LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla
|
|
- Anni-Kristiina Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla
2 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjois- ja Itä-Suomen erämaisissa osissa ja satunnaisesti myös maamme sisäosissa. Euroopanmajava Castor fiber NT VU Euroopanmajavaa esiintyy ainoastaan Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjanmaalla. Ilves Lynx lynx NT VU Ilvestä tavataan nykyään lähes koko maassa. Ahma karttaa asuttuja seutuja ja vaatii laajan elinalueen. Elää pääsääntöisesti metsissä, sillä ahmat kiiplevät paljon. Laji elää erilaisissa vesiympäristöissä kuten puroissa, joissa, lammissa ja järvissä. Se voi vallata myös suoaluta käyttöönsä. Ilves elää pääsääntöisesti metsissä, mutta Suomessa vaikeakulkuiset louhikko- ja mäkimaastot tuntuvat olevan erityisen mieluisia. II sillä ahmaa tavataan Itäja Sisä-Suomessa. Tarkemmista havainnoista ole tietoa. II, IV, V Hankealue sijoittuu levinnsyysalueen reunamille, joten esiintyminen on epätodennäköinen. II, IV mutta tarkemmista havainnoista ole tietoa. Karhu Ursus arctos NT VU Karhua esiintyy koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Runsaimmin sitä on kuitenkin Itä-Suomessa. Naali Alopex lagopus CR CR Naali on arktinen laji, jonka pesintöjä on ollut Suomen Utsjoen ja Inarin kunnissa. Karhu liikkuu kaikenlaisissa metsissä hakkuuaukioilta vanhoihin havumetsiin. Erityisen tärktä ovat vanhat kuusikkokorvet ja lehdot. Naali elää tunturikankailla ja niiden lähsissä tunturikoivikoissa, soilla ja jokilaaksoissa. II, IV sillä karhua tavataan erityisesti Itä-Suomessa ja alueella on tehty riistanhoito-yhdistyksen mukaan havaintoja suurpedoista. II, IV Ei arktisena lajina esiinny alueella.
3 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Susi Canis lupus EN EN Sutta tavataan lähes koko maassa. Pääosa kannasta elää Suomen itä- ja pohjoisosissa, mutta laji on levittäytynyt viime vuosina myös etelä- ja länsiosiin maata. Laji elää hyvin erilaisissa biotoopssa kuten metsissä, laajoilla suo- ja pensaikkoalulla sekä tunturlla. Sudet välttelevät asutusta ja tiestöä, mutta niitä voidaan silti tavata ihmisasutustenkin tuntumassa. II, IV laji elää metsissä ja suoalulla. Hankealueen ympäristössä on kuitenkin laajoja peltoaluta ja asutusta, mitkä kenties rajoittavat susien elinpiiriä. Sammakkoeläimet Viitasammakko Rana arvalis LC - Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Pohjoisessa viitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi, kun taas Keski-Suomessa se luultavasti on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakoita tapaa kostlla niityillä, viidoilla, kedoilla, metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. IV esiintyminen hankealueella. Alue on kuitenkin kuivunut luonnontilaiseen suoalueeseen nähden ja viitasammakko suosii kosteampia ympäristöjä. Perhoset Isoapollo Parnassius apollo NT EN Melko harvinainen laji, joka harvinaistumisen jälkeen on jälleen runsastumassa. Laji esiintyy vakinaisena Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen rannikolla sekä sisämaassa Uudellamaalla. Löytynyt myös Etelä-Savosta. Lämpimät, aurinkoiset kalliomaastot, joissa maksaruohoa kasvavia avokalliolaikkuja. IV Erittäin epätodennäköinen esiintyminen, sillä aikaisemmat havainnot Etelä-Suomesta. Hankealueella sopivia elinympäristöjä.
