1(5) Ympäristöministeriö NEUVOSTORAPORTTI YM

Transkriptio

1 1(5) Ympäristöministeriö NEUVOSTORAPORTTI YM YSO Nummelin Marjo(YM), Klobut Liisi Asia Epävirallinen ympäristöministerikokous Tallinnassa Kokous Epävirallisen ympäristöministerikokouksen ensimmäisenä kokouspäivänä keskusteltiin ekoinnovaatioista. Tavoitteena oli keskustella siitä, kuinka voisimme vauhdittaa kestävää elämäntapaa maailmassa, jossa kulutustavat ovat vielä laajasti kestämättömiä. Tarkoituksena oli pohtia uudella tavalla tapojamme tuottaa ja kuluttaa. Aihetta käsiteltiin erityisesti tuotteiden läpinäkyvyyden, kaupunkialueiden ja rahoituksen näkökulmasta. Puheenjohtaja ryhtyy valmistelemaan neuvoston päätelmiä ekoinnovaatioista ja ne on tarkoitus hyväksyä joulukuun ympäristöneuvostossa. Toisen kokouspäivän aiheena olivat kansainväliset ympäristöneuvottelut. Ministerit korostivat että USA:n irtautumisilmoitus Pariisin sopimuksesta ei ole vaikuttanut muiden sitoutumiseen ja toivottivat tervetulleeksi sekä G7 että G20 julkilausumat joissa muut maat paitsi USA ovat mukana. EU:n johtoroolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa pidettiin tärkeänä; sekä oman lainsäädännön ripeän voimaansaattamisen osalta että kumppanuuksien vahvistamisessa muiden neuvotteluosapuolten kanssa. Myös muiden toimijoiden rooli tulee korostumaan jatkossa entisestään. Ministeri Tiilikainen tapasi kokouksen yhteydessä Saksan delegaation johtajan Kasten Sachin etenkin liittyen LULUCF-asetusehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin, sekä European Climate Foundationin edustajan ja kokouksen yhtenä alustajana toimineen Laurence Tubianan.+++ Epävirallisen ympäristöministerikokouksen ensimmäisenä kokouspäivänä keskusteltiin ekoinnovaatioista; toisen kokouspäivän aiheena olivat kansainväliset ympäristöneuvottelut. Ministeri Tiilikainen tapasi kokouksen yhteydessä Saksan delegaation johtajan Kasten Sachin etenkin liittyen LULUCF-asetusehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin, sekä European Climate Foundationin edustajan ja kokouksen yhtenä alustajana toimineen Laurence Tubianan, joka oli kiinostunut etenkin Suomen biotalouden innovaatioista. Ministeri kutsui Tubianan vierailulle Suomeen syksyllä. 1. Ekoinnovaatiot

2 2(5) Ekoinnovaatioteemaa käsiteltiin uudenlaisella tavalla eli puheenjohtajan ja ympäristökomissaari Vellan alustusten lisäksi kuultiin kolmen ulkopuolisen vieraan alustus. Puheenjohtajan alustuksessa ekoinnovaatiot määriteltiin tuotteiksi, prosesseiksi ja ratkaisuiksi, jotka edistävät kestävää kehitystä. Erityisesti korostettiin tuotteiden ja tuotantoprosessien läpinäkyvyyttä, tuotepasseja, jotka kertovat, että on pystytty tuottamaan enemmän arvoa vähemmillä resursseilla. Puheenjohtajan alustukseen oli liitetty video, jossa esiteltiin kolme esimerkkiä ekoinnovaatioista ja kaksi näistä oli Suomesta, Jyväskylän kaupungin resurssiviisaus hanke ja Reback yrityksen palautettavat verkkokauppapakkaukset. Komissaari Vella nosti alustuksessaan EU:n jätelainsäädännön merkityksen ekoinnovaatioille ja totesi tavoitteiden olevan saavutettavissa, ne sisältävät riittävästi joustoja