Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Sivu 1 / / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) Helena Värri, puh. (09) Juha Vilja, puh. (09) Riikka Puusniekka, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunta hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kulttuurilautakunta toteaa, että suunnitelmassa on huomioitava myös kulttuurin vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset auttavat lapsia ja nuoria oman identiteetin kehittymisessä, kasvamisen haasteissa, sosiaalisissa suhteissa ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn opettelussa. Monipuolisen ja osallistavan kulttuuritarjonnan merkitys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Monet tasa-arvoistavat kulttuuritarjonnan muodot, kuten perusopetuksen oppilaille kehitetty Kulttuuri- ja liikuntapolku, Taiteen perusopetuksen kehittäminen ja laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä vanhemmuutta tukeva Kulttuurineuvola ovat osa espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Käsittely Lumme teki puheenjohtajan kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Kulttuuritoimijat ovat tervetulleita kouluihin myös päivällä. Saarinen teki Saariahon kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Matalan kynnyksen tilaisuuksia olisi tarjolla enemmän. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Lumpeen ja Saarisen ehdotukset hyväksyä. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunta hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi kulttuurilautakunta toteaa, että suunnitelmassa on huomioitava myös kulttuurin vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden

2 Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 2 edistämiseen. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset auttavat lapsia ja nuoria oman identiteetin kehittymisessä, kasvamisen haasteissa, sosiaalisissa suhteissa ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn opettelussa. Monipuolisen ja osallistavan kulttuuritarjonnan merkitys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Monet tasa-arvoistavat kulttuuritarjonnan muodot, kuten perusopetuksen oppilaille kehitetty Kulttuuri- ja liikuntapolku, Taiteen perusopetuksen kehittäminen ja laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä vanhemmuutta tukeva Kulttuurineuvola ovat osa espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Lisäksi kulttuurilautakunta toivottaa kulttuuritoimijat kouluihin myös päivällä ja toivoo, että matalan kynnyksen tilaisuuksia olisi tarjolla enemmän. Liite Oheismateriaali Selostus 9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 10 Lastensuojelun kehittämissuunnitelma 11 Tiivistelmä toimintaohjelmasta - Espoon vammaisneuvoston lausunto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta tuli lakisääteinen asiakirja lastensuojelulain uusimisen myötä vuonna Sitä ennen Espoossa oli tehty Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2003), jonka ensimmäinen hyvinvointisuunnitelma ( ) sittemmin korvasi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on valtuuston vähintään kerran neljässä vuodessa hyväksymä strateginen ja konkreettinen toimenpideohjelma. Sen avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä Espoossa. Hyvinvointisuunnitelma sisältää erillisinä liitteinä lastensuojelun kehittämissuunnitelman ja toimintaohjelman neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Molemmat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) asiakirjoja, jotka tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Hyvinvointisuunnitelma kattaa laajasti eri toimialojen lasten ja nuorten kasvuoloihin ja hyvinvointiin liittyvän toiminnan ja palvelut. Tässä, järjestyksessään toisessa suunnitelmassa kuvataan espoolaisten lasten ja nuorten kasvuolosuhteita ja hyvinvoinnin tilaa sekä palvelujärjestelmään liittyviä haasteita vuonna 2012, ja esitetään niistä johdettuja tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille Uusi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille on valmisteltu sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen tiiviissä yhteistyössä ja se lähtee ennaltaehkäisevästä ja lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja korostavasta näkökulmasta. Suunnitelma varmistaa, että lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on kunnassa tavoitteellista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Espoon sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen lautakunnissa suunnitelma käsitellään kesäkuussa ja kaupunginvaltuustossa elokuussa

