Ympäristöministeriö MINVA YM

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö MINVA YM HAKA Klobut Liisi Viite Asia Epävirallinen ympäristöministerikokous Virossa Tallinnassa Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Suomea edustaa ministeri Kimmo Tiilikainen. Kokouksessa keskustellaan ekoinnovaatioista ja ilmastonmuutoksesta. Ekoinnovaatiota tarkastellaan materiaalikierron ja tuotteiden kestävyyden, älykkäiden kaupunkiratkaisujen ja tehokkaiden rahoitusvaihtoehtojen näkökulmasta. Tässä kokonaisuudessa Suomi painottaa mm. Suomessa juuri käynnistetyn kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman painopistealueita, kuten vähähiilisiä ja resurssitehokkaita ratkaisuja, älypalveluja sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Toisena aiheena keskustellaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämisestä. Suomi pitää Pariisin ilmastosopimuksen nopeaa voimaantuloa osoituksena maailmanlaajuisesta sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen. Suomi kannattaa sopimuksen mukaisen vähähiilistrategian laatimista EU:lle vuoteen Käytännön ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen toimeenpanossa tulee nyt edetä määrätietoisesti. Suomi korostaa läpinäkyvyyden merkitystä ja painottaa, että Pariisin sopimuksen sääntökirja tulee saada valmiiksi vuonna Suomi painottaa, että Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on nyt tiivistettävä yhteistyötään ja EU:n on tärkeää vahvistaa ilmastojohtajuuttaan. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

2 Asialista: 2(11) 1. Ekoinnovaatiot kiertotalouden mahdollistajat s Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistäminen s. 6 10

3 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM HAKA Klobut Liisi (11) Asia Ekoinnovaatiot kiertotalouden mahdollistajat; keskustelu epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Tallinnassa keskustellaan ensimmäisenä kokouspäivänä ekoinnovaatioista, mikä on yksi avainelementti Viron puheenjohtajakauden samoin kuin kahden muun puheenjohtajuustrion jäsenvaltion, Bulgarian ja Itävallan, ohjelmassa siirtymisessä vähähiiliseen ja ilmastokestävään kiertotalouteen. Kokouksessa käydään keskustelua ekoinnovaatioista kolmesta näkökulmasta ja Suomi nostaa esiin seuraavia tulokulmia: Ekoinnovaatiot keinona edistää materiaalikiertoa ja tuotteiden kestävyyttä Materiaalikiertoa ja tuotteiden kestävyyttä edistävien innovaatioiden edistämiseksi tarvitaan systeemistä muutosta, jossa lähtökohtana on ekologinen tuotesuunnittelu sekä älykkäät palvelut ja ratkaisut, jotka tuovat lisäarvoa ja pitävät tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään. Tuotteisiin ja niiden prosessointiin liittyvät innovaatiot, jotka antavat tietoa tuotteista koko arvoketjussa, pidentävät tuotteiden elinikää ja helpottavat uusioraakaaineiden laajempaa käyttöönottoa sekä edistävät myös materiaalien kiertoa ja tuottavuutta. Digitaaliset alustat yhdessä esineiden internetin (IoT) kanssa mahdollistavat materiaalien käytön optimoinnin sekä arjen tarpeiden tyydyttämisen resurssiviisaammin. Integroitu ja osallistava kaupunkisuunnittelu edistämään kestäviä ja älykkäitä kaupunkeja Kaupunkikehityksen osalta Suomi painottaa erityisesti vähähiilisyyttä, resurssitehokkuutta, älypalveluja, eriarvoisuuden torjuntaa ja terveyttä, jotka ovat Suomessa juuri käynnistetyn kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman painopistealueita. Suomi korostaa valtion ja kaupunkien sekä toisaalta eri toimijoiden, kuten yritysten, asiantuntijoiden ja asukkaiden välistä yhteistyötä, mistä Suomessa on saavutettu hyvää kokemusta esimerkiksi HINKUkuntahankkeissa ja pääkaupunkiseudun