sekä eri välineiden yhdistämismahdollisuuksia, ml. rahoitusvälineitä. OECD:n ympäristöjohtaja Simon Upton alusti siitä, millaisia innovaatioita kiertotaloudelta voidaan odottaa ja mikä voisi estää näitä toteutumasta. Euroopan ympäristöviraston EEA:n pääjohtaja Hans Bruyninckx alusti siitä, kuinka ekoinnovaatiot edistävät materiaalien kiertoa ja tuotteiden kestävyyttä ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula alusti ekoinnovaatioista kaupunkien muutoksen ajurina. Alustusten jälkeen kaikki osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään keskustelemaan noin tunnin ajaksi siten, että yksi ryhmä keskusteli ekoinnovaatioiden merkityksestä materiaalikierrossa ja tuotteiden kestävyydessä, toinen ryhmä integroidusta ja osallistavasta kaupunkisuunnittelusta kestävien ja älykkäiden kaupunkien luomisessa ja kolmas kestävään kasvuun vaikuttavasta rahoituksesta. Tämän jälkeen kokoonnuttiin kuulemaan ryhmien puheenjohtajien yhteenvedot keskusteluista. Sekä alustusten, että keskustelujen pohjalta keskeisimmiksi viesteiksi ja edelleen kehitettäviksi ajatuksiksi ekoinnovaatioiden edistämiseksi nousivat tuotepolitiikka, erityisesti tuotteiden läpinäkyvyys, johon vaikuttaa (älykäs) tuotesuunnittelu, kuluttajien tietoiset / tiedostavat valinnat siitä, mitä ja miten ostavat sekä käyttävät. Materiaalikiertojen tehostamista ja yhteistyötä arvoketjujen hallinnassa tarvitaan sekä sitä, että tuotesuunnittelussa lähtökohdaksi otetaan nimenomaan kierrätettävyys. Kulutusyhteisöt ja esimerkiksi työkalukirjastot tulisi ottaa käyttöön. Kaupunkialueiden roolia korostettiin erityisesti siinä, että kaupungeissa voidaan toteuttaa erilaisia innovatiivisia pienimuotoisiakin hankkeita, joista saatuja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä on helppo levittää kaupunkien verkostojen kautta. Lisäksi kaupungeissa toteutettavat erilaiset siniset ja vihreät hankkeet edistävät merkittävästi asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Kaupungeilla on merkittävä potentiaali vihreissä julkisissa hankinnoissa ja mahdollisuuksia luoda asukkaille ja yrityksille digitalisoituja alustoja kestäville hankinnoille. Kestävien rahoitusratkaisujen osalta korostettiin julkisten hankintojen suurta potentiaalia ja julkisten sekä yksityisten rahoituskanavien saattamista tehokkaammin yhteistyöhön ekoinnovaatioiden edistämiseksi. 2. Kansainväliset ilmastoneuvottelut Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita käsiteltiin toisena kokouspäivänä sekä virallisessa istunnossa että lounaalla. Keskustelujen alustajina toimivat Laurence Tubiana European Climate Foundation ista, Royal Dutch Shellin Charles O. Holliday sekä Afrikan neuvotteluryhmän edustaja Seyni Nafo. Tubiana muistutti että nyt jo 152 maata on ratifioinut Pariisin sopimuksen. USA:n eroilmoituksesta huolimatta muiden sitoutuminen siihen on edelleen vahva; Tubiana kiittikin erityisesti IT ja DE hyvästä työstä G7 ja G20 huippukokouksissa. Mutta samalla hän muistutti että emme edelleenkään ole kahden asteen polulla, eli lisäponnisteluja ja ilmastodiplomatiaa tarvitaan, ja EU:lla tässä keskeinen rooli. Pitkän aikavälin strategiat ovat tärkeä väline

3 3(5) integroida ilmasto muihin kansainvälisen ja kansallisen politiikan alueisiin ja välttää investoinneissa lock-in fossiilisiin. Myös EU:n on alettava pohtia omaa 2050 strategiaansa. Tubiana korosti että Pariisin sopimuksen toimeenpano edellyttää yhteistyötä ja kumppanuuksia niin neuvotteluosapuolten kuin maiden ja muiden toimijoidenkin kesken. USA:ssakin muut toimijat (eräät osavaltiot, kaupungit, yritykset) ovat hyvin sitoutuneita sopimukseen, ja yhteinen amerikkalainen pledge on valmisteilla ennen seuraavaa osapuolikokousta. Action agenda, GCAA, on tärkeä osa toimeenpanoa, mutta tarvitaan parempi järjestely ja benchmarkit seuraamaan aloitteita. Tubiana nosti esiin Ranskan Presidentti Macronin ilmoittaman Pariisin sopimuksen vuosipäivää juhlistavan korkean tason kokouksen Pariisissa sekä Kalifornian kuvernööri Brownin konferenssin syyskuussa Poliittista sitoutumista tarvitaan. Myös COP:in yhteydessä järjestettävä fasilitatiivinen dialogi vuonna 2018 on tärkeä, sitä edeltää IPCC:n tuottaman 1,5 C raportin julkistaminen syyskuussa Tubiana muistutti myös että Pariisin sopimus ei ole vain mitigaatiota vaan myös sopeutuminen ja resilienssi tärkeitä teemoja. Shellin edustaja Holliday totesi että ilmastoasioissa EU on selkeä johtaja ja tätä tarvitaan myös jatkossa. Hän korosti myös hallitusten ja yritysten olevan samassa veneessä; toimittava on pikaisesti ja yhteistyössä aikaa ei ole loputtomiin. Yritykset ovat tajunneet, että on täysin mahdollista yhdistää talouden vahvistaminen ja ilmastotoimet. Hollidayn ehdotuksena jatkotyölle olivat fossiilisia polttoaineita korvaavien tuotteiden tuominen markkinoille (esim. biopolttoaineet jätteistä tarjoavat suuria mahdollisuuksia lyhyellä aikataululla), energiatehokkuuden parantaminen, kuluttajien osallistumisen mahdollistaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Pidemmällä aikajänteellä on panostettava vahvasti innovaatioihin ja teknologian kehitykseen, mm. CCS/CCU potentiaalin hyödyntäminen. Holliday totesi pitävänsä henkilökohtaisesti USA:n hallinnon päätöstä vääränä, mutta muistutti Tubianan tavoin että muut amerikkalaiset toimijat ovat edelleen vahvasti sitoutuneita. Afrikan neuvotteluryhmän edustaja Nafo kiitti Viroa mahdollisuudesta osallistua EU:n ministerikokoukseen; ensimmäinen kerta kun näin on tapahtunut. Hän muistutti Afrikan prioriteeteista: köyhyyden vähentäminen ei onnistu ilman ilmastotoimia. MRV:n kehittäminen ja maiden valmiudet rahoituksen houkuttelemiseen ovat tärkeitä kehityskohteita, joiden osalta toivoo yhteistyötä EU:n kanssa. Useita hyviä kumppanuuksia on jo luotu Afrikan maiden ja EU:n välillä; mm. RES aloite Afrikassa sekä sopeutumisessa yhteistyötä Sahelin ja Kongon alueella. Nafo tiivisti viestinsä kolmeen keskeiseen asiaan: 1) poliittinen momentum on pidettävä yllä. Tärkeitä etappeja ovat mm. EU-Afrikka huippukokous Abidjanissa loppuvuodesta, Ranskan joulukuun kokous. 2) EU-Afrikka kumppanuuden vahvistaminen ja pysyvän dialogin luominen. 3) Kumppanuuden laajentaminen koskemaan myös muita maita ja ryhmiä, SIDS etc. Voitaisiin harkinta trilateraaleja dialogeja, ja yhteisiä dialogeja muiden toimijoiden kanssa, esim. kaupungit. Ilmastokomissaari Canete totesi Pariisin sopimuksen olevan peruuttamaton ja kiitti Ranskaa aloitteesta korkean tason kokouksen järjestämiseksi. Canete korosti EU:n olevan oikealla polulla kunnianhimon suhteen; EU:n NDC on kaikkein kunnianhimoisin ja perustuu lainsäädäntöön. Seuraavien vuosien investointipäätökset ovat tärkeitä. Yhteistyö ja kumppanuudet ovat olennainen osa toimeenpanoa, ja capacity brings responsibility eli EU:n tulee tukea muita maita ja jakaa osaamistaan. Myös Canete painotti että kaupungeilla ja paikallishallinnolla on Pariisin sopimuksen toimeenpanossa keskeinen rooli; yli 400 kaupunkia Euroopassa on mukana pormestarien ilmastoaloitteessa. Keskustelussa vahvistettiin EU:n ja jäsenmaiden sitoutuminen Pariisin sopimukseen ja kiitettiin yleisesti G7 ja G20 isäntiä Italiaa ja Saksaa hyvästä työstä ilmaston osalta (ml. FI);

4 4(5) mitään dominoeffektiä ei ole näkyvissä USA:n ilmoituksen jälkeen, vaan muut vahvasti sitoutuneita Pariisin sopimukseen ja sen toimeenpanoon. EU:n on huolehdittava multilateralismin jatkuvuudesta. EU:n johtavaa roolia pidettiin tärkeänä, mutta osa jäsenmaista muistutti että tämän on oltava muutakin kuin puhetta ja tultava esiin oman kunnianhimon tasossa ja EU:n 2030-lainsäädännön ympäristöintegriteetissä. Ilmastopolitiikan nostamista talouspolitiikan keskiöön peräänkuulutettiin, samoin muiden keskeisten politiikan lohkojen päätöksentekoon (EU:ssa budjetti, maatalouspolitiikka). Talouden ja ilmastotoimien synergiaa korostettiin useissa puheenvuoroissa; EU:n tulee näyttää että nämä kaksi eivät ole ristiriidassa keskenään. AU totesi että ekoinnovaatiot ovat nykyisen EU puheenjohtajatroikan keskeinen prioriteetti. Jäsenmaissa on paljon hyviä käytäntöjä joita voitaisiin jakaa, AU kehottikin pohtimaan miten tämä voitaisiin järjestää komission kanssa yhteistyössä. Ministeri Tiilikainen korosti myös EU:n oman lainsäädännön ripeää loppuunsaattamista ja nosti tässä yhteydessä tarpeen varmistaa biotalouden innovaatioiden mahdollistamisen. Vahvaa (ja kaikkien jäsenmaiden ja komission yhteistä) ilmastodiplomatiaa sekä kumppanuuksia niin muiden neuvottelukumppaneiden kuin muiden toimijoidenkin kanssa korostettiin myös yleisesti (ml. FI), osa jäsenmaista kertoi myös omista kumppanuuksistaan ja kahdenvälisistä yhteyksistään muihin neuvottelukumppaneihin. USA on pidettävä mukana tavalla tai toisella myös Pariisin sopimuksen ohjeiston neuvotteluissa. Ranskan joulukuisen kokouksen lisäksi muistutettiin myös syksyllä järjestettävästä EU-Kiina-Kanada kokouksesta (jossa EU:ta edustavat suuret taloudet ja pj-maa). FR kertoi lisää huippukokouksen suunnitelmista. Tarkoitus on kutsua paikalle hallitusten päämiehet mutta myös muut toimijat, ml. paikallishallinto. Ei neuvotteluja, vaan erilaisia istuntoja ja tapahtumia. Tavoitteena on identifoida hyviä esimerkkejä Pariisin sopimuksen toimeenpanosta, mm. miten mobilisoida rahoitusta, ml yksityinen rahoitus. CZ totesi että on valitettavasti viimeinen EU-jäsenmaa jolla on Pariisin sopimuksen ratifiointi kesken, mutta asia etenee ja ennen Bonnia pitäisi olla kunnossa. Myös NL kertoi ratifioinnin etenevän. UK veti yhteen keskeiset viestit jotka myös toistuivat keskustelussa usein: engage (G7 ja G20; EU, Kanada ja Kiina huippukokous, bilateraalit), enable (ilmastorahoitus, ml. 100 mio rahoituksen mobilisointia koskeva tavoite); empower (muut toimijat), enhance (kunnianhimon tason tarkastelu ja nostaminen); set an example (kansalliset toimet). PL korosti Pariisin pitkän aikavälin tavoitetta päästöjen ja nielujen balanssista ja totesi että tämän tulee näkyä paremmin EU:ssa. PL muistutti myös roolistaan COP-isäntänä 2018 (Katowice) ja totesi että action agenda GCAA on tärkeä mutta sitä ei pidä sekoittaa neuvotteluihin. Turkki korosti olevansa sitoutunut Pariisin sopimukseen, mutta ratifiointiprosessi on vielä kesken sillä Turkki haluaa päästä osalliseksi GCF:n rahoituksesta, ja tästä ei vielä ole selvyyttä, essential issue for Turkey. Turkki toi esiin myös pakolaiset ja taistelun ISISiä vastaan tekijöinä jotka lisäävät sen oikeutusta GCF-rahoitukseen. Europan Environment Agencyn edustaja muistutti investointien uudelleen suuntaamisen kiireellisyydestä: 2030 ja 2050 ovat jo käsillä investointinäkökulmasta. Ei aikaa hukattavaksi, tarvitaan speeding up & scaling up ja parhaiden käytäntöjen jakamista. EEA tekee tätä policy-näkökulmasta. Kansalaisjärjestöjä edustava EEB totesi että muiden reaktio USA:n irtautumiseen Pariisin sopimuksesta on rohkaiseva, muut sitoutuneita. Keskusteluyhteys USA:n kanssa on pidettävä avoinna. Hän muistutti myös että nykytoimilla polku on viemässä meitä ainakin 2,4

5 5(5) asteen lämpenemiseen, on pohdittava tosissaan miten pääsemme alle 1,5 asteen ja kuunneltava tiedettä. EEB:n näkökulmasta LULUCF- ja taakanjakoasetusehdotukset ovat riittämättömät. Bioenergian osalta on hyviä ja huonoja esimerkkejä, EU:n tulee tukea ensimmäisiä. EEB korosti myös että muiden toimijoiden riittävä rooli ja osallistuminen UNFCCC prosessissa pitää turvata. Alueiden komitean edustaja painotti kaupunkien ja paikallishallinnon roolia ilmastotoimissa, peräänkuulutti parhaiden käytäntöjen jakamista ja indikaattoreita. Tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa on pohdittava miten rahoitusinstrumentteja voidaan käyttää jatkossa ilmastotoimiin. Loppuyhteenvedossa sekä alustajat että komissaari Canete korostivat että EU on selkeästi sitoutunut johtorooliin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja osoittamaan kunnianhimoisten ilmastotoimien olevan mahdollisia samanaikaisesti talouden vahvistamisen kanssa. Ilmastodiplomatia on tärkeää Pariisin sopimuksen toimeenpanossa, koko Team Europe on saatava tähän työhön mukaan. Poliittisen momentumin säilyttäminen jatkossa tärkeää. Muiden toimijoiden sitoutuminen on rohkaisevaa ja tätä tulee edistää ja vahvistaa. Suomen edustajat Ministeri Tiilikainen, Liisi Klobut ja Marjo Nummelin, YM; Jaakko Kuisma, EUE Asiakirjat - Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ilmasto- ja energiapaketti, ilmastonmuutos, ympäristöneuvosto, kiertotalous TEM, UM, YM EUE, LVM, MMM, OKM, SM, STM, VM, VNK