3 Kulttuurilautakunta Sivu 3 / Sosiaali- ja terveyspalvelujen jaosto kävi lähetekeskustelun suunnitelmasta sen valmisteluvaiheessa. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sisältyy hyvinvointisuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Lisäksi suunnitelman liitteenä on toimintaohjelma neuvolatoiminnalle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kuvauksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta Espoossa. Siinä selostetaan myös keskeiset palvelujen kehittämishaasteet. Suunnitelmassa määritellään lisäksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen periaatteet. Hyvinvointitiedon, palveluja koskevan tiedon ja periaatteiden pohjalta ehdotetaan keskeiset hyvinvointityön kehittämistä ohjaavat tavoitteet ja toimenpiteet tuleville vuosille. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointia on tarkasteltu lapsen oikeuksien määrittelemien periaatteiden ja niistä johdettujen hyvinvoinnin osatekijöiden kautta: miten Espoossa toteutuu lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaisuuteen, hoivaan ja huolenpitoon, osallisuuteen, terveyteen, turvallisuuteen, oppimiseen ja onnistumiseen sekä liikuntaan ja harrastuksiin. Näiden hyvinvoinnin osatekijöiden toteutumista on tarkasteltu laajan tietoaineiston valossa. Tietolähteinä ovat olleet mm. kouluterveyskysely, vanhemmuuskysely, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto, erilaisissa työpajoissa, hanke- ja kehittämistyössä koottu tieto sekä eri toiminnoista työntekijöiltä koottu tieto. Yhteenvetona hyvinvoinnin tilasta voidaan todeta, että valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, elää hyvää kasvua ja kehitystä turvaavassa perheessä ja saa riittävästi hoivaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan. Hyvinvoinnin kannalta keskeisiä huolia ovat tiedonkeruun perusteella seuraavat: Yhdenvertaisuus - Lapsiköyhyyden kasvu - Taloudellisten vaikeuksien kasautuminen maahanmuuttajille, yksinhuoltaja-perheille ja pienten lasten perheille - Nuorten jääminen koulutuksen ulkopuolelle - Kasvava nuoriso-työttömyys Hoiva ja huolenpito - Vanhempien kiire, työn ja perheen yhteensovittaminen - Vanhempien uupuminen pikkulapsiperheissä - Pitkittyneet parisuhderistiriidat ja kriisiytyneet erotilanteet lapsiperheissä - Riittävää huolenpitoa ja hoivaa vaille jäävät lapset ja nuoret

4 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 4 - Nuorten kiireellisten sijoitusten määrän kasvu Osallisuus - Lapsiperheiden yhteisöllisyyden puute - Nuorten kokemukset kuulluksi tulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisesta - Nuorten yksinäisyys Terveys - Odottavien äitien ja lapsiperheiden vanhempien päihteidenkäyttö - Nuorten psykofyysinen oireilu ja masentuneisuus - Nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja päihteiden-käyttö - Lasten ja nuorten ylipaino Turvallisuus - Lähisuhde- ja perheväkivalta lapsiperheissä - Lasten ja nuorten aggressiivinen käyttäytyminen - Kiusaaminen - Nuorten fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset Oppiminen ja onnistuminen - Lasten keskittymis-vaikeudet ja levottomuus - Nuorten kokemukset koulutyön kuormittavuudesta - Nuorten koulu-uupumus - Nuorten kokema avun puute koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa - Koulupoissaolot Liikunta ja harrastukset - Lasten ja nuorten runsas ruutuaika ja vähäinen liikunnan harrastaminen - Perheiden taloudelliset ongelmat vaikeuttavat lasten ja nuorten harrastamista Erityistä huolta on siitä, että lapsiperheet kokevat yhteisöllisyyden puutetta ja jäävät usein yksin ongelmiensa kanssa. Sosiaaliset verkostot ovat heikkoja ja sukulaiset ovat kaukana, mikä aiheuttaa juurettomuutta ja käytännön haasteita lapsiperheillä, joilla on vaikea löytää lastenhoitoapua lähipiiristä. Huolta aiheuttaa myös se, että lapsiköyhyys on lisääntynyt viime vuosina. Espoon lapsiköyhyysaste on nyt noin 10 prosenttia lapsiväestöstä, mikä tarkoittaa, että lähes lasta elää pienituloisessa perheessä. Ulkomaalaistaustaisista Espoossa asuvista lapsista puolet on ollut toimeentulotuen piirissä viime vuosina. Myös nuorten mielenterveys-ongelmat ja päihteidenkäyttö herättävät huolta: Kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista useampi kuin joka kymmenes kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta eli on selvässä riskissä masentua. Lähes joka kolmas lukiolainen ja reilusti yli kolmannes ammattiin opiskelevista juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Nuorten ongelmat näkyvät vuotiaiden kiireellisten sijoitusten merkittävänä kasvuna.

5 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 5 Kiireellisten sijoitusten suurimmat syyt ovat vanhempien ja lapsen oma päihteidenkäyttö. Palvelujen kehittämishaasteet Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vahvuutena Espoossa on palvelujen monipuolisuus ja hyvä laatu. Lapsiperheillä on palvelujen valinnanmahdollisuuksia. Henkilöstö on ammattitaitoista ja haluaa kehittää työtään ja palveluja. Palvelujen kehittämishaasteita ovat: - Perheille suunnattua varhaista tukea eri-ikäisille lapsille ja perheille on vahvistettava. Peruspalveluissa tulisi olla tarjolla perhe- ja sosiaaliohjausta kaikenikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koetaan toimimattomiksi ja hajanaisiksi. Niiden osalta on mm. selkiytettävä hoitopolkuja ja perus- ja erityistason työnjakoa ja yhteistyötä. - Aikuisten palvelujen ja lasten palvelujen väliltä puuttuu toimivia yhteistyökäytäntöjä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö ovat keskeisiä toimijoita asiakkaanaan olevien lasten tuen tarpeen tunnistajina. - Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen vaikuttaminen ei ole riittävää. Koko perheen tilanne tulee huomioida niin lasten kuin aikuistenkin palveluissa alkaen neuvolasta. - Lasten, nuorten ja perheiden palveluilta puuttuvat pysyvät yhteen sovittavan johtamisen rakenteet. Yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen on lähivuosina keskeinen edellytys palvelujen yhteiskehittämiselle, jota tarvitaan asiakaslähtöisten toimintatapojen rakentamisessa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kaupunkiin luodaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjausryhmä vastaamaan poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävästä kehittämistyöstä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tavoitteena on vähentää palvelujen hajanaisuutta ja tuoda yhteen hyvinvointityön keskeiset toimijat. Tavoitteet Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpideehdotukset rakentuvat hyvinvointityötä ohjaaville periaatteille. Keskeisimpänä voimavarana hyvinvoinnin kannalta nähdään lasten, nuorten ja vanhempien oma asiantuntijuus ja aktiivinen toiminta, sekä lähiyhteisöiltä saatu arkinen tuki, apu ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen. Kuntalaisten omaa toimijuutta tuetaan riittävällä ja kattavalla hyvinvointia tukevalla tiedolla eri kanavien avulla (esim. internet ja sähköiset palveluportaalit). Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys nähdään keskeisenä, ja mahdollisuutta vertaisten löytämiseen vahvistetaan yhteistyössä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Silloin kun lapsi tai perhe tarvitsee tukea, ohjausta tai muuta palvelua, keskeistä on palvelujen asiakaslähtöisyyden ja koordinoinnin

6 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / 6 parantaminen: palveluissa lähdetään liikkeelle asiakkaiden esiin nostamista tavoitteista ja tarpeista ja palvelut sovitetaan yhteen asiakkaiden elämäntilanteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. Peruspalvelujen saatavuudesta, laadusta ja monipuolisuudesta huolehditaan ja tarvittava tuki tarjotaan erityispalvelujen piiriin lähettämisen sijaan arkiympäristöissä, kuten päivähoidossa, koulussa tai kotona jalkautuvan työn ja työpari- ja verkostotyön keinoin. Lastensuojelun osalta keskeisin tavoite on vahvistaa lastensuojelun avohuollon työskentelyedellytyksiä. Vuonna 2008 voimaan tullut lastensuojelulaki on kasvattanut lastensuojelun asiakasmääriä voimakkaasti. Ilmoituskynnys on madaltunut ja asiakasmäärät ovat kasvaneet lain voimaantulon jälkeen jo lähes 40 %. Lain määrittelemiin aikarajoihin pääseminen lastensuojelutarpeen selvityksissä on haasteellista. Suunnitelmallista, kuntouttavaa avohuollon työskentelyä ei ole päästy tekemään eikä kehittämään riittävästi. Avohuollon kehittäminen edellyttää työskentelytapojen ja rakenteiden tarkastelua ja avohuollon voimavarojen saattamista tasolle, joka mahdollistaa osallistavan, oikeaaikaisen ja vaikuttavan avohuollon työskentelyn. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu hyvin ne osaalueet, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hyvinvoinnintekijöiden ilmeneminen espoolaisten lasten ja nuorten kasvuympäristöissä vaihtelee kuitenkin asuinalueittain ja palveluiden sisältöä ja kohderyhmää tulisi joustavasti kyetä muuttamaan tarvetta vastaavaksi. Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille on laaja-alaisesti kuvailtu kaupungin eri toimijoiden palveluita, on suunnitelmassa lähes kokonaan unohtunut nuorisopalveluiden tekemä ennalta ehkäisevä työ, josta muutamia voisi nostaa suunnitelmaan tekstinä, esimerkiksi 2.7. Liikunta ja harrastukset kappaleeseen. Nuorisotilojen kerho- ja pienryhmätoiminnoissa on vuosittain noin yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettua lasta ja nuorta, jotka iältään ovat pääosin vuotiaita. Nämä toiminnot järjestetään ns. matalan kynnyksen periaatteella, jolloin kaikilla lapsilla sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta on mahdollisuus osallistua toimintaan. Kerhojen sisällöt suunnitellaan jokaisella asuinalueella lasten ja nuorten kiinnostusten ja tarpeiden mukaisesti (esim. ilmaisutaito, teatteri, bändi, erilaiset kädentaidot, tyttö- ja poikakerhot jne.). Näiden ryhmätoimintojen lisäksi tehdään ns. kohdennettua nuorisokasvatustyötä, johon lapset ja nuoret valikoituvat yhteistyössä koulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön kautta. Näissä ryhmissä tuetaan koulunkäyntiä, vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja toimimista omassa kasvuympäristössään. Ryhmien kesto vaihtelee riippuen siitä, miten paljon tukea ryhmän jäsenet tarvitsevat (minimissään yksilukukausi). Ryhmissä tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotka omalta osaltaan saavat vaikuttaa tavoitteisiin ryhmä ja yksilötasolla.

7 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 7 Suunnitelma on terveydenhuoltopainotteinen ja esimerkiksi valtaosa nuorten hyvinvointia koskevasta tiedosta on saatu joka toinen vuosi toteutettavasta Kouluterveyskyselystä. Suunnitelmassa on huomioitava myös kulttuurin vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset auttavat lapsia ja nuoria oman identiteetin kehittymisessä, kasvamisen haasteissa, sosiaalisissa suhteissa ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn opettelussa. Monipuolisen ja osallistavan kulttuuritarjonnan merkitys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Monet tasa-arvoistavat kulttuuritarjonnan muodot, kuten perusopetuksen oppilaille kehitetty Kulttuuri- ja liikuntapolku, Taiteen perusopetuksen kehittäminen ja laajentaminen varhaiskasvatukseen sekä vanhemmuutta tukeva Kulttuurineuvola ovat osa espoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointia. Tiedoksi

8 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / 8