Lausunto koskien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilannetta Suomessa. sivistysvaliokunnan talousarviolausunnon valmistelu 2017
|
|
- Tommi Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto koskien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilannetta Suomessa sivistysvaliokunnan talousarviolausunnon valmistelu 2017 Kiitän kohteliaimmin mahdollisuudesta laatia lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle sen valmistellessa omaa lausuntoaan hallituksen talousarvioehdotuksesta. Keskityn lausunnossani seuraaviin asioihin: laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaaminen tasavertaisesti eri puolilla Suomea asuville lapsille, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen sekä varhaiskasvatuksen osaamisen ja koulutuksen kysymykset. Tukeudun lausunnossani aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden laatimiseen olen osallistunut ja jotka käsittelevät kyseisiä teemoja. Näitä ovat vuonna 2013 valmistunut Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportti, vuonna 2016 laatimani ja Opetushallituksen julkaisema Vaikuttava varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen tilannekatsaus raportti, kesäkuussa 2017 julkistettu opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksi annosta laadittu Karilan, Kososen ja Järvenkallaksen laatima Varhaiskasvatuksen tiekartta selvityshenkilöraportti sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston (Suomen Akatemia) rahoittaman Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisen CHILDCARE-tutkimuskonsortion meneillään oleva varhaiskasvatuksen, lastenhoidon rahallisten tukien ja esiopetuksen järjestelmiä tasa-arvon näkökulmasta tarkasteleva tutkimushanke. Mainitut selvitystyöt ja tutkimus hyödyntävät kansainvälistä, teemoihin liittyvää tutkimuskirjallisuutta, joten niiden kautta välittyy laajemminkin käsiteltäviä asiakokonaisuuksia koskeva tutkimustieto. Olen osallistunut koko 2000-luvun ajan tutkimuksen edustajana erilaisten lainsäädäntö-, informaatio- ja normiohjausta valmistelleiden työryhmien työskentelyyn, mikä muodostaa yhden taustan näkemyksilleni. Varhaiskasvatuksen kehittämisen yleistilanne Suomalaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestelmää on kehitetty koko 2000-luvun ajan vaiheittain. Hallinnonalamuutos sosiaali- ja terveyssektorilta kasvatuksen ja opetuksen alueelle, varhaiskasvatuslainsäädännön uudistaminen ja normimuotoisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteasiakirjan voimaantulo konkretisoivat maassamme tapahtunutta, varhaiskasvatuksen tehtävien tulkintaan liittyvää muutosta. Vaikka varhaiskasvatusta koskevia poliittisia päätöksiä onkin ajoittain luonnehtinut epäjohdonmukaisuus ja ennustamattomuus, on kansallisen varhaiskasvatuspolitiikan päälinja ollut kuitenkin selkeä: varhaiskasvatus nähdään virallisissa ohjausasiakirjoissa lapsen oikeutena ja oppimispolun ensimmäisenä vaiheena, osana suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Toki kotihoidon tuen vahva asema ja sen myötä kotihoidon
2 painottaminen alle kolmivuotiaiden lasten kasvatuksessa tuottaa Suomeen selkeän dualistisen lastenhoidon politiikkamallin (Alasuutari ym.2016). Varhaiskasvatuslaki muodostaa keskeisen pohjan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle. Laissa varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Se, että laissa on erikseen mainittu pedagogiikka, on uutta Suomessa. Uutta varhaiskasvatuslakia voidaankin pitää erityisesti tavoiteasettelunsa osalta merkittävänä muutoksena. Varhaiskasvatuslain lähtökohtana ovat lasten oikeudet. Tämä näkyy lakitekstin muotoilussa muun muassa siinä, että varhaiskasvatuksen tavoitteita tarkastellaan nimenomaan lasten näkökulmasta. Varhaiskasvatuslaissa painottuu myös aiempaa lainsäädäntöä selkeämmin lapsen kasvun, kehityksen ja uutena asiana oppimisen edistäminen. Laissa varhaiskasvatukselle asetetaan tavoitteet, joiden mukaan koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen tulee turvata. Varhaiskasvatuslaissa asetetaan myös tavoitteita, joiden toteutuminen on sidoksissa varhaiskasvatuksen toteutuneeseen laatuun. Kansainvälisen tutkimustiedon varassa voidaan todeta, että olennaista tämän laadun ja siten myös varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutumiselle ovat henkilöstön ammattitaito ja osaaminen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen ja normimuotoiseksi muuttaminen tukevat osaltaan lain tavoitteiden toteuttamista. Samoin Karvin meneillään olevat työprosessit varhaiskasvatuksen laadun arvioimiseksi ja laatujärjestelmän kehittämiseksi ovat positiivisia askelmerkkejä varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Työtä on vielä tehtävänä varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämiseksi ja henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Varhaiskasvatuslain uudistamisen jatkaminen ripeällä aikataululla onkin siksi tärkeää. Tarpeen on kiinnittää huomiota myös kuntien toimiin varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja huolehtia tasaarvon toteutumisesta myös tällä tasolla. Paikallinen erilaistumiskehitys riskinä Viimeisten vuosikymmenien kuluessa maassamme on keskitytty pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen kansallisen tason ohjauksen kehittämiseen. Kuntien vahvan itsehallinnon mukaisesti varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Aivan viime vuosia lukuun ottamatta kuntien varhaiskasvatuksen politiikkojen tutkimus on ollut lähes olematonta. Kunnissa kuitenkin luodaan keskeisiä reunaehtoja niin vanhempien varhaiskasvatusta koskeville ratkaisuille kuin lasten ja ammattilaisten arjelle varhaiskasvatuksen palveluissa. CHILDCARE-tutkimushankkeessa on voitu havaita, että kuntien taloudellisen tilanteen, työllisyyden ja maantieteellisten erojen myötä varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisen ehdot ja järjestämisen tavat vaihtelevat enenevästi. Osassa kuntia voidaan suuntautua varhaiskasvatuspalveluihin lasten oppimispolun näkökulmasta, osassa palvelujen tarjoamisen kysymyksiä pohditaan enemmän vanhempien työssäkäyntiin liittyvien tarpeiden ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta. Osassa kunnista painottuu tulkinta säästöistä ainoana ratkaisuna, kun samaan aikaan toisissa kunnissa pyritään taloudellisen niukkuuden oloissakin investoimaan juuri varhaiskasvatukseen. Voidaankin kysyä, mitä tällainen kunnittain vaihteleva kertomus varhaiskasvatuksen järjestämisestä mahdollisesti tarkoittaa sekä lasten ja
3 perheiden keskinäisen että alueellisen tasa-arvon kannalta. Tutkimus tuo esille myös sen että, kunnissa rakentuvissa puhetavoissa varhaiskasvatuksen merkitystä lapselle ja perheelle ja samalla kunnallisia varhaiskasvatuspalveluita hahmotellaan erilaiseksi riippuen esimerkiksi perheen asuinalueesta tai vanhempien työtilanteesta. Lasten keskinäinen tasa-arvo näyttäytyy puolestaan alueellisena kysymyksenä kuntien välillä esimerkiksi silloin, kun kunnat tekevät erilaisia päätöksiä koskien lasten mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen. Tällöin riskinä on, että varhaiskasvatuksen säästöjä painottavissa kunnissa lapsille suunnatut palvelut heikkenevät huomattavasti suhteessa sijoituspuhetta painottaviin kuntiin. (Karila ym. 2017). Palvelujen erilaistuminen paikallisesti on yksi keskeinen kysymys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja yhdenvertaisten palvelujen ylläpitämisessä koko maan alueella. Paikallinen erilaistuminen näkyy enenevästi myös yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen sijoittumisessa ja tarjonnassa. Palvelujen tuottamisen yhtenä edellytyksenä on julkinen tuki - lisääntyvässä määrin kuntien maksamat yksityisen hoidon kuntalisät ja varhaiskasvatuksen palvelusetelit. Näiden tarjoamisesta kuntalaisille monet kunnat ovatkin tehneet päätökset, kuten esimerkiksi THL:n äskettäin julkaisema Varhaiskasvatuksen tilastoraportti osoittaa. Kaikkiin kuntiin yksityiset palvelut eivät kuitenkaan rantaudu, sillä esimerkiksi kunnan väestöpohjan (ja maksukykyisen asiakaskunnan määrä) ei välttämättä katsota olevan riittävä palvelujen kannattavuuden näkökulmasta. Kuntien pyrkimyksenä näyttää olevan useimmiten yksityisten palvelujen mahdollistaminen kaikille perheille (Ruutiainen ym. 2017). CHILDCARE-konsortiossa tutkitaan, toteutuuko tämä pyrkimys vai tuottaako yksityisen varhaiskasvatuspalvelujen osuuden kasvaminen palvelunkäyttäjien eriarvoistumista. Tätä koskevat tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole vielä käytettävissä. CHILDCARE-hankkeessa toteutetun noin yksivuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat kuitenkin, että mikäli kunnassa oli käytössä palveluseteli, yksivuotias lapsi oli useammin yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä kuin jos kunta tarjosi perheille ainoastaan yksityisen hoidon kuntalisää (Hietamäki ym. 2017). Lisäksi erityisesti suurissa kunnissa korkeammin koulutetut vanhemmat käyttivät enemmän yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja verrattuna matalamman koulutuksen omaaviin vanhempiin. Kuntien varhaiskasvatuksen järjestämisen eriytyminen on eittämätön riski kansalaisten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna. Universaalien palveluiden ideaalin oletus on, että kaikkialla tulisi olla mahdollisuus samoihin palveluihin. On myös riskialtista, mikäli kuntien lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tavat ohjaavat siihen, että osassa kuntia lasten mahdollisuudet osallistua kehitystä ja oppimista tukevaan varhaiskasvatukseen ovat toisia kuntia heikommat. Tämä on merkityksellistä myös kuntatalouden pitkän aikavälin näkökulmasta. On yleisesti tunnettua, että mahdollinen oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin mahdollisten pulmien korjaaminen. Kuntien lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisujen nähtävissä oleva, melko suuri erilaistuminen on pulmallista myös alueiden nykyisen ja tulevan elinvoimaisuuden näkökulmasta katsoen. Olettaen, että varhaiskasvatukseen osallistumisen tai osallistumattomuuden myötä kuntalaisten (lasten, tulevien koululaisten ja aktiivisten kuntalaisten) inhimillisen pääoman muodostumisen mahdollisuudet vaihtelevat suuresti, voidaan olettaa myös kuntiin muodostuvan inhimillisen pääoman vaihtelevan. Jos tavoitteena on, että Suomen erilaiset alueet säilyvät hyvinä elinympäristöinä, on kuntien varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon ratkaisuja tarkasteltava kriittisesti.