4 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Isojuuriyökkönen Apamea monoglypha - - Melko ylnen laji Suomessa. Suot kyllä Ylsenä suolajina mahdollisesti esiintyy alueella. Ei tietoja Isokultasiipi Lucaena dispar EN NT Melko harvinainen laji, joka Elää kostlla tulva- ja II, IV Esiintyy hyvin elää levinnsyysalueen rantaniityillä, kostkkojen epätodennäköisesti pohjoisreunalla Suomessa. reunamilla ja joutomailla, missä alueella, sillä Etelä- Lajista on tehty havaintoja kasvaa toukan ravintokasveja. Suomi on lajin Joutsenossa, Parikkalassa, Viro-, pohjoisinta Ruoko- ja Kesälahdella sekä esiintymisaluetta. pitkin etelärannikkoa. Kanervapussikoi Coleophora pyrrhulipennella VU NT Tavataan lähes koko Suomessa. Rämeet, kalliot, kuivahkot ja sitä karummat kankaat. Todennäköisesti esiintyy alueella, sillä lajia esiintyy rämllä. Ei kuitenkaan tietoja Kirjomaayökkönen Opigena polygona NT VU Taantunut laji Suomessa. Tuoreet ja kuivat lehdot, harjumetsät, myös puoliavoimet, perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt. Kirjojuuriyökkönen Pabulatrix pabulatricula NT NT Esiintyy ainakin eteläisessä ja itäisessä Suomessa. Tuoreet ja kuivat lehdot sekä tien vieret ja ratapenkereet. kyllä kyllä Epätodennäköinen sillä sopivan elinympäristön löytyminen voi olla vaikeaa. Epätodennäköinen esiintyminen, vaikkakin esiintyy Itä-Suomessa.
5 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Kirjopapurikko Lopinga achine NT VU Harvinainen, sillä elinvoimaisia esiintymiä on nykyään vain muutama. Esiintyy Uudellamaalla, Hämeessä, Etelä- Karjalassa ja -Savossa. Tuore- ja kosteapohjaisissa kuusivaltaisissa korvissa, joissa metsä rajoittuu usn rämesuohon. Esiintymisalue seuraa metsän ja suon rajaa, mutta tavattu myös tden, hakkuualuden ja kuusimetsien reunoilla. IV Esiintyminen hyvin epätodennäköistä, vaikka lajia tavataankin metsän ja suon rajapinnasta. Esiintyminen painottuu Kaakkois-Suomeen. Kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna (Hypodryas m.) - - Varsin ylnen levinnsyysalueensa sisällä. Esiintyy Uudeltamaalta Keski- Suomeen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvan linjan kaakkoispuolella. Suuret kannanvaihtelut vaikuttavat esiintymiseen. Luhtakultasiipi Lycaena helle VU EN Tavataan enää lähes yksinomaan Pohjois-Suomessa, sillä milt kokonaan hävinnyt Etelä-Suomesta. Luumittari Aspitates gilvaria NT VU Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Tuorepohjaiset reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa. Tavattu myös villiintynssä puutarhoissa sekä tden rehevillä pientarlla. Kosteat metsäniityt, vaarojen rinneniityt, purojen varret ja jokien tulvarannat. Viihtyy niittylnikin kukilla. Rämeet, lyhytkortiset nevat ja turvepohjaiset hnittyneet suoalueet. II, IV Esiintyminen hyvin epätodennäköistä, sillä hankealue sijoittuu lajin esiintymisalueen rajaalueelle. Ei tietoja II, IV Epätodennäköisesti esiintyy alueella. Pohjoinen laji, mutta toisaalta voi esiintyä purojen varsilla tai tulvaniityillä. Ei tietoja kyllä sillä Pohjois-Savo kuuluu levinnsyysalueeseen ja rämeet kuuluvat lajin elinympäristöihin. Ei tietoa
