjoittelun- ja työelämän ulkopuolella on 4160 nuorta. Espoossa ei ole monialaista peruspalvelujen toimintamallia ja verkostoa vuotiaiden nuorten itsenäistymisen tukemiseksi ja pudokkuuden ehkäisemiseksi. Nuoret asioivat vuorollaan tai päällekkäisesti mm. aikuissosiaalityössä, työvoiman palvelukeskuksessa, opiskeluterveydenhuollossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, Nuorisoasemalla, Nupolissa, opiskelijahuollossa, työ- ja elinkeinotoimistossa ja vuoden 2011 alusta alkaen etsivässä nuorisotyössä. Palvelujen keskinäinen kommunikointi on puutteellista ja niissä käytetään erilaisia asiakastietojärjestelmiä. Asiakasprofiilit ja - prosessit ovat erillisiä. Palvelujärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen niin nuorille itselleen kuin asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Espoon Vamos -toimintamalli täydentämässä Omnian ja kaupungin palvelukokonaisuutta Omnia nuorten työpajat koordinoi etsivää nuorisotyötä Koulutuskuntayhtymän Omnian kolmen omistajakunnan (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) alueella. Etsivää nuorisotyötä tekee Omniassa viisi työntekijää kolmen kunnan alueella. Etsivä nuorisotyö tapaa työssään nuoria, jotka eivät kykene täysimittaiseen palveluiden hyödyntämiseen viranomaistahoilla tai välityömarkkinoilla. Omnian etsivä nuorisotyö ja sosiaali- ja terveystoimi ovat suunnitelleet yhdessä Espooseen matalankynnyksen toimintakeskus Vamoksen perustamista. Espoon Vamos tarjoaisi väylän nuorille sosiaaliseen vahvistumiseen, kiinnittymisen arkea rytmittävään toimintaan sekä mahdollisuuden parantaa toiminta- ja työkykyään. Ehdotettavan Espoon Vamoksen rakenne pohjautuu olemassa olevaan Helsingin Diakonissalaitoksen etsivän nuorisotyön toimintakeskuksen malliin (Vamos). Mallia suunniteltaessa on tarkasteltu Jaana Männikön (2011) Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi raporttia, jonka avulla on tarkoitus tunnistaa etsivän nuorisotyön skaalautumis- ja levittämisedellytykset. Ehdotettava Espoon Vamos-toimintakeskus on suunniteltu toimivaksi kiinteässä yhteistyössä Omnian ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Vamos sisältää moniammatillisten toimijoiden tarjoamat palvelut. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti vuotiaille nuorille. Toimintakeskuksessa nuorten tilanne arvioidaan ja heille tarjotaan Omnian ja kaupungin työpajatoimintaa ja terveydenhuollon- ja sosiaalityön sekä opiskelu- ja työllisyyspalveluja. Lisäksi toimintakeskuksessa järjestetään niille nuorille, jotka eivät kykene osallistumaan olemassa oleviin opiskelu- ja työllisyyspalveluihin, matalankynnyksen päivätoimintaa. Ryhmässä harjoitellaan arjen perustaitoja ohjatusti. Toimintakeskuksessa

4 Sivu 4 / 4 vahvistetaan nuorten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja ryhmässä. Nuoria tuetaan löytämään omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteet. Toimintakeskuksen toiminta perustuu matalaan kynnykseen ja päihteettömyyteen. Tarkasteltujen tilastojen ja muiden toimijoiden raporttien perusteella asiakasryhminä nousevat esiin: Kotiin syrjäytyneet nuoret: Ongelmat ilmenevät yleensä epäsosiaalisena käyttäytymisenä, johon yhdistyvät masentuneisuus, päivärytmin puute sekä puutteelliset vuorovaikutustaidot. Taustalla on usein koulukiusaamista tai perheellä ilmeneviä ratkaisemattomia ongelmia. Kotiin syrjäytyneet nuoret viettävät paljon aikaa erilaisissa nettipalveluissa sekä tietokoneen ääressä. Nuori ei itse hakeudu aktiivisesti palvelujen piiriin. Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut eivät tavoita näitä nuoria. Vahvasti yhteiskunnasta syrjäytyneet nuoret: Ongelmia yleensä ovat syrjäytyminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, rikollisuus, talousongelmat, asunnottomuus tai näiden eri ongelmien yhdistelmät. Kohderyhmän syrjäytymiskehitys on alkanut jo varhain, ja he ovat jääneet palvelujen ja avun ulkopuolelle. Palvelujärjestelmän tarjoama tuki on ollut riittämätöntä tai se ei ole vastannut tarpeeseen. Lievästi yhteiskunnasta syrjäytymässä olevat nuoret: Epävarmuus leimaa näitä nuoria ja heidän toimintoja. Vaihtoehdot ja realiteetit eivät hahmotu. Näillä nuorilla on toivoa ja tahtotilaa muutokseen ja heillä on usein voimassaolevat hoitokontaktit. Lainpuitteissa palveluun ohjautuvat nuoret: Koulupudokkaat ja asepalveluksen keskeyttävät nuoret. Ne nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä jäätyään koulun- tai työelämän ulkopuolelle. Syrjäytymiskehityksen taustalla saattaa olla terveydellisiä ongelmia, joita ei ole havaittu tai ne ovat lieviä. Espoon Vamos tulisi jo vuoden 2013 aikana tavoittamaan noin 100 ilman opiskelu- ja työpaikkaa jäänyttä nuorta, mikäli sen toiminta voidaan käynnistää alkusyksyllä Vuositasolla neljän (4) ohjaajan resurssilla tavoitetaan noin 300 ilman opiskelu- ja työpaikkaa, syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Määrä perustuu Helsingissä toimivan nuorten toimintakeskus Vamoksen toiminnan lukuihin. Helsingin Vamos - toiminnassa tavatuista nuorista 65 % on kiinnittynyt koulutukseen tai työhön. Vamos -toiminnan kautta on tavoitettu vuosia yhteensä 2000 nuorta. Toimintakeskuksen kustannukset Diakonissalaitoksen esitys toimintakeskuksen talousarvioksi vuodelle 2013 on noin euroa, mikä käsittää 5 kk:n kustannukset ja vuodelle euroa ja vuodelle euroa. Toimintakeskus esitetään käynnistettäväksi neljällä (4) ohjaajalla alkusyksyllä 2013.

5 Sivu 5 / 5 Talousarvioesitys seuraaville kahdelle vuodelle sisältää kuuden (6) ohjaajan palkkakustannukset. Ohjaajien määrästä neuvotellaan kaupungin ja Diakonissalaitoksen välillä syksyn 2013 aikana. Toiminta on tarkoitus rahoittaa puoliksi sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen kesken siten, että molempien toimialojen kustannus vuonna 2013 on terveystoimi esittää Vamoksen rahoittamista saamistaan testamenttivaroista vuonna 2013 ja Sivistystoimi esittää vuoden 2013 osuuden rahoittamista oman talousarvionsa puitteissa. Tiedoksi

6 Sivu 6 / 6