B- ja C-hepatiitin lääkehoito. Martti Färkkilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "B- ja C-hepatiitin lääkehoito. Martti Färkkilä"

Transkriptio

1 Hepatologia B- ja C-hepatiitin lääkehoito Martti Färkkilä B- ja C-hepatiitti ovat maailmanlaajuisesti tärkeimmät maksasyöpää aiheuttavat tekijät. Jälkimmäinen on noussut Yhdysvalloissa merkittävimmäksi yksittäiseksi maksansiirtoon johtavaksi tekijäksi alkoholimaksasairauden jälkeen. Suomessa uusia C-hepatiittitapauksia ilmaantuu vuosittain noin ja B-hepatiitteja noin 450. B-hepatiiteista kroonistuu vain noin 5 %, mutta C-hepatiiteissa osuus on noin 80 %. Hoitamattomana krooninen hepatiitti voi vuosien kuluessa edetä kirroosiin ja johtaa maksasyöpään. B- hepatiittiin on olemassa tehokas rokote toisin kuin C-hepatiittiin, jonka hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi. Genotyypin mukaan päästään jo %:n tuloksiin. B-hepatiitin osalta noin 30 % potilaista saadaan negatiivisiksi e-antigeenin suhteen. B- hepatiitin ensisijaishoidoksi on vakiintumassa lamivudiinilääkitys, ja C-hepatiitissa ribaviriinin lisääminen lääkitykseen on täysin syrjäyttänyt interferonimonoterapian. Polyetyleeniglykosyloidut eli pegyloidut interferonit ovat parantaneet etenkin genotyypin 1 hoitotuloksia ja vähentäneet jonkin verran hoidon haittavaikutuksia. Parantuneet tulokset ovat myös muuttaneet hoidon aiheita. Hoito on edelleen erittäin kallista, ja se on aiheellista keskittää. Uusia täsmälääkkeitä odotetaan kliiniseen käyttöön. Virushepatiitit ovat maailmanlaajuisesti tavallisimpia infektiotauteja. Maapallon väestöstä noin 5 %:lla on B-hepatiitti. Sen kantajia arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa, joista % asuu Aasiassa ja läntisen Tyynenmeren alueella. Vaikka B-hepatiittiin on ollut käytettävissä tehokas rokote lähes 20 vuoden ajan, perinataalinen tartunta on suuren esiintyvyyden alueilla edelleen tärkein tartuntareitti. Sukupuoliteitse ja perhepiirissä tapahtuva tartunta on puolestaan merkittävin infektiolähde suonensisäisten huumeiden käytön ohella länsimaissa ja muilla pienen esiintyvyyden alueilla. B-hepatiitti on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja runsaan esiintyvyyden maissa: % kantajista kuolee kirroosin komplikaatioihin tai maksasyöpään. B-hepatiitti on maailmanlaajuisesti tärkein yksittäinen maksasyövälle altistava tekijä. C-hepatiitin kantajia arvioidaan olevan maailmassa noin 170 miljoonaa. Pääasiallinen tartuntatapa on ruiskuhuumeiden käyttö, ja tartunta sukupuoliteitse selittänee tapauksista noin 5 %. Länsimaissa C-hepatiitti on merkittävä maksakirroosin ja maksasyövän aiheuttaja. Näissä maissa maksansiirtoon johtaneista kirroositapauksista 42 % on kehittynyt virushepatiittien pohjalta C-hepatiitin osuuden ollessa 62 % ja B-hepatiitin 25 %. Yhdysvalloissa maksasiirtopotilaista jo 37 % on C-hepatiittipositiivisia (Kim 2002) ja kyseessä on alkoholimaksasairauden jälkeen tärkein maksansiirtoon johtava tauti: sen osuus kaikista siirron aiheista on 36 %. Suomessa virushepatiitit ovat nousseet alkoholimaksasairauden jälkeen tärkeimmiksi kroonisen maksavaurion aiheuttajiksi. Hoidon kannalta niistä tärkeimmät ovat B- ja C-hepatiitti. Uusia C-hepatiittitapauksia ilmaantui maassamme v noin ja B-hepatiitteja 360 (kuva 1). Huumeiden käyttäjillä on C-hepatiit- Duodecim 2003;119:

2 Serologia B-hepatiitissa HBsAg = s- eli pinta-antigeeni HBsAb = pinta-antigeenin vasta-aine HBcAb =»core»- eli ydinantigeenin vasta-aine HBeAg = e-antigeeni HBeAb = e-antigeenin vasta-aine tien lisäksi esiintynyt A- ja B-hepatiittiryvästymiä. Uusia B-hepatiittitapauksia tulee myös maahanmuuttajien mukana. Virushepatiittien lääkehoito Suunnatun lääkehoidon tavoitteena on estää pysyvästi viruksen replikaatio ja eradikoida virus, pysäyttää maksavaurion eteneminen ja komplikaatioitten kehittyminen ja estää viruksen leviäminen. Hoidossa käytetään alfainterferoneja joko yksin tai yhdistettyinä nukleosidianalogeihin tai spesifisiin entsyyminestäjiin. Interferoneilla on sekä antiviraalista että antifibroottista tehoa. Interferonien teho viruksia vastaan perustuu osin ribonukleaaseja aktivoivien proteiinien kuten 2-5 -oligoadenylaattisyntetaasin vapautumiseen, joka johtaa viruksen mrna:n hajoamiseen. Akuuttien virushepatiittien hoitoon ei ole vielä kliinisessä käytössä spesifisiä lääkkeitä. Akuutti B-hepatiitti B-hepatiitin inkubaatioaika vaihtelee kahdesta kuuteen viikkoon. Tapauksista 70 % on subkliinisiä tai anikteerisiä. B-hepatiittitartunta johtaa vain alle 1 %:lla akuuttiin fulminanttiin tautiin, johon kuolee ilman maksansiirtoa 80 %. Akuuttia hepatiittia voi komplisoida seerumisairauden kaltainen tila, polyarteritis nodosa, glomerulonefriitti tai kryoglobulinemia. Akuutin B-hepatiitin hoito on oireiden mukainen, eikä antiviraalista hoitoa pidetä tarpeellisena. Tutkimuksia akuutin B-hepatiitin hoidosta on tosin erittäin niukalti. Krooninen B-hepatiitti Akuutin B-hepatiitti-infektion jälkeen taudin pysyviksi kantajiksi jää keskimäärin alle 5 % (1 12 %) (Seeff ym. 1987). Kun HBsAg-positiivisuus on todettavissa yli kuusi kuukautta primaari-infektion jälkeen, puhutaan kroonisesta Tapauksia C-hepatiitti B-hepatiitti Kuva 1. Uudet B- ja C-hepatiittitapaukset Suomessa (Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteri, laboratorioilmoitukset 2002). 520 M. Färkkilä