6 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Muurahaissinisiipi Glaucopsyche arion (Maculinea a.) CR CR Harvinainen laji, jonka elinympäristö supistunut. Kuivat kedot ja erityisesti hiekkaharjantden ja -kenttien Tavataan varmuudella enää Etelä-lajija Viihtyy harjujen etelärintllä Pohjois-Karjalassa. sopivan avoimissa, aurinkoisissa ja paahtsissa elinympäristöissä. IV Ei esiinny alueella. Pikkuapollo Parnassius mnemosyne VU VU Vakinainen laji Laidunmaat ja rehevät Ahvenanmaalla, Lounais-Suomen lehtoniityt. Paikkauskollinen laji. rannikolla ja saaristossa, Rauman seudulla ja Somerossa. Siirretty myös Uudellemaalle Porvooseen. IV Ei esiinny alueella. Rämekulmumittari Idaea muricata NT VU Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Suot, Itämeren niitty- ja luhtarannat kyllä sillä alue kuuluu lajin levinnsyysalueeseen ja suot ovat lajin elinympäristöjä. Alueen ojittaminen voi vaikuttaa esiintymiseen. Ei tietoja Rämevihersiipi Rhagades pruni NT NT Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Etelä-Karjala, Satakunta, Etelä-Häme, Etelä- Savo, Laatokan Karjala, Etelä- Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa. Rämeet Pohjois-Savossa rämeellä. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja
7 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Sademittari Hypoxystis pluviaria VU VU Tavataan koko maassa. Suot, järvien ja jokien niitty- ja luhtarannat Suovenhokas Nola karelica NT EN Tavataan koko maassa. Rämeet, Itämeren niityt ja luhtaranta. Synkkänopsayökkönen Sympistis funebris - - Pohjoinen laji, joka esiintyy Suomenselän sekä hyvien suoympäristöjen ansiosta myös Etelä-Pohjanmaalla. Harvinaisempi laji kuitenkin etelässä. Vahakeltasiipi Eilema cereolum LC VU Kohtalaisen harvinainen laji. Ei esiinny koko maassa. Vasta noin 10 vuotta sitten tehty havaintoja vasta Etelä-Pohjanmaalla. Esiintyy mahdollisesti kostlla alulla ja vesistöjen rannoilla, mutta välttämättä ojitetulla suolla. Ei tietoja. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja Suoympäristöjen laji. kyllä. Alueen ojittaminen on voinut vaikuttaa lajin esiintymiseen. Ei tietoja Rämeet sillä hankealue kuuluu lajin levinnsyysalueeseenei tietoa
8 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Korennot Nisäkkäät Aapakiiltokorento Somatochlora alpestris - - Lapissa suhteellisen harvinainen ja pääosin hyvin vähälukuinen. Harvinaistuu etelään päin tultaessa. Lajista on viime vuosina tehty muutamia havaintoja Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla (Somero, Humppila, Tammela, Hyvinkää ja Loppi). Tämän hetkinen esiintyminen Lapin eteläpuolella on kokonaisuudessaan melko puutteellisesti tunnettu. Biotooppivaatimuksilta vaikea arvioida. Avoimet pikkusuot ja niiden korpimaiset reunat, tunturilammet, rämeet ja matalat suolampareet, joenrannat. Lajia tapaa ainakin Lapissa myös loitompana soista metsätllä ja -aukioilla sekä myös avosoilla. Ilmsesti Etelä- Suomessa laji ole mikään suurten avosoiden laji: havaintoja on mm. ojitettujen rämden umpeenkasvavista kuivatusojista. Epätodennäköinen sillä laji harvinaistuu Lapista eteläänpäin. Lajin elinympäristöön kuuluvat myös rämeet ja havaintoja on myös ojitetuilta rämltä umpeenkasvavista ojista, joten mahdollisuus on olemassa. Elokorento Sympetrum flaveolum - - Hyvin vaihteleva esiintyminen, laji voi olla joinain vuosina lähes katssa ollen seuravana hyvinkin runsas. Laji on tunnettu vaeltaja, ja usn hyviä vaelluksia seuraa pari vuotta runsaampaa esiintymistä. Tavataan Pohjois- Pohjanmaalle asti, ylsimmillään etelässä. Monenlaiset ssovat vedet. esiintyminen Näläntöjärvellä tai muissa alueen vesistöissä eli hankealueen välittömässä lähsyydessä.