4 Pääasiallinen sisältö 4(11) smart & clean hankkeen ja sitä koskevan valtion ja kaupunkien välisen kasvusopimuksen muodossa. Kaupunkien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on maailmanlaajuisestikin merkittävä. Riittävien viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kaupunkiympäristössä on oleellista ihmisten terveyden kannalta. Digitalisaation edistyminen tarjoaa myös kaupunkisuunnittelussa huomattavat mahdollisuudet kaupunkiympäristöön liittyvän tiedon parempaan hyödyntämiseen ja osallistavan suunnittelun monipuoliseen kehittämiseen. Kestävään kasvuun vaikuttava rahoitus Vähähiilisemmän ja resurssiviisaamman yhteiskunnan toteuttamiseksi tarvitaan olemassa olevan rahoituksen suuntaamista vaikuttavammin ja kestävillä kriteereillä. Valtio ja kunnat ovat merkittäviä potentiaalisia ostajia kestävää kasvua edistäville ratkaisuille. Julkisten palvelujen tuottamiseen liittyvissä hankinnoissa ja investoinneissa (liikenne, jätehuolto, vesihuolto, rakentaminen ja maanrakennus) on paljon mahdollisuuksia edistää mm. biologisten aineiden, ravinteiden, maa ja mineraaliainesten, veden ja energian hyödyntämistä kiertotalouden ajatuksen mukaisesti. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia rahoitusmalleja. Esimerkiksi vaikuttavuusinvestointeja voidaan käyttää edistämään kestävää kasvua. Vaikuttavuusinvestoinnit ovat keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikuttavuusinvestoinnit lisäävät yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä myös ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Viron puheenjohtajakauden epävirallisen ympäristöministerikokouksen ensimmäisen kokouspäivän keskustelun teemana on ekoinnovaatiot. Kokouksessa kuullaan kolmen ulkopuolisen tahon alustukset aiheesta. Nämä puhujat ovat OECD:n ympäristöjohtaja Simon Upton, Euroopan ympäristöviraston (EEA) pääjohtaja Hans Bruyninckx ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula. Tämän jälkeen keskustelua käydään kolmessa eri ryhmässä, joissa asiaa lähestytään eri näkökulmista. Nämä ovat 1) Ekoinnovaatiot keinona edistää materiaalikiertoa ja tuotteiden kestävyyttä Tässä ryhmässä keskustellaan siitä, kuinka tuotteiden läpinäkyvyyttä voitaisiin edistää arvoketjussa ja kuinka se edistäisi materiaalien kiertoa sekä tiedostavampaa kulutusta. 2) Integroitu ja osallistava kaupunkisuunnittelu edistämään kestäviä ja älykkäitä kaupunkeja. Tämä ryhmä keskustelee siitä, kuinka ratkaisukeskeinen yhteistyö ja laajaalainen lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun voisi edistää entistä ympäristöystävällisempien ja kestävämpien ratkaisujen löytymistä elämänlaadun parantamiseksi kaupungeissa. 3) Tehokasta rahoitusta kestävälle kehitykselle

5 5(11) Tämä ryhmä keskustelee siitä, kuinka ekoinnovatiivisia ratkaisuja ja businessmalleja voitaisiin tukea aiempaa paremmin erityisesti kunnianhimoisten kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG:t) saavuttamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan taustaasiakirjat eivät vielä olleet käytettävissä tätä muistiota laadittaessa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, p , (laatija) Neuvotteleva virkamies Taina Nikula, p , Neuvotteleva virkamies Olli Maijala, p , Liitteet Viite