3 B-hepatiitista. Kroonistumiseen vaikuttavat ennen kaikkea infektoitumisikä ja potilaan immuunivaste. Joka toisella HBV:n kantajalla on todettavissa merkkejä viruksen aktiivisesta replikaatiosta (HBeAg- tai HBV-DNA-positiivisuus) etenkin niillä, joilla seerumin aminotransferaasiarvot (ALAT ja ASAT) ovat suurentuneet (Weissberg ym. 1984). Pitkäaikaisseurannassa keskimäärin 7 20 % kantajista muuttuu vuosittain spontaanisti HBeAg-negatiivisiksi ja 1 2 % HBsAg-negatiivisiksi. Oireettomilla HBsAg-positiivisilla kantajilla, joiden maksa-arvot ovat normaalit, on erinomainen pitkäaikaisennuste (defranchis ym. 1993), eivätkä nämä potilaat hyödy antiviraalisesta hoidosta. Tosin maksasolusyövän riski on suurentunut myös heillä. Lääkehoidon aiheet on esitetty taulukossa 1. Virusreplikaatio ja tulehdusaktiivisuus ovat määrääviä tekijöitä hoitoa suunniteltaessa (Hoofnagle ja di Bisceglie 1997). Suomessa kannattaa arvioida kaikki HBeAg-positiiviset potilaat taudin suhteellisen harvinaisuuden takia riippumatta seerumin aminotransferaasiarvoista. Indikaatioihin sopivat B-hepatiittipotilaat, joilla ei ole vasta-aiheita on syytä lähettää hoitoharkintaan. Vasta-aiheet ovat periaatteessa samoja kuin C-hepatiitin hoidossa (taulukko 5). B-hepatiitin hoidosta järjestettiin syyskuussa 2002 kansainvälinen konsensuskokous, jonka tulokset julkaistaan ensin Internetissä osoitteessa Kroonisen B-hepatiitin hoidossa käytettävät ja vielä tutkimusvaiheessa olevat lääkkeet voidaan jakaa immunomodulaattoreihin ja nukleosidianalogeihin (taulukko 2). Interferoni. Alfainterferonilääkitys on ollut aiemmin ainoa käytettävissä oleva hoito krooniseen B-hepatiittiin. Käytetyt annokset ovat 5 10 miljoonaa yksikköä (MU) kolmasti viikossa tai 5 miljoonaa yksikköä jopa päivittäin. Hoidon kesto on tavallisesti 4 6 kuukautta. Vaste Taulukko 1. B-hepatiitin hoidon aiheet (Hoofnagle ja Di Bisceglie 1997). Seerumin suurentunut ALAT-aktiivisuus Seerumin HBsAg+ Seerumin HBeAg+ tai HBV-DNA+ Maksabiopsiassa krooninen hepatiitti Taulukko 2. B-hepatiitin lääkehoidon vaihtoehtoja. Lääkeaine Ominaisuuksia Antiviraaliset lääkkeet (Nukleosidianalogit) Lamivudiini Kliinisessä käytössä, verrattain tehokas, hyvin siedetty Ongelmana resistenttien kantojen kehittyminen (YMDD-mutaatiot) Famsikloviiri Heikkotehoinen, hyvin siedetty, johtaa mutaatioiden syntyyn Gansikloviiri Heikkotehoinen, hyvin siedetty, johtaa mutaatioiden syntyyn Adenofoviiri Tehokas HBV-replikaation estäjä, hyvin siedetty, eikä resistenssin kehittymistä ole kuvattu Entekaviiri Tehokas HBV-replikaation estäjä, hyvin siedetty, ja resistenssin kehittyminen harvinaista Immunomodulatoriset lääkkeet Interferoni Teholtaan lamivudiinin veroinen, verrattain runsaasti haittavaikutuksia, kallis Alfatymosiini Hyvin siedetty mutta verraten tehoton Kortikosteroidit Parantavat jonkin verran hoitovastetta potilailla, joilla ALAT-arvot ovat pienet mainituilla annoksilla ja hoitoajoilla vaihtelee HBeAg-serokonversiolla mitaten välillä % (Wong ym. 1993), ja vasteen saaneista potilaista joka kolmannella todetaan HBsAg-serokonversio (Perillo ym. 1990). Suotuisan hoitovasteen puolesta puhuvat HBeAg-positiivisuus, pieni HBV-DNA-lähtöarvo, suurentunut ALAT-aktiivisuus, naissukupuoli, valkoihoisuus, tuore infektio sekä HIV- ja D-hepatiittinegatiivisuus. Heikkoa hoitovastetta ennakoivat puolestaan mm. miessukupuoli, normaali ALATarvo ja kirroositasoinen maksavaurio. Interferonihoidon vasta-aiheet on esitetty C-hepatiitin yhteydessä taulukossa 5. Myöhemmin käsiteltävien pegyloitujen interferonien teho kroonisessa HBeAg-positiivisessa hepatiitissa on alustavien tulosten perusteella jopa kaksi kertaa parempi verrattuna tavanomaisiin interferoneihin kuuden kuukauden hoidon aikana (Cooksley ym. 2002). Tymosiini α 1 :tä, joka on immunomodulatorinen peptidi, on myös tutkittu HBV-infektion hoidossa. Kuuden kuukauden hoidon jälkeen vaste oli samanlainen hoitoryhmässä kuin lu- B- ja C-hepatiitin lääkehoito 521

4 melääkettä saaneilla. Vain 13 %:lla todettiin muutos HBV-DNA- ja HBeAg-negatiivisiksi (Mutchnick ym. 1999). Lamivudiini. Helpon annon, erinomaisen siedettävyyden ja kohtuullisten kustannusten vuoksi lamivudiini on vakiintumassa ensisijaiseksi hoitovaihtoehdoksi. Se on aihiolääke, joka fosforyloiduttuaan 5 -monofosfaatiksi ja edelleen trifosfaatiksi (LMV-TP) estää HBV-DNA-replikaatiota. Lamivudiini pienentää seerumin HBV- DNA-pitoisuutta, normaalistaa ALAT-arvon ja parantaa maksan histologiaa %:lla. Pysyvä HBV-DNA-negatiivisuus saavutetaan 5 12 %:lla potilaista yli kuuden kuukauden hoidolla. Vuoden kestäneessä, yhteensä 358 kiinalaiseen potilaaseen kohdistuneessa tutkimuksessa 145 potilasta sai lamivudiinia 100 mg/ vrk. ALAT-arvo normaalistui 72 %:lla ja HBeAg-serokonversio todettiin 16 %:lla, mutta kenelläkään hoidetuista ei todettu serokonversiota HBsAg:n suhteen (Lai ym. 1998). Pienemmässä, 52 viikkoa kestäneessä 137 potilaan yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin histologinen hoitovaste 52 %:lla lamivudiinia saaneista ja 23 %:lla lumeryhmässä. HBV-DNA-pitoisuus pieneni alle mittakynnyksen 44 %:lla hoidetuista ja 7 %:lla verrokeista, mutta HBeAgja HBsAg-serokonversioluvut olivat huomattavasti pienemmät. HBeAg-serokonversio oli pysyvä 16 viikon seurannassa 81 %:lla, jos HBeAg-määrityksen tulos oli negatiivinen vuoden hoidon jälkeen. Lamivudiinihoidon ongelma on resistenssin kehittyminen, ns. YMDD-mutaatioiden syntyminen. Dienstagin ym. (1999) aineistossa vuoden hoidon aikana 32 %:lle kehittyi resistentti kanta. Pidennettäessä hoitoaikaa kolmeen vuoteen lisääntyy HBeAg-negatiivisten potilaiden osuus 40 %:iin mutta myös YMDD-mutaatioiden määrä kasvaa 57 %:iin (Leung ym. 2001). Vaikka resistenssin kehittyminen heikentää hoitovastetta, maksan histologiassa todetaan korjaantumista merkkinä mahdollisesti mutatoituneen viruskannan hitaammasta replikaatiosta ja Lamivudiini voi lieventää B-hepatiitin aiheuttaman maksakirroosin tasoa heikentyneestä patogeenisuudesta villiin tyyppiin verrattuna. YMDD-mutaation syntyyn vaikuttavat hoidon keston lisäksi hoitoa edeltänyt suuri HBV-DNA-pitoisuus, miessukupuoli, immunosuppression aste sekä rotu. Mutaatio on tavallisempi aasialaisilla. Lamivudiinihoito on osoittautunut tehokkaaksi myös niillä HBV- DNA-positiivisilla potilailla, joitten viruskanta ei tuota HBe-antigeenia (»precore»-mutaatio) ja jotka reagoivat interferonihoitoon huonosti (Tassapoulos ym. 1999). Interferonihoito on sytopenioiden takia ongelmallinen kirroosipotilailla. He sietävät lamivudiinia selvästi paremmin, ja lamivudiinin on osoitettu parantavan jopa dekompensoitunutta maksakirroosia sairastavan tilaa ja pienentävän ALAT-arvoa ja HBV- DNA-pitoisuuksia (Bain ym. 1996). Vastetta lamivudiiniin seurataan HBeAg- ja HBsAg- serokonversion ja HBV-DNA-pitoisuuden pienenemisen perusteella. Sen on todettu korreloivan hoitoa edeltäneeseen aminotransferaasiaktiivisuuteen. Potilailla, joilla ALAT-lähtöarvo oli yli kaksi kertaa viitealueen ylärajan, päästiin Leungin ym. (2001) aineistossa kolmen vuoden hoidossa jopa 65 %:n serokonversioon. Hoitoa suositellaan jatkettavaksi 4 6 kk sen jälkeen kun on todettu HBeAg-serokonversio. Mikäli HBeAg on muuttunut negatiiviseksi, mutta HBeAb:ta ei ole todettavissa, suositellaan lääkityksen jatkamista vielä 6 12 kk. Jos sen sijaan HBeAg on vuoden hoidon jälkeen edelleen positiivinen, kannattaa hoidon jatkamista harkita jopa 2 3 vuotta, mikäli seerumin aminotransferaasitasot ovat laskeneet (Conjeevaram ja Lok 2003). Muita nukleosidianalogeja. Famsikloviiri ja sen aktiivinen metaboliitti pensikloviiri ovat deoksiguanosiinianalogeja. Pensikloviiritrifosfaatti toimii HBV-polymeraasin substraattina kuten deoksiguanosiinitrifosfaatti estäen HBV- DNA-synteesiä. Famsikloviiri on hyvin siedetty mutta teholtaan heikompi kuin lamivudiini. Yli 400 potilaan monikeskustutkimuksessa, jossa potilaat saivat famsikloviiria 1,5 g/vrk vuoden 522 M. Färkkilä

