Siv u 0. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siv u 0. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012."

Transkriptio

1 Siv u 0 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari 2012

2 S i v u 1 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Björksundsvägen Kuni Matkapuhelin Sisältö: 1 Johdanto Metodiikka Osa-alueet: Södra Skepphamn-Alskat Alskat-Röörvikfladan Grönvik Pantsarholmen Iskmosund Iskmo Pantsarholmssund Bosund Voimalinja-Ohikulkutie Fjärdskär Tutkimusalueen olemassa olevat suojelualueet/ -ohjelmat voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Natura 2000 (LSL 61 1 mom.) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki (1093/1996) Vesilaki (587/2011) Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit IBA FINIBA-alueet Yhteenveto ja suositukset... 24

3 S i v u 2 1 Johdanto Heinäkuussa 2012 allekirjoittanut sai Mustasaaren kunnalta tehtäväkseen selvittää uusien tonttivarauksien (AO, AP, AT ja RAO), ohikulkutien ja suunnitellun sähkölinjan johdosta aiheutuvat ympäristövaikutukset Alskat- Grönvikin osayleiskaavan alueella. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa mikäli eri varausalueilla on biotooppeja tai lajeja jotka lainsäädännössä ovat suojeltuja ja jotta ympäristövaikutus olisi mahdollisimman pieni. Selvitystyötä ohjaavat seuraavat Luonnonsuojelulait (LSL Nro 1096/96 1, 29-30', 37, 39 Nro 384/09 5a, 47 Nro 1587/09 31, 64, 72a ), luonnonsuojeluasetus (LSA Nro 160/97 10 ), metsälaki (MetsäL Nro 1093/96 1' ja 10', Nro 1478/09 14b ), metsäasetus (MetsäA Nro 1200/96 7' ja 8') ja vesilaki (Vesilaki Nro587/11 11 ). 2 Metodiikka Selvitys tehtiin niin, että inventoija peruskartan, olemassa olevan kirjallisuuden, taustamateriaalin, ilmakuvien ja tarkistuskäyntien perusteella arvioi varauksien seurauksia. Tonttipaikat arvioitiin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. 3 Osa-alueet: Jotta kaavan uusista varauksista saataisiin käsitys kaava jaettiin pienempiin osa-alueisiin jonne uudet varaukset vain karkeasti merkittiin ilmakuvakarttaan. Täten on helpompi arvioida kaavan vaikutuksia. Jotta kartat olisivat havainnollisempia käytettiin seuraavia värikoodeja. AO = erillispientalojen alue (vaalean sininen) RAO = Loma-asuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue (keltainen) AP = asuinpientalovaltainen alue, asemakaavatarve (liila) AT = kyläalue (vihreä) YK-1 = leiri- tai kurssikeskuksen alue (vaalean liila) RM = Matkailua palvelevien rakennusten alue (-) Ohikulkutie (musta katkoviiva) Voimalinja (rastilla varustettu punainen viiva) Jokainen osa-alue käsitellään erikseen ja yhdessä kaavan muiden alueiden kanssa.

4 3.1 Södra Skepphamn-Alskat S i v u 3 Kaava-alue ulottuu pohjoisemmaksi kuin Södra Skepphamn mutta kaavan uudet varaukset alkaa Skepphamnista pohjoisessa Köklotintietä pitkin. Osaalueelle tulee useimmat uusista RAO-tonteista sekä myös olemassa oleville rakennetuille RA-tonteille annetaan mahdollisuus muuttaa RAO:ksi ts. kiinteätä asutusta varten. Uudet RAO-varaukset osuudella on lukumäärältään jopa 7 kpl. Köklotintien varrella on verrattain suuria AP-alueita. Nämä alueet on asemakaavoitettava ennen kuin niille voidaan rakentaa. Kuva 1. RAO, AP jayk-1 tonttivaraukset Köklotintien varrella Alskatissa.

5 S i v u 4 - AP-varaus Köklotintien itäpuolella on verrattain iso joka aiheuttaa sen että liikennesuunnittelu on tehtävä järkevällä tavalla alueen laajentuessa. - Näiden AP-alueiden rantaan pääsymahdollisuus esim. venevalkamaan ei ole huomioitu kaavassa, ja se olisi suotavaa. - RAO-tontin sijoitus Södra Skepphamnin sisälle ei ole paras mahdollinen koska lahti on matala ja kasvamassa umpeen. - Sellaiset alueet on jätettävä luonnontilaan koska erityisesti mantereella rakentamattomien ja ruoppaamattomien lahtien lukumäärä on häviämässä. - Luotoselvityksessä lahti sai merkinnän MY, eli maa- ja metsätalousalue jolla on luontoarvoa. - Koska kaavassa annetaan mahdollisuus ympärivuotiseen asumiseen (RAO) paine ruoppaamiselle ja rantaviivan muuntamiselle kasvaa mikä olisi lahdelle ja sen luontoarvoille kielteistä. - Muut RAO varaukset eivät johda negatiivisiin seurauksiin luonnolle vaan pelkästään tiheyttää olemassa olevan RA-asutuksen alueella. - Varaus YK-1 Köklotintien itäpuolella Leirikeskusta varten Alskatissa ei ole paras mahdollinen siitä syystä että laajentaminen itäpuolella tuo mukanaan sen että joutuu ylittämään ajoittain vilkasliikenteisen Köklotintien. - Muutoin aluevaraukset eivät uhkaa mitään uhattuja lajeja tai biotooppeja.