6 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Honkatukia Outi(YM) (11) Asia Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistäminen; keskustelu epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallinen ympäristöministerikokous keskustelee Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistämisestä Ympäristöneuvosto keskusteli Yhdysvaltojen ilmoituksesta vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta ja sen vaikutuksesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin Ulkoasiainneuvosto antoi päätelmät, joissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen Pariisin ilmastosopimukseen ja pahoitellaan Yhdysvaltojen päätöstä vetäytyä sopimuksesta. Samanlainen viesti annettiin kesäkuun Eurooppaneuvoston päätelmissä. Lokakuun ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti seuraaviin YK:n ilmastoneuvotteluihin, jotka pidetään marraskuussa Fidžin johdolla Bonnissa. Suomen kanta Suomi pitää Pariisin ilmastosopimusta erittäin merkittävänä saavutuksena ja pitää sen nopeaa voimaantuloa osoituksena maailmanlaajuisesta sitoutumisesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää maailmanlaajuisia toimia. Suomi kannattaa Pariisin sopimuksen mukaisen vähähiilistrategian laatimista EU:lle vuoteen Käytännön ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen toimeenpanossa tulee nyt edetä määrätietoisesti. Suomi korostaa läpinäkyvyyden merkitystä ja painottaa, että Pariisin sopimuksen sääntökirja tulee saada valmiiksi vuonna Lisäksi on tärkeää, että Pariisin sopimukseen liittyvät tilannekatsaukset/väliarvioinnit (global stocktake process) suunnitellaan siten, että ne palvelevat päästövähennystavoitteiden kiristämistä ja sopimuksen muita tavoitteita. Suomi painottaa, että Pariisin sopimukseen sitoutuneiden maiden on nyt tiivistettävä yhteistyötään ja EU:n on tärkeää vahvistaa ilmastojohtajuuttaan. Suomi pitää hyvänä, että EU on vahvasti sitoutunut Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja erilaisten kumppanuuksien vahvistamiseen. Suomi pitää tärkeänä, että EU tiivistää ilmastoyhteistyötään keskeisten toimijoiden kuten Kiinan, Japanin ja Intian kanssa. Suomi korostaa päästöjen vähentämisen olevan sekä välttämättömyys että liiketoimintamahdollisuus. Globaalit päästövähennystoimet ja hiilen hinnoittelu lisäävät kysyntää

7 7(11) mm. uusiutuvan energian ratkaisuille. Tämä mahdollistaa myös sen, että ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten maiden vientiyritysten kilpailukyky kohenee. Suomi korostaa, että ilmastonmuutosta ei torjuta ainoastaan poliittisilla päätöksillä vaan on tärkeää myös edetä käytännön ilmastotoimissa. Suomi pitää hyvänä, että kaikkialla maailmassa myös Yhdysvalloissa monet osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja korostavat ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääriilmiöiden ja terveyshaittojen merkitystä. Suomi on hyvin pettynyt Yhdysvaltojen päätökseen vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Yhdysvaltojen vetäytymisilmoitus ei romuta Pariisin sopimusta, mutta heikentää sen vaikuttavuutta. Se voi myös lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta. Suomi pitää valitettavana Yhdysvaltojen päätöstä vähentää kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitusta. Suomi toteaa, että EU voi tarkastella mahdollisuuksia kasvattaa ilmastorahoitusta, kun otetaan huomioon myös yksityinen sektori ja rahoituskanavat laajemmin, mutta se ei voi täyttää USA:n jättämää rahoitusvajetta. Suomi pitää tärkeänä erityisesti hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n rahoituksen turvaamista. Pääasiallinen sisältö Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on yksi epävirallisen ympäristöministerikokouksen pääaiheita. Pariisin sopimus on merkittävä saavutus, johon EU kumppaneineen on vahvasti sitoutunut. Monenkeskisyyttä ylläpitää ja vahvistaa samanmielisten maiden yhteisö, joka antaa arvoa myös eivaltiollisten toimijoiden aktiiviselle panokselle. Epävirallisen ministerikokouksen on tarkoitus keskustella Pariisin sopimuksen pitkän tähtäimen tavoitteisiin liittyvistä odotuksista, mahdollisuuksista ja haasteista sekä eivaltiollisten toimijoiden panoksesta. Kutsutut puhujat ovat Laurence Tubiana (CEO of the European Climate Foundation), Charles O. Holliday (Chairman of the Royal Dutch Shell) ja suurlähettiläs Seyni Nafo (Afrikan ilmastoneuvottelijaryhmän puheenjohtaja). Tubianan aiheena on valtiollisten ja eivaltiollisten toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen, Hollidayn aiheena yksityisen sektorin rooli ja merkitys Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa, ja Nafon aiheena Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden välinen yhteys. Ministereiden on myös tarkoitus käydä kansainvälisiin sitoumuksiin ja johtajuuteen liittyvä strategiakeskustelu maailmanlaajuisista ja kansallisista ilmastotoimista, jotka edesauttaisivat EU:n kilpailukykyä. Pariisin ilmastosopimus on ensimmäinen kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka piirissä on valtaosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sopimuksen tavoitteena on pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2 C esiteolliseen aikaan verrattuna; pyrkien kohti 1,5 C sekä mm. suunnata rahavirrat kohti vähähiilistä kehitystä. Sopimus sisältää velvoitteita kaikille osapuolille ja se tuli voimaan alle vuodessa. Sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Globaali sitoutuminen sopimukseen on vahvaa; sopimuksen on nyt ratifioinut 149 osapuolta. Kokonaan sopimuksen ulkopuolella ovat vain Nicaragua ja Syyria. Toisin kuin YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirja, Pariisin sopimus perustuu maiden itse määrittelemiin hillintälupauksiin. Pariisin sopimuksessa myös kaikki maat, eivät ainoastaan kehittyneet maat, antavat päästöjen vähentämistä ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia lupauksia. Toistaiseksi Pariisin sopimukselle annetut

8 8(11) hillintälupaukset (Nationally Determined Contributions, NDC) eivät kuitenkaan riitä kääntämään kehitystä kahden asteen polulle vaan nykyiset lupaukset johtavat noin kolmen asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Lisäksi osa kehittyvien maiden lupauksista on ehdollisia kansainväliselle (rahoitus)tuelle. Tätä taustaa vasten korostuu sekä päästövähennystavoitteiden kiristämiseen tähtäävän ambitiomekanismin että Pariisin sopimuksen alaisen läpinäkyvyyskehikon merkitys. Maailmanlaajuinen toimintaohjelma (Global Climate Action Agenda, GCAA) vauhdittaa valtioiden, kuntien, yritysten, sijoittajien ja kansalaisten käytännön ilmastotoimia ja ilmastoyhteistyötä. GCAA mobilisoi globaalia ilmastotoimintaa kolmella tavalla: se 1) vahvistaa tukea olemassa oleville aloitteille ja innostaa mukaan uusia aloitteita; 2) tukee ja kiihdyttää maiden kansallisten ilmastotoimien toimeenpanoa yhdistämällä aloitteet ja toimijat; ja 3) luo läpinäkyvyyttä, tulosperustaisuutta ja uskottavuutta toimeenpanolle. GCAA:ssa ei neuvotella vaan edistetään ja toteutetaan ilmastotoimia käytännössä. Omalta osaltaan GCAA siis täydentää, parantaa ja kirittää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. YK:n ilmastokokouksissa GCAA näkyy mm. ministeritapahtumaan huipentuvina toimintapäivinä (Action Days). GCAA:n rooli jatkanee vahvistumista myös tulevaisuudessa (mm. geopoliittisen tilanteen valossa ja eivaltiollisten toimijoiden aktivoituessa entisestään). GCAA:n alla on tällä hetkellä suuri joukko aloitteita kaupungeilta, sijoittajilta ja yrityksiltä. Pariisin sopimus on kansainvälisesti voimassa, joten USA:n irtisanoutuminen sopimuksesta ei lakkauta sopimuksen kansainvälistä voimassaoloa tai voimassaoloa muiden sopimuspuolten osalta, eikä kaada itse sopimusta. USA:n irtautumisilmoitus voi kuitenkin lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta sekä hidastaa vähähiiliinvestointeja ja päästövähennysten toteutumista etenkin Yhdysvalloissa. Muille Pariisin sopimukseen nihkeästi suhtautuville maille se voi tarjota tilaisuuden livetä sopimuksen velvoitteita. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että EU etenisi 2030 ilmastopakettia koskevissa neuvotteluissa mahdollisimman nopeasti ja saataisiin aikaan sopu, jonka avulla EU voi panna ripeästi toimeen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun USA:n irtautumisilmoituksen myötä paineet EU:ta kohtaan ovat kasvaneet. Presidentti Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän Pariisin sopimuksesta ja lakkauttavansa sopimuksen toimeenpanon välittömästi. Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitä presidentti Trump tarkoitti ilmoituksellaan ja aikeellaan "neuvotella Pariisin sopimus uusiksi". Pariisin sopimuksesta eroamisen sijaan se saattaa tarkoittaa Yhdysvaltojen antaman päästövähennystavoitteen höllentämistä, mikä lienee tosiasiallisesti mahdollista, vaikkakin Pariisin sopimuksen hengen ja kirjaimen vastaista. Presidentti Trump on sanoutunut irti myös USA:n ilmastorahoitusvelvoitteista. Yhdysvallat on yksi suurimmista ilmastorahoituksen antajista, joten se jättää jälkeensä suuren rahoitusvajeen. EU on viestittänyt olevansa sitoutunut antamiinsa lupauksiin myös jatkossa. EU on myös valmis tarkastelemaan mahdollisuuksiaan nostaa kokonaisilmastorahoitustaan, kun otetaan huomioon myös yksityinen sektori ja rahoituskanavat laajemmin, mutta se ei voi kattaa USA:n jättämää rahoitusvajetta. EU voi lisäksi auttaa turvaamaan hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n rahoituksen. Presidentti Trumpin ilmoituksen vaikutukset voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä. Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa. Ilmastoneuvotteluissa Yhdysvallat voi jatkossa vaikeuttaa päätöksentekoa ja hajottaa kansainvälistä yhtenäisyyttä. Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää myös EU:n

9 9(11) yhtenäistä ilmasto ja energiapolitiikkaa. Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja. Kansallisia vaikutuksia Yhdysvalloissa on vielä vaikea arvioida. Kansallisen sääntelyn purkaminen sekä energiatutkimuksen ja kehitysrahoituksen leikkaukset voivat hidastaa päästöjen vähentämistä, mutta eivät välttämättä vaikuta dramaattisesti, mikäli osavaltiot ja kaupungit jatkavat ilmastotoimiaan ilmoitustensa mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ilmastoneuvotteluryhmä (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallinen menettely EUministerivaliokunta (kirjallinen menettely) Suuri valiokunta (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Pariisin sopimuksella suoraan ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan sen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ja pääosin EU:n ilmastopolitiikan seurauksena. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siitä seuraavat taloudelliset kustannukset pienenevät. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen alentaa myös terveydelle haitallisia päästöjä. EU:n komission vaikutusarvion mukaan haitallisten päästöjen vähenemiseen liittyvät terveyshyödyt voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. EU päättää oman päästövähennystavoitteensa toimeenpanosta normaalissa päätöksentekoprosessissa

10 10(11) Eurooppaneuvoston lokakuussa 2014 päättämien EU:n 2030 ilmasto ja energiapolitiikan puitteiden pohjalta. Arviot taloudellisista vaikutuksista Suomelle tehdään osana EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä, ja eduskuntaa informoidaan niistä myöhemmin. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehittyvien maiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen (1/CP.21) mukaan teollisuusmaiden yhteinen USD 100 miljardin vuosittainen mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, mihin mennessä sovitaan suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan taustaasiakirjat keskustelua varten eivät olleet käytettävissä muistiota laadittaessa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, , EUTORItunnus Liitteet Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmastonmuutos, kansainväliset sopimukset, kiertotalous, ympäristö, ympäristöneuvosto, kaupunkikehitys UM, YM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TULLI, VM, VNK