5 ajan, vain 9 %:lla todettiin HBeAg-serokonversio (de Man ym. 2000). Famsikloviirin ja lamivudiinin yhdistelmä näyttäisi alustavien tutkimusten mukaan tehokkaammalta kuin lamivudiini yksin (Lau ym. 2000). Adefoviiridipivoksiili on laajakirjoinen antiviraalinen lääke, joka on voimakas HBV:n replikaation estäjä. B-hepatiittiviruksen ei ole kuvattu kehittävän lääkkeelle resistenssiä 60 viikon hoidossakaan (Yang ym. 2002), ja siksi se on erinomainen vaihtoehto etenkin epäonnistuneen lamivudiinihoidon jälkeen (Perillo ym. 2000). Adefoviirin tehosta HBV:n hoidossa on saatu vasta alustavia tuloksia. 12 %:lla adefoviiria annoksella 10 mg ja 14 %:lla annoksella 30 mg käyttäneistä todettiin HBeAg-serokonversio (Marcellin ym. 2003). Korkeisiin annoksiin ( mg) liittyy lisääntynyt munuaisvaurion vaara eikä lääkkeen pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ole riittävästi tietoa. Lääkettä on saatavissa Suomessa vain erikoisluvalla. Gansikloviiri on myös laajakirjoinen antiviraalinen lääke, joka tehoaa herpes- ja sytomegaloviruksiin ja vähentää tehokkaasti myös HBV-DNA-pitoisuuksia seerumissa. Lääkkeestä on tullut myös suun kautta otettava valgansikloviirimuoto. Se on yleensä hyvin siedetty mutta voi aiheuttaa luuydinlamaa. Muista uusista viruslääkkeistä entekaviiri (0,5 1 mg/vrk) on osoittautunut lupaavaksi ja on lamivudiinia huomattavasti tehokkaampi normalisoimaan HBV-DNA-pitoisuuden seerumissa alustavien tutkimusten mukaan (Tassopoulos ym. 2001). Varsinaisia HBV-infektion täsmälääkkeitä ei ole vielä käytössä. Parantaako yhdistelmähoito tuloksia? Interferonin yhdistelmistä nukleosidien ennen kaikkea lamivudiinin kanssa on julkaistu kolme laajempaa, tuloksiltaan osin ristiriitaista hoitotutkimusta. Aiemmin hoitamattomilla potilailla todettiin HBeAg-serokonversio 52 viikon hoidossa 29 %:lla lamivudiinin ja interferonin yhdistelmää saaneista, 19 %:lla interferonia käyttäneistä ja 18 %:lla lamivudiinia saaneista (ITTanalyysi). Ero ei ollut merkitsevä, mutta kun aineisto tutkittiin»per protocol»-analyysin mukaisesti, todettiin selvästi merkitsevä ero (p = 0,02) ja serokonversio-osuudet olivat 36 % yhdistelmähoidossa ja 19 % pelkkää lamivudiinia saaneilla. Yhdistelmähoito paransi vastetta etenkin potilailla, joiden maksa-arvot olivat hoitoon ryhdyttäessä vain kohtalaisesti suurentuneet (Schalm ym. 2000). Toisessa 151 potilaan tutkimuksessa vertailtiin kuuden kuukauden ajan annettua interferonin ja lamivudiinin yhdistelmää vuoden lamivudiinihoitoon. Yhdistelmähoitoa saaneessa ryhmässä todettiin HBeAgserokonversio peräti 33 %:lla potilaista mutta lamivudiinia saaneista vain 15 %:lla (p = 0,014). Kolmannessa tutkimuksessa, jossa oli mukana yhteensä vain 50 potilasta ja joka kesti vuoden ei tullut esiin eroa serokonversio-osuuksissa lamivudiini- ja interferoniyhdistelmän ja pelkän lamivudiinin välillä (Santantonia ym. 2002), mutta yhdistelmä hidasti resistenssin kehittymistä. Myöhemmin käsiteltävien pegyloitujen interferonien ja nukleosidien yhdistelmästä B-hepatiitin hoidossa ei ole julkaistuja tuloksia. Alustavat havainnot lamivudiinin ja famsikloviirin yhdistelmästä viittaavat siihen, että kombinaatio estää tehokkaammin hepatiitti B -viruksen lisääntymistä kuin monoterapia (Lau ym. 2000). Lamivudiinia, interferonia vai muuta? Ensisijaisesti suositellaan hoidon aloittamista pelkällä lamivudiinilla, kun kyseessä on aiemmin hoitamaton potilas. Jos lamivudiiniin ei saada vastetta, voidaan toissijaisesti käyttää joko interferonia tai adefoviiria. Jos taas primaarihoito on ollut interferonilääkitys, tulee kyseeseen ensin lamivudiini ja vasta tämän lääkityksen mahdollisesti epäonnistuttua adefoviiri. Taulukossa 3 on esitetty tuore suositus ensisijaisen hoidon valinnasta aiemmin hoitamattomilla B-hepatiittipotilailla. Se perustuu taudin aktiivisuuden arviointiin aminotransferaasiarvojen perusteella (Nair ja Perillo 2003). B-hepatiitin hoidon on todettu parantavan selvästi potilaiden ennustetta (Niederau ym. 1996) ja vähentävän maksasyövän kehittymisen riskiä (Ikeda ym. 1998). C-hepatiitti C-hepatiittiviruksesta on todettu ainakin kuusi päägenotyyppiä ja edelleen alatyyppejä (a,b,c). Eri genotyyppien vaikutus maksavaurion syntyyn ja lääkehoitovasteeseen vaihtelee. Viruksen B- ja C-hepatiitin lääkehoito 523

