Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM

Transkriptio

1 Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Johtaja Marita Savola OPM

2 AKKU-työn lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Kattaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen. Koskee myös oppisopimuskoulutusta sekä maahanmuuttajien aikkoulutusta Tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutostilanteissa. Nyt keskiössä: taantuman vaikutusten lieventäminen! Painopisteenä työelämässä tapahtuva oppiminen ja kysyntälähtöisyys Valmisteltu johtoryhmässä, jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt. 2

3 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva johtoryhmä puheenjohtaja valtiosihteeri Heljä Misukka varapuheenjohtaja kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö Varsinaiset jäsenet: johtaja Marita Savola, opetusministeriö neuvotteleva virkamies Varpu Weijola, työministeriö/tem neuvotteleva virkamies Heikki Palm, sosiaali- ja terveysministeriö koulutusjohtaja Markku Koponen, Elinkeinoelämän keskusliitto koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen, SAK koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen, STTK koulutuspoliittinen asiamies Simo Pöyhönen, Akava johtaja Martti Pallari, Suomen Yrittäjät ry henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen, KT pysyvä asiantuntija suunnittelujohtaja Petri Pohjonen, Opetushallitus sihteerit johtaja Mika Tammilehto ja neuvotteleva virkamies Ville Heinonen OPM sekä neuvotteleva virkamies Markku Virtanen TM/TEM Johtoryhmän tukena toimii keskeisiä toimijoita edustava yhteistyöryhmä 3

4 AKKU-valmistelu on edennyt aikatulussa Hallituksen iltakoulu => periaatelinjaukset ja aikataulu Ensimmäinen väliraportti kesäkuussa 2008 (OPM 2008:20) Pääehdotusten valmistelua varten kuusi jaostoa ja työryhmää Akku-linjaukset SATA-komitealle ja ALKU-uudistukseen lokakuu 2008 Akku-ehdotukset ns. taantumapakettiin => 2009 LTA Sivistyspoliittinen ministeriryhmä (pääehdotukset) Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä (etuudet) Pääehdotukset sisältävä toinen väliraportti (OPM 2009:11) Tavoitteena toimeenpano viimeistään : KEHYS, VTAE2010=> AKKU -johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka mm. etuusjaoston eräät tehtävät ehdotusten toimeenpanon seuranta ja koordinaatio AKKU-materiaali saatavilla osoitteessa: => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö 4

5 AKKU-johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä - kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi 5

6 AKKU-johtoryhmän ehdotusten pääviestit Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoitukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi 6

7 Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 (LTAE) ja laajenee kysynnän kehityksen mukaan Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta valtakunnalliset linjaukset. Erityispätevyydet otetaan käyttöön uutena täydennyskoulutuksen muotona Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet laajenevat: erillinen opintooikeus, avoin korkeakouluopetus (maksullinen) => vähentää epätarkoituksenmukaista aikuisten tutkinto-opiskelua (aloituspaikat nuorille!) Avointa korkeakouluopetusta suunnataan työikäisen aikuisväestön osaamistarpeisiin ja yhteistyötä vst-oppilaitosten kanssa hyödynnetään: alueellinen saavutettavuus, koulutuksellinen tasa-arvo Yliopistolakiehdotuksen 2 : "Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista". OPM varmistaa elinikäistä oppimista, täydennyskoulutusta, aikuiskoulutusta ja avointa korkeakoulutuopetusta koskevien tavoitteiden toteutumisen ja voimavarojen myönteisen kehityksen korkeakoulu-uudistuksen valmistelussa sekä uuden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän käyttöönotossa 7

8 AKKU-johtoryhmän ehdotusten kustannusvaikutukset valtion talousarviossa Taantumatoimenpiteet 2009 LTA: OPM 11 Meuroa, TEM 18,6 Meuroa Lisämääräratarpeet vuositasolla : Meuroa OPM: 2010/30, 2011/40, 2012/35 Meuroa TEM: 2010/82, 2011/57, 2012/ 38 Meuroa (kattaa myös muut kuin Akkuehdotukset) STM: 2010: 6,5, 2011: 6,5, 2012: 6,5 Meuroa - Ehdotukset aiheuttavat lisäkustannuksia myös kunnille (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus) sekä työnantajille (oppisopimuskoulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, palkkakustannukset, aikuisopiskelun tukia koskevat kustannukset) - STM:n kustannuksissa mukana vain aikuiskoulutustuki työvoimapoliittisen koulutuksen laajeneminen ja tukia koskevat uudistukset aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka eivät ole tässä arviossa mukana 8

9 Akku-korkeakoulutustyöryhmä Työryhmämuistio "Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet" (OPM 2008:38) l Työryhmän näkemyksiä: Lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tarjontaa on koulutusmarkkinoilla runsaasti ja siihen osallistuminen on laajaa Kysynnän kasvu kohdistuu työssä ja työn ohella tapahtuvaan ja informaaliin oppimiseen Tutkinnon jälkeisiin työelämän kannalta tarpeellisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää koulutusta ei ole korkeakoulutetuille riittävästi Työikäiset aikuiset osallistuvat korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, mikä ei aina ole tarkoituksen mukaisin tapa hankkia uutta osaamista 9

10 Ehdotuksien pääpiirteitä Tutkintokoulutuksen jälkeiseen osaamiseen luodaan erityispätevyydet (30-60 op, EQF taso 6) joiden mukainen osaaminen todennetaan näytöillä osaamisen hankkimistavasta riippumaton ja tukee työssä oppimista. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina työelämälähtöisyys Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) kehittäminen on tärkeää Avoimena korkeakouluopetuksena tarjotaan tutkintojen osia Tutkintojen osien saatavuutta parannetaan myös myymällä niitä täydennyskoulutuksena Korkeakoulut voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia opiskelu perustutkinto-opiskelijoiden ryhmässä 10

11 Näkemys osaamisen näyttämisestä Tutkinnot: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa ei ole tarpeen luoda erillistä näyttötutkintojärjestelmää, vaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa kehitetään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) AHOT kehittämisessä korkeakoulusektorien välinen yhteistyö tärkeää Rehtorien neuvostojen suositukset on julkaistu ja saatavilla mm. AHOT koskee myös tutkinnon osien suorittamista Tutkinnon jälkeen: Nykytilanteessa korkeakoulutasoista osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan vain osana korkeakoulututkintoja On tarpeen luoda ja määritellä korkeakoulututkintojen jälkeiset osaamiskokonaisuudet, joihin peilaten osaamista tunnustetaan. On tarpeen kehittää menetelmiä, joilla osaaminen tunnustetaan erityispätevyydet jotka osoitetaan osaamisen hankkimistavasta riippumattomilla näytöillä 11

12 Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu sopimuksiin Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) Voi perustua myös sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Osaamisen tunnustaminen perustuu reaaliaikaiseen työtehtävissä hankittavaan osaamiseen ja sen tunnustamiseen. Oppimisen ja tietopuolisten opintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan. Opetusministeriön rahoituksen lisäksi työhallinto voi maksaa oppisopimuskoulutuksesta työantajalle palkkatukea. 12