9 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Hoikkakiiltokorento Somatochlora arctica - - Tavataan koko maassa, etelärannikoilta päälaen Lappiin asti. Etelä-Suomessa pääosin suhteellisen harvinainen ja hyvin vähälukuinen laji: lajia tavataan laajalti soilla, mutta se ole missään ylnen. Runsastuu Lappiin päin mentäessä, missä paikoin melko runsaslukuinen. Suolammet, metsäiset pikkujärvet, avosuot ja rämeet. Tavataan usn soilla joilla ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan avointa vettä. Ojitetuilla soilla laji lisääntyy usn suon reuna-alueen umpeenkasvavissa ojissa.. Säilyy myös ojitettujen soiden reunaosissa. Ei tietoa Isokjukorento Lestes dryas - - Tavataan erityisesti Luonais- Suomessa ja etelärannikon alueella, mutta havaintoja on sisämaasta linjan Oulu-Joensuu eteläpuolelta. Isolampikorento Leucorrhinia rubicunda - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen koko maassa. Isoukonkorento Aesna crenta LC - Levinnsyys painottuu maan etelä- ja itäosiin. Itäinen laji, jonka läntisin havaintopiste Suomessa ja koko Euroopassa on Vaasan lähistöllä. Monenlaiset pienvedet, kuten sorakuopat, suot, ihmistoiminnan seurauksena syntyneet allikot ja matalat järvet. Suosii hyvin rehevää kasvillisuutta, tihtä osmankäämiköitä yms. Erityisesti pienvesissä, jotka kuivuvat kesäisin. Suolammet, ssovat pienvedet, järvenlahdet ja jopa jokien suvannot. Suolammet. Erityisesti naaraita tavataan usn kauempana lammista metsätllä ja -aukiolla. Epätodennäköinen sillä hankealue kuuluu lajin levinnsyysalueen pohjoisrajalle. Laji viihtyy kostssa ympäristöissä. Ei tietoa esiintyminen. Hankealueella kuitenkaan suolampia tai pienvesiä puroja lukuun ottamatta. Ei tietoa esiintyminen. Hankealueella kuitenkaan suolampia tai pienvesiä puroja lukuun ottamatta. Ei tietoa
10 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Khästytönkorento Coenagrion hastulatum - - Tavataan koko Suomessa. Lähes kaikenlaiset ssovat ja hitaasti virtaavat vedet, erityisesti suolammet mutta myös järvenlahdet, jokisuvannot, ojat ja muut vedet. Puuttuu voimakkaasti virtaavista vesistä. esiintyminen. Ei tietoa alueen Kirjojokikorento Ophiogomphus cecilia LC - Lajin esiintyminen Suomessa on paikoittaista ja laikuttaista lähinnä sopivien biotooppien puutteen takia. Ylsimmillään Järvi-Suomessa, runsaimmillaan kaakossa. Laji tavataan etelärannikolta aina Oulun pohjoispuolelle, mutta esiintymisalueessa on suuria aukkoja. Lajia ole tavattu mm. Kainuussa tai Etelä- Pohjanmaalla. Virtaavat vesistöt, erityisesti pienet ja vähän isommat hiekkaja sorapohjaiset joet ja virrat. Toisinaan esiintyy myös savipohjaisten jokien äärellä. II, IV esiintyminen alueen vesistöissä. Ei esiinny hankealueella. Ei tietoa
11 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Kuutytönkorento Coenagrion lunulatum - - Suhteellisen harvinainen ja melko runsaslukuinen laji, jota tavataan laikuttaisilla esiintymispaikoillaan usn kymmenittäin. Laji esiintyy luultavasti koko maassa. Pääosasta Suomea on vain hajanaisia havaintoja, ja laji puuttuu kokonaan monen luonnontieteellisen maakunnan alueelta, mm. Keski-Suomen pohjoisosista, Pohjois- Pohjanmaalta ja Kainuusta lajista ole tehty havaintoja lainkaan. Ilmsimmin ylsimmillään Inarijärven ympäristössä, missä runsas. Kääpiötytönkorento Nehalennia speciosa EN EN Suomessa etelärannikolla olevilla merenrantaniityillä. Suomessa vain kourallinen havaintoja Porin ja Helsingin välillä. Etelämpänä suolammet ja muut ssovat vedet, joissa melko kirkas ja puhdas vesi ja usn järviruokokasvustoa sekä muuta kasvillisuutta. Pohjoisempana ilmsesti tyypillisten suolampien laji, ja Inarin ympräsitössä lajia tavataan jopa erittäin vähäravintsista sorapohjasista lammikoista joissa kasvillisuutta juurikaan ole. Itämeri, lampareet ja allikot sekä rimmet mutta välttämättä hankealueella sopivan elinympäristön puuttumisen takia. Ei tietoa Ei esiinny alueella. Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis LC - Eteläisen Suomen suolampien ja rehevien lahtien vähälukuinen laji. Ylsin Etelä-Suomessa ja järvialueella. Päälevinnsyysalueen pohjoisraja Keski-Suomen eteläosissa. Ssovat vedet, joissa kelluslehtikasvillisuutta, kuten suolammet ja järvenlahdet. Lajia juurikaan tapaa vesialuden ulkopuolelta. IV esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa
12 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Okatytönkorento Enallagma cyathigerum - - Erittäin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji, jota tavataan laajalti hyvin monenlaisissa biotoopssa, usn suuria määriä. Suomessa okatytönkorento puuttuu usn reheviltä merenlahdilta. Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen koko maassa aina Utsjoelle asti, mutta harvinaisempi alulla, joilta puuttuvat suorantaiset vesistöt. Hyvin monenlaiset ssovat vedet, erityisen ylnen suomailla. Elää monenlaisten ssovien vesien äärellä. Ylnen erityisesti suolammilla ja suorantaisilla järvenlahdilla. esiintyminen hankealueen eteläosissa, josta voi löytyä kosteampia aluta. Ei tietoa etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa Pohjanukonkorento Aeshna caerulea - - Etelä-Suomessa hyvin harvinainen ja paikallinen. Pohjois-Suomessa suhteellisen ylnen, Pohjois-Lapissa ehkä ylsin tai ainakin näkyvin korentolaji. Luonnontilaisten suoaluden harvinainen asukki. Laji ylstyy suoalulla (erityisesti rimpiset nevat) pohjoiseen päin mentäessä ja Pohjois-Lapissa on lähes kaikissa biotoopssa esiintyvä jokapaikanlaji. Epätodennäköinen sillä laji suosii luonnontilaisia suoaluta ja hankealue on lähes kokonaan ojitettua suota. Ruskohukankorento Libellulla quadrimaculata - - Hyvin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji; yksi laajimmalle levinnstä korennoistamme jota tavataan helposti jopa satoja yksilöitä päivässä sopivalla paikalla. Viihtyy lähes kaikissa Suomen vesistöissä, merenlahdista järvien rannoille. Lajia tavataan myös virtavesien ääreltä, mutta tyypillisesti laji esiintyy runsaimmillaan runsaskasvuisten lampien ja lahtien äärellä. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa
13 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ruskoukonkorento Aeshna grandis - - Erittäin ylnen, joskin melko vähälukuinen laji. Jokapaikanlaji koko Suomessa, puuttuu vain aivan pohjoisimmasta päälaen Lapista. Elää kaikenlaisissa ssovissa vesissä. Suosii etenkin reheviä järviä ja lampia, mutta elää myös karummissa suolammissa. Lentää usn kaukanakin vedestä melknpä minkälaisessa aukeassa biotoopissa tahansa. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä auklla biotooplla. Ei tietoa Siniukonkorento Aeshna juncea - - Hyvin ylnen ja melko vähälukuinen. Esiintyy koko Suomessa ollen laajalti ylsin ukonkorentomme. Sirokjukorento Lestes sponsa - - Erittäinen ylnen ja erittäin runsaslukuinen laji. Tavataan hyvin laajalti erilaisissa biotoopssa. Keski- ja Etelä- Suomessa sekä osassa Pohjois- Suomea. Sirolampikorento Leucorrhinia albifrons LC - Ylnen maan etelä- ja keskiosissa. Sirotytönkorento Coaenagrion pulchellum - - Hyvin ylnen ja hyvin runsaslukuinen laji Etelä- Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa. Lähes kaikkialla. Elää monenlaisissa vesistöissä ja liikkuu laajalti myös kauempana vesistä. Kaikenlaiset ssovat vedet. Erityisen ylnen rehevillä järvillä ja suolammilla. Suolammet, järvenlahdet ja muut ssovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa IV etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa Lähes kaikki vesistöt. etenkin Näläntöjärven lähsyydessä. Ei tietoa
14 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Suoukonkorento Aeshna subarctica - - Melko harvinainen ja vähälukuinen laji. Sangen paikoittainen suolaji. Elää koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Pohjoisin havainto yksittäisestä yksilöstä on Kilpisjärveltä. Nimensä mukaisesti selvemmin rajoittunut suoympäristöön. Sen tyypillisimmät lisääntymispaikat ovat pieniä suolampia, joita reunustaa rahkasammal. Epätodennäköinen sillä pääosin ojitetulla hankealueella välttämättä ole lajin vaatimia elinympäristöjä ell esiinny Näläntöjärvellä. Taigatytönkorento Coenagrion johanssoni - - Tavataan koko maassa. Etelärannikolla melko vähälukuinen, mutta sopivilla alulla ylnen. Pohjoisempana ylnen suoalulla ja järviylängöillä. Pääosin suoreunaiset lammet ja muut soistuneet vesistöt. Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Tummasyyskorento - - Hyvin ylnen Etelä-Suomessa. Harvinaistuu pohjoiseen mentäessä ja puuttuu pohjoisimmasta Lapista. Kaikenlaiset ssovat ja hitaasti virtaavat vedet. Lajia tavataan niin suolammilla kuin jopa kirkasvetisissä suihkulähtssä. Usn erittäin ylnen matalilla rantaniityillä ja luhdilla. Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Täplälampikorento Leucorrhinia pectoralis - - Harvalukuinen laji, jonka esiintyminen on keskittynyt eteläiseen Suomeen. Lajin vahvimpia esiintymisaluta ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Suomenlahden rehevät merenlahdet. Suurten vesien umpeenkasvavat rannat ja lahdet, tavataan myös rehevillä lammilla. Suosii tietyssä umpeenkasvun vaiheessa olevia elinympäristöjä. II, IV Näläntöjärven Luodelahdella. Ei tietoa Vaskikorento Cordulia aenea - - Erittäin ylnen ja melko runsaslukuinen lähes koko Lammet, erityisesti suolammet, järvet ja jokien suvannot, maassa Lappia lukuun ottamatta. merenlahdet. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa
15 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Vihertytönkorento Coenagrion armatum - - Suhteellisen harvinainen ja Rehevät merenlahdet ja järvet. melko runsaslukuinen laji. Laji on Tavataan myös saviallikoista, sangen paikoittainen. Tavataan jokien suvantokohdista ym. melko harvinaisena Suosii ainakin sisämaassa laajoja eteläisimpään Lappiin saakka. järvikortekasvustoja. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa Viherukonkorento Aeshna viridis EN LC Esiintyy harvinaisena eteläisessä Suomessa, sillä sopivia elinympäristöjä tarjolla vain rajoitetusti. Runsasravintset järvet, joissa kasvaa sahalehteä. Sahalehti vaatii suojaisan, happamuudeltaan neutraalin/hieman emäksisien vesialueen, joita on niukasti. IV Ei esiinny alueella. lähin esiintyminen järvellä, jossa kasvaa sahalehteä. Välkekorento Somatochlora metallica - - Hyvin ylnen ja melko runsaslukuinen laji, joka on varsinkin rehevien vesistöjen tyyppilajeja. Laji on ylsimmillään Etelä-Suomessa. Ilmsesti laji puuttuu käsivarren Lapista. Rehevät, usn saastuneet ssovat vedet, kuten jäteojat. Myös suolammet, järvenpoukamat, joet ja merenlahdet. esiintyminen Näläntöjärvellä. Ei tietoa