6 Taulukko 3. Kroonisen B-hepatiitin hoitosuositus. S-ALAT Hoito Kesto (kk) Hoitovaste HBeAg+, HBV-DNA+ Normaali Ei hoitoa < 2,5 x norm. Alfainterferoni 4 6 Heikko 2,5 10 x norm. Lamivudiini % Alfainterferoni % > 10 x norm. Seuranta 1 2 kk 4 6/12 Spontaani serokonversio Jos jatkuvasti mahdollinen suurentunut, alfainterferoni tai lamivudiini HBeAg-, HBV-DNA+ Normaali tai Alfainterferoni kk Relapsit tavallisia suurentunut tai lamivudiini tyyppi 1b liittyy maksavaurion nopeampaan etenemiseen ja heikompaan lääkehoitovasteeseen. Taudin kulku on hidas, yksilöllinen ja huonosti ennustettavissa. Potilaasta riippuvia maksavaurion etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. runsas alkoholinkäyttö, ylipaino, immuunipuutostilat ja samanaikaiset B-hepatiitti- ja HIV-infektiot. HIV-positiivisilla tauti näyttää etenevän huomattavasti nopeammin ja johtavan merkittävästi aiemmin maksakirroosiin kuin HIV-negatiivisilla (Soto ym. 1997). C-hepatiitin hoidosta on vastikään julkaistu yhdysvaltalainen suositus (NIH Consensus Development Conference Statement, NIH Consensus Statement 2002). Suomen Lääkärilehdessä on myös julkaistu hiljattain katsaus kroonisen C-hepatiitin hoidosta (Krekelä ja Färkkilä 2002). Suosituksessa on pyritty laajentamaan hoidon aiheita, sillä edellisten hoitosuositusten mukaan (EASL International Consensus Conference on Hepatitis C 1999) valtaosa C-hepatiittipotilaista rajautui hoidon ulkopuolelle. Koska HCV:n kantajat ovat useimmiten oireettomia, hoidon aiheena on taudin etenemisen ja siihen liittyvien komplikaatioiden ja liitännäissairauksien ehkäisy sekä tartuttavuuden vähentäminen. Taulukossa 4 on esitetty tuoreimman hoitosuosituksen mukaiset aiheet hoidon arvioinnille ja taulukossa 5 vasta-aiheet hoidolle. Myös maksabiopsian merkitystä hoidon aiheiden selvittelyssä on arvioitu uudelleen (Gebo ym. 2002). HYKS:n gastroenterologian Taulukko 4. C-hepatiitin hoidon aiheet (NIH Consensus Conference Statement 2002). Kroonisissa C-hepatiittitapauksissa on aina aiheellista arvioida hoidon mahdollisuuksia. Ryhmä Akuutti C-hepatiitti Toistuvasti normaalit ALAT-arvot Lievä hepatiitti Aktiivinen hepatiitti Maksakirroosi Dekompensoitunut maksakirroosi Samanaikainen HIV-infektio Metadonikorvaushoito Huomautuksia Hoito aiheellinen, mutta hoidon ajoitus, käytettävät annokset ja lääkeyhdistelmä sekä hoidon kesto vakiintumattomat Jos potilas on HCV-RNA-positiivinen, harkitse maksabiopsiaa ennen hoitopäätöstä Harkitse hoidon tai seurannan tarpeellisuutta Hoito genotyypin mukaisesti yhdistelmällä Tapauskohtainen hoidon harkinta Ei antiviraalista hoitoa, harkitaan maksansiirtoa Tapauskohtainen hoidon harkinta stabiilissa HIV-infektiossa Tapauskohtainen hoidon harkinta, mieluummin kontrolloidun tutkimuksen puitteissa 524 M. Färkkilä

7 Taulukko 5. C-hepatiitin hoidon vasta-aiheet Yleiset Huume- tai alkoholiriippuvuus Sydämen vajaatoiminta Lääkehoitoon liittyvät Interferoni Lääkehoitoa vaativa masennus tai psykoosi Neutro- tai trombopenia Epästabiili epilepsia Huonossa tasapainossa oleva diabetes Autoimmuunisairaudet: LED, reuma, autoimmuunihepatiitti Vaikea sepelvaltimotauti Dekompensoitunut kirroosi Ribaviriini Raskaus tai imetys Munuaisten vaikea vajaatoiminta Anemia Hemoglobinopatiat Kontrolloimaton verenpainetauti klinikassa olemme luopuneet rutiinimaisesta maksabiopsiasta ennen hoitoa genotyyppien 2 ja 3 osalta hoitotulosten parannuttua yhdistelmälääkityksen ansiosta merkittävästi. Sen sijaan potilailta genotyypin 1 potilaiden osalta hoitopäätös perustuu edelleen maksabiopsiassa todettuun tulehdusaktiivisuuteen ja sidekudoksen määrään merkittävästi heikompien hoitotulosten vuoksi. Akuutti C-hepatiitti Koska akuutti C-hepatiitti-infektio on valtaosalla oireeton ja oireisistakin vain %:lla vasta-ainetestin (EIA) tulos on positiivinen oireiden alkaessa, hoito tulee akuutissa vaiheessa harvoin kyseeseen. Lisäksi suurin osa tartunnoista liittyy suonensisäisten huumeiden jatkuvaan käyttöön, joka sinänsä on infektion uusimisen vuoksi selkeä vasta-aihe hoidolle. Vaikka keskimäärin noin 80 % akuuteista C-hepatiitti-infektioista kroonistuu, riski vaihtelee välillä % potilaan iän ja sukupuolen mukaan niin, että se on pienin nuorilla naisilla (Alberti ym. 2002) Epäselviä seikkoja ovat vielä hoidon ajoitus ja kesto ja se, valitaanko lääkitysmuodoksi monoterapia vai yhdistelmähoito (NIH Consensus Statement 2002). Akuutin C-hepatiitin hoidosta on julkaistu kuusi satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa on ollut potilaita yhteensä 206. Niistä neljässä tutkittiin posttransfuusiohepatiittia, ja hoitoaika ja annos olivat kaikissa samat: 12 viikon interferonilääkitys annoksin 3 MU kolmasti viikossa. Pysyvä vaste saavutettiin 32 %:lla hoidetuista ja 4 %:lla hoitamattomista. Tuoreimmassa kontrolloimattomassa tutkimuksessa annettiin yhteensä 44 potilaalle-alfa- 2b-interferonia 5 MU päivittäin neljän viikon ajan ja jatkettiin samalla annoksella kolmasti viikossa vielä 20 viikkoa. Keskimääräinen aika infektiosta hoidon alkuun oli 89 vuorokautta. Puoli vuotta hoidon päättymisestä todettiin pysyvä vaste peräti 98 %:lla hoidetuista (Jaeckel ym. 2002). Vaikka oikein ajoitetulla suuriannoksisella interferonimonoterapialla saadaan erinomaisia vasteita akuutissa C-hepatiitissa lienee viisainta antaa herkästi tavanomaista yhdistelmähoitoa (alfainterferoni + ribaviriini) 24 viikon ajan, jos infektioajankohtaa ei voida luotettavasti määrittää eikä erottaa akuuttia tautia kroonisesta. Krooninen C-hepatiitti Nykyiset suositukset C-hepatiitin hoidon kestosta ja lääkeyhdistelmistä perustuvat kahteen laajaan monikeskustutkimukseen, yhdysvaltalaiseen (McHutchison ym. 1998) ja eurooppalaiseen (Poynard ym. 1998). Niissä selvitettiin virusmäärän, genotyypin ja hoitoajan vaikutusta tulokseen käytettäessä joko pelkkää interferonia tai ribaviriinin ja interferonin yhdistelmää. Tulokset osoittavat selkeästi, että ribaviriinin yhdistäminen interferoniin parantaa merkittävästi tuloksia. Hoidettaessa genotyypin 2 tai 3 infektiota 24 viikon yhdistelmälääkitys on riittävä, eikä hoidon pitkittämisellä saada tuloksia paranemaan, kun taas genotyypin 1 osalta tulos on selvästi parempi 48 viikon hoidossa. Ribaviriini on synteettinen nukleosidianalogi, joka muistuttaa rakenteeltaan guanosiinia. Se tehoaa useisiin RNA- ja DNA-viruksiin, mutta sen vaikutusmekanismi on epäselvä. Yksinään se on tehoton C-hepatiitin hoidossa: seerumin ALAT-arvot pienenevät, mutta lääkkeellä ei ole vaikutusta HCV-RNA-pitoisuuksiin. Ribaviriini kertyy elimistöön, etenkin punasoluihin ja aiheuttaa hemolyyttisen anemian. Munuaisten va- B- ja C-hepatiitin lääkehoito 525

