Eduskunta Sivistysvaliokunta
|
|
- Helena Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskunta Sivistysvaliokunta Pvm Viite: Sivistysvaliokunta Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta on pyydetty asiantuntijalausuntoa asiaan Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille. Kiitämme lausuntopyynnöstä ja yritämme vastata esitettyihin kysymyksiin erityisesti perusopetuksen osalta, josta Koulutuksen tutkimuslaitoksella on vankkaa tutkimukseen perustuvaa tietoa. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa toteutetaan Suomen osalta OECD:n PISA (Programme for International Student Assessment) tutkimus, joka kohdistuu 15-vuotiaisiin oppilaisiin, eli pääasiassa 9-luokkalaisiin. Tutkimusten perusteella voidaan havaita, että suomalaiskoululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet kaikilla mitatuilla osa-alueilla, eli lukemisen, matematiikan ja luonnontieteen osaamisessa vuoden 2006 jälkeen. Tuona vuonna Suomi oli koko vertailun paras maa. Vaikka tulokset ovat olleet laskusuunnassa, on Suomen sijoitus edelleenkin varsin hyvä etenkin OECD-maihin verrattuna. Huolta on kuitenkin syytä kantaa osaamisen laskevasta trendistä, joka on lukemisessa lievin, mutta erityisen vahva matematiikassa. Sen 37 pisteen pudotus vastaa noin yhden lukuvuoden opintoja (liitetaulukko 1 ja 3). Tätä havaintoa vahvistaa myös neljäsluokkalaisilta tehty IEA:n (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) TIMSS-tutkimus (Trends in International Mathematics and Science Study). Sen mukaan neljäsluokkaisten matematiikan osaaminen on pudonnut 10 pistettä ja luonnontieteissä jopa 16 pistettä vain neljässä vuodesta ( ) (liitetaulukko 2). Erityisen paljon osaaminen on heikentynyt pojilla, sillä nyt poikien ja tyttöjen ero on suurempi kuin koskaan ennen. Saman tutkimuksen mukaan varhaiset taidot (kirjainten ja lukujen tunnistaminen ennen koulun alkua) ennustavat hyvää taitoa 4-luokalla. TIMMSS-tutkimuksen havainnoista pitäisi olla erityisen huolissaan, sillä ne ennakoivat heikkoa PISA-menestystä tulevaisuudessa. Ongelmaan pitäisi kiinnittää huomiota siksi, että nyt tilanteelle voitaisiin vielä tehdä jotain, jotta kehityskulun suunta Postiosoite: Puhelin: PL 35 *(014) Y-tunnus Jyväskylän yliopisto Telefax: (014)
2 2(9) muuttuisi. Voitaisiin käynnistää vaikkapa luonnontieteen ja matematiikan kansallinen kehittämisprojekti, jossa erityinen huomio keskitetään oppilaiden motivaatioon ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Esimerkiksi kouluun suhteutettujen digitaalisten oppimisalustojen ja pelinomaisten pedagogisten ratkaisuiden soveltaminen voisivat olla keinoja tässä tavoitteessa. Oppilaiden kiinnostuksen kohteiden tunnistaminen ja niiden parempi hyödyntäminen opetuksessa voisivat auttaa etenkin poikien osaamistason parantamisessa. Viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa voi havaita kaksi seikkaa. Ensinnäkin heikosti osaavien oppilaiden osuus on kasvanut selvästi ja osaamisen heikentyminen näkyy erityisesti osaamisjakauman alapäässä. Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat suurimpia osaamisen ollessa heikkoa (osaamisjakauman alapäässä), mutta ne pienentyvät osaamisjakauman yläpäähän siirryttäessä esimerkiksi matematiikassa parhaiten osaavilla poikien pistemäärä on suurempi kuin tyttöjen. Toiseksi, tytöt ovat keskimäärin poikia parempia kaikissa mitatuissa aineissa jopa matematiikassa, jossa pojat olivat perinteisesti tyttöjä osaavampia. Myös ero kaupunkien ja maaseudun välillä on kasvanut, vaikka ero on vielä pieni. Tämä heikko signaali pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti. Tiivistäen voikin sanoa, että kaikkein heikoimmilla ovat syrjäseutujen