4 Itsehallintoa ja järjestämisvastuuta kunnioittaen on myös syytä pohtia, millaisia kansallisia ohjausmekanismeja tarvitaan, jotta alueellinen tasa-arvo voidaan turvata. Varhaiskasvatukseen osallistuminen Suomalaisten lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on selkeästi alhaisempaa kuin muiden EU jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden lasten osallistuminen, suomalaislasten osallistumisaste jää selvästi eurooppalaisen keskiarvon alapuolelle. Suomi jää siten selvästi jälkeen EU:n vuonna 2014 asettaman varhaiskasvatukseen osallistumisen tavoitteesta (ET ohjelma). Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee alueittain maassamme. Osallistumisaste saattaa vaihdella eri alueilla jopa 20 prosenttiyksikköä. Tähän johtaneista syistä ei ole käytettävissä kattavaa tutkimustietoa. Kuitenkin CHILDCARE-hankkeen edellä mainittu kyselytutkimus toi esiin, että erilaiset kotihoidontuen kuntalisän maksamisen ehdot olivat yhteydessä lasten hoitamiseen kotona. Vanhemmista suurempi osa hoiti lapsia kotona, kun kunta maksoi kotihoidon tukea nuorimmasta lapsesta ja sisaruksista sisaruslisän. Kun kotihoidon kuntalisä maksettiin vain nuorimmasta lapsesta, vanhemmat hoitivat yksivuotiastaan kotona saman verran tai vähemmän kuin kunnissa, joissa ei maksettu kotihoidon tuen kuntalisää (Hietamäki ym. 2017). Huomattavaa kuitenkin on, että kotihoidontuen kuntalisän ja sen sisaruslisän ehdoilla osa kunnista rajaa perheen muiden alle esiopetusikäisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tämä on seikka, jonka voi ainakin hengeltään katsoa olevan vastoin varhaiskasvatuslaissa määriteltyä lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Varhaiskasvatuksen tiekartta selvityshenkilöraportissa. Suositeltavaa siis on, että kotihoidon tuen erilaisilla ehdoilla ei estetä perheen vanhempien lasten osallistumista varhaiskasvatuspalveluiden toimintaan. Tätä voidaan perustella lasten oikeudella varhaiskasvatukseen riippumatta hänen perheensä koostumuksesta ja sisarusasemastaan. CHILDCARE-hankkeen kyselytutkimuksessa tuli myös esiin aiempien, esimerkiksi THL:n ja Kelan tutkimusten osoittama havainto, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapset osallistuivat useammin varhaiskasvatukseen kuin matalammin koulutettujen vanhempien lapset. Samalla yli puolet CHILDCARE-kyselyyn vastanneista, kotona lastaan hoitavista vanhemmista vastasi yhteiskunnan tuen mahdollistavan lapsen hoitamisen kotona ja toimeentulon olevan riittävä, vaikka vanhempi onkin kotona lasta hoitamassa. Kotihoidossa olevien lasten vanhemmat raportoivat CHILDCARE-kyselyssä aikovansa hoitaa yksivuotiasta lastaan kotona keskimäärin hieman yli kaksivuotiaaksi (2,3 vuotta, keskihajonta 1,1 vuotta). Alle kaksivuotiaaksi lasta kotona aikoi hoitaa 33 prosenttia ja 2 3 -vuotiaaksi 56 prosenttia vanhemmista. Varhaiskasvatuksen tiekartta (Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017) tuo esille erilaisia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon tähtääviä ehdotuksia. Niitä ovat asiakasmaksujen alentaminen erityisesti pieni- ja keskituloisilla, kotihoidon tuen maksamisen lyhentäminen sekä maksuttoman esiopetuksen ulottaminen ensin viisivuotiaisiin ja myöhemmin sitä nuorempiin ikäryhmiin. Hallitus onkin jo päättänyt alentaa asiakasmaksuja, joskaan ei aivan tiekartan ehdotusten mukaisesti. Perhevapaajärjestelmän uudistaminen on myös työn alla. Maksuttoman esiopetuksen ulottaminen viisivuotiaisiin on jäänyt tiekarttaa koskevissa keskusteluissa hyvin vähälle huomiolle. Pidän tärkeänä, että asiaa ryhdyttäisiin selvittämään perusteellisemmin.