16 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Kovakuoriaiset Nisäkkäät Erakkokuoriainen Osmoderma eremita CR VU Harvinainen laji, joka on Suomessa levinnsyytensä äärirajoilla. Sen tiedetään esiintyvän vain Turun Ruissalossa. Isolampisukeltaja Graphoderus bilineatus - - Melko harvinainen laji, jota tavataan maan keskiosista Kainuuseen saakka, joskin paikoitellen. Keskittymät Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa missä on Vanhat metsät, ylsimmät isäntäpuut tammi ja lehmus, valoisilla paikoilla kasvavat yksittäiset puut tai puukujat. Rehevät järvet, toisinaan myös pienemmätkin vedet, kuten ojat, joissa runsaasti kasvillisuutta. matalia, reheviä vesiä. Jättisukeltaja Dytiscus latissimus - - Melko tavallinen laji, ainakin Melko kirkasvetiset järvet, myös napapiirin tienoille asti. Tavataan pienemmät lammet ja lammikot. koko maassa etelästä Kolariin ja Pohjois-Suomessa myös Sodankylään saakka. Ei tavattu rehevimmissä vesissä. Tiheä Ahvenanmaalla. kasvillisuus avoveden reunalla, suosii erityisesti sara- ja Kaskikju Phryganophilus ruficollis EN VU Hyvin harvinainen laji Suomessa. Tavattu kymmeneltä eri paikalta Varsinais-Suomesta Etelä-Lappiin. korterantoja. Suuret, vanhat, usn kulon vioittamat lahoavat koivut ja kuuset, tavattu myös tammella. Kaatuneet, voimakkaasti sienettyneet rungot. II,IV Ei esiinny alueella. II,IV esiintyminen etenkin Näläntöjärvellä. Ei tietoa IV esiintyminen etenkin Näläntöjärvellä. Ei tietoa II,IV Epätodennäköinen. Lajista ole tehty havaintoa, kä tietoa sopivista elinympäristöistä ole. Korpikolva Pytho kolwensis EN EN Harvinainen laji, jonka esiintymispaikkoja on tiedossa vajaa 30. Esiintymät keskittyvät itärajan lähelle, myös Keski- Suomessa joitain esiintymiä. Kookasta, kuusimaapuuta sisältävät korvet ja lähiympäristössä olevat runsaslahopuustoiset, pitkään palamatta säilyneet kangasmetsät. Tietyn lahoasteen puut. II,IV Esiintyminen epätodennäköinen, sillä alueella todennäköisesti riittävän vanhoja korpia elinympäristöksi. Ei havaintoja.
17 Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Punahärö Cucujus cinnaberinus CR CR Harvinainen laji, joka esiintyy pääasiassa Etelä-Suomessa. Ainoa elinvoimainen kanta Evon Kotisten vanhassa metsässä. Suurten, vioittunden haapojen kuoren alla, missä nila kerros vielä kostea. Ylsesti pystypuissa, tavataan myös kaatunssa puissa. Puita tammi, lehmus, haapa, kuusi. IV Ei esiinny alueella. Ei tietoa
LIITE 7. Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla
LIITE 7 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjoisja
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotDIREKTIIVILAJISELVITYS 16UEC VAPO OY. Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi
DIREKTIIVILAJISELVITYS 4.10.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
LisätiedotVAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli
LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2012 16UEC0194 26.11.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen IVa
LisätiedotVAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi
LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2013 16X170594 29.12.2013 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi Direktiivilajiselvitys, Jalasjärvi
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotVAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi
LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2012 16UEC0194 30.12.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen
LisätiedotVAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi
LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2013 16X170594 29.12.2013 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotSami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006
1 / 5 8.10.2011 21:50 korento.net Vuosi 2006 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011
Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Pekka Saikko & Timo Metsänen 31.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3
LisätiedotVT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotLiite 1. Seinäjoen ja Pajuluoman sähkökalastusalueiden koordinaatit, pinta-alat, veden syvyys, veden lämpötila, joen leveys ja rannan varjostus.