pojat, sillä kaupunkilaispojat ovat lähempänä tyttöjen tasoa. PISA-tulosten tulkinnassa voi nostaa esiin kolme tärkeää seikkaa. Ensinnäkin se, että koulujen ja opettajien toiminnassa ei näytä olevan tekijöitä, jotka selittäisivät osaamisen heikentymistä. Meillä on siis yhä edelleen hyvät opettajat ja koulut. Tätä havaintoa tukee se, että kansallisissa koulujen keskiarvoissa on vain vähän hajontaa. Havainto antaneekin hyvän pohja koulun ja opetuksen edelleen kehittämiselle. Toinen merkittävä havainto on se, että pääkaupunkiseutu peittosi ensimmäistä kertaa muun maan sen PISAn keskiarvo ollessa maan korkein. Samalla kuitenkin pääkaupunkiseudulla koulujen väliset erot olivat suurimmat. Etsittäessä selitystä tähän tilanteeseen täytynee muistaa, että tarkasteluaikana ( ) oppilaiden valinnanvapautta on lisätty, mikä tarkoittaa perheiden kulttuuristen resurssien suurempaa vaikutusta oppilaiden valintoihin. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset toisin sanoen hyötyvät valinnaisuudesta. Samaan aikaan köyhien perheiden määrä on kasvanut Suomessa. Nämä tekijät voivat olla yhteydessä toisiinsa, sillä vanhempain sosio-ekonominen tausta yhdessä asenteiden kanssa ovat tärkeimmät PISA-tutkimuksessa havaittujen osaamistason eroja selittäviä tekijöitä. Suomessa tämä yhteys sosio-ekonomisen statuksen (SES) ja oppimistulosten välillä on kasvanut nopeimmin OECDmaissa ollen nyt OECD:n keskitasoa (liitetaulukko 4 ja 5). Vanhempien koulutustason yhteys opintomenestykseen ei ole uusi asia, vaan pikemminkin koulutussosiologisen tutkimuksen useaan kertaan toistama havainto. Tästäkin syystä se olisi syytä ottaa vakavasti. Tiivistetysti voi sanoa, että osaamistason parantaminen ei riipu yksinomaan pedagogisista ratkaisuista tai kansallisesta koulutuspolitiikasta. Merkittävä rooli siinä on sekä sosiaalipolitiikalla, joka tasaa tuloeroja, että kaupunkisuunnittelulla, joka ehkäisee slummiutumista ja siten koulujen välisten erojen vahvistumista.
3 3(9) Kysymys positiivisesta diskriminaatiosta onkin otettava vakavasti. Empiirisellä tutkimuksella on näyttöä siitä, että heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden (kuten vaikkapa maahanmuuttajien lasten) tukemisella parannetaan oppimistuloksia. Samaan suuntaan viittaavat myös tutkimustulokset koulutuksen pidentämisestä, sillä lisäkoulutus parantaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Empiirinen tutkimus ei sen sijaan anna yksiselitteistä vastausta luokkakokojen ja oppimisen välisestä yhteydestä. Luokkien koot voivat vaihdella monestakin syystä, sillä pienillä paikkakunnilla luokat ovat helposti pieniä. Samoin painotetut luokat (esim. musiikki) vetävät ilmeisesti oppilaita, joiden sosio-ekonomiset taustat ja oppimistulokset ovat korkeita. Tietyissä tilanteissa luokkakoon pienentäminen voi olla järkevää, jos vaikkapa luokassa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita, mutta luokkakoon pienentäminen ei siis automaattisesti ole oppimistuloksia parantava ratkaisu. Luokan koon asemasta olisikin kysyttävä: millainen pedagogiikka toimii pienessä luokassa ja millaisia pedagogisia keinoja tarvitaan suuremmassa luokassa? Empiirisen tutkimuksen perusteella ei myöskään voi tehdä johtopäätöksiä siitä, millä tavalla koulutuksen säästämispäätökset ovat vaikuttaneet tai kehittämishankkeet vaikuttavat opetuksen laatuun. Syitä on kaksi. Ensinnäkin aikajänne on aivan liian lyhyt, jotta johtopäätöksiä voisi tehdä. Toinen syy on se, että koulutusjärjestelmän muutokset eivät ole hermeettinen laboratorio, jossa voitaisiin kontrolloida eri muuttujia. Toisin sanoen, muutokset koskettavat jollakin tavoin kaikkia, mistä syystä ei ole nollahypoteesiä, johon verrata muutoksia. Tämän ohella opetuksen laatuun vaikuttavat lukemattomat muutkin tekijät kuten paikkakunta, opettajakunnan rakenne, oppilaat ja heidän vanhempansa sekä myös sattuma. Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta pitää ottaa huomioon pari seikkaa. Ensinnäkin valinnaisuuden lisääminen ja uuden opetussuunnitelman entistä suurempi tukeutuminen vanhempiin suosivat mitä ilmeisimmin koulutettujen ja korkean SES:n perheiden lapsia. Tätä epäsuhtaa voisi tasoittaa tehokkaalla oppilaanohjauksella, joka voisi avata myös alemman sosiaaliryhmän jälkeläisille näkökulmia opintoihin. Tällä olisi erityisesti merkitystä nivelvaiheessa siirryttäessä toiselle asteelle. Kotimaisista ja kansainvälisistä oppimistulosten arvioinneista perusopetuksen päättövaiheessa löytyy yhteinen piirre: arvioinnissa osoitetun osaamisen yhteys kouluarvosanoihin ei ole johdonmukaista. Arvosanakäytänteissä on selkeästi eroja koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä. Syynä ei ole opettajien arviointitaitojen puute, vaan arviointikriteerien puutteellisuus. Ongelma ei ole vähäinen, sillä perusopetuksen päättövaihe on suurimmalle osalle nuoria heidän elämänsä tärkein opintojen nivelvaihe. Valinta tai valikoitumien toivottuun lukioon tai ammatillisten opintojen toivealalle, jopa opinnoista syrjäytyminen, voivat riippua päättötodistuksen keskiarvon desimaaleista. Lopuksi on syytä painottaa sitä, että koulutusjärjestelmä on ainoa yhteiskunnallinen järjestelmä, joka avaa kansalaisille uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Tästä syystä koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo on yhteiskunnallisena tavoitteena demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan peruspilari. Sen sijaan koulutustulosten tasa-
4 4(9) arvo on kompleksisempi asia, sillä ihmisten välillä on eroja niin oppimisessa kuin kyvyissäkin. Koulutusjärjestelmän ei kuitenkaan tulisi pyrkiä kasvattamaan näitä eroja, vaan tasoittamaan niitä, jotta kaikilla olisi mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin. Näin Suomessa on toimittu tähän asti. PISA-tulokset osoittavat valitun koulutuspoliittisen linjan toimineen kohtuullisen hyvin. Siksi tätä koulutuspoliittista linjaa on edelleen järkevää noudattaa, sillä pienellä kansakunnalla ei olisi varaa menettää yhtään kansalaista syrjäytymiskierteeseen. Samalla on etsittävä keinoja parantaa ongelmallisia kohtia kuten heikoimpien oppilaiden osaamista sekä tyttöjen ja poikien välistä osaamiseroa jotta järjestelmä toimisi paremmin. Varhaiskasvatuksen osalta tietoa lausuntopyynnössä esille otettuihin asioihin on saatavissa kahdesta tutkimushankkeesta: professori Maarit Alasuutarin (JY) ja professori Kirsti Karilan (TaY) johtamasta Strategisen neuvoston Child Care hankkeesta sekä professori Anna-Maija Puroilan (OY) johtamasta VakaVai-hankkeesta. Lisäksi professori Kirsti Karila, lastentarhanopettaja, kasvatustieteiden maisteri, emba Satu Järvenkallas ja tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ovat OKM:n toimesta tehneet Varhaiskasvatuksen tiekartta-selvityksen. Kansainvälisesti katsottuna suomalainen varhaiskasvatus on korkeatasoista ja kaikilla lapsilla on periaatteessa mahdollisuus osallistua siihen. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö varhaiskasvatuksen kentän toimijoiden kanssa on myös tuonut näkyviin toimijoiden vahvan pyrkimyksen varhaiskasvatuksen laadun jatkuvaan kehittämiseen. Samalla kuitenkin muun muassa kuntien taloudellisen tilanteen, työllisyyden ja maantieteellisten erojen myötä varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisen ehdot ja järjestämisen tavat vaihtelevat enenevästi. Kuten Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ja Jyväskylän yliopiston koordinoima CHILD- CARE-konsortiotutkimus on tuonut esiin, osassa kuntia voidaan suuntautua varhaiskasvatuspalveluihin investoimiseen lasten oppimispolun näkökulmasta, osassa palvelujen tarjoamisen kysymyksiä pohditaan enemmän vanhempien työssäkäyntiin liittyvien tarpeiden ja palvelujen tarjonnan näkökulmasta (Karila ym. 2017). Palvelujen erilaistuminen paikallisesti on yksi keskeinen kysymys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa ja yhdenvertaisten palvelujen ylläpitämisessä koko maan alueella. Paikallinen erilaistuminen näkyy enenevästi myös yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen sijoittumisessa ja tarjonnassa. Palvelujen tuottamisen yhtenä edellytyksenä on julkinen tuki - lisääntyvässä määrin kuntien maksamat yksityisen hoidon kuntalisät ja varhaiskasvatuksen palvelusetelit. Näiden tarjoamisesta kuntalaisille monet kunnat ovatkin tehneet päätökset, kuten esimerkiksi THL:n äskettäin julkaisema Varhaiskasvatuksen tilastoraportti osoittaa. Kaikkiin kuntiin yksityiset palvelut eivät kuitenkaan rantaudu, sillä esimerkiksi kunnan väestöpohjan (ja maksukykyisen asiakaskunnan määrä) ei välttämättä katsota olevan riittävä palvelujen kannattavuuden näkökulmasta. Kuntien pyrkimyksenä näyttää olevan useimmiten yksityisten palvelujen mahdollistaminen kaikille perheille (Ruutiainen ym. 2017). CHILDCARE-konsortiossa tutkitaan, toteutuuko tämä pyrkimys vai tuottaako yksityisen varhaiskas-
5 5(9) vatuspalvelujen osuuden kasvaminen palvelunkäyttäjien eriarvoistumista. Tätä koskevat tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole vielä käytettävissä. Hankkeessa toteutetun noin yksivuotiaiden lasten vanhemmille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat kuitenkin, että mikäli kunnassa oli käytössä palveluseteli, yksivuotias lapsi oli useammin yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä kuin jos kunta tarjosi perheille ainoastaan yksityisen hoidon kuntalisää (Hietamäki ym. 2017). Lisäksi erityisesti suurissa kunnissa (Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Helsinki) korkeammin koulutetut (yliopisto, ammattikorkeakoulu, opistoaste) vanhemmat käyttivät enemmän yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja verrattuna matalamman koulutuksen omaaviin vanhempiin. Kysely toteutettiin vuonna 2016 kymmenen, eri kokoisen ja eri puolilla maata sijaitsevan kunnan alueella. Sen tulokset koskevat noin 2080 yksivuotiasta lasta. Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee huomattavasti alueittain maassamme. CHILDCARE-hankkeen edellä mainittu kyselytutkimus toi esiin, että erilaiset kotihoidontuen kuntalisän maksamisen ehdot olivat yhteydessä lasten hoitamiseen kotona. Vanhemmista suurempi osa hoiti lapsia kotona, kun kunta maksoi kotihoidon tukea nuorimmasta lapsesta ja sisaruksista sisaruslisän. Kun kotihoidon kuntalisä maksettiin vain nuorimmasta lapsesta, vanhemmat hoitivat yksivuotiastaan kotona saman verran tai vähemmän kuin kunnissa, joissa ei maksettu kotihoidon tuen kuntalisää (Hietamäki ym. 2017). Huomattavaa kuitenkin on, että kotihoidontuen kuntalisän ja sen sisaruslisän ehdoilla osa kunnista rajaa perheen muiden alle esiopetusikäisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tämä on seikka, jonka voi ainakin hengeltään katsoa olevan vastoin varhaiskasvatuslaissa määriteltyä lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. CHILDCARE-hankkeen kyselytutkimuksessa tuli myös esiin aiempien, esimerkiksi THL:n ja Kelan tutkimusten osoittama havainto, että korkeammin koulutettujen vanhempien lapset osallistuivat useammin varhaiskasvatukseen kuin matalammin koulutettujen vanhempien lapset. Samalla yli puolet