UUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM

Transkriptio

1 UUDISTUVA KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUS -TYÖSEMINAARI. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet. OPM

2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen runsasta mutta jakautuminen epätasaista resurssit kasvussa Vuosittain lähes 1,7 milj. henkilöä ja yli 52 % työikäisestä väestöstä Osallistumisen kasvu tasaantunut suuntana työelämässä tapahtuva oppiminen ja informaalit oppimismuodot Taantuman vaikutukset? Vaikka yleinen osallistumisaste OECD-maiden kärkeä, tasa-arvo edelleen suuri haaste Eniten osallistuvat: korkeastikoulutetut, hyvässä työasemassa olevat, kaupungeissa asuvat, naiset Tavoitteena nostaa työikäisen aikuisväestön vuotuinen osallistumisaste 60 prosenttiin => 2012 sekä laajentaa osallistumispohjaa Aikuiskoulutuksen menot VTAE 2010 / opetusministeriön pääluokka yht. noin 870,5 milj. euroa ja yli 12 prosenttia pääluokan menoista. Noin 44 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2009 talousarviossa. Yli 40 % ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja oppisopimuskoulutukseen 2

3 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) lähtökohdat Hallitusohjelman mukaan toimeenpannaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Tavoitteena hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Kattaa ammatillisen ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen. Koskee myös oppisopimuskoulutusta sekä maahanmuuttajien aikuiskoulutusta Tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutos-tilanteissa. Nyt keskiössä: taantuman vaikutusten lieventäminen! Painopisteenä työelämässä tapahtuva oppiminen ja kysyntälähtöisyys Valmisteltu johtoryhmässä, jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt. 3

4 AKKU-johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien - joustava yhdistely Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi: vähänkoulutetut tai koulutus vanhentunut, maahanmuuttajat, yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö, yli 55-vuotiaat 4

5 AKKU-ehdotusten pääviestit Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvemmaksi työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta koulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoitukseen uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi Osa ehdotuksista jo toimeenpanossa 5

6 AKKU-johtoryhmän ehdotusten kustannusvaikutukset valtion talousarviossa Taantumatoimenpiteet 2009 LTA: OPM 11 milj., TEM 17 milj. Lisämääräratarpeet vuositasolla : milj OPM: 2010/30, 2011/40 ja 2012/35 milj. TEM: 2010/82, 2011/57 ja 2012/ 38 milj. (kattaa myös muut kuin Akku-ehdotukset) STM: 2010/6,5, 2011/6,5 ja 2012/6,5 milj. Ehdotukset aiheuttavat lisäkustannuksia myös kunnille (ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus) sekä työnantajille (oppisopimuskoulutus, työpaikalla tapahtuva oppiminen, palkkakustannukset, aikuisopiskelun tukia koskevat kustannukset) STM:n kustannuksissa mukana vain aikuiskoulutustuki työvoimapoliittisen koulutuksen laajeneminen ja tukia koskevat uudistukset aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka eivät ole tässä arviossa mukana 6

7 AKKU-ehdotusten rahoitus 2009 lisätalousarvioissa/opm /ensimmäinen LTA: taantuman vaikutusten lieventämiseen 11 milj. euroa: - ammatillista lisäkoulutusta 400 opiskelijatyövuotta vailla ammatillista koulutusta tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville, - AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta 1000 paikkaa vanhan opistotutkinnon suorittaneille, - ammatilliseen peruskoulutukseen 750 paikkaa nuorten koulutukseen pääsyn varmistamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi sekä paikkaa korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen käynnistämiseen /toinen LTAE 5 milj. euroa: paikkaa oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen ja paikkaa ammatilliseen peruskoulutukseen - vuoden 2009 lisätalousarviorahoituksesta 15 milj. euroa vuoden 2010 talousarvioesityksen "pohjiin" 7