9. Liitteet Liite 1. Seinäjoen ja Pajuluoman sähkökalastusalueiden koordinaatit, pinta-alat, veden syvyys, veden lämpötila, joen leveys ja rannan varjostus. KKJ yhtenäiskoordinaatit koealan pv kk vv joki
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotK iehtovan koreat korennot
Kiehtovan koreat korennot Sudenkorennot kuuluvat kauniiseen kesäpäivään. Sellofaanisiivet auringossa välkehtien ne jahtaavat hyönteisiä ja toisiaan. Sopivan kumppanin etsimisen ja kilpailijoiden hätistelemisen
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotTäydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta 2015 2016
Sivu 0 Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta 2015 2016 NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari
LisätiedotPESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotDirektiivilajiselvitys Polvisuo, Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen FM, biologia 16.2.2016 16.2.2016 1 (11) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 SELVITYSALUE... 3 4 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV(A) LAJIEN ESIINTYMINEN ALUEELLA...
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotKymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista
Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko 15.2.2011 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotDnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007
Sahlbergia Vol. 13: 13 25, 2007 13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 [New provincial
LisätiedotVIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014
EPV BOTURVE OY VTA SAMMAKON KUTUALUEKARTOTUS LAHAN VAATMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014 *sr Ahma ympäristö Oy lmajoki 2014 1. 1 JOHDANTO Laihian Vaatimonnevalla toukokuussa 2014 tehty viitasammakon kutualuekartoitus
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotVIITASAMMAKKOKYSELY 2014 S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N. Joonas Gustafsson
Joonas Gustafsson S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N VIITASAMMAKKOKYSELY 2014 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON SATAKUNNAN PIIRI RY ANTINKATU 2, 28100 PORI. PUH.
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotTÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013
TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 222/2014 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Lintulahdet Life
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotValkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Lisätiedot1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS Luonnontilaisuus Suoyhdistymä- ja suotyypit Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8
1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS 1 2.1 Luonnontilaisuus 2 2.2 Suoyhdistymä- ja suotyypit 3 2.4 Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8 3.1 Menetelmät 8 3.1.1 Riekkoselvitys 8 3.1.2 Kevät- ja syysmuuttoselvitys
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotKantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
LisätiedotSiv u 0. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012.
Siv u 0 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012. NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari 2012 S i v u 1 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotVastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotYhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä.
Yhteenveto Tampereen Tarastenjärven ja Haapakorven välisestä tummaverkkoperhosen siirtymäreitistä. Tarastenjärven puoli: Aluetta sivuavan voimalinjan alla sijaitsee kaksi elinvoimaista tummaverkkoperhosesiintymää
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotPorvoo, Zonation-aluetunnus 54
Porvoo, Zonation-aluetunnus 54 PORVOO (54) Alue sijaitsee Porvoon kaakkoisosissa Piirlahden (Pirlax) ja Åbyn kylien seudulla Pirlaxfjärdenin ja Pirlaxvikenin rannoilla. Alueella on monipuolisesti erilaisia
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotUhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1 15.11.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotLajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin
LisätiedotMAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA
MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja
LisätiedotSudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja
Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan
LisätiedotMikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012
Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikko Suonio 29.9.2012 Kannen kuva: Pajusirkku Annilanselän Kuivalahdella Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alue... 2 3 Aineisto
LisätiedotInkoo, Zonation-aluetunnus 13
Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti
LisätiedotMäntsälä, Zonation-aluetunnus 46
Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
Lisätiedot