CHILDCARE-kyselyyn vastanneista, kotona lastaan hoitavista vanhemmista vastasi yhteiskunnan tuen mahdollistavan lapsen hoitamisen kotona ja toimeentulon olevan riittävä, vaikka vanhempi onkin kotona lasta hoitamassa. Kotihoidossa olevien lasten vanhemmat raportoivat CHILDCARE-kyselyssä aikovansa hoitaa yksivuotiasta lastaan kotona keskimäärin hieman yli kaksivuotiaaksi (2,3 vuotta, keskihajonta 1,1 vuotta). Alle kaksivuotiaaksi lasta kotona aikoi hoitaa 33 prosenttia ja 2 3 -vuotiaaksi 56 prosenttia vanhemmista. Hallituksen viimeaikaiset päätökset koskien subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja ryhmäkokoja voiva osaltaan lisätä varhaiskasvatuspalvelujen paikallista eriytymistä. CHILDCARE-hankkeessa sen kymmenen yhteistyökunnan alueella toteutettu esiopetusvuoden palvelukokonaisuuksia tarkasteleva tutkimus toi esiin esimerkiksi sen, vaikka lapsen esiopetus ja muu hänen tarvitsema varhaiskasvatus toteutuisivat periaatteessa samassa päiväkotiryhmässä, eivät varhaiskasvatuksen viranhaltijat pysty määrittelemään hänen ryhmänsä kokoa, jos ja kun se esimerkiksi koostuu eriikäisistä lapsista, vain esiopetukseen osallistuvista ja ns. kokopäivähoitoa tarvitsevista lapsista. Lasten päivittäisten vuorovaikutussuhteiden määrä voi tällaisessa ryh-
6 6(9) mässä nousta huomattavan korkeaksi. Sen taas voi katsoa olevan riski lapsen hyvinvoinnille. Samoin voi kysyä, miten tällaisissa tilanteissa on mahdollista suunnitella ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta. Edellä kuvattujen tutkimushankkeiden lisäksi Suomen Akatemian ( ) rahoittamassa Perheet 24/7 -konsortiotutkimuksessa kerättiin monipuolisesti tietoa suomalaista vuorohoitojärjestelmästä. Tätä hanketta johtivat professori Anna Rönkä (JY, hankkeen alussa JAMK) ja professori Marja-Leena Laakso (JY). Vuorohoidon osalta varhaiskasvatuksen tasa-arvoon ja laatuun vaikuttavat seuraavat seikat: Valtaosin lastantarhanopettajat (yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet) työskentelevät vain arkipäivisin tavanomaisten aukioloaikojen mukaisesti, eivät iltaisin tai viikonloppuisin. Näin ollen lapset, joilla on ilta- tai viikonloppupainotteinen hoitoaika eivät näinä aikoina pääse osalliseksi pedagogisen koulutuksen saaneiden opettajien ohjauksesta. Nämä lapset pitävät myös monissa tapauksissa vapaapäiviä keskellä viikkoa vanhempien vapaapäivien mukaisesti ja ovat siten poissa näinäkin päivinä lapsiryhmän toiminnasta. Nopeat vaihdokset vanhempien työajoissa ja siten myös lasten hoitoajoissa ovat tuttuja vuorohoidossa ja osaltaan hankaloittavat pedagogisen jatkuvuuden ja pysyvyyden tunteen rakentamista lasten näkökulmasta. Erityisen tuen palvelut ovat heikosti saavutettavissa ilta-aikoina tai viikonloppuisin (erityislastentarhanopettaja, puhe- ja toimintaterapeutti jne.) Esiopetuksesta vastaa yliopistollisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, joten esikouluikäinen lapsi, joka ei osallistu säännöllisesti päivällä tapahtuvaan toimintaan, ei pääse osalliseksi samalla tavalla suunnitellusta esiopetuksesta eikä myöskään vertaisryhmän tarjoamista oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksista. Lapsen päivän pituutta ei haluta kasvattaa kohtuuttomasti sillä, että hän osallistuisi sekä päivätoimintaan että olisi sen jälkeen vielä illan ja mahdollisesti yön ajan päiväkodissa. Lisäksi myöhäinen kotiin paluu vuorohoidosta ja seuraavan päivän varhainen aamuherätys esiopetukseen voi olla lapselle haasteellista. Lähteitä: Rönkä, A., Laakso, M-L., Tammelin, M., Metsäpelto, R-L., Sevón, E., Turja, L. & Poikonen, P-L. (2014). Aikuisten työ rytmittää lasten arjen. Hyvinvointikatsaus 1/2014. Tilastokeskus Rönkä, A., Turja, L., Malinen, K., Tammelin, M., & Kekkonen, M. Flexibly scheduled early childhood education and care: Experiences of Finnish parents and educators. Early Years. Hyväksytty käsikirjoitus ( ) Yhteystiedot: Professori Jussi Välimaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja
7 7(9) Liitteet Liitetaulukko 1. PISA-tulokset vuosina Liitetaulukko 2. Tyttöjen ja poikien väliset erot matematiikan osaamisessa
8 Liitetaulukko 3. Tyttöjen ja poikien väliset erot matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa vuosina 2011 ja (9)
9 9(9) Liitetaulukko 4. Vanhempien koulutustason ja oppimistulosten välinen yhteys PISAtutkimuksissa vuosina Liitetaulukko 5. Vanhempien koulutustason ja osaamisen välinen yhteys neljäsluokkalaisilla TIMMS-tutkimuksessa 2015.
TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaiset kysymykset kuntatoimijoiden näkökulmasta
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset kysymykset kuntatoimijoiden näkökulmasta Maarit Alasuutari, Jyväskylän yliopisto CHILDCARE-tutkimuskonsortio 27.9.2017 CHILDCARE-tutkimuskonsortio Tutkimushankkeessa paneudutaan
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotLisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä
Lisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä Kauniaisten kaupunkistrategiassa vuosille 2018 2022 on asetettu tavoitteeksi Oppiminen kohti tulevaisuutta, ja
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaisia kuulumisia
Varhaiskasvatuksen ajankohtaisia kuulumisia Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto Varhaiskasvatuksen
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSegregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Segregaatio, peruskoulut ja varhaiskasvatus: Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle FT, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Eduskunta 13.10.2017 30.8.2013 1 Lähtökohta: Yhteiskunnallisten
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
Lisätiedot- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).
- 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotKYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY
KYSELYN TULOSGRAFIIKKA PORVOON VARHAISKASVATUKSEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSELVITYS TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ 26.1.2018 VERTIKAL OY 2. Vastaajan (toinen huoltaja) pääasiallinen toiminta tällä hetkellä a.
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400
LisätiedotNelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia
Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
Lisätiedot12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan
LisätiedotVarhaiskasvatus lasten näkökulmasta JYVÄSKYL ÄN YL IO PISTO
Varhaiskasvatus lasten näkökulmasta MAARIT AL ASUUTA RI JYVÄSKYL ÄN YL IO PISTO CHILDCARE-projekti Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimuskonsortio ajalle lokakuu 2015- huhtikuu 2021 Jyväskylän
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotSuomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine
Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuudet ja kansainvälinen maine Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi 17.4.2013 Päivi Lindberg 8.5.2013 Päivi Lindberg 1 Yhteiskunnallinen varhaiskasvatus Työvoimapolitiikka
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille
Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa
LisätiedotHyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii
Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii Jouni Välijärvi,professori Jyväskylän yliopisto E-mail: Jouni.Valijarvi@jyu.fi LAPE, Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa -päätösseminaari Oulu 13.11.2018 Mikä Pisa on?
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotVarhaiskasvatuksen opintopäivä
Varhaiskasvatuksen opintopäivä 7.9.2017 13.9.2017 1 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017 2030 Tämä on kolmen hengen asiantuntijatyöryhmän selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
Lisätiedot- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.
- 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotEpätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa
Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotPALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä
LisätiedotMILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN
MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-
LisätiedotJyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon
OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotSuomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka
Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka Mitä arvioitiin? Mitä tarkasteltiin? Kielitaidon osa-alueet > hyvän osaamisen kriteeri B1.1-B1.2 kuullun ymmärtäminen
LisätiedotVarhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto
Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotPorvoon varhaiskasvatuksen kotihoidontuen kuntalisäselvitys. Vertikal Oy Hanne Koskiniemi Simo Pokki. Esitys lautakunnalle 25.1.
Porvoon varhaiskasvatuksen kotihoidontuen kuntalisäselvitys Vertikal Oy Hanne Koskiniemi Simo Pokki Esitys lautakunnalle 25.1.2018 Varhaiskasvatuksen kustannusrakenne 2017 Vaka-palvelut yhteensä 33 564
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotSeudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys
Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta -pohjaesitys Varhaiskasvatuksen ryhmä 11.12.2017 Hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017 ja 8.2.2018 Kuntajohtajakokous 23.2.2018 Seudullisen varhaiskasvatuksen
LisätiedotTiivistelmä yhteiskunnalliset aineet
Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotMitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto
Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus
For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)
31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotLausunto koskien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilannetta Suomessa. sivistysvaliokunnan talousarviolausunnon valmistelu 2017
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto koskien varhaiskasvatuksen kehittämisen tilannetta Suomessa sivistysvaliokunnan talousarviolausunnon valmistelu 2017 Kiitän kohteliaimmin mahdollisuudesta laatia
LisätiedotTukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista
Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Koulutus on vahvin ase syrjäytymisen ehkäisemiseen Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen, mutta ongelmat syntyvät
LisätiedotOECD on vuodesta 2000
artikkeli tanja kirjavainen Johtava tuloksellisuustarkastaja Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV tanja.kirjavainen@vtv.fi jonna pulkkinen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto jonna.pulkkinen@jyu.fi PISA-tulokset
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä. Kaisu Peltoperä KM, lto, väitöskirjatutkija
Vuorohoito varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä Kaisu Peltoperä KM, lto, väitöskirjatutkija Videoluennolla pohdimme Mitä on vuorohoito ja kuka sitä käyttää? Vuorohoidon erityispiirteitä Lapsikäsitystä
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
Lisätiedot7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotLaadunarvioinnin kulmakivet
Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/
LisätiedotLukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous
Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotKerava, Pieni suuri kaupunki
Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava ihmisen mittainen viherkaupunki pinta-alaltaan n. 30 km 2, asukkaita 34 549 työpaikat ja palvelut ovat lähellä ja nopeasti saavutettavissa etäisyys Helsinkiin on 27
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotRehtorin tervehdys Savonlinnan kampuksen lukuvuoden avajaisissa Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopistolaiset
Itä-Suomen yliopisto Rehtori Jukka Mönkkönen Rehtorin tervehdys Savonlinnan kampuksen lukuvuoden 2017 2018 avajaisissa 12.9.2016 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijat, hyvät yliopistolaiset Palaan tässä
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ 1072/31/2016 SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400 295708 Kotihoidontuen
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotPääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa
KT Heidi Harju-Luukkainen FT Kari Nissinen Prof. Mirja Tarnanen MMT Jouni Vettenranta Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna
08.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 33 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Titta Tossavainen,
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotVarhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja niiden määräytyminen alkaen / EL-H
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ja niiden määräytyminen 1.3.2017 alkaen / EL-H VD/122/02.03.00.00/2017 Lainsäädännöllinen tausta Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotTervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen
Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (7) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/216 1 (7) 25 Helsingin kaupungin päättämä varhaiskasvatuksen laajuus ja yksityisen hoidon tuen Helsinki-lisä 1.8.216 alkaen HEL 216-2236 T 2 5 1 Päätös päätti, että yksityisen
Lisätiedot