5 Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella on nimittäin selvää, että vain laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavaa. Yhtenä keskeisenä laatukriteerinä tutkimuksissa nostetaan esille henkilöstön osaaminen ja koulutus. Henkilöstön osaamistason näkökulmasta tarkastellen on merkittävällä tavalla erilainen tilanne, onko viisivuotias lapsi esiopetuksen, päiväkotimuotoisen varhaiskasvatuksen vai perhepäivähoidon ja muun varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä. Siksi oma käsitykseni on se, että maksuttoman varhaiskasvatuksen/ esiopetuksen ratkaisuissa tulisi nostaa esille myös se, millaisia osaamisresursseja eri varhaiskasvatuksen muodoilla on tukea lasten oppimista ja kehitystä. Varhaiskasvatuksen erilaisten muotojen mahdollisuudet toteuttaa varhaiskasvatuslain tavoitteita on Suomessa riittämättömästi keskusteltu asia. Varhaiskasvatukseen osallistumiseen liittyy myös kysymys subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Universaalit, kaikille yhdenmukaiset palvelut ovat olleet pitkään suomalaisen varhaiskasvatuspolitiikan linjana. Tämän on huomioinut myös OECD, joka kommentoi tätä suomalaista varhaiskasvatusta koskevassa maaraportissaan (OECD 2012) Suomen vahvuutena. Subjektiivisen oikeuden nähtiin takaavan jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatukseen, mikä turvaa lasten välistä tasa-arvoa. Subjektiivisen oikeuden rajaaminen 20 tuntiin on osoittautunut monin tavoin pulmalliseksi. Vaarana on se, että erityisesti alueilla, joilla vanhempien työmarkkina-asema on epävakaa, myös heidän lastensa varhaiskasvatus toteutuu epävakaissa tilanteissa. Näillä alueilla lapset joutuvat vakaan työmarkkina-aseman omaavien vanhempien lapsia useammin lapsiryhmiin, joiden koostumus vaihtelee. Kuinka tällaisessa tilanteessa toteutuvat laissa asetetut tavoitteet antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen ja turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä? Henkilöstön osaaminen ja koulutus varhaiskasvatuksen keskeisenä laatutekijänä Sekä Opetushallituksen julkaisemassa Vaikuttava varhaiskasvatus julkaisussa että Varhaiskasvatuksen tiekartta selvitysraportissa on referoitu keskeisimpiä kansainvälisiä, tieteellisen arvioinnin kautta hyväksyttyjä julkaisuja varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen ja osaamisen merkityksestä varhaiskasvatuksen laadulle. En ryhdy tässä yhteydessä toistamaan julkaisujen viestiä. Johtopäätöksenä niiden annista voidaan kuitenkin todeta se, että henkilöstön osaaminen on yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Suomalaisen henkilöstön osaamistasoa on pitkään pidetty kansainvälisesti vertaillen hyvänä. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa monet maat ovat kuitenkin kehittäneet merkittävästi henkilöstörakennettaan ja nostaneet osaamisvaatimustensa tasoa. Suomi on vaarassa jäädä monilta osin jälkeen yleisemmistä vertailumaistaan. Suomalaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön osalta vahvuutena on se, että kaikilta ammattilaisilta vaaditaan, ainakin päiväkodeissa, alan koulutus. Toisaalta toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaava henkilöstö on enemmistönä päiväkodeissa. Ratkaisematon kysymys on myös se, millaista osaamista varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä opettajilta edellytetään ja mikä siten on yliopistojen kasvatustieteiden kandidaattitutkintojen ja ammattikorkeakoulujen sosionomitutkintojen asema henkilöstörakenteessa.
6 Suomalaisen varhaiskasvatuksen yhdeksi ominaispiirteeksi esitetään siis moniammatillinen ja korkeasti koulutettu henkilöstö. Hankitun koulutuksen hyödyntämisen ja moniammatillisuuden toteutumiseen liittyvät pulmatilanteet tulevat kuitenkin hyvin usein esille henkilöstön ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja työhyvinvointia tutkittaessa. Merkillepantavaa on se, ettei tutkimuksissa esille nouseviin pulmiin tunnu löytyvän ratkaisua. Karilan ja Kupilan (2010) tekemässä tutkimuksessa Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen eri ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa nousivat esille aivan samat pulmat kuin Karilan ja Nummenmaan (2000) 2000-luvun vaihteessa tekemässä Matkalla moniammatillisuuteen tutkimuksessa. Pulmat liittyvät henkilöstön ammattikuvien ja vastuiden ja velvoitteiden epäselvyyteen. Moniammatillisuuden haasteet liittyvät osaltaan varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattirakenteen ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden suhteeseen. Varhaiskasvatuksen tehtävät ja tavoitteet ovat muuttuneet aiempaa vahvemmin kasvatusta ja opetusta painottaviksi. Samanaikaisesti päiväkotihenkilöstön ammattirakenne on muuttunut siten, että pedagogisen koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien suhteellinen osuus henkilöstössä on vähentynyt ja hoidollisen koulutuksen saaneiden lastenhoitajien osuus on lisääntynyt (STM 2007, Karila, Kosonen & Järvenkallas 2017). Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin yhteydessä ilmeni, että ammattikorkeakoulut tuottavat tällä hetkellä suuren osan varhaiskasvatuksen korkeakoulututkinnoista. LTO-opinnot sisältävien sosionomi (AMK) tutkintojen määrä oli arvioinnin aikaan yli kaksinkertainen kasvatustieteiden kandidaatin (lastentarhanopettaja) tutkintomäärään verrattuna. (Karila ym ) Hallituksen kuluvana vuonna tekemät lisäykset yliopistojen kandidaattikoulutukseen (lastentarhanopettajakoulutus) ovatkin varsin ilahduttava päätös, joka osaltaan korjaa tilannetta. Oletettavaa on kuitenkin se, että tällä hetkellä Suomessa on suuri joukko päiväkoteja, jonka henkilöstöllä ei ole sisällöltään pedagogisesti painottunutta koulutusta. Ammattirakenteen parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneiden muutosten lisäksi työtä on alkanut entistä vahvemmin ohjata moniammatillisuuden tulkinta, jossa työtehtävät ja vastuut ja velvoitteet eivät nivoudu ammatilliseen koulutukseen tai osaamiseen, vaan tiettyyn työvuoroon. Tämä ns. kaikki tekevät kaikkea työkulttuuri on melko vallitseva työkulttuuri suomalaisissa päiväkodeissa. (Karila & Nummenmaa 2000; Karila & Kupila 2010.) Viime vuosina kunnissa on havahduttu tähän problematiikkaan ja ryhdytty täsmentämään lastenhoitajien ja lastentarhanopettajien tehtäväkuvia ja vastuita. On kuitenkin nähtävissä, että kuntien kesken on runsaasti vaihtelua siinä, kuinka varhaiskasvatustyötä johdetaan. Karilan ja Kupilan (2010) tutkimuksessa nousee esille se, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tässä työkulttuurisessa ympäristössä vaikea jäsentää omaa ja työtovereiden erityisosaamista ja kunkin ammattiryhmän vastuita ja velvoitteita. Kun omaa ammatillisuuden ydintä ei tiedosteta, ei yhteinen moniammatillinen työskentely myöskään hyödy erilaisista näkökulmista ja osaamisen kontribuutioista. Suomalaisissa päiväkodeissa vallalla oleva moniammatillisuuden tulkinta näyttääkin alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti heikentävän varhaiskasvatustyön laatua. Nykytilanteessa osa varhaiskasvatuksen ammattilaisista tekee työtä sellaisten tehtävien parissa, joihin heillä ei ole itse asiassa koulutusta tai osaamista. Kuvattuun työkulttuuriseen tulkintaan
7 sisältyvä yhdenmukaisuuden normi ei myöskään mahdollista erilaisen osaamisen esille nostamista. Suomalaisen päiväkotityön laadun näkökulmasta asia on varsin merkittävä. Myös OECD:n (2012, 68) maaraportissa kiinnitettiin huomiota Suomen moniammatilliseen ja eritasoisen koulutuksen saaneeseen henkilöstörakenteeseen. Sen vahvuudeksi todettiin se, että korkeammin koulutettu henkilöstö voi kouluttaa ja opastaa alemmin koulutettua henkilöstöä niillä alueilla, joilla heillä itsellään on enemmän osaamista. Samaan aikaan raportissa todetaan myös, että haasteena Suomessa on eri ammattiryhmien vastuiden ja velvoitteiden epäselvyys, mikä usein johtaa kaikki tekevät kaikkea käytäntöön. Varhaiskasvatuksen tiekartta selvityshenkilöraportissa on pyritty osaltaan ratkaisemaan havaittuja henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen liittyviä pulmia. Keinoina tiekartassa on eri ammattiryhmien yhteisen ja eriytyneen osaamisen selkiyttäminen, ammatillisten profiilien ja tehtävänimikkeiden kirkastaminen sekä henkilöstörakenteen muuttaminen edelleenkin moniammatillisuutta korostavaksi, mutta nykyistä vahvemmin korkea-asteen osaamista ja pedagogista osaamista painottavaksi. Tiekartassa esitetään, että Suomalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtana on holistinen, lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kasvatusta painottava näkemys. Esityksen mukaan jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja (vähintään 40% henkilöstöstä). Varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi tarvitaan siksi sekä lastenhoitajia että varhaiskasvatuksen sosionomeja. Näiden henkilöstöryhmien keskinäiset suhteelliset osuudet voivat vaihdella alueella esiintyvän tarpeen mukaan. Joillain alueilla lapsiryhmien henkilöstö voi muodostua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista ja lastenhoitajista, joilla toisilla alueilla varhaiskasvatuksen opettajista, varhaiskasvatuksen sosionomeista ja lastenhoitajista. Ennakoimme varhaiskasvatuksen sosionomien tarpeen olevan noin % henkilöstöstä, mutta tarkemmat laskelmat vaativat kuntien oman alueensa tuntemuksen hyödyntämistä. Lastenhoitajien tarve on arvion mukaan 34-40%. Varhaiskasvatuksen tiekartan julkistamisen jälkeen julkisuudessa on käyty keskustelua, joka on monin paikoin loitonnut tiekartassa kirjoitetusta tekstistä ja sen ehdotuksista. Erityisen paljon on keskusteltu siitä, kenellä on oikeus varhaiskasvatuksen opettaja -nimikkeeseen. Tiekartassa esitetään, että varhaiskasvatuksen ollessa osa koulutus- ja kasvatusjärjestelmää, myös sen opettajat koulutetaan osana muuta opettajankoulutusta, mikä Suomessa toteutuu yliopistoissa. Varhaiskasvatuksen tiekartan yhtenä keskeisenä pohjana toimi aiemmin mainittu Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportti (Karila ym. 2013). Sen laadintaa osallistui arviointiryhmä, jossa oli edustettuna niin toisen asteen, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin edustajia. Samoin ryhmässä oli työelämän edustus. Arviointi kesti kokonaisuudessaan kaksi vuotta, sen aikana analysoitiin kaikkien varhaiskasvatuksen koulutusta antavien yksiköiden opetussuunnitelmat, yksiköiden toimittamat itsearviointiraportit sekä työelämälle osoitettu kysely. On tarpeen huomauttaa, että arviointiraportin analyysit ja päätelmät on tehty yhteisymmärryksessä ja ovat ryhmän yhteisiä. Koska sosionomien ja kasvatustieteiden kandidaattien koulutuksen eroista on juuri nyt runsaasti keskustelua, nostan tässä esille Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnissa ja Varhaiskasvatuksen tiekartassa esillä olleet seikat.