6 3.2 Alskat-Röörvikfladan S i v u 5 Raippaluodontien eteläpuolelle sekä pohjoispuolelle on merkitty verrattain suuret AP alueet. Myös ohikulkutien (Vägreservering) ja voimalinjan (Ellinje) varaukset sijaitsevat alueella- Ainoastaan yksi RAO varaus on Röörfladanin suunnalla. Kuva2. Varaukset Raippaluodontien pohjois- ja eteläpuolella AP-alueet Raippaluodontien pohjoispuolella ovat pinta-alaltaan verrattain laajat ja sijaitsevat ohikulkutien ja voimalinjan varauksien välissä. Näiden alueiden mahdollinen asemakaava on suunniteltava huolellisesti liikenteellisesti ajatellen vilkasliikenteistä tietä Raippaluodon suuntaan, kulkee se sitten nykyisen tai uuden linjauksen mukaan. Raippaluodontien eteläpuolella sijaitsevat AP-alueet ovat verrattain laajat mutta niille pääsy Raippaluodontieltä on jo tänään aika hyvä liikenneturvallisuusnäkökulmasta. RAO-tontti Röörfladanin suunnalla ei ole paras mahdollinen koska alueella alkaa olla fladapiirteiden ominaisuuksia omaava ja saanut MY ja W/s merkinnät luontoselvityksessä (kuva3).

7 S i v u 6 Kuva 3. RAO varaus Röörfladanilla. Hämmästyttävää on myös että RAO tonttivaraus on vedetty ulkopuoleiselle rantaniitylle, oikeastaan tonttialue tulisi vetää ylemmäs ja kauemmaksi rannasta. Röörfladan on tänä päivänä tärkeä kalanpoikaistehdas, vesilintujen pesimiselle ym. Valitettavasti on jo nyt sallittu laajoja ruoppauksia ja laajoja rantaviivan muutoksia. Lisää RAO varauksia aiheuttaisi painetta ruoppauksien suorittamiselle jne. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

8 S i v u Grönvikfladan Röörfladanin kaakkoispuolella sijaitsee Grönviksfladan. Alue on oikeastaan avoin merenlahti etelän suuntaan jossa on jo ympärivuotista asutusta rannalla. Raippaluodontien koillispuolella on verrattain laajoja AP aluevarauksia. Kolme uutta RAO varausta on suunniteltu lahden suuntaan (kuva 4). Kuva 4. Grönviksfladan jossa kolme uutta RAO- ja AP-aluetta. Toisin kuin Röörfladan Grönvikfladan on verrattain syvä ja avoin selkä, ja sen takia alue ei ole niin arvokas kalojen kutemiselle ja esim. sorsalinnuille. Rannan ruoppauksen ja muuntamisen tarve ei ole niin suuri. AP-alueet Raippaluodontien pohjoispuolella on suunniteltava huolellisesti liikenteellisesti vaikka ohikulkutie rakennetaankin. Mikäli ohikulkutie ei toteudu on ryhdyttävä jonkinlaisiin liikennettä hidastaviin toimenpiteisiin esim. liikenneympyrät tms. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

9 3.4 Grönvik S i v u 8 Itse Grönvikin lahteen ei tule mitään uusia tonttivarauksia rannalle. Laajempi AP-alue on varattuna talousmetsään olemassa olevan asutuksen yläpuolelle ja pienempi Iskmoon johtavan tien varrella. Tien varrelle tulee myös kaksi AT aluetta jossa on kaksi omakotivarausta kaavassa (kuva 5). Kuva 5. Uudet aluevaraukset Grönvikin kartanon ympärillä.

10 S i v u 9 Kuva 6. Alue Grönvikin kartanon kaakkoispuolella. Aluevaraukset ohitustielle, AT- sekä AP-alueelle sekä RAO-tontille suojelulla fladalla/lahdella (Hyttfladan) läheisyydella vaikuttavat hieman ihmeellisiltä Alskatintien ja Jungsundintien risteyksen ympärillä. Suunnittelun voimalinjan linjaus vaikuttaa kuitenkin parhaalta mahdolliselta. - Ohikulkutien linjaus ei ole paras mahdollinen alueen läpi ja on ehkä muutettava. (katso myös kohtaa ohikulkutiestä ja voimalinjasta) - RAO-varaus joka rajoittuu MY/s ja W/s suuntaan ei ole hyvä ruoppauspaineen ja rantaviivan muokkauksen johdosta joka tavallisesti suoritetaan rakentamisen yhteydessä. - Hyttfladan on tänä päivänä kalojen kutemiselle tärkeä alue ja kalanpoikasilla on sopiva alue jossa kasvaa. - Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

11 3.5 Pantsarholmen S i v u 10 Jungsundintietä pitkin aluevaraukset ovat yhtenäisemmät uusine tihennettyine AT-alueineen tien molemmin puolin (kuva 7). Pantsarholmsundin suuntaan etelässä on kaksi erillispientalojen aluetta (AO) rannan suuntaan ja vesijättömaille. Kuva 7. Pantsarholmenin aluevaraukset. AT-varaukset Jungsundintietä pitkin tiheyttää asutusta alueella järkevällä tavalla Kaavan perusteella heti rakennettavien tonttien määrä ei ole ylärajoilla, tarvittaessa alue voidaan tiheyttää asemakaavan avulla. Samalla annetaan mahdollisuus rakentaa kaksi erillispientaloa (AO) Pantsarholmssundin rannalle joka on kalareitti Iskmon salmen suuntaan ja herkkä vesialue. Nämä kaksi AO-varausta olisi hyvinkin voitu kytkeä AT-alueisiin hieman pohjoisemmaksi rannan luontovaikutuksien vähentämiseksi. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

12 3.6 Iskmosund S i v u 11 Kauemmaksi itäänpäin tulee Iskmosund jossa on varaukset AT-alueille Jungsundintietä ja Iskmontietä pitkin (kuva 8). Kuva 8. Uudet AT-varaukset Jungsundin- ja Iskmontietä pitkin. AT varaukset tiheyttävät olemassa olevan kyläalueen Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

13 S i v u Näset Näset Iskmosundin itäpuolella on kaikkea muuta kuin yhtenäisesti kaavoitettu. Siellä on kaikkea: AO, RAO, AT ja AP rajoitetulla alueella (kuva 9). Rantaa pitkin saa heti rakentaa joko erillis-kesärakennusta (AO) tai kesärakennusta/ympärivuotista rakennusta (RAO) kun taas pienen matkan päästä rannasta on alueita varattuna sekä AT (heti tai asemakaavan avulla) ja AP (asemakaava?) alueita. Eikö voitaisi asemakaavoittaa koko alue? Kuva 9- Monenlaiset varaukset Iskmosundin itäpuolella. Aluevaraukset Iskmosundin itäpuolella on pirstottu moneen eri palaseen, alueen yhtenäisempi suunnittelu lienee parempi. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

14 3.8 Iskmo S i v u 13 Iskmon kyläalueella tapahtuu tihenemistä lähinnä AT varauksilla sekä kahdella AO:lla Iskmosundin suuntaan (kuva 10). Nämä varaukset soveltuvat hyvin maisemaan eivätkä tuo mukanaan mitään suurempaa kylän asuntoalueiden laajenemista. Hieman pohjoisempana tulee Skatasund jossa on joitain uusia AT, AP ja AO varauksia kaavoitettu. Samalla tavalla ne tiheyttävät kylän asutusta luonnollisella tavalla (kuva 11). Kuva 10. Iskmon kyläalue Iskmosundin pohjoispuolella.

15 S i v u 14 Kuva 11. Aluevaraukset Skatasundin suuntaan - Iskmontietä pitkin pohjoisen suuntaan asutus tihenee luonnollisella tavalla etenkin AT varauksien ansiosta.

16 3.9 Pantsarholmssund S i v u 15 Pantsarholmssund on ehkä se alue johon kaavoitus vaikuttaa kielteisimmin. Osittain siitä syystä että alueelle on kaavoitettu monenlaisia varauksia (kuva 12). Ohikulkutien, voimalinjan, AP, AT, AO ja RAO varaukset sijaitsevat rajoitetulla herkällä ympäristöalueella. Alueen läpi kulkee kanava jossa on vaihteleva ranta jossa on flada-tapaisia poukamia, rannat ovat matalia ja eteläpuolella on alueita jossa esiintyy liito-oravia (katso kohta 4.2. kuva 16). Kuva 12. Eri varaukset Pantsarholmsundin alueella Oikeastaan ei olisi kuulunut tehdä mitään tonttivarauksia rantaan saakka Pantsarholmssundin rantaa pitkin, johtuen herkistä ympäristöarvoista kanavaa pitkin. Pantsarholmssundia pitkin on sekä liito-oravia että herkkiä lahtia/fladoja Varauksien olisi pitänyt vetää rannasta pois ja RAO:t ja AO:t jotka sijaitsevat siellä voisivat olla AP.

17 S i v u 16 Tämä johtaisi suunnittelutarveratkaisuun ja loppupäässä tarkempaan kaavoitukseen asemakaavan kautta. Ohikulkutien varaus ei ole paras mahdollinen, miksi vetää uusi tielinjaus arkojen alueiden läpi kun verrattain helposti ja luultavasti paljon halvemmin voidaan käyttää olemassa olevaa siltapengertä. Sama koskee voimalinjaa kuin ohikulkutietäkin. Voimalinja voisi hyvin kulkea tietä pitkin ja sitten taittua itään päin siltapenkereen jälkeen. Vähän enne Grönvikin risteystä olisi helppo varata alueita kunnon liittymää varten esim. liikenneympyrän avulla ja sitten jatkaa pohjoiseen nykyisen asutuksen takaa uuden linjauksen mukaan Bosund Lounaisosassa sijaitsee Bosundin osa-alue. Ainoastaan yksi uusi RAO varaus on rannalla kun taas vähän metsän suuntaan on verrattain laajoja AP varauksia (kuva 13). Kuva 13. Bosundin aluevaraukset. Laajat AP varaukset on suunniteltava perusteellisesti asemakaavan avulla etenkin liikennenäkökulmasta. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

18 3.11 Voimalinja-Ohikulkutie S i v u 17 Kuvassa 14 on yleissilmäyskartta missä varaukset ohikulkutietä ja voimalinjaa varten on ajateltu tulevan. Voimalinja vaikuttaa perusteellisemmin suunnitellulta kuin ohikulkutien varaus. Kuva 14. Ohikulkutien ja voimalinjan varaukset Grönvikissä. Voimalinjan varaus kaava-alueen läpi on perusteellisesti ajateltu eikä vaikuta olemassa olevaan asutukseen eikä kaavoitettuun kielteisellä tavalla. Pantsarholmssundin kohdalla linja-alue kulkee kuitenkin tärkeän liitoorava-alueen läpi ja siellä voimalinjakatu tulee vaikuttamaan liitooravaan negatiivisesti. On hämmästyttävää ettei Vaasan Sähköverkko joka suunnittelee voimalinjaa ole selvittänyt liito-oravan esiintymistä alueella. Ramboll, joka on tehnyt selvityksen, totesi vain että sitä ei tarvitse Sama koskee uuden ohikulkutien varausta, keskusteluissa linjauksesta liito-oravan asemasta nykytilanteessa olisi pitänyt selvittää perusteellisemmin. Uuden siltapenkereen tarpeellisuus Pantsarholmssundin ylittävälle tielle on epäselvä, siltapenger on kallis ja kulkee herkän vesi- ja ranta-alueen läpi. Tänä päivänä salmen yli on silta joka hyvinkin voitaisiin käyttää mahdollista ohikulkutietä varten tulevaisuudessa. Helposti voitaisiin kääntyä itään päin ennen Jungsundintietä ja eri liikenneratkaisuilla tehdä turvallinen risteys esim. liikenneympyrän avulla.

19 S i v u 18 Tällä tavalla Pantsarholmssundin ympäröivä alue voitaisiin säilyttää koskemattomampana Fjärdskär Fjärdskärissä on varattu neljä aika suurta RM aluetta, ts. alueita matkailupalveluja varten. Verrattain suuri rakennusoikeus liittyy myös varauksiin (kuva 15). Kuva 15. Kaavan suuret RM-varaukset Fjärdskärissä. Vaikka matkailupalvelualueiden varauksien osuus Mustasaaressa on verrattain pieni rakennusoikeuksien lukumäärä ja suuruus vaikuttaa runsailta. Fjärdskär ehkä ei ole oikea paikka matkailumökeille suuren liikennemäärän johdosta, sekä rajoitetun alueen johdosta missä voi liikkua sekä rajoitetun palvelutarjonnan johdosta. Parempi olisi keskittää matkailupalvelut suunnitellulle Mertentalolle minne se sitten sijoitetaankin. Voimalinjan varaus kulkee Fjärdskärin yli ja tulee aiheuttamaan leveän kadun saaren halki. Maisemallisesta näkökulmasta merikaapeli lienee parempi joka kulkisi kokonaan Fjärdskäretin ohi. Nyt vaikutta siltä että ilmajohto joka kulkee Fjärdskäretin ja Alskatin välillä olisi maisemallisesti ruma ja aiheuttaisi suuren törmäysriskin isoille linnuille kuten