8 % Yhteensä Genotyyppi 1 Genotyypit 2 ja 3 PEG-α-2b 1,5 + R PEG-α-2b 0,5 + R IFN-α-2b + R Kuva 2. Pegyloidun interferoni alfa-2b:n (12 kd) teho C-hepatiittiin (pysyvä hoitovaste) genotyypin mukaan verrattuna standardi-interferoniin 48 viikon hoidossa (Manns ym. 2001). PEG-α-2b 1,5 + R = pegyloitua interferoni alfa 2b:tä 1,5 µg/kg/ viikko ja ribaviriinia, PEG-α-2b 0,5 + R = pegyloitua interferoni alfa 2b:tä 0,5µg/kg/viikko ja ribaviriinia, IFN-α-2b + R = interferoni alfa-2b:tä 3 MU kolmasti viikossa ja ribaviriinia. jaatoiminta vähentää merkittävästi ribaviriinin poistumaa. Käytettävä annos riippuu potilaan painosta ja virustyypistä ja vaihtelee välillä 800 ja mg/vrk. Pegyloidut interferonit. C-hepatiittivirus (HCV) on nopeasti replikoituva RNA-virus, jonka takia kolmasti viikossa annettava interferoni ei ole optimaalinen hoito C-hepatiittiin. Tavanomaisia interferoneja käytettäessä saavutetaan seerumissa huippupitoisuus 3 8 tunnin kuluttua eikä vuorokauden kuluttua lääkkeen annosta seerumissa ole enää mitattavia pitoisuuksia, mikä sallii viruksen nopean lisääntymisen. Polyetyleeniglykosyloimalla tavanomaiset interferonit (IFN-alfa-2a tai 2b) kiinnittämällä kovalentilla sidoksella niihin polyetyleeniglykoliketju (PEG), voidaan merkittävästi hidastaa lääkkeen imeytymistä ruiskutuskohdasta ja poistumista munuaisten kautta sekä vähentää immunogeenisuutta. Polyetyleeniketjun pituus vaikuttaa interferonin puoliintumisaikaan. Markkinoilla on nykyään kaksi pegyloitua interferonia: 12 kd:n PEG-interferoni alfa-2b ja 40 kd:n PEG-interferoni alfa-2a. Pegyloidut interferonit parantavat hoitovasteita jonkin verran käytetyn valmisteen ja genotyypin mukaan. PEG-interferoni alfa- 2b:stä on julkaistu laaja kontrolloitu monikeskustutkimus (Manns ym. 2001), jossa potilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Ryhmä 1 sai tavanomaista interferoni alfa-2b:tä ja ribaviriinia mg/vrk, ryhmä 2 pegyloitua interferonia (PEG-IFN-alfa-2b) 1,5 µg/kg/ viikko neljän viikon ajan ja sen jälkeen 0,5 µg/ kg/viikko ja ribaviriinia mg/vrk alusta lähtien. Kolmas ryhmä hoidettiin antamalla PEG-IFN-alfa-2b:tä 1,5 µg/kg/viikko ja ribaviriinia 800 mg/vrk. Hoitoaika kaikissa ryhmissä oli 48 viikkoa. Ainoa ero ryhmien välillä todettiin genotyypin 1 suhteen potilailla, jotka olivat saaneet suuriannoksisen hoidon PEG- IFN-alfa-2b:n ja ribaviriinin yhdistelmällä, verrattuna potilaisiin, joita oli hoidettu tavanomaisilla interferonilla ja ribaviriinilla (kuva 2). Tutkimuksen perusteella PEG-interferoni alfa-2b:tä kannattaa antaa ainoastaan genotyypin 1 potilaille. Genotyyppien 2 ja 3 potilailla samanlaiset hoitotulokset saavutetaan tavallisella interferonilla, jonka hinta on merkittävästi halvempi. Pegyloidun IFN-alfa-2a:n tehoa on tutkittu 1 121:llä kroonista HCV-positiivista hepatiittia sairastavalla potilaalla (Fried ym. 2002). Heidät satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai PEG-IFN-alfa-2a:ta 180 µg kerran viikossa ja ribaviriinia mg/vrk painon mukaan. Toista ryhmää hoidettiin antamalla tavallista IFN-alfa-2b:tä 3 MU kolmasti viikossa ja ribaviriinia mg/vrk ja kolmannelle ryhmälle annettiin PEG-IFN-alfa-2a:ta 180 µg kerran viikossa lumelääkkeeseen liitettynä. Hoitoaika oli tässäkin tutkimuksessa 48 viikkoa ja pysyvä hoitovaste (negatiivinen tulos HCV-RNA-määrityksessä) arvioitiin 24 viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Tulokset on esitettu tiivistäen kuvassa 3. Standardihoitoon (IFN-alfa ja ribaviriini) nähden PEG-IFN-alfa- 2a:n ja ribaviriinin yhdistelmä oli tilastollisesti tehokkaampi sekä genotyypissä 1 että genotyypeissä 2 ja 3, joskin jälkimmäisissä ero jäi ver- 526 M. Färkkilä

9 % Yhteensä p = 0,01 Genotyyppi 1 p < 0,05 Genotyypit 2 ja 3 PEG-α-2b 1,5 + R PEG-α-2b 0,5 + R IFN-α-2b + R Kuva 3. Pegyloidun interferoni alfa-2a:n (40 kd) teho C-hepatiittiin genotyypeittäin standardi-interferoniin verrattuna 48 viikon hoidossa (Fried ym. 2002). PEG-α-2a + R = pegyloitua interferoni alfa-2a:ta 180 µg viikossa ja ribaviriinia, IFN-α-2b + R = interferoni alfa-2b:tä 3 MU kolmasti viikossa ja ribaviriinia, PEG-α-2a + pl = pegyloitua interferoni alfa-2a:ta 180 µg viikossa ja lumelääkettä. rattain pieneksi (15 %). Pegyloitu interferoni oli kuitenkin jonkin verran paremmin siedetty kuin tavanomainen kolmasti viikossa ruiskutettava. Lisäksi tutkimus osoitti, että hoitoa ei kannata jatkaa 12 viikon jälkeen, jos HCV-RNA-määrityksen tulos ei ole muuttunut negatiiviseksi tai pitoisuus ei ole pienentynyt vähintään sadasosaan. Ellei vastetta näiden mittareiden mukaan saatu, ainoastaan 3 % potilaista saavutti pysyvän vasteen hoitoa jatkettaessa. Tuoreessa, vasta tiivistelmänä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin prospektiivisesti hoitoajan ja ribaviriiniannoksen vaikutusta hoitovasteeseen genotyypeittäin käytettäessä PEG-IFN-alfa-2a:n ja ribaviriinin yhdistelmää (Hadziyannis ym. 2002). Siinä todettiin, että viruspitoisuudesta riippumatta suurempi ribaviriiniannos ( mg/vrk vs mg/vrk) ja pidempi hoitoaika paransivat hoitotuloksia. Genotyyppien 2 ja 3 potilailla ribaviriiniannoksen suurentaminen tai hoidon pidentäminen 24 viikosta 48 viikkoon eivät vaikuttaneet tuloksiin. Käytettäessä 48 viikon hoitoaikaa ja mg:n päivittäistä ribaviriiniannosta genotyypin 1 potilailla tulokset olivat suuritiitterisillä 46 % ja pienitiitterisillä 61 %. Genotyypeissä 2 ja 3 saavutettiin 78 %:n vaste 24 viikon hoidossa pienemmällä ribaviriiniannoksella (800 mg). Hoidon valinta. Edellä kuvattuihin tuloksiin perustuvat C-hepatiitin hoitosuositukset on esitetty taulukossa 6. HCV-genotyypin 1 potilaiden hoitoon suositellaan pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää 48 viikon ajaksi. Kun otetaan huomioon verrattain vähäinen tehoero (sekin ainoastaan PEG-IFN-alfa-2a:n suhteen) ja pegyloitujen interferonien kaksinkertainen hinta standardi-interferoneihin nähden, ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan genotyyppien 2 ja 3 osalta standardi-interferonin ja ribaviriinin yhdistelmää. Hoito kannattanee keskeyttää 12 viikon kuluttua, ellei HCV-RNA-määrityksen tulos ole muuttunut negatiiviseksi tai pienentynyt merkittävästi. Lääkehoidon hinta vaihtelee hoitoajan mukaan välillä Erityisryhmät. Jopa noin 30 %:lla kroonista C-hepatiittia sairastavista potilaista ALAT-arvot ovat toistetusti normaalit. Valtaosalla näistä potilaista on lievä, hitaasti etenevä maksasairaus, mutta aiemmasta hoitosuosituksesta poiketen heidätkin suositellaan lähetettäväksi hoitoharkintaan, jos he ovat HCV-RNA-positiivisia. Aminotransferaasiarvojen ei ole todettu korreloivan maksabiopsiassa todettuun tulehduksen Taulukko 6. C-hepatiitin lääkehoito. Hoitoaika on genotyyppien 2 ja 3 kohdalla 24 viikkoa ja muilla 48 viikkoa. Interferoni Genotyyppi Interferonityyppi Annos 1,4 6 PEG-IFN-alfa 1,5 µg/kg tai 180 µg viikoittain 2, 3 Standardi 3 MU kolmesti viikossa Ribaviriini Genotyyppi Paino alle 75 kg Paino yli 75 kg 2, mg/vrk mg/vrk 1, 4, mg/vrk mg/vr B- ja C-hepatiitin lääkehoito 527