8 Lastentarhanopettajan tehtäviin on tällä hetkellä mahdollisuus pätevöityä kahta väylää pitkin: yliopistollisen kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen sosiaalitieteisiin painottuvan sosionomikoulutuksen kautta. Tällä hetkellä voimassa olevien kelpoisuusehtojen mukaan sosionomi (AMK)-tutkinto ja kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ovat esiopetuksen tehtäviä lukuun ottamatta kelpoisuuden tuottajina toisiinsa rinnastettavia. Suoritetun varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin perusteella sosionomitutkinto (sisältäen kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin) ja kasvatustieteiden kandidaatin tutkinto (sisältäen kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtäviin) ovat kuitenkin tietoperustaltaan varsin erilaisia. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tiede- ja tietoperusta rakentuu kasvatustieteen tai varhaiskasvatustieteen pohjalle, jota täydentävät yhteiskunnallis-humanistiset opintojaksot. Opiskelijoiden sivuainevalinnat tuottavat yksilötasolla jonkin verran vaihtelua tutkintojen tietoperustaan. Sosionomi (AMK) -koulutuksen tietoperusta rakentuu yhteiskunta- ja sosiaalitieteisiin ja varhaiskasvatuksen tietoaines sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin. Opiskelijoiden henkilökohtaiset valinnat tuottavat tässäkin jonkin verran vaihtelua. Henkilöstön kelpoisuusehtojen mukaan lastentarhanopettajan kelpoisuus edellyttää kummassakin tutkinnossa 60 opintopisteen laajuisen varhaiskasvatukseen ammatillisia valmiuksia antavan opintokokonaisuuden sisältymistä tutkintoon. Tämä opintokokonaisuus muodostuu tarkasteltavissa tutkinnoissa erilaiseksi. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa koko 60 opintopisteen kokonaisuus muodostuu varhaiskasvatuksen substanssiopinnoista. Sosionomi (AMK) -koulutuksessa opintokokonaisuus sisältää harjoittelun (10 op) ja opinnäytteen (15 op), jotka kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa sisältyvät pääaineen opintoihin. Näin ollen sosionomitutkinnon sisältämä varhaiskasvatuksen ammatillisiin tehtäviin valmiuksia antava opintokokonaisuus on sisällöltään suppeampi kuin vastaava kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon opintokokonaisuus. Lisäksi kandidaatin tutkinto kokonaisuudessaan tähtää varhaiskasvatuksen tehtäviin, kun taas sosionomin tutkinto tähtää sosiaalialan tehtäviin. Laajuudeltaan sosionomi (AMK)-tutkinto on kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoa 30 opintopistettä laajempi. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto toteutuu paitsi kasvatustieteen, myös opettajankoulutuksen kontekstissa. Sosionomi (AMK) -koulutuksen kontekstin muodostaa sosiaali- ja terveysala. Kyseinen tutkinto tuottaa varhaiskasvatuksen alueen ohella kelpoisuuden myös sosiaaliohjaajan tehtäviin. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin jälkeen korkea-asteen koulutusten opetussuunnitelmia on kehitetty jonkin verran, mutta erilliset opetussuunnitelmakehykset ovat edelleenkin olemassa. Tutkinnot ovat siis sisällöltään erilaiset, tuottavat erilaista osaamista ja vastaavat eri tavoin nykyisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja tavoitteisiin. Olen nostanut esille joitakin keskeisiä varhaiskasvatuksen kehittämisen kysymyksiä. Suomalaisesta varhaiskasvatuksesta voi monista syistä olla ylpeä. Työtä vaatii kuitenkin varhaiskasvatukseen osallistuminen lisääminen ja sen alhaisuuden syiden perusteellinen pohdinta. Samoin on syytä kiinnittää huomiota kuntien erilaistumiskehitykseen varhaiskasvatuksen järjestämisessä ja varhaiskasvatukseen liittyvissä tulkinnoissa. Henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kysymykset vaativat pikaisia ratkaisuja, koska vain osaava henkilöstö voi toteuttaa varhaiskasvatukselle asetettuja hyviä tavoitteita.
9 Bolognassa Kirsti Karila Kirsti Karila professori, Tampereen yliopisto, vieraileva professori, Bolognan yliopisto Käytetyt lähteet: Alasuutari M., Hautala P., Karila K., Lammi-Taskula J. & Repo K Suomalainen lastenhoitopolitiikka ja tasa-arvon kysymykset : CHILDCARE-tutkimuskonsortio : Tilannekuvaraportti Helsinki: Suomen Akatemia. Hietamäki, J., Kuusiholma, J., Räikkönen, E. Alasuutari, M. Karila, K, Lammi-Taskula, J. Repo, K. et al Varhaiskasvatus- ja lastenhoidon ratkaisut 1-vuotiaiden lasten perheissä. CHILDCARE kyselytutkimuksen 2016 perustulokset. THL työpapereita 24/2017. Karila, K Vaikuttava varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2016:6. Karila, K., Eerola, P., Alasuutari, M., Kuukka, A. & Siippainen, A Varhaiskasvatuksen järjestämisen puhekehykset kunnissa. Yhteiskuntapolitiikka 4/17. Karila K., Harju-Luukkainen H., Juntunen A., Kainulainen S., Kaulio-Kuikka K., Mattila V., Rantala K., Ropponen M., Rouhiainen-Valo T., Siren-Aura M., Goman J., Mustonen K., Smeds-Nylund A-S Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa -Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Helsinki: Korkeakoulujen arviointineuvosto. Julkaisuja 2013:7. Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille selvityshenkilöryhmän raportti. OKM julkaisuja 30/2017. Karila K, Kupila P Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen eri ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa. Tampere: Tampereen yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. Varhaiskasvatuksen yksikkö. Luettavissa osoitteessa Karila, K. & Nummenmaa, AR Matkalla moniammatillisuuteen. Kuvauskohteena päiväkoti. WSOY. Ruutiainen, V., Alasuutari, M., & Karila, K. Marketisation of Finnish ECEC: Rationalisations of Public Support to Private Provision. Julkaisematon käsikirjoitus.
