Uusi yliopistolaki ja aikuiskoulutus. Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
|
|
- Albert Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uusi yliopistolaki ja aikuiskoulutus Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
2 Yliopistolaki Yliopistolain uudistus lisää yliopistojen autonomiaa ja tekee niistä itsenäisiä oikeushenkilöitä. Yliopistoista tulee itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Uudella yliopistolailla säädetään yliopistojen tehtävistä, hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä seikoista. Eduskunta hyväksyi uuden yliopistolain (558/2009) Uusi laki korvaa vuodelta 1997 olevan yliopistolain. Laki tulee voimaan Uuden lain mukainen järjestäytyminen syksyllä Uusimuotoiset yliopistot aloittavat toimintansa
3 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Perustelujen mukaan tehtävät säilyvät pääosin ennallaan. Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa opetuksen ja opintojen ohjauksen toimintakulttuuria, joka kattaa yliopisto-opetuksen sen kaikissa muodoissa.
4 7 Tutkinnot ja muu koulutus sekä tutkintorakenne Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella säädettävillä aloilla myös siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, jos se on tarkoituksenmukaista koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten kannalta. Tieteellinen, taiteellinen ja ammatillinen jatkotutkinto suoritetaan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen. Yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista sekä siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu), säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopistoissa suoritettavien korkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Koulutusvastuun tarkemmasta jakautumisesta yliopistojen kesken, erikoistumiskoulutusten aloista ja koulutusohjelmista sekä siitä, mitä erikoistumiskoulutusten aloja ja koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on, säädetään yliopiston esityksestä opetusministeriön asetuksella.
5 Hallituksen esitys yliopistolaiksi Strategisen kehittämisen rahoituksessa otettaisiin huomioon yliopistojen erityistehtävät, yliopiston koulutus- ja tieteenalarakenne, tutkijakoulut, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjasto. Strategisen kehittämisen rahoituksessa annettaisiin painoa yliopistojen omalle strategiatyölle ja kannustettaisiin yliopistoja erilaiseen profiloitumiseen. Yliopiston profiilissa voi painottua eritavalla tutkimus, perustutkintokoulutus, taiteellinen toiminta, elinikäinen oppiminen tai innovaatio- ja aluetoiminta. Strategiasta tulisi ilmetä yliopiston konkreettiset kehittämistavoitteet, toimenpiteet näihin pääsemiseksi ja kuinka toteutumista voidaan seurata. Opetusministeriö tillinpäätöskannanotto vuodelta 2008: Yliopiston tulee huomioida aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus ja kansainvälistymisstrategia omassa strategiatyössään.
6 Opetusministeriön ja yliopistojen välinen sopimusmenettely ja tavoitteiden asettaminen Ohjausprosessin keskeinen osa on opetusministeriön ja yliopistojen välillä säännöllisesti käytävät neuvottelut. Neuvotteluissa osapuolet sopivat määrävuosiksi yliopiston tehtävästä, profiilista ja painoaloista sekä yliopistolle asetettavista koulutusja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä tavoitteista ja kehittämistoimenpiteistä. Neuvotteluissa käsitellään tavoitteiden ohella myös yliopistojen strategisia, toiminnan kehittämissuuntaan liittyviä kysymyksiä. Valtakunnallisten tavoitekytkentöjen vahvistamiseksi sopimuskausi rytmitetään eduskunta- ja hallituskauteen siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle. Seuraava sopimus neuvotellaan vielä vuosille , mutta vuodesta 2013 alkaen siirrytään nelivuotisiin sopimuskausiin. Kaudella kansainvälistyminen ja tutkijanuran edistäminen ovat keskiössä. Yhteys yliopistoihin turvataan sopimuskauden välivuosina riittävällä vuorovaikutuksella. Tilinpäätösten kautta tapahtuvan raportoinnin ohella yliopistojen kehitystä seurataan vuosittain myös yliopistoja kokonaisvaltaisesti tarkastelevilla tulosindikaattoreilla ja johdon avainluvuilla, joissa otetaan huomioon tuloksellisuuden ja laadun näkökulmia.
7 Opetusministeriön asetus (luonnos) yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä, 2 Koulutuksen laajuus. Toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvään laskennalliseen perusrahoitukseen sisältyvä koulutuksen laajuus määräytyy seuraavien kriteerien ja painotusten perusteella: 1. Laskennallinen opiskelijamäärä 30 % a) FTE tutkinto-opiskelijat 85 % b) Avoimen yliopiston laskennallinen kokovuotinen opiskelijamäärä ja erillisten opinto-oikeuksien laskennallinen kokovuotinen opiskelijamäärä yhteensä 15 % 2. Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet 35 % a) Ministeriön ja yliopiston välisessä sopimuksessa sovittujen alempien korkeakoulututkintojen tavoitteiden yhteenlaskettu lukumäärä 25 % b) Ministeriön ja yliopistojen välisessä sopimuksessa sovittujen ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteiden yhteenlaskettu lukumäärä 75 % 3. Suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot 35 % a) Yliopistossa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä 25 % b) Yliopistossa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä 4 75 %
8 Avoin yliopisto-opetus ja erilliset opinto-oikeudet otetaan huomioon yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereissä, osana koulutuksen laajuutta Tutkintojen osien laajuuden määrittelyn tietopohja perustuisi suoritettuihin opintopisteisiin samantyyppinen FTE -määrittelyn ja mallin muiden osien kanssa, ottaa myös suoritusten laajuuden huomioon ja palkitsee tuloksesta. FTE on laskennallinen luku, jossa osa-aikaiset opiskelijat muutetaan kokoaikaisiksi kertoimella 0, 0,5 ja 1, jolloin FTE 0 = poissaolevat opiskelijat; FTE 0,5 = läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet alle 30 opintopistettä sekä läsnäolevat lisensiaatin-, tohtorin-, ja muun tutkinnon opiskelijat; FTE 1 = läsnäolevat, ennen tilastovuotta aloittaneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, jotka ovat edellisellä lukuvuotena suorittaneet 30 opintopistettä tai enemmän sekä uudet, tilastovuonna aloittaneet ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat. Syksyllä 2009 järjestettiin erillisistä opinto-oikeuksista järjestettiin erillinen tiedonkeruu kehitetään jatkossa osana Raketti hanketta (Rakenteellisen kehittämisen tukena tietohallinto, lisätietoja
9 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta (AKKU) Valmistelevan johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (II väliraportti) julkaistu OPM 2009:11 Pääviestit: Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoitukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi
10 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus - aikuiskoulutusetuuksien yhtenäistämisestä Työttömien ja työssäolevien aikuiskoulutusetuuksia uudistetaan vuoden 2010 aikana. Työttömien etuisuuksia koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle budjettilakina ja uudistukset tulevat voimaan Työelämässä olevien aikuiskoulutustuen ehtoja joustavoitetaan ja tasoa parannetaan siten, että aikuiskoulutustuki vastaisi suuruudeltaan työttömyyden aikaista ansioturvan tasoa. Ihminen voisi työttömänä osallistua joko omaehtoiseen koulutukseen tai työja elinkeinohallinnon rahoittamaan työvoimakoulutukseen samansuuruisella etuudella. Opinnot voisivat olla tutkintoon tähtääviä ammatillisia perusopintoja, muita toisen asteen ammatillisia opintoja tai korkea-asteen opintoja kuin myös olemassa olevaa tutkintoa ja ammattitaitoa täydentäviä jatko- tai lisäopintoja. Aikuiskoulutustuen uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Aikuiskoulutustukeen on valtion vuoden 2010 talousarvioesityksessä sisällytetty 3,2 miljoonan euron määräraha. Jatkossa valtion rahoitustarpeen arvioidaan olevan noin 6,4 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion rahoituksen lisäksi aikuiskoulutustuen rahoitukseen osallistuvat työntekijät ja työnantajat.
11 Akku-korkeakoulutustyöryhmä Opetusministeriön työryhmän muistio "Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet" 38:2008 ( x.html ) Työryhmän näkemyksiä: Lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tarjontaa on koulutusmarkkinoilla runsaasti ja siihen osallistuminen on laajaa Kysynnän kasvu kohdistuu työssä ja työn ohella tapahtuvaan ja informaaliin oppimiseen Tutkinnon jälkeisiin työelämän kannalta tarpeellisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää koulutusta ei ole korkeakoulutetuille riittävästi Työikäiset aikuiset osallistuvat korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, mikä ei aina ole tarkoituksen mukaisin tapa hankkia uutta osaamista
12 Tutkinnon osien suoritusmahdollisuuksia parannetaan: Omaehtoiseen opiskeluun sopivat erityisesti avoin korkeakouluopetus ja erilliset opinto-oikeudet tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä. Tutkintojen osia voidaan myydä täydennyskoulutuksena. Esim. työnantaja ostaa henkilöstölle kelpoisuuden tuovat tutkinnon osat saatavuus henkilöstökoulutuksena. aikuisväestö saa aikaisempaa parempia vaihtoehtoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiselle ja tutkintoon johtavan koulutuksen läpäisy paranee vuoteen 2015 mennessä. avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan kehittäminen: työikäiselle aikuisväestölle mahdollisuudet osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen ja pätevöitymiseen yhteys myös perustutkintokoulutuksen ja opetuksen ja opiskelijavalintojen kehittämiseen ja johtamiseen
13 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen seminaari , OPM.n työryhmän luonnos suosituksista, otteita: A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta 3. Koulutustarjontatiedot sisältävät alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevan tiedon ohella tietoja mahdollisuuksista täydentää osaamista tutkintoon johtavassa ja muussa koulutuksessa. Osaamisen täydentämismahdollisuuksia koskevan tiedotuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat jo aikaisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet. 4. Tiedotusta kohdennetaan nykyistä enemmän myös ryhmille, joilla on erilainen koulutus- tai kulttuuritausta, kuten kansainvälisille opiskelijoille, maahanmuuttajille ja heidän perheilleen B. Koulutustarjonnan rakenne ja koulutuspolut 10. Korkeakoulut kehittävät jo korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osa, mahdollisuuksia suorittaa erillisiä opintoja, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityispätevyyksiä ja avoimen yliopiston opintoja. Mikäli koulutukseen on valinta, niihin hakeudutaan yhteishaun ulkopuolella. C. Valintojen järjestäminen 17. Valintajärjestelmän kehittäminen perustuu tutkimus- ja seurantatietoon ja opiskelijavalintoja tarkastellaan osana opetuksen ja opintojen kehittämistä.
14 Erilliset opinto-oikeudet Erillisellä opinto-oikeudella tarkoitetaan yksilölle myönnettyä oikeutta suorittaa tutkinnon osia ns. normaalin perustutkinto-opiskelijoille suunnatun tarjonnan mukana. Käytäntö on ollut vaihtelevasti käytössä korkeakouluissa. Erillisten opinto-oikeuksien aiempaa parempi hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia yksilön osaamisen päivittämistarpeisiin. Erilliset opinto-oikeudet ovat paikallisesta avoimesta korkeakouluopetuksesta tai muusta täydennyskoulutustarjonnasta riippumaton koulutuksen tarjoamismuoto, jolla on mahdollista hankkia tutkintokoulutukseen sisältyvää osaamista rajatun kokonaisuuden verran. Erilliset opinto-oikeudet ovat tarpeen esimerkiksi silloin, kun opintoja ei ole tarjolla avoimena korkeakouluopetuksena.
15 Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Korkeakoulutetuille luodaan oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus: koulutus perustuu sopimuksiin 1) työantajan ja korkeakoulun välillä 2) työnantajan ja opiskelijan/työntekijän välillä. Korkeakoulu vastaa koulutuksen laadusta ja toimii hallintoviranomaisena. Opetusministeriö suuntaa oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset vastaamaan erityispätevyyksien laajuutta ja sisältöä. Edellytyksenä mm. pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla ja luominen aloille, joissa korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. Suhde tutkintorakenteeseen vähentää paineita kasvattaa tutkintoja, mahdollisuus erikoistumiseen myös tutkinnon suorittamisen jälkeen, tutkintojen tarkastelu. Mahdollisuudet kytkeä korkeakoulujen t&k toiminnan ja tutkimuksen vahvuudet erityispätevyyksiin.
16 Syksyllä 2009 alkavat oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset: Kasvuyrityksen johtaminen, Kuntapalveluiden tuotekehittäminen, Talous- ja velkaneuvojan koulutus, Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä (Value Chain Developer), Kansainvälinen yritysviestintä, Perioperatiivisen hoitotyön osaaja Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Yhdyskunta- ja aluesuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Satamatoimintojen opinnot. Hakijoina 13 yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua, 116 esitettyä koulutusta. Uusi haku oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen syksyllä Hakuaika päättyy Rahoitus 4 miljoonaa euroa yli 1200 laskennallista opiskelijapaikkaa.
17 Erityispätevyyksillä ei ole tarpeen kattaa kaikkea osaamista tai koulutusta, esimerkiksi: toisen asteen koulutuksella hankittavia taitoja yleisiä käytännönläheisiä taitoja tutkintoja tutkintojen osia työnantajien henkilöstölleen tai työtekijäjärjestöjen jäsenilleen järjestämää pitkäkestoista alan erikoistavaa koulutusta, joiden sisältö ja laatu on voitu määritellä työnantajan toimesta yksittäisten ammattijärjestöjen jo olemassa olevia ja toimivaksi todettuja erityispätevyysjärjestelmiä koulutuksen tarjoajan kaupallisesta tarpeesta käsin luotuja koulutuksia
18 Näkemyksiä avoimesta korkeakouluopetuksesta Avoin korkeakouluopetus merkittävä tapa hankkia koulutusta omaehtoisesti: korkeakoulun normaaliin opintotarjontaan ja opetussuunnitelmaan perustuva opetus, mahdollisuus osallistua iltaisin ja viikonloppuisin. Matalan kynnyksen aloituspaikka tutkintokoulutusta suunnitteleville henkilöille, maahanmuuttajataustaisille tai ulkomaisille opiskelijoille ja työntekijöille jotka kaipaavat korkeakoulutasoisia opintoja. Yliopistolain pohjalta tehtävässä maksuasetuksessa säädetään avoimen yliopisto-opetuksen maksun taso nykyisellä tavalla, jotta maksut säilyvät opiskelijalle kohtuullisena. Avoimen korkeakouluopetuksen ja täydennyskoulutuksen rajaa tulee tarkentaa opetusministeriön asetuksella, niin että ensiksi mainittu keskittyy vain tutkintokoulutuksen osien tarjontaan, eikä luo omia opintokokonaisuuksia, jotka kilpailevat täydennyskoulutustuotteiden kanssa. Avoimen korkeakouluopetuksen opinnot tulee lukea vastuukorkeakoulussa täysimääräisesti hyväksi minkä lisäksi opiskelijalla tulee olla tieto siitä, miten opintojen hyväksiluku tehdään muissa korkeakouluissa jos opiskelija hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi.
19 Näkemyksiä avoimesta korkeakouluopetuksesta Avoin korkeakouluopetus tulee järjestää, myös yhteistyössä vapaan sivistystyön kanssa, niin ettei järjestämistapa synnytä opintojen tunnistamisen ja tunnustamisen kannalta ylimääräisiä ongelmia korkeakouluissa. Korkeakoulujen tulee tehdä mahdollisimman laajaa yhteistyötä tarjonnan kehittämiseksi, erityisesti ruotsinkielisen ja ammattikorkeakoulu- ja yliopistopaikkakuntien ulkopuolella tapahtuvan tarjonnan mahdollistamiseksi. Korkeakoulut edistävät avoimen korkeakouluopetuksen alueellista ja muuta saatavuutta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Näitä tavoitteita tuetaan rahoitusperusteella ja indikaattoriseurannalla. Vapaan sivistystyön oppilaitosten perimät maksut osallistumisesta avoimeen yliopisto-opetukseen ovat korkeampia kuin avoimen yliopiston perimät hinnat. Tämä voi muodostua alueellisen tasa-arvon kannalta ongelmaksi. Työryhmä pitää tärkeänä, että avoimen korkeakouluopetuksen kehittämisessä jatkossakin keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon ja korkeakoulutasoisen koulutuksen alueellisen saatavuuden parantaminen.
20 Avoimena yliopisto-opetuksena tarjotaan monitieteisiä työelämän osaamistarpeista käsin suunniteltuja omia kokonaisuuksia. Nämä sinänsä relevantit kokonaisuudet eivät kuulu avoimen tarjontaan, vaan tulee siirtää täydennyskoulutuksena annettaviksi. Avoimen yliopisto-opetuksen tulee olla tutkinnon osien koulutusta, korkeakoulujen normaalin opetussuunnitelmaan ja tarjontaan perustuvaa koulutusta. Huom: säätely kohdistuu siihen, mitä annetaan avoimena korkeakouluopetuksena ei siihen miten korkeakoulun sisällä koulutus organisoidaan ja toteutetaan. Uusi maksuasetus valmisteilla avoimesta yliopistosta perittävistä maksuista Mikäli yliopisto tarjoaa avoimena yliopisto-opetuksena opintoja, jota eivät kuulu sen koulutusvastuuseen tai pääaineisiin, olisi opiskelijan oikeusturvan kannalta tarpeen varmistaa ennalta niiden hyväksiluettavuus niissä yliopistoissa joissa on ko. aineen koulutusvastuu. Erityisen tärkeää tämä muodollisia kelpoisuuksia tuottavissa aineissa, esim. opettajanopinnot, oikeustiede. Ensisijainen keino tulee olla opintotarjonnan yhteissuunnittelu yliopistojen kesken ja keskittyminen omaan koulutustehtävän mukaiseen tarjontaan.
21 Avoin korkeakouluopetus ja Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Avoimen korkeakouluopetuksen ja korkeakoulutukseen valmentavan opetuksen tarjontaa kehittämällä voidaan madaltaa maahanmuuttajien ja vieraskielisten kynnystä osallistua korkeakouluopetukseen sekä antaa sisällöllisiä ja kielellisiä valmiuksia opiskeluun. Korkeakoulut kehittävät myös avoimeen korkeakouluopetukseen opintokokonaisuuksia, joilla madalletaan maahanmuuttajataustaisten ja ulkomaalaisten kynnystä hakeutua tutkintoopiskelijaksi korkeakouluun. Keinoja mm. - Tutkinnon päivittäminen uusilla osioilla; esim. kansainvälinen yritysviestintä. - Ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille suunnattu suomen kielen opetustarjonta - Vieraskielinen opetus - Opinto-ohjaus - Tehokas viestintä
22 Aikuiskoulutuksen toteutuminen yliopistoissa vuonna 2008 ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) tavoite Avoimen yliopisto-opetuksen ja täydennyskoulutuksen opiskelijamäärät jatkoivat laskuaan. Avoimen yliopisto-opetuksen netto-opiskelijamäärä KESU-tavoite Täydennyskoulutuksen opiskelijamäärä KESU tavoite Avoimen yliopisto-opetuksen laskua on tapahtunut etenkin kansalais- ja työväenopistojen sekä kansanopistojen kanssa toteutetussa opetuksessa. Yliopistojen tilinpäätösten mukaan syinä mm. verkko-opetuksen lisääntyminen, korkeat opiskelijamaksut, liian pienet ja siksi peruuntuneet opiskelijaryhmät, kuntien taloudellinen tilanne. Yliopistojen ilmoittamien tavoitteiden yhteenlaskettu opiskelijamäärä n
23 Avoimia kysymyksiä: Millaisessa vuorovaikutus prosessissa opetusministeriö ja yliopistot käyvät keskustelua tutkintojen osien tarjonnan (avoimen korkeakouluopetuksen ja erillisten opinto-oikeuksien) suuntaamisesta? Millaisella mallilla ja kumppanuuksilla korkeakoulut ja opetusministeriö tunnistavat haasteet - esimerkiksi uudet tasa-arvotavoitteen kannalta keskeiset kohderyhmät? Korkeakoulun sisällä pohdittavaa: yhteys perustutkintokoulutuksen johtamiseen, koulutuksen kehittämiseen, opiskelijavalintoihin, tietojärjestelmiin, laadunvarmistukseen: opetuksen muodostamaan strategiseen kokonaisuuteen? Millaisilla malleilla korkeakoulut toimivat toimivan työnjaon ja profiilin saamiseksi myös avoimeen opetukseen? yliopistojen allianssit, yhdistymiset, maakuntakorkeakoulut, konsortiot -
Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotAikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010
Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla
LisätiedotTyöelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa
Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät
LisätiedotKatsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun
ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotAikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM
Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM 3.6.2009 1 AKKU-työn lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotAvoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotUUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM
UUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM 8.10.2009 1 Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotUusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009
Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén
Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset
LisätiedotAvoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia
HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen
LisätiedotOpintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien tilastoinnin yhteismitallistaminen
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien tilastoinnin yhteismitallistaminen Muutosehdotus FTE-laskentaan ja 55-op-indikaattoriin Korkeakoulujen
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö
Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOpintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi OPI-ohjausryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotYliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén
Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén 29.9.2010 Yliopistouudistus Hallinto Johtaminen Rahoitusmalli Muu ohjaus Yliopistolaki - Aiempaa vahvemmin
LisätiedotTäydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi
Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä
LisätiedotLuonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012
Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotAvoimien yliopistoopintojen
www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotSuomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet
Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin
LisätiedotKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotValmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola
Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille
LisätiedotKUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari
KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA KUVATAIDEAKATEMIAN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotYLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA
YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA -verkostomainen koordinoitu yhteistyö Erikoislääkärikoulutuksen Lääkärifoorumi 2018 24.5.2018 Presentation Name / Firstname Lastname
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotPvm Ammattikorkeakoulut Yliopistot. Dnro 58/522/2009
Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pvm 16.3.2009 Dnro 58/522/2009 Viite: Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet 2008:38 Hallituksen esitys vuoden 2009 lisätalousarvioksi Asia: Hankerahoitus
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotOpintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotFuturex 24.10.2013 Helsinki
Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotOivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012
Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotLausuntopyyntö 20.11.2014. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu
Lausuntopyyntö OKM/75/010/2014 20.11.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävä enimmäismaksu Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotPsykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen
Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotHELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa
LisätiedotAIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010
AMMATTIKORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSEN AJANKOHTAISET ASIAT JA KEHITYSNÄKÖKULMAT AIPA-PÄIVÄT PÄIVÄT 2010, KAJAANI TIMO LUOPAJÄRVI 01.06.2010 SISÄLLÖT 1. Ammattikorkeakoulutuksen visio 2. Rakenteellinen
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotAikuiskoulutuksen haasteet
Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen
LisätiedotOpiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi
Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotYTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
SOSIAALIALAN KOULUTUKSEN INNOVAATIOT SOSIAALIHUOLLON TULEVAISUUS TIETOPOHJAN VAHVISTAMINEN YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotFuturex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 Opetusministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on
LisätiedotKOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta
KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi
Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki
LisätiedotAvoimen Foorumi Laatutyöryhmä
1 Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turku 4. 5.10.2007 Merija Poikela, LaY 2 Ryhmä Avoimen D: osallistuneita info Poikela Merija, LaY, ryhmän vetäjä Finska Jukka, HY, Hassi
Lisätiedot