10 tai fibroosin asteeseen, jonka on todettu lisääntyvän jopa useammalla kuin joka neljännellä HCV-RNA-positiivisista potilaista, joilla ALATarvo on toistuvasti normaali (Pradat ym. 2002). Jos potilas on HCV-vasta-ainepositiivinen, mutta ALAT-arvo on toistuvasti normaali tai vain lievästi suurentunut (<1,5x), suositellaan HCV- RNA-määritystä. Jos sen tulos on positiivinen eikä hoidolle ole vasta-aiheita, suositellaan maksabiopsiaa hoitotarpeen selvittämiseksi (Bacon 2002). Kaikki HIV-positiiviset potilaat tulisi seuloa virushepatiittien suhteen. Jos HIV-infektio on stabiili, suositellaan hoidon harkintaa ja tarvittaessa hoitoa pegyloidun interferonin ja ribaviriinin yhdistelmällä tarkassa seurannassa HIVlääkehoidon aiheuttamien yhteisvaikutusten takia (NIH Consensus Statement 2002). Jos potilas on saanut tavanomaisen interferonimonoterapian vasteetta, hänet kannattaa hoitaa yhdistelmälääkityksellä. Jos hän on genotyyppiä 2 tai 3 ja on saanut standardi-interferonihoidon yhdistettynä ribaviriiniin, kannattaa harkita vielä uutta hoitoa, jossa käytetään pegyloitua interferonia yhdistelmässä. Jos potilas on saanut yhdistelmähoidon pegyloidulla interferonilla ja ribaviriinilla, ei toistaiseksi ole tarjolla tehokkaampaa hoitoa. Tutkimuksia amantadiinin, ribaviriinin ja pegyloitujen interferonien yhdistelmistä on kuitenkin jo meneillään. Näitä potilaita on syytä seurata harvakseltaan avoterveydenhuollossa, esimerkiksi 4 6 kuukauden välein ja lähettää uuteen harkintaan noin kolmen vuoden kuluttua. Maksansiirron jälkeinen C-hepatiitti C-hepatiitti uusii lähes poikkeuksetta maksasiirteessä, ja immunosuppression vuoksi hepatiitin eteneminen voi olla tavanomaista nopeampaa ja korreloitua immunosuppression asteeseen. Siirronjälkeisen C-hepatiitin hoito on toistaiseksi kokeellista (NIH Consensus Statement 2002). Parhaat tulokset on saatu tavanomaisella yhdistelmällä (Szabo ym. 2000). Lopuksi B- ja C-hepatiitin hoitoon on jo pitkään odotettu suunnattuja viruslääkkeitä. C-hepatiittiviruksen rakenteen selvittäminen on tarjonnut mahdollisuuden viruksen spesifisten entsyyminestäjien kehittämiseen. Ideaalisia kohteita lääkekehittelylle ovat mm. nonstrukturaaliset proteiinit (NS 2, 3, 4A, 5A ja 5B), jotka säätelevät useiden avainentsyymien muodostumista viruksen replikaatiossa. NS3-helikaasikaksoisnukleotidien avautumista säätelevän entsyymin rakenne on selvitetty, ja on kehitetty uusia HCV-NS3- helikaasin estäjiä, kuten tiodiatsoniyhdisteet. Toistaiseksi vain yksi yhdiste (VP-50406, Wyeth- Ayerst Laboratories) on kliinisissä kokeissa. Muita mahdollisia kohteita ovat NS5B RNA:sta riippuvaiset RNA-polymeraasin estäjät ja viruksen endosytoosiin vaikuttavat täsmälääkkeet (McHutchinson ja Patel 2002). Näyttää kuitenkin siltä, että vielä muutamien vuosien ajan on tyydyttävä nyt käytössä oleviin lääkevaihtoehtoihin. Kirjallisuutta Alberti A, Boccato S, Vatio A, ym. Therapy of acute hepatitis C. Hepatology 2002;36(Suppl 1):S Bacon RB. Treatment of patients with hepatitis C and normal serum aminotransferase levels. Hepatology 2002;36:S Bain VG, Kneteman NM, Ma MM, ym. Efficacy of lamivudine in chronic hepatitis B patients with active viral replication and decompensated cirrhosis undergoing liver transplantation. Transplantation 1996;29: Conjeevaram HS, Lok A. Management of chronic hapatitis Br J Hepatol 2003 (painossa). Cooksley WGE, Piratvisuht T, Wang Y-J, ym. Evidence for the efficacy of Peg-Interferon alfa-2a (40kD, Pegasys) in the treatment of HbeAntigen positive chronic hepatitis B and impact of baseline factors. EASL J Hepatol 2002;36:(Suppl 1) A17 defranchis R, Meucci G, Vecci M, ym. The natural history of asymptomatic hepatitis B surface antigen carriers. Ann Intern Med 1993; 118: deman RA, Marcellin P, Habal F, ym. A randomized placebo-controlled study to evaluate the efficacy of 12-month famciclovir treatment in patients with chronic hepatitis Be antigen positive hepatitis B. Hepatology 2000;32: Dienstag JL, Schiff ER, Wright TL, ym. Lamivudine as initial treatment for chronic hepatitis B in United States. N Engl J Med 1999; 341: EASL International Consensus Conference on Hepatitis C, Paris February J Hepatol 1999;30: Fried MW, Shiffman ML, Reddy KR, ym. Peginterferon alfa-2a plus ribavirin for chronic hepatitis C virus infection. N Engl J Med 2002; 347: Gebo KA, Herlog HF, Torbenson MS, ym. Role of liver biopsy in management of chronic hepatitis C: A systematic review. Hepatology 2002;36(Suppl 1):S Hadziaynnis SJ, Cheinquer H, Morgan T, ym. Pegintron alfa-2a (40kD) (Pegasys) in combination with ribavirin (RBV): efficacy and safety 528 M. Färkkilä