10
Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille
Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaisia kuulumisia
Varhaiskasvatuksen ajankohtaisia kuulumisia Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 7.9.2017 13.9.2017 1 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 Tämä on kolmen hengen asiantuntijatyöryhmän selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaiset kysymykset kuntatoimijoiden näkökulmasta
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kysymykset kuntatoimijoiden näkökulmasta Maarit Alasuutari, Jyväskylän yliopisto CHILDCARE-tutkimuskonsortio 27.9.2017 CHILDCARE-tutkimuskonsortio Tutkimushankkeessa paneudutaan
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotSeudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lisätiedot7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015
LisätiedotMILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN
MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus Dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 21.3.2018 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Luonnos esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
LisätiedotVarhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä
Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä Opettajankoulutusfoorumi Kansainvälistyvä opettajankoulutus Kirsti Karila Tampereen yliopisto Varhaiskasvatus monella tavoin vaikuttavaa Lasten
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
Lisätiedot12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotLisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä
Lisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä Kauniaisten kaupunkistrategiassa vuosille 2018 2022 on asetettu tavoitteeksi Oppiminen kohti tulevaisuutta, ja
LisätiedotIlmainen ja vaikuttava varhaiskasvatus
Ilmainen ja vaikuttava varhaiskasvatus Kuntamarkkinat 14.9.2017 12.00-12.45 Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto Varhaiskasvatus mitä se on? Varhaiskasvatuslaki 1 :» Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ 1072/31/2016 SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400 295708 Kotihoidontuen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
Varhaiskasvatuksen tiekartta miten lisätä osallistumista ja henkilöstön osaamista? Artikkelissa käydään läpi selvityshenkilöryhmämme raportin esittämän varhaiskasvatuksen tiekartan keskeiset sisällöt ja
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotVarhaiskasvatus lasten näkökulmasta JYVÄSKYL ÄN YL IO PISTO
Varhaiskasvatus lasten näkökulmasta MAARIT AL ASUUTA RI JYVÄSKYL ÄN YL IO PISTO CHILDCARE-projekti Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimuskonsortio ajalle lokakuu 2015- huhtikuu 2021 Jyväskylän
LisätiedotSosionomien asema varhaiskasvatuksessa. Talentia ry
Sosionomien asema varhaiskasvatuksessa Talentia ry Sosionomit varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen suuntautunut sosionomi on pätevä lastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja. Opintojen kokonaislaajuus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa
27.11.2013 Sivu 1 / 1 4960/00.01.02/2013 28 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi
1 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi Lausuntopyyntö 6.2.2018 OKM/3/010/2018 Yleistä Lain lähtökohtana olevan monialaisen,
LisätiedotUusi varhaiskasvatuslaki, joka kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen.
Uusi varhaiskasvatuslaki, joka kumoaa nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen. Asiakkaan oikeudet eivät heikkene. Oikeus varhaiskasvatukseen ei muutu. Menettely- ja oikeusturvakeinot selkeytyvät.
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotKyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
LisätiedotSivistysvaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen
Sivistysvaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen 27.2.2018 Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) Tiivistelmä: * Lakiesitys täydentää
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatuksen 10.johtajuusseminaari / Tarto Tulevaisuuteen johtaminen haasteita varhaiskasvatuksen johtamiselle ja opettajuudelle KT, opetusneuvos
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotLIITE: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
1 LIITE: Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta Sivistysvaliokunta OAJ Misukka ja Semi 13.2.2015 HALLITUKSEN ESITYSVERSIO Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lasten päivähoidosta annetun
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä. Kaisu Peltoperä KM, lto, väitöskirjatutkija
Vuorohoito varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä Kaisu Peltoperä KM, lto, väitöskirjatutkija Videoluennolla pohdimme Mitä on vuorohoito ja kuka sitä käyttää? Vuorohoidon erityispiirteitä Lapsikäsitystä
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotSuomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine
Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi 17.4.2013 Päivi Lindberg 8.5.2013 Päivi Lindberg 1 Yhteiskunnallinen varhaiskasvatus Työvoimapolitiikka
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi. Hallituksen
LisätiedotHallituksen esitys 341 / 2014vp lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
Lausunto 1 (5) Eduskunnan sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi Viite: Valiokunnan kuulemistilaisuus 13.2 2015 Asia: Hallituksen esitys 341 / 2014vp lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta Nykyinen
LisätiedotTampereen yliopiston lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjaamo PL 29 00023 Valtioneuvosto 13.3.2018 LAUSUNTO Viite: Lausuntopyyntö OKM/3/010/2018 Tampereen yliopiston lausunto luonnoksesta hallituksen
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE VARHAISKASVATUSLAIKSI
LAUSUNTO 1 (6) Helsingin yliopisto 16.3.2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: OKM/3/010/2018 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE VARHAISKASVATUSLAIKSI
LisätiedotSivistysvaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen
Sivistysvaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen 27.2.2018 Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) Tiivistelmä: Lakiesitys on yhdensuuntainen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotUlkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus
Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotSivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Johdanto videoluentoihin Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Mallilomake ja ohjeistus (OPH) Tukimateriaali lapsen varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotVarhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Neuvolapäivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Neuvolapäivät 6.11.2018 Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston
LisätiedotVarhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä
Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet lapsen kasvun tukipylväänä Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 24.2.2016 Hyvä elämä foorumi Jyväskylä 24.2.206
LisätiedotLausunto 1 (5) SAK / Työ ja turva -osasto/tg/ea Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto 1 (5) SAK 13120 / 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta
LisätiedotNelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia
Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotHallituksen esitys 341 / 2014vp lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
Lausunto 1 (5) Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi Viite: Valiokunnan kuulemistilaisuus 27.1 2015 Asia: Hallituksen esitys 341 / 2014vp lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotVarhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Varhaiskasvatus 2016 Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Kehittämisen keskeiset lähtökohdat Varhaiskasvatuslain I vaiheen uudistukset Perustehtävän
LisätiedotVASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA
VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)
LisätiedotSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen
LisätiedotVARHAISKASVATUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETUSSUUNNITELMISSA
VARHAISKASVATUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kysely ammattikorkeakouluille/20.1.2015/jm Yhteenveto Ammattikorkeakouluilta (yht. 21) tiedusteltiin e-lomakekyselyllä (vastausaika 12. - 19.1.2015)
LisätiedotUusi varhaiskasvatuslaki
Uusi varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatuksen opintopäivät 4.10.2018 Kirsi Alila KT, Opetusneuvos Lain merkitys varhaiskasvatuksen laadun edistämisessä Laki ja asetukset muodostavat varhaiskasvatuksen laadun
LisätiedotVarhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät Tarja Kahiluoto Opetusneuvos
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu lainsäädäntö uudistuu Lape-päivät 30.8.2018 Tarja Kahiluoto Opetusneuvos Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja valtioneuvoston asetus
LisätiedotLausunnon keskeinen sisältö:
OKM/81 /040/2012 445/00.01.05.01/2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Pvm 26.5.2014 UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ : 3)s: posti aclaress. RO Box 35. FI4QOi 3Urs of Jäskä Finiad R Työryhmän esityksestä ei löydy
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA: HAASTEITA JOHTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN I Anna-Maija Puroila Johtajuusfoorumi, Joensuu
VARHAISKASVATUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ MUUTOKSESSA: HAASTEITA JOHTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN 18.5.2018 I Anna-Maija Puroila Johtajuusfoorumi, Joensuu Muutoksen keskellä eläminen Muutoksia on tapahtunut laidasta
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotVarhaiskasvatusta yksityisesti vai kunnan omana toimintana - siinäpä pulma
Varhaiskasvatusta yksityisesti vai kunnan omana toimintana - siinäpä pulma Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitto Kuntamarkkinat Muutoksia tiuhaan 1.1.2013 alkaen varhaiskasvatus ei enää
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotOikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen (max. 20 h/viikko) säilyisi kaikilla lapsilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta
LisätiedotKH Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja henkilöstön, huoltajien ja lasten osallistaminen
Kaupunginhallitus 216 27.06.2017 Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 alkaen 1357/06.15/2017 KH 27.06.2017 216 Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja henkilöstön, huoltajien ja lasten osallistaminen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla
06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE Esittelymateriaali 31.10.2017 Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotSosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011
Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut
LisätiedotLTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n
LisätiedotUlkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa
Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotOAJ:n lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä
Lausunto 1 (11) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: OKM059:00/2012 OAJ:n lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana
Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana 27.9.2017 I Anna-Maija Puroila, Susanna Kinnunen Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari Tutkimuksen taustaa Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö
LisätiedotEmmi Ristolainen Emmi Ristolainen
Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 20.9.2017 4 Kokousaika Tiistai 26.9.2017 klo 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN ILTAKOULU KAUPUNGINHALLITUS
3.3.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN ILTAKOULU 3.3.2016 KAUPUNGINHALLITUS 2.5.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 0-6-vuotiaiden lasten määrä 2000-2014 Lapsia hoitomuodoittain 2011-2014 Perhepäivähoidon määrä 2010-2015 Yksityisen
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotAjankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen
Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden
LisätiedotOAJ:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp)
Lausunto 1 (8) Eduskunta siv@eduskunta.fi Asia: OAJ:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 40/2018 vp) Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN ILTA TAMPERE
VARHAISKASVATUKSEN ILTA 24.10.2018 TAMPERE Eva Siitonen, Sosiaalipoliittinen asiantuntija, Tehy ry 31.10.2018 1 Varhaiskasvatuslaki 31.10.2018 2 31.10.2018 3 Varhaiskasvatuslaki 540/2018 Laki ja asetukset
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotLukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022
Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022 Uusi lukio uskalla kokeilla Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan myös tulevaisuudessa
LisätiedotEduskunta Sivistysvaliokunta
Eduskunta Sivistysvaliokunta Pvm 10.10.2017 Viite: Sivistysvaliokunta 11.10.2017 Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Jyväskylän yliopiston Koulutuksen
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Osa 3 Osa 2 Osa 1 Videoluennolla pohdimme
LisätiedotVarhaiskasvatuslaki alkaen ja varhaiskasvatusta koskevat tulevat laki- ja asetusmuutokset vuonna 2016
Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015 alkaen ja varhaiskasvatusta koskevat tulevat laki- ja asetusmuutokset vuonna 2016 Marja-Liisa Akselin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja (varhaiskasvatus)
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Lisätiedot9.11.2015. Esityksen ristiriitaisuus perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa
Lausunto 1 (9) Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta, kuuleminen 10.11.2015 Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon
Lisätiedot