8 AKKU-ehdotusten rahoitus 2010 VTAE/OPM - oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen 550 opiskelijatyövuotta/4,6 milj. lisäystä - oppisopimuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen 1250 paikkaa/3,8 milj. lisäystä - korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen 900 lisäpaikkaa/3 milj. lisäystä pääluokan sisäisenä siirtona - ammatilliseen peruskoulutukseen lisäystä paikkaa/5,5 milj. - maahanmuuttajataustaisen ja maahanmuuttajien koulutuksessa toimivan opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen rahoitus (1=> 2 milj. ) ja paikkamäärä (600=>1200) kaksinkertaistuvat - työttömien ja työssäolevien aikuisopiskelun etuusuudistus etenee kokonaisuutena: työttömien etuusuudistus käyttöön ja työssä olevien uudistettu aikuiskoulutustuki STM:n pääluokkaan sisällytetyllä 3,2 milj. lisärahoituksella lisäyksistä pohjiin 15 milj., 2010 talousarvioesityksen uudet lisäykset/siirrot OPM-pääluokassa 17,9 milj. ja STM 3,2 milj. 8

9 AKKU-ehdotusten rahoitus 2009 LTA:oissa sekä TAE 2010/TEM - Vuoden 2009/ensimmäinen LTA: 10 milj. euron lisäys työvoimakoulutukseen sekä 7 milj. euron lisäys muutosturvan toimintamallin mukaisiin toimiin - 2. LTAE: 8 milj. euron lisäys työvoimakoulutukseen, sekä 10 milj. muutosturvan toimintamallin mukaisiin toimiin. Myöntämisvaltuutta vuodelle 2010 ja sitä seuraaville vuosille lisättiin 12 M - Vuoden 2010 TAE: Työvoimakoulutuksen hankintaan 281,15 milj euroa, mikä on runsaat 80 milj. enemmän kuin vuoden 2009 TAE:ssa (201,3 milj euroa). Tämä tarkoittaa yli opiskelijaa lisää keskimäärin vuoden aikana. Painopisteenä erityisesti akateemiset ja nuoret. - Koulutukseen ohjauksen ja toimien kohdentamisen kannalta ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat avainasemassa. Nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluihin rekrytoidaan 50 lisähenkilöä toimintamenomäärärahoilla 40 työtöntä rekrytoidaan palkkatuettuun työhön pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien palveluun. Lisäksi muutosturvan toimeenpanoa tuetaan lisäämällä nk. muutosturva-agentteja 120 henkilöllä - Valmisteltu lakimuutos, jonka myötä työttömien omaehtoinen opiskelu tulee mahdolliseksi alkaen samoin etuuksin kuin työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Uudistuksen on arvioitu tuovan lisäkustannuksia valtiolle vuonna 2010 noin 8, 5 milj. ( STM:n pääluokassa). Lisäkustannus tulee kysynnän noususta ja ylläpitokorvauksista. 9

10 Akku-korkeakoulutustyöryhmä Työryhmämuistio "Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet" ( dex.html ) Työryhmän näkemyksiä: Lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen tarjontaa on koulutusmarkkinoilla runsaasti ja siihen osallistuminen on laajaa Kysynnän kasvu kohdistuu työssä ja työn ohella tapahtuvaan ja informaaliin oppimiseen Tutkinnon jälkeisiin työelämän kannalta tarpeellisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liittyvää koulutusta ei ole korkeakoulutetuille riittävästi Työikäiset aikuiset osallistuvat korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, mikä ei aina ole tarkoituksen mukaisin tapa hankkia uutta osaamista 10

11 Ehdotuksien pääpiirteitä Tutkintokoulutuksen jälkeiseen osaamiseen luodaan erityispätevyydet (30-60 op, EQF taso 6) joiden mukainen osaaminen todennetaan näytöillä osaamisen hankkimistavasta riippumaton ja tukee työssä oppimista. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina työelämälähtöisyys Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen (AHOT) kehittäminen on tärkeää Avoimena korkeakouluopetuksena tarjotaan tutkintojen osia Tutkintojen osien saatavuutta parannetaan myös myymällä niitä täydennyskoulutuksena Korkeakoulut voivat myöntää erillisiä opinto-oikeuksia opiskelu perustutkinto-opiskelijoiden ryhmässä 11

12 Näkemys osaamisen näyttämisestä Tutkinnot: Tutkintoon johtavassa koulutuksessa ei ole tarpeen luoda erillistä näyttötutkintojärjestelmää, vaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa kehitetään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista (AHOT) AHOT kehittämisessä korkeakoulusektorien välinen yhteistyö tärkeää Rehtorien neuvostojen suositukset on julkaistu ja saatavilla mm. AHOT koskee myös tutkinnon osien suorittamista Tutkinnon jälkeen: Nykytilanteessa korkeakoulutasoista osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan vain osana korkeakoulututkintoja On tarpeen luoda ja määritellä korkeakoulututkintojen jälkeiset osaamiskokonaisuudet, joihin peilaten osaamista tunnustetaan. On tarpeen kehittää menetelmiä, joilla osaaminen tunnustetaan erityispätevyydet jotka osoitetaan osaamisen hankkimistavasta riippumattomilla näytöillä 12

13 Määritelmiä erityispätevyydelle Erityispätevyydet tulee luoda työelämän lähtökohdista käsin ja niiden tulee suuntautua työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Erityispätevyydet laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina. Erityispätevyydet voivat olla monialaisia. Erityispätevyyksillä tulee olla pitkäkestoinen tarve työmarkkinoilla. Läheisestä terminologiasta huolimatta nämä erityispätevyydet eivät tuota muodollisia kelpoisuuksia, esimerkiksi opettajankelpoisuuksia. Muodollisista kelpoisuuksista säädellään eri hallinnon alojen lainsäädännössä, eikä erityispätevyyksien luomisella ole tarkoitus muuttaa tai lisätä kelpoisuusehtoja. Erityispätevyyksiä luodaan aloilla, joilla korkeakouluun kytkeytyvä arviointi, opetus ja ohjaus tuovat merkittävää lisäarvoa työelämässä vaadittavan ammatillisen erityisosaamisen kehittämisessä. 13

14 Erityispätevyyksillä ei ole tarpeen kattaa kaikkea osaamista tai koulutusta, esimerkiksi: toisen asteen koulutuksella hankittavia taitoja yleisiä käytännönläheisiä taitoja tutkintoja tutkintojen osia työnantajien henkilöstölleen tai työtekijäjärjestöjen jäsenilleen järjestämää pitkäkestoista alan erikoistavaa koulutusta, joiden sisältö ja laatu on voitu määritellä työnantajan toimesta yksittäisten ammattijärjestöjen jo olemassa olevia ja toimivaksi todettuja erityispätevyysjärjestelmiä koulutuksen tarjoajan kaupallisesta tarpeesta käsin luotuja koulutuksia 14

15 Erityispätevyyksiin tarvittavan osaamisen voi hankkia oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen lisäksi myös muilla koulutus- ja oppimistavoilla (esim. erikoistumisopinnot, muu täydennyskoulutus, henkilöstökoulutus, työvoimapoliittinen koulutus, itsenäinen opiskelu) Erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta ja tukevat työssä oppimista. Korkeakoulut vastaavat erityispätevyyksien kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset. Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Osaaminen on luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin mm. geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. Erityispätevyyksiä suunnataan vain perusteellisempaan osaamisen kehittämiseen, joka edellyttää laaja-alaista ja syvällistä oppimista ja kouluttautumista. Erityispätevyyksien laajuus on opintopistettä. Erityispätevyyden tuottama osaaminen tulee olla siten kuvattu, että se on vähintään Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) 6 osaamistasokuvauksen tasoista. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen työryhmän (OPM 2009:24) esitykset lausuntokierroksella => erityispätevyydet mukana lainsäädännössä, HE annettaneen eduskunnalle kevätistuntokaudella 15

16 Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus perustuu sopimuksiin Työnantajan ja työntekijän välinen suhde: edellyttää koulutustyöpaikkaa, josta sovitaan työnantajan ja työntekijän (opiskelijan) välillä tehdyllä määräaikaisella työsopimuksella (oppisopimus). Työnantajan ja virkasuhteisen työntekijän suhteesta voidaan sopia sopimuksella, joka on virkamiehen ja työnantajan välille tehty kirjallinen määräaikainen sopimus (virkamiehen oppisopimus) Voi perustua myös sopimussuhteeseen, joka yrittäjällä on omaan yritykseensä. Työntekijän työ- tai virkasuhde on kokopäivätoiminen. Työnantajan ja korkeakoulun välinen sopimus: sopimuksessa sovitaan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen keskeisistä järjestelyistä ja korvauksesta työnantajalle. Opetusministeriön rahoituksen lisäksi työhallinto voi maksaa oppisopimuskoulutuksesta työantajalle palkkatukea. 16

17 OPM:n hankerahoitus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen - hakukriteerejä Korkeakoulut toimivat oppisopimustyyppisen koulutuksen hallintoviranomaisena, koulutuksen järjestäjänä ja vastaavat koulutuksen laadusta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on vähintään puolet opiskelusta. Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja työelämän tehtäviin painottuen. Korkeakoulu vastaa siitä, että koulutustyöpaikalla on koulutuskokonaisuuden osaamistavoitteiden kannalta riittävästi tuotanto-, palvelu-, kehitys- tai tutkimustoimintaa, tarvittava infrastruktuuri sekä ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan pätevä henkilökunta, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi ja ohjaajaksi. Esimerkiksi pienten yritysten koulutusta järjestettäessä voidaan myös sopia, miten työpaikan oppimisympäristön mahdolliset puutteet korvataan erilaisilla koulutusjärjestelyillä. 17

18 Opetusministeriö hakee oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen kokonaisuuksia, jotka vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään koulutusta, jota voidaan hankkia erityispätevyyden suorittamiseksi. Tavoitteena on, että oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttöönoton yhteydessä syntyvää osaamista hyödynnetään myöhemmin erityispätevyyksien osaamistarpeen kartuttamisessa ja järjestelmän vakiinnuttamisessa. Opetusministeriön tavoitteena on, että koulutusmallista saadaan monipuolisesti kokemusta eri työelämän osa-alueilta. Opetusministeriö pyytää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työelämätarpeeseen vastaavia hakemuksia. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja siihen sisältyvän osaamisen näytön suorittaminen helpottaisi korkeakoulutettujen asemaa työmarkkinoilla, erityisesti muutostilanteissa. Koulutus soveltuu myös tukemaan uusien työntekijöiden rekrytoimista erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Tutkimus- ja kehitystyön kautta syntyvää osaamista siirretään koulutuksen kautta kehittämään korkeakoulutettujen toimenkuvia ja työelämää, mm. taloudellisen taantumaan vastaavaa elinkeinoelämää ja palveluja. 18

19 Syksyllä 2009 alkavat oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset: Kasvuyrityksen johtaminen, Kuntapalveluiden tuotekehittäminen, Talous- ja velkaneuvojan koulutus, Kansainvälisen liiketoiminnan arvoketjun kehittäjä (Value Chain Developer), Kansainvälinen yritysviestintä, Perioperatiivisen hoitotyön osaaja Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen Yhdyskunta- ja aluesuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Satamatoimintojen opinnot. Hakijoina 13 yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua, 116 esitettyä koulutusta. 19

20 Uusi haku oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen syksyllä Hakuaika päättyy Rahoitus 4 miljoonaa euroa yli 1200 laskennallista opiskelijapaikkaa. Rahoitus momentilta (Oppisopimuskoulutus) ja siihen sovelletaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa, joka vuoden 2009 talousarviossa euroa. Prosessia tuetaan myös ESR-rahoituksella ja vuonna 2009 ns. tuotekehitysrahalla Rahoitus mahdollistaa koulutusten toteuttamisen vuosien aikana, joten korkeakoulut voivat esittää opintopisteen laajuisia koulutuksia. Korkeakoulut voivat esittää sekä uusien koulutusten käynnistämistä että vuonna 2009 alkaneiden koulutusten jatkamista uusilla opiskelijaryhmillä samassa ja uudessa korkeakoulussa. 20