11 results from a phase III, randomized, double-blind, multicentre study examining effect of duration of treatment and RBV dose. J Hepatol 2002;36(Suppl 1):A1. Hoofnagle JH, di Bisceglie AM. The treatment of chronic viral hepatitis. N Engl J Med 1997;336: Ikeda K, Saitoh S, Suzuki Y, ym. Interferon decreases hepatocellular carsinogenesis in patients with cirrhosis caused by the hepatitis B virus. Cancer 1998;82: Jaeckel E, Cornberg M, Wedemeyer H, ym. Treatment of acute hepatitis C with interferon alfa-2b. N Engl J Med 2001;345: Kim WR. Burden of Hepatitis C in United States. Hepatology 2002; 36(Suppl 1):S30 S34. Krekelä I, Färkkilä M. Suom Lääkäril 2002;11: Lai C-L, Chien R-N, Leung N, ym. A one year trial of lamivudine for chronic hepatitis B. N Engl J Med 1998;339:61 8. Lau GK, Tsiang M, Hou J, ym. Combination therapy with lamivudine and famciclovir for chronic hepatitis B-infected Chinese patients: a viral dynamic study. Hepatology 2000;32: Leung NWY, Lai C-L, Chang T-T, ym. Extended lamivudine treatment in patients with chronic hepatitis B enhanches hepatitis B e antigen seroconversion rates: Results after 3 years of therapy. Hepatology 2001;33: Manns MP, McHutchison JG, Gordon SC, ym. Peginterferon alfa-2b plus ribavirin compared with interferon alfa-2b plus ribavirin for initial treatment of chronic hepatitis C: a randomised trial. Lancet 2001;358: Marcellin P, Chang T-T, Lim S ym. Adefovir dipivoxil for the treatment of hepatitis B e antigen-positive chronic hepatitis B. NEJM 2003; 348: McHutchinson JG, Gordon S, Schiff E, ym. Interferon alfa-2b alone or in combination with ribavirin as initial treatment for chronic hepatitis C. Hepatitis Interventional Therapy Group. N Engl J Med 1998;339; McHutchinson JG, Patel K. Future therapies of hepatitis C. Hepatology 2002;36(Suppl 1);S Mutchnick MG, Lindsay KL, Schiff E, ym. Thymosin alpha 1 treatment of chronic hepatitis B: results of a phase III multicentre, randomized, double-blind and placebo-controlled study. J Viral Hepatol 1999; 6: Nair S, Perillo RP. Hepatitis B and D. Kirjassa: Zakim D, Boyer TD, toim. Hepatology, 4. painos. Philadelphia: Saunders, 2003, s Niederau C, Heintges T, Lange S, ym. Long term follow-up of HBeAgpositive patients treated with interferon alfa for chronic hepatitis B. N Engl J Med 1996;334: NIH Consensus Development Conference Statement: Management of hepatitis C. Hepatology 2002;36: (Suppl 1):S3 S20. Perillo RP, Schiff ER, Davis GL, ym. A randomised, controlled trial of interferon alpha-2b alone and after prednosolone withdrawal, in the treatment of chronic hepatitis B. N Engl J Med 1990; 323: Perillo R, Schiff E, Yoshida E, ym. Adenofovir dipivoxil for the treatment of lamivudien-resistant hepatitis B mutants. Hepatology 2000; 32: Poynard T, Marcellin P, Lee S, ym. Randomized trial of interferon alfa- 2b plus ribavirin for 48 weeks or for 24 weeks versus interferon alpha2b plus placebo for 48 weeks for treatment of chronic infection with hepatitis C. Hepatitis Interventional Therapy Group. Lancet 1998;352: Santantonio T, Niro GA, Sinisi E, ym. Lamivudine/interferon combination therapy in anti-hbe positive chronic hepatitis B patients: a controlled pilot study. J Hepatol 2002;36: Schalm SW, Heathcote J, Cianciara J, ym. Lamivudine and alpha interferon combination treatment of patients with chronic hepatitis B infection: a randomised trial. GUT 2000;46: Seeff LB, Beebe GW, Hoofnagle JH, ym. A serological follow-up of the 1942 epidemic of postvaccination hepatitis in United States Army. N Engl J Med 1987;316: Soto B, Saanchez-Quijano A, Rodrigo L, ym. Human immunodeficiency virus infection modifies the natural history of chronic parenterally acuired hepatitis C with unusually rapid progression to cirrhosis. J Hepatol 1997;26:1 5. Szabo G, Katz E, Bonkovsky HL. Management of recurrent hepatitis C after liver transplantation: a concise review. Am J Gastroenterol 2000;95: Tassapoulos NC, Volpers R, Pastore G, ym. Efficacy of lamivudine in patients with hepatitis Be antigen-negative/hepatitis B virus DNApositive (precore mutant) chronic hepatitis B. Hepatology 1999; 29: Tassopoulos N, Hadziyannis S, Cianciara J, ym. Entecavir is effective in treating patients with chronic hepatitis B who have failed lamivudine therapy. Hepatology 2001;34:A340. Weissberg JI, Andres LL, Smith CI, ym. Survival in chronic hepatitis B. An analysis of 379 patients. Ann Intern Med. 1984;101: Weissberg S, Jandres L, Smith C, ym. Survival in chronic hepatitis B: an analysis of 379 patients. Ann Intern Med 1984;101:613. Wong DKH, Cheung AM, O Rourke K, ym. Effect of alpha-interferon treatment in patients with hepatitis Be antigen positive chronic hepatitis B: A meta-analysis. Ann Intern Med 1993;119: Yang H, Westland CE, Delaney WE, ym. Resistance surveillance in chronic hepatitis B patients treated with adefovir dipivoxil for up to 60 weeks. Hepatology. 2002;36: MARTTI FÄRKKILÄ, dosentti, vastaava ylilääkäri martti.farkkila@hus.fi HYKS, sisätaudit, gastroenterologian klinikka PL 340, HUS 529

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon

Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin hoitoon Lääkeinfo Martti Färkkilä Professori, ylilääkäri Helsingin Yliopisto, kliininen laitos, HYKS, medisiininen tulosyksikkö, gastroenterologian klinikka martti.farkkila@hus.fi Uusia lääkkeitä kroonisen C-hepatiitin

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset

Lisätiedot

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen 03.02.2011

Hepatiitti B ja HIV. Jussi Sutinen 03.02.2011 Hepatiitti B ja HIV ko-infektio Jussi Sutinen 03.02.2011 HBV-potilaan tutkimuksia HBcAb ja HBsAg (18.50 ) Sairastettu? Jäikö kantajaksi? (Okkultti HBV...) HBeAg ja HBeAb (34 ) Aktiivinen tauti? precore

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO. C-hepatiitin hoito. Martti Färkkilä

KÄYPÄ HOITO. C-hepatiitin hoito. Martti Färkkilä KÄYPÄ HOITO C-hepatiitin hoito Martti Färkkilä C-hepatiitti on noussut nopeasti Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, tärkeimmäksi kroonisten maksasairauksien aiheuttajaksi. Tämä johtuu lähinnä suonensisäisten

Lisätiedot

C-hepatiitin hoito: miten ja milloin?

C-hepatiitin hoito: miten ja milloin? Martti Färkkilä KATSAUS C-hepatiitin hoito: miten ja milloin? C-hepatiittiviruksen (HCV) löytämisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Kyseessä on flaviviruksiin kuuluva RNA-virus, joka leviää veren

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA 2000 2012

LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA 2000 2012 LASTEN B- ja C-HEPATIITTI KYS:N ERVA-ALUEELLA VUOSINA 2000 2012 Jenna Kärkkäinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta lääketieteen laitos / oppiaine maaliskuu

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2011

Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2011 Lasten krooniset B- ja C-hepatiitit Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1995 2011 Laura Ojanperä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu 2014 Tampereen

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

HIV/HCV -koinfektio. 11.2.2015 Matti Ristola

HIV/HCV -koinfektio. 11.2.2015 Matti Ristola HIV/HCV -koinfektio 11.2.2015 Matti Ristola HCV-hoidon tavoite HCV:n pysyvä hävittäminen HCVNh ei ole mitattavissa 12 (24) viikkoa hoidon päättymisestä Onnistunut hoito ei suojaa uudelta HCVtartunnalta

Lisätiedot

C-hepatiitin uudet lääkkeet milloin ja kenelle?

C-hepatiitin uudet lääkkeet milloin ja kenelle? Martti Färkkilä KATSAUS C-hepatiitin uudet lääkkeet milloin ja kenelle? C-hepatiittipotilaita on maailmassa noin 170 miljoonaa, ja länsimaissa C-hepatiitti on tärkein maksa solusyövän riskitekijä. Euroopassa

Lisätiedot

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Exviera-valmisteen (dasabuviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775993/2014 Exviera-valmisteen (dasabuviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Exviera-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat hepatiitti B ja C

Veren välityksellä tarttuvat hepatiitti B ja C Virologia Virushepatiittien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito Maija Lappalainen, Olli Meurman ja Martti Färkkilä Virushepatiitit ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä infektiotauteja ja tärkeimpiä kroonisten

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä

Lisätiedot

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ

C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ C-HEPATIITIN HOITO KÄYTÄNNÖSSÄ 5.10.2017 Sh Tuula Halonen HUS, Vatsakeskus, Gaspkl HOITOON HAKEUTUMINEN Hoidon indikaatioksi riittää, että HCV-PCR on positiivinen Vasta-aiheita hoidolle: Iv-huumeiden käyttö

Lisätiedot

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti

Lisätiedot

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho 11.02.2015

Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä. Inka Aho 11.02.2015 Ajankohtaista HIVlääkeresistenssistä Inka Aho 11.02.2015 HIV:n resistenssin tutkiminen Genotyyppinen resistenssi Lääkkeiden kohteena olevan proteiinin sekvenssin selvittäminen M184V Mutaatioiden merkitys

Lisätiedot

Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2006

Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2006 Lasten krooninen B- ja C-hepatiitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 1996-2006 LK Tove Laivuori Helsinki 17.2.2010 Tutkielma Ohjaajat: Dos. Eeva Salo, Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri,

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut

PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

TARTUNTATIE. Tarttuu yleensä ulosteen välityksellä,

TARTUNTATIE. Tarttuu yleensä ulosteen välityksellä, Maija Lappalainen ja Martti Färkkilä AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Virushepatiitit Keskeistä Hepatiitti A- ja E -tartuntoja ehkäisee etenkin ulkomailla riittävä elintarvike- ja juomavesihygienia.