13 Määritelmiä erityispätevyydelle Erityispätevyydet tulee luoda työelämän lähtökohdista käsin ja niiden tulee suuntautua työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina. Erityispätevyydet voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Läheisestä terminologiasta huolimatta nämä erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, esimerkiksi opettajankelpoisuuksia. Muodollisista kelpoisuuksista säädellään eri hallinnon alojen lainsäädännössä, eikä erityispätevyyksien luomisella ole tarkoitus muuttaa tai lisätä kelpoisuusehtoja. Erityispätevyyksiä luodaan aloilla, joilla korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. Erityispätevyyksillä ei ole tarpeen kattaa kaikkea osaamista tai koulutusta, esimerkiksi: toisen asteen koulutuksella hankittavia taitoja yleisiä käytännönläheisiä taitoja tutkintoja ja tutkintojen osia työnantajien henkilöstölleen tai työtekijäjärjestöjen jäsenilleen järjestämää pitkäkestoista alan erikoistavaa koulutusta, joiden sisältö ja laatu on voitu määritellä työnantajan toimesta yksittäisten ammattijärjestöjen jo olemassa olevia ja toimivaksi todettuja erityispätevyysjärjestelmiä koulutuksen tarjoajan kaupallisesta tarpeesta käsin luotuja koulutuksia 13

14 Akku-korkeakoulutustyöryhmän näkemys muista kehittämistarpeista Erilliset opinto-oikeudet Erillisellä opinto-oikeudella tarkoitetaan yksilölle myönnettyä oikeutta suorittaa tutkinnon osia ns. normaalin perustutkinto-opiskelijoille suunnatun tarjonnan mukana. Käytäntö on ollut vaihtelevasti käytössä korkeakouluissa. Erillisten opinto-oikeuksien aiempaa parempi hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia yksilön osaamisen päivittämistarpeisiin. Erilliset opinto-oikeudet ovat paikallisesta avoimesta korkeakouluopetuksesta tai muusta täydennyskoulutustarjonnasta riippumaton koulutuksen tarjoamismuoto, jolla on mahdollista hankkia tutkintokoulutukseen sisältyvää osaamista rajatun kokonaisuuden verran. Erilliset opinto-oikeudet otetaan mukaan korkeakoulujen rahoitusmalliin 14

15 Akku-korkeakoulutustyöryhmän näkemys muista kehittämistarpeista Tutkinnon osat täydennyskoulutuksessa Täydennyskoulutus voi olla kokonaan räätälöity koulutusohjelma, räätälöidystä ja tutkinnon osista koostuvaa koulutusta tai vain tutkinnon osia. Korkeakoulututkinnon osia ei ole merkittävässä määrin myyty täydennyskoulutuksena tietyille ryhmille. Korkeakoulut ryhtyvät aktiivisesti kehittämään täydennyskoulutustarjontaa niin, että se sisältää nykyistä enemmän korkeakoulujen vahvuus- ja osaamisalueille keskittyvää ja työelämän tarpeisiin kohdennettua koulutusta. Täydennyskoulutus toteutetaan yhteistyössä eri hallinnonalojen ja työelämän toimijoiden kanssa. Täydennyskoulutusta käytetään myös täsmäkoulutuksena yhteiskunnan kannalta tärkeille kohderyhmille ja henkilöstölle kelpoisuuksia tuottavana koulutuksena. 15

16 Korkeakoulujen aikuiskoulutus - jatkotoimenpiteitä ja esityksiä LTAE "taantumapaketti". 1 milj. e korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen. Lisäksi mahd. ESR- rahoitusta kehittämiselle. Yliopistojen aikuiskoulutuksen osoitetut varat suunnataan myös oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämiseen. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmä ehdotti toimenpideohjelmassaan, että korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ohjataan jatkossa miljoonaa euroa vuosittain. Tavoitteena määritellä erityispätevyydet kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä. Korkeakoulut mahdollistavat monipuoliset tutkintojen osien suorittamismahdollisuudet niin, että aikuisväestö saa aikaisempaa parempia vaihtoehtoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiselle, ja tutkintoon johtavan koulutuksen läpäisy paranee vuoteen 2015 mennessä. AKKU-johtoryhmän linjaus: OPM varmistaa elinikäistä oppimista, täydennyskoulutusta, aikuiskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta koskevien tavoitteiden toteutumisen ja voimavarojen myönteisen kehityksen korkeakouluuudistuksen valmistelussa sekä uuden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän käyttöönotossa 16