Ympäristöministeriö MINVA YM

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö MINVA YM HAKA Mattila Mervi(YM) Viite Asia Epävirallinen ympäristöministerikokous Sofiassa Suomea kokouksessa edustaa kansliapäällikkö Hannele Pokka. Kokouksessa keskustellaan kolmesta aiheesta: paremmasta ilmanlaadusta, ympäristölainsäädännön paremmasta täytäntöönpanosta sekä kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista. Suomi pitää ilmanlaatua tärkeänä. Ilmansuojelu ymmärretään kuitenkin liian usein ilmastonmuutoksen torjunnaksi. Suomessa ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, eikä EU:n ilmanlaadun rajaarvot meillä ylity meillä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Siitä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat Suomessakin ennenaikaisia kuolemia, joita voi ja kannattaa ehkäistä. Ympäristölainsäädännön paremmassa täytäntöönpanossa Suomi korostaa eri sektoreiden välisen yhteistyön merkitystä. Lisäksi on tärkeää, että ympäristöasiat integroidaan eri rahoitusvälineisiin ja varmistetaan johdonmukaisuus rahoitusohjelmien välillä. Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin ilmastosopimuksen sääntöpaketista sovitaan Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa Suomi kannattaa Pariisin sopimuksen mukaisen 2050vähähiilistrategian laatimista EU:lle ennen vuotta Suomi katsoo, että globaalien toimien riittävyyttä tarkastelevalla Talanoavuoropuhelulla on tänä vuonna keskeinen rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

2 Asialista: 2(17) Sessio I: Ilmanlaadulla parempaa elämänlaatua s. 3 Sessio II Ympäristölainsäädännön parempi täytäntöönpano s. 8 Sessio III: Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja Talanoavuoropuhelun jatkoaskeleet s. 11

3 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Lahtinen Tarja (17) Asia Parempaa ilmanlaatua ratkaisuja parempaan elämänlaatuun; keskustelu epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Sofiassa keskustellaan puheenjohtajamaa Bulgarian taustaasiakirjan ja siinä esitettyjen kysymysten pohjalta ilmanlaadusta ja keinoista sen parantamiseksi. Suomi yhtyy puheenjohtajamaan esittämään analyysiin ja toteaa seuraavaa: Suomi on pitänyt ilmanlaatua tärkeänä asiana ja toiminut sen parantamisen edistämiseksi. Ilmansuojelu ymmärretään kuitenkin liian usein ilmastonmuutoksen torjunnaksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, vaikka kyseessä on suuri joukko ihmisten terveyteen ja ympäristöön haitallisesti vaikuttavista hiukkasmaisista ja kaasumaisista saasteista. Tiedon taso on heikko kansalaisten, tiedotusvälineiden ja jopa päätöksentekijöiden keskuudessa. Suomi korostaa eri sektoreiden välisen yhteistyön merkitystä ilmansuojelussa. Ilmanlaatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä eikä meillä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta esiinny EU:n ilmanlaadun rajaarvojen ylityksiä. Tästä huolimatta ilmansaasteet aiheuttavat Suomessakin noin 1600 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Ennenaikaisia kuolemantapauksia ja muita ilmansaasteiden aiheuttamia haittoja voi ja kannattaa ehkäistä, vaikka ilmanlaatustandardien toimenpiderajat eivät ylittyisi. Toimenpiteitä suunniteltaessa on oltava selvillä päästölähteistä ja kohdennettava toimet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kustannusten ja hyötyjen arvioiminen ja avoin esille tuominen on tärkeätä etenkin silloin, kun joudutaan tekemään

4 vaikeita päätöksiä tai toteuttamaan sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kansalaisten arkeen. 4(17) Pääasiallinen sisältö Hiilen ja ruskohiilen käyttö kotitalouksien lämmityksessä on todettu ongelmalliseksi ja useissa EU:n jäsenmaissa niistä pyritään eroon. Suomessa puolestaan kotitalouksissa lämmitykseen käytettävä polttopuun poltto aiheuttaa noin 40 % Suomen pienhiukkaspäästöistä. Koska pienhiukkasten päästöt ovat vähentyneet Suomessa useilla sektoreilla, on puun pienpoltto nykyisin Suomessa merkittävin yksittäinen pienhiukkasten päästölähde. Puun pienpoltto näkyy myös ilmanlaatumittauksissa erityisesti pientalovaltaisilla asuinalueilla pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa etenkin talvella. Pienhiukkasten lisäksi puun pienpolton osuus on 70 % mustahiilen päästöistä ja yli 80 % myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAHyhdisteiden päästöistä. Puun pienpolton päästöjä pyritään vähentämään kehittämällä muun muassa takkojen ja kiukaiden laitetekniikkaa. Tulisijojen päästöjä tutkitaan Suomessa aktiivisesti. Lisäksi puunpolton tavoilla ja polttoaineen laadulla on suuri merkitys päästöjen synnyssä. Tästä syystä informaatioohjaus on tärkeä osa päästöjen vähentämistä. Siirryttäessä tekniikasta tai polttoaineesta toiseen ei aina ole mahdollista saavuttaa pelkkiä winwin tilanteita. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja työpaikkojen lisääntyessä voikin olla tarpeen huolehtia myös väistyvien toimijoiden ja yritysten selviämisestä siirtymävaiheen ajan. Ilmansuojelun tulisi näkyä paremmin EU:n rahoitusohjelmissa. On tärkeää, että ympäristöasiat integroidaan eri rahoitusohjelmiin ja niissä on erilaisia rakenteita, joilla integrointi varmistetaan. Lisäksi on tarvetta varmistaa johdonmukaisuus rahoitusohjelmien välillä. Integroitua lähestymistapaa rahoitusohjelmien välillä voidaan tehdä esimerkiksi eri rahastoja koskevan kumppanuussopimuksen avulla. Ilmansaasteet ovat suurin ympäristöriski ihmisten terveydelle (WHO). Maailmanlaajuisesti ilmansaasteet aiheuttavat jopa 8 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain ja yksinomaan EU:ssa luku on yli Taloudelliset kustannukset ovat EU:ssa 20 M vuodessa, josta suoria terveydenhoidon kustannuksia on noin 4 M. Ilmanlaadun parantumisesta huolimatta EU:n sitovat ilmanlaatustandardit erityisesti hiukkasille ja typpidioksidille ylittyvät edelleen laajoilla alueilla eikä maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksia ole kyetty saavuttamaan. Komissio on käynnistänyt ilmanlaatudirektiivien tarkistusmenettelyn. Ensimmäisessä vaiheessa (Fitness Check) tarkastellaan voimassa olevan lainsäädännön toimivuutta. Raportti valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. EU:n ilmansuojelupolitiikka rakentuu kolmen pilarin varaan: Ulkoilman laatua säätelevät ilmanlaatudirektiivit Kansallisista päästökatoista annettu direktiivi

5 Päästölähdekohtainen sääntely (teollisuus, energiantuotanto, liikenne, maatalous ym.) 5(17) Päästövähennyksiä koskevan lainsäädännön lisäksi EU rahoittaa merkittävillä summilla hankkeita ilmansaasteiden vähentämiseksi. Päästövähennystoimien hyväksyttävyyden kannalta on oleellista selvittää toimien vaikutukset ympäristöön ja terveyteen sekä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten toimintaan. Kustannusten ja hyötyjen arvioiminen rahassa on usein haasteellista. Kustannukset kohdistuvat yleensä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä tiettyihin yrityksiin ja toimijoihin terveyshyötyjen rahallinen arviointi on puolestaan vaikeata ja hyödyt konkretisoituvat pitemmällä ajanjaksolla ja kohdistuvat laajaan joukkoon ihmisiä. Ennenaikaisten kuolemien välttämisen ohella olisi tärkeätä korostaa ilmansaasteiden vähentämisen muita hyötyjä (sairaalaan ottojen vähentyminen, sairaspoissaolojen vähentyminen, oireiden helpottuminen, työkyvyn parantuminen), jotka vähentävät terveydenhoitojärjestelmän kuormittumista, vaikka vaikutuksia ei olisi mahdollista arvioida kvantitatiivisesti. Ekoinnovaatiot avainasemassa Ilmansuojelu tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia eri aloilla ml. energiantuotanto ja jakelu, lämmitys ja jäähdyttäminen, henkilöja tavaraliikenne sekä maatalous. Tehokkaita teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseen on jo olemassa, mutta niiden saatavuuteen ja laajamittaiseen käyttöönottoon tarvitaan panostusta investointien varmistamiseksi. Ekoinnovaatiot tarjoavat puhtaampia teknologioita, luovat uusia liiketoimintamalleja ja työpaikkoja, tehostavat politiikkatoimien kustannustehokkuutta, nostavat tiedon tasoa ja tuovat merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä. EUtason sääntelyllä ja rahoitusohjelmilla on keskeinen merkitys uusien tekniikoiden laajamittaisessa hyödyntämisessä. Myös julkiset hankinnat ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä. Kehittyneet mittausmenetelmät ja laitteet voivat tukea lainsäädännön toimeenpanoa tuottamalla tieteeseen perustuvaa aikaan ja paikkaan sidottua tietoa ilmanlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Keskustelut, joita käydään EU:n monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä tarjoavat mahdollisuuden pohtia miten rahoitusta voitaisiin käyttää tehokkaammin puhtaamman ilman edistämiseksi. Sektoreiden välinen koherenssi ja parempi toimeenpano Ilmansuojelu vaatii nopeita toimia, mutta ongelma on monitahoinen: mikä on kansallisten ja paikallisten viranomaisten rooli ja vastuu, kuinka päästöjä aiheuttavat energia, liikenne, ja maataloussektorit saadaan mukaan koordinoidusti? Sektoreiden ja vastuuministeriöiden välinen yhteistyö on välttämätöntä ympäristöä koskevien asioiden ratkaisussa. Yhteistyötä on tehtävä yli maantieteellisten rajojen ja

6 poliittisten siilojen sekä eri intressitahojen ja sektoreiden kesken. Erityisesti on tarvetta lainsäädännön johdonmukaisuuteen sekä parempaan koordinointiin ympäristökysymyksiä käsittelevien eri sektoreita edustavien ministeriöiden välillä. Sosiaalinen ulottuvuus Ilmanlaatua koskevassa päätöksenteossa on otettava huomioon yhtä lailla sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät seikat. Toimenpiteiden ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten välille on löydettävä tasapaino. Tutkimusten mukaan yli 80 % maailman kaupunkiväestöstä altistuu pitoisuuksille, jotka ylittävät WHO:n suositukset. Osuus on lähes 100 % matala ja keskituloisiin kuuluvissa maissa. Bulgarian tavoitteena on vähentää kotitalouksien lämmityksen aiheuttamia päästöjä (erityisesti pienhiukkaspäästöt) asettamalla uusia standardeja kiinteille polttoaineille ja niitä käyttäville tulisijoille. Haasteena on torjua samanaikaisesti energiaköyhyyttä. Tarvitaan ajattelutavan muutosta ja muutoksia elämäntapoihin. Kansalaiset on osallistettava nykyistä laajemmin ja saatava tiedostamaan ilmansuojelun tärkeys. Tarvitaan helposti omaksuttavissa olevaa tietoa ilmansaasteista ja niiden aiheuttajista sekä tukea ja insentiivejä käyttäytymistapamuutosten kuten liikkumistavat aikaansaamiseksi. Sääntelyssä tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Puheenjohtajamaan taustaasiakirjan mukaan ministereiden on tarkoitus keskustella seuraavien kysymysten pohjalta: 6(17) 1. Voidaanko hallinnon rakenteita tehostaa puhtaan ilman kannalta relevanttien politiikkatoimien toimeenpanemiseksi? Mitä helposti toimia on olemassa merkittävien päästövähennysten aikaansaamiseksi nopealla aikataululla ja siten että niillä on kansalaisten ja toimijoiden tuki? 2. Miten sosioekonomiset tekijät vaikuttavat ilmanlaatuun ja miten asiaan voidaan vaikuttaa? Mikä on ilmanlaadun parantamisessa keskeinen elementti (rahoitus, kansalliset kohdennetut politiikkatoimet, lainsäädännön sektorirajat ylittävän sääntelyn edistäminen jne.)? Esimerkkejä toimivista ratkaisuista, ilmansuojelun menestystarinoista? 3. Miten EU:n rahoitusmekanismeja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin olemassa olevien puhtaiden ratkaisuiden käytön edistämiseksi sellaisessa mittakaavassa, että se vähentää tehokkaasti ilmansaasteita? Mitä voitaisiin tehdä paremmin puhtaiden ratkaisujen edistämiseksi? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä.

7 7(17) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely (EU23) Ympäristöjaoston kirjallinen menettely (virkamieskokoonpano) EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaan taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen, ympäristöministeriö, , Liitteet Viite

8 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Lahtela Juha(YM) (17) Asia Ympäristönlainsäädännön parempi täytäntöönpano, keskustelu epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Sofiassa keskustellaan mahdollisuuksista ja keinoista parantaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Suomen kanta Suomi katsoo, että ympäristön tila jäsenvaltioissa on erilainen ja hallinto on järjestetty vaihtelevalla tavalla, eikä jäsenvaltioiden valmius ympäristöasioiden hoitoon ole samanlainen. Komission tulee edelleen kannustaa jäsenvaltioita olemassa olevien ympäristön tilaa ja sen arviointia parantavien rahoitusmahdollisuuksien ja menetelmien, kuten TAIEX Peer to Peer, käyttöön ja tukea jäsenvaltioita niiden käytössä. Riippumatta valitusta työkalusta tulee materiaalin, arviointien ja raporttien olla julkisia. Suomi toteaa, että yli politiikkasektoreiden tehtävä yhteistyö johtaa ympäristönsuojelussa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Suomi pitää tärkeänä, että ympäristöasiat integroidaan eri rahoitusohjelmiin ja niissä on erilaisia rakenteita, joilla integrointi varmistetaan. Lisäksi on tarvetta varmistaa johdonmukaisuus rahoitusohjelmien välillä. Integroitua lähestymistapaa rahoitusohjelmien välillä voidaan tehdä esimerkiksi eri rahastoja koskevan kumppanuussopimuksen avulla. Ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristön tilaa koskevista tiedoista Suomi toteaa, että tietoja ei kerätä vielä kyllin tarkasti. Uusia tekniikoita hyödyntämällä voidaan päästä kustannustehokkaalla tavalla parempaan tiedonhankintaan.

9 9(17) Suomi korostaa, että teknologian ja menetelmien kehittyessä toiminnanharjoittajat on velvoitettava omavalvontaa tehdessään ottamaan käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjensä ja ympäristövaikutustensa arvioinnissa. Kansalaisten tiedonsaanti ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa turvaaminen on taattava myös uusia tekniikoita ja menetelmiä käyttöön otettaessa. Suomi pitää tervetulleena komission tiedonannossa EU:n toimista ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi (COM(2018) 10) esitettyä kansallisten hallintomallien ja toimintatapojen arviointia. Suomi korostaa systemaattista ja tasapuolista lähestymistapaa, kun jäsenvaltioiden hallintoa ja toimintatapoja arvioidaan. Tällä varmistetaan tulosten vertailukelpoisuus ja luotettavat lähtökohdat kehittämiselle. Pääasiallinen sisältö Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Sofiassa keskustellaan mahdollisuuksista ja keinoista parantaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa osana parempaa sääntelyä. Keskustelu on tarkoitus käydä puheenjohtajan taustaasiakirjan ja siinä esitettyjen kysymysten pohjalta Puheenjohtajan taustaasiakirja: Parempi sääntely on yksi Bulgarian ympäristöprioriteeteista. Komissio julkaisi vuonna 2017 paketin ympäristöpolitiikan paremmasta täytäntöönpanosta (EIR, Environmental Implementation Review), jossa se arvioi jäsenvaltioiden yhteisiä haasteita sekä laati maaraportin jokaisesta jäsenvaltiosta. Komission mukaan suurimmat syyt täytäntöönpanovajeille ovat riittämätön koordinaatio paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason viranomaisten välillä, riittämätön hallinnon kapasiteetti sekä puutteet politiikan johdonmukaisuudessa. Tänä vuonna komissio julkaisi tiedonannon EU:n toimista ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi (COM (2018) 10) sisältäen toimintasuunnitelman. Puheenjohtaja nostaa esille seuraavat asiat, joilla täytäntöönpanoa voidaan parantaa: Parempaa koordinaatiota hallinnon eri tasojen välillä. EUtasolla Peer2peertyökalun avulla voidaan jakaa parhaita käytäntöjä eri jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota paikallistason viranomaisten osaamiseen. Parempaa sektoreiden välistä yhteistyöstä. Kansallisella tasolla muiden sektoreiden tietoisuutta ympäristöasioista tulee nostaa. Lainsäädännön johdonmukaisuutta tulee parantaa. Parempaa raportointia, seurantaa ja arviointia vähemmällä hallinnollisella taakalla. Ajantasainen ja luotettava tietopohja on

10 10(17) välttämätöntä. Raportoinnista aiheutuvien hallinnon kustannusten ja sen tuottamisen kustannusten välille tulee löytyä oikea tasapaino. Ministereiden keskustelu on tarkoitus käydä seuraavien kysymysten pohjalta: 1. Mitä työkaluja on käytettävissä hallinnon valmiuksien edistämiseksi ja miten hyviä käytäntöjä voitaisiin paremmin jakaa? Miten näitä keinoja voitaisiin edistää? 2. Miten voidaan paremmin työskennellä politiikkasektoreiden yli? Miten tunnistetaan yhteiset asiat ja parannetaan lainsäädännön koherenssia? Onko mahdollista kehittää ja/tai laajentaa mekanismeja kuten EIRmaadialogit? 3. Mitä voimme tehdä parantaaksemme tietopohjaa ja jakaaksemme paremmin tietoja lisäämättä samalla hallinnollista taakkaa? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu (EU23) Ympäristöjaoston kirjallinen menettely (virkamieskokoonpano) EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat

11 11(17) Puheenjohtajamaan taustaasiakirja Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Neuvotteleva virkamies Juha Lahtela, ympäristöministeriö, , Liitteet Viite

12 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Honkatukia Outi(YM) (17) Asia Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja Talanoavuoropuhelun jatkoaskeleet; keskustelu epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa Kokous Epävirallinen ympäristöministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallinen ympäristöministerikokous keskustelee kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista ja Talanoavuoropuhelun jatkoaskeleista Lokakuun 2018 ympäristöneuvostossa on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät, joista muodostuu EU:n neuvottelumandaatti seuraaviin YK:n ilmastoneuvotteluihin, jotka pidetään Puolan johdolla joulukuussa 2018 Katowicessa. Suomi pitää Pariisin ilmastosopimusta erittäin merkittävänä saavutuksena ja pitää sen nopeaa voimaantuloa osoituksena maailmanlaajuisesta sitoutumisesta. Suomi kiinnittää huomiota arktiseen alueeseen, joka lämpenee kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää maailmanlaajuisia toimia. Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimukseen sitoutuneet maat tiivistävät yhteistyötään ja EU vahvistaa kumppanuuksiaan muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimuksen sääntöpaketista sovitaan Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa Suomi kannattaa Pariisin sopimuksen mukaisen 2050vähähiilistrategian laatimista EU:lle ennen vuotta Käytännön ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen toimeenpanossa tulee nyt edetä määrätietoisesti. Suomi korostaa Pariisin sopimuksen säännöstön osalta erityisesti kaikille yhteisen läpinäkyvyyskehikon merkitystä, jotta maiden ilmoittamia päästövähennystavoitteita voidaan jatkossa mitata, seurata ja verrata. Lisäksi on tärkeää, että Pariisin sopimukseen liittyvät maailmanlaajuiset tarkastelut (global stocktake) suunnitellaan siten, että ne palvelevat päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja sopimuksen muita pitkän aikavälin tavoitteita.

13 13(17) Suomi katsoo, että globaalien toimien riittävyyttä tarkastelevalla Talanoavuoropuhelulla on tänä vuonna keskeinen rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Talanoavuoropuhelun tulokset ja lokakuussa julkaistava hallitustenvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportti tulee huomioida jatkotoimien valmistelussa. Suomi korostaa, että ilmastonmuutosta ei torjuta ainoastaan poliittisilla päätöksillä vaan on tärkeää myös edetä käytännön ilmastotoimissa. Suomi pitää hyvänä, että kaikkialla maailmassa monet kaupungit, yritykset ja aluetason toimijat ovat vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimuksen tavoitteisiin ja korostavat ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääriilmiöiden ja terveyshaittojen merkitystä. Pääasiallinen sisältö Kansainväliset ilmastoneuvottelut ja Talanoavuoropuhelun jatkoaskeleet ovat esillä epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa. Puheenjohtajamaan taustaasiakirjan mukaan ministereiden on tarkoitus keskustella seuraavien kysymyksen pohjalta: 1. Mitkä ovat ilmastoneuvottelujen suurimmat haasteet vuonna 2018 ja mitä EU voi tehdä vahvistaakseen Pariisin sopimuksen säännöstöä ajavaa progressiivista liittoumaa? 2. Millaisia tuloksia EU odottaa kehittyvien maiden prioriteettikysymyksissä, erityisesti ilmastorahoituksessa ja ennen vuotta 2020 tehtävissä ilmastotoimissa ja miten nämä tulisi jaksottaa? Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa 2018 on tarkoitus sopia Pariisin sopimuksen säännöistä ja käydä ensimmäinen tarkastelu globaalien toimien riittävyydestä, jonka Fidži on nimennyt Talanoavuoropuheluksi. Vuoropuhelun tavoitteena on näyttää miten Pariisin sopimus johtaa käytännön ilmastotoimiin ja pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin sopimuksen yhteydessä annettujen kansallisten sitoumusten tasoa. Talanoavuoropuhelu koostuu vuoden mittaan järjestetyistä keskustelutilaisuuksista, joiden tavoitteena on rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa ja vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla. Talanoan kolme keskeistä kysymystä ovat missä olemme, mihin pyrimme ja miten siihen pääsemme. Lokakuussa 2018 julkistettava hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n 1,5 asteen raportti luo tieteellistä pohjaa Talanoavuoropuhelulle. Pariisin ilmastosopimus on ensimmäinen kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka piirissä on valtaosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sopimuksen tavoitteena on

14 14(17) pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2 C esiteolliseen aikaan verrattuna; pyrkien kohti 1,5 C sekä mm. suunnata rahavirrat kohti vähähiilistä kehitystä. Sopimus sisältää velvoitteita kaikille osapuolille ja se tuli voimaan alle vuodessa. Sopimus koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Globaali sitoutuminen sopimukseen on vahvaa; sopimuksen on nyt ratifioinut 175 osapuolta. Pariisin sopimus perustuu maiden itse määrittelemiin päästövähennyslupauksiin. Pariisin sopimuksessa kaikki maat antavat päästöjen vähentämistä ja/tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia lupauksia. Toistaiseksi Pariisin sopimukselle annetut hillintälupaukset (Nationally Determined Contributions, NDC) eivät kuitenkaan riitä kääntämään kehitystä kahden asteen polulle vaan nykyiset lupaukset johtavat noin kolmen asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Lisäksi osa kehittyvien maiden lupauksista on ehdollisia kansainväliselle (rahoitus)tuelle. Tätä taustaa vasten korostuu sekä maiden päästövähennystavoitteita kirittävän ambitiomekanismin että Pariisin sopimuksen alaisen läpinäkyvyyskehikon merkitys. Molemmat näistä ovat keskeinen osa Pariisin sopimuksen tulevaa säännöstöä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ilmastoneuvotteluryhmä (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallinen menettely (EU23) Ympäristöjaoston kirjallinen menettely (virkamieskokoonpano) EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

15 15(17) Pariisin sopimuksella ei ole suoraan välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan sen taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ja pääosin EU:n ilmastopolitiikan seurauksena. Ne liittyvät päästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen eli köyhempien maiden ilmastotoimien tukemiseen. Laajempi globaali osallistuminen ilmastotoimiin tasoittaa kansainvälistä kilpailuasetelmaa ilmastopolitiikasta aiheutuvien kustannusten osalta. Sopimuksen toimeenpanon myötä pitkällä aikavälillä myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja siitä seuraavat taloudelliset kustannukset pienenevät. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen alentaa myös terveydelle haitallisia päästöjä. EU:n komission vaikutusarvion mukaan haitallisten päästöjen vähenemiseen liittyvät terveyshyödyt voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Hyödyn määrä riippuu mm. tavoitteiden tasosta ja se jakaantuu epätasaisesti alueellisesti. Pariisin sopimus ei velvoita osapuolia tiettyihin numeerisiin päästövähennystavoitteisiin, vaan osapuolet sitoutuvat sopimuksessa valmistelemaan, ylläpitämään ja päivittämään omia kansallisia päästövähennystavoitteitaan. Ensimmäinen päivitetty tavoite tulee ilmoittaa YK:n ilmastosopimussihteeristölle vuoteen 2020 mennessä. EU päättää oman päästövähennystavoitteensa toimeenpanosta normaalissa päätöksentekoprosessissa EU:n 2030 ilmasto ja energiapaketin pohjalta. Arviot taloudellisista vaikutuksista Suomelle tehdään osana EU:n päästövähennystavoitteiden mukaisten toimenpiteiden ja kansallisesti valittavien toimien yhteydessä, ja eduskuntaa informoidaan niistä. Pariisin sopimus velvoittaa teollisuusmaita jatkamaan kehitysmaiden ilmastotoimien tukemista ja antamaan siitä tietoja. Itse sopimuksessa ei kuitenkaan sanota mitään ilmastorahoituksen tasosta. Pariisin sopimusta täydentävän osapuolikokouksen päätöksen (1/CP.21) mukaan teollisuusmaiden yhteinen USD 100 miljardin vuosittainen mobilisointitavoite ulotetaan vuoteen 2025, mihin mennessä sovitaan suuremmasta ilmastorahoitustavoitteesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajamaa taustaasiakirja. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, ,

16 16(17) EUTORItunnus Liitteet Viite

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmansuojelu, ilmastonmuutos, ympäristö, ympäristöpolitiikka UM, YM EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, VM, VNK, VTV