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/702765/2014 Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Harvoni-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA HCV-POTILAAN HOITO JA OHJAUS Katariina Salminen 21.9.2011 HUS infektiosairauksien klinikka ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 1-32v nainen, heroiinia käyttänyt 7v, välillä myös Subutexia -HIV 3/01 se C-hepatiitti C

Lisätiedot

B-hepatiitin kantajan raskaus

B-hepatiitin kantajan raskaus TEEMA HEPATOLOGIA KATSAUS Martti Färkkilä ja Aila Tiitinen B-hepatiitin kantajan raskaus Suomessa ei seulota hedelmällisessä iässä olevilta naisilta virushepatiitteja, mutta äitiysneuvolat tarjoavat kaikille

Lisätiedot

Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission

Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission Original Article Antiretroviral Therapy for the Prevention of HIV-1 Transmission HPTN 052 tutkimus: HIV-tartunnan esto ART-lääkityksellä serodiskordanteilla pareilla? N Engl J Med 2016; 375:830-839 1763

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Ajankohtaista hiv-infektiosta

Ajankohtaista hiv-infektiosta Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet

HIV ja hepatiitti C Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet HIV ja hepatiitti C 1.2.2018 Dos.Matti Ristola HYKS Infektiosairaudet Sidonnaisuudet Asiantuntija- ja luentopalkkioita: Abbvie, Gilead, MSD, Bristol-Myers Squibb, GSK/Viiv, Janssen THL:n HIV/Hepatiitti

Lisätiedot

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi

Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset

Lisätiedot

Kermakaramellin värisiä, kalvopäällysteisiä, kapselin mallisia, kaksoiskuperia, kaiverrus GX CG5 toisella puolella.

Kermakaramellin värisiä, kalvopäällysteisiä, kapselin mallisia, kaksoiskuperia, kaiverrus GX CG5 toisella puolella. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI ZEFFIX 100 mg kalvopäällysteinen tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Zeffix kalvopäällysteiset tabletit sisältävät 100 mg lamivudiinia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Epclusa (sofosbuviiri/velpatasviiri) kooste valmisteyhteenvedosta

Epclusa (sofosbuviiri/velpatasviiri) kooste valmisteyhteenvedosta kooste valmisteyhteenvedosta Keskeistä lääkevalmistetietoa Epclusa -valmistetta määrääville terveydenhuollon ammattihenkilöille Tähän lääkkeeseen kohdistuu myyntiluvan hyväksymisen jälkeinen lisäseuranta,

Lisätiedot

Tämän valmisteen tehoa ei tule verrata toiseen saman terapeuttisen ryhmän pegyloituun tai pegyloimattomaan proteiiniin. Lisätietoja, ks. kohta 5.1.

Tämän valmisteen tehoa ei tule verrata toiseen saman terapeuttisen ryhmän pegyloituun tai pegyloimattomaan proteiiniin. Lisätietoja, ks. kohta 5.1. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 135 mikrog injektioneste, liuos, esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku sisältää peginterferoni alfa-2a:ta*.135 mikrog Jokainen 0,5

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT

LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT LIITE IV TIETEELLISET PÄÄTELMÄT Tieteelliset päätelmät Samanaikainen hepatiitti B- (HBV) ja hepatiitti C -virusinfektio (HCV) on varsin tavallinen, koska niiden tarttumistapa on päällekkäinen. HCV-infektion

Lisätiedot

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta )

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta ) MS-TAUDIN IMMUNOMODULOIVA LÄÄKITYS Lähteenä Käypähoito-suositus (3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015). MS-tauti käypähoito suositus Lisäksi hoitojen toteutuksessa ja seurannassa huomioitava sairaalakohtaiset

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

on veressä. -HEPATIITTI

on veressä. -HEPATIITTI on veressä. -HEPATIITTI 1 Lukijalle... 3 C-hepatiitti; mikä se on?... 4 Miten C-hepatiitti tarttuu?... 5 Miten ehkäistä tartunta?... 6 Miten C-hepatiitti oireilee?... 7 Miten C-hepatiitti todetaan?...

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Tiedot hepatiitti C -viruksen (HCV) genotyyppispesifisestä aktiivisuudesta, ks. kohdat 4.2 ja 5.1.

Tiedot hepatiitti C -viruksen (HCV) genotyyppispesifisestä aktiivisuudesta, ks. kohdat 4.2 ja 5.1. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 135 mikrog injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen 0,5 ml:n esitäytetty kynä sisältää 135 mikrogrammaa peginterferoni alfa-2a:ta*.

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP ja PrEP tilanne Suomessa PEP = post exposure prophylaxis PrEP = pre exposure prophylaxis Jussi Sutinen 31.01.2019 PEP Käytössä 1990-l alusta lähtien Aluksi työhön liittyen -> myös työn ulkopuoliset

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pegasys 135 mikrog injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Peginterferoni alfa-2a:ta*...135 mikrog 1 ml:ssa liuosta injektiopullossa

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA Tärkeitä Truvada -valmisteen turvallisuustietoja lääkkeen määrääjille altistusta edeltävän estohoidon (Pre-exposure Prophylaxis, PrEP) käyttöaiheessa Truvada (emtrisitabiini/tenofoviiridisoproksiilifumaraatti)

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa

potilaille, joilla on vaikea aktiivinen nivelreuma ja jotka eivät ole aikaisemmin saaneet metotreksaattihoitoa EMA/502328/2014 EMEA/H/C/000955 Julkinen EPAR-yhteenveto tosilitsumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Tabletti on valkoisesta luonnonvalkoiseen ja kolmikulmainen, ja siinä on toisella puolella merkintä BMS ja toisella puolella 1611.

Tabletti on valkoisesta luonnonvalkoiseen ja kolmikulmainen, ja siinä on toisella puolella merkintä BMS ja toisella puolella 1611. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Baraclude 0,5 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 0,5 mg entekaviiria (monohydraattina). Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Viraferon 3 miljoonaa IU/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kerta-annosinjektiopullo Viraferon injektionestettä sisältää 3 miljoonaa IU rekombinanttia

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sebivo 600 mg kalvopäällysteiset tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 600 mg telbivudiinia. Täydellinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Copegus on tarkoitettu käytettäväksi yhdistelmänä muiden lääkevalmisteiden kanssa kroonisen C-hepatiitin hoitoon.

VALMISTEYHTEENVETO. Copegus on tarkoitettu käytettäväksi yhdistelmänä muiden lääkevalmisteiden kanssa kroonisen C-hepatiitin hoitoon. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 200 mg kalvopäällysteiset tabletit VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen kalvopäällysteinen tabletti sisältää 200 mg ribaviriinia. Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Emtricitabine / Tenofovir disoproxil Stada 200 mg/245 mg kalvopäällysteiset tabletit , Versio 1.3

Emtricitabine / Tenofovir disoproxil Stada 200 mg/245 mg kalvopäällysteiset tabletit , Versio 1.3 Emtricitabine / Tenofovir disoproxil Stada 200 mg/245 mg kalvopäällysteiset tabletit 30.5.2016, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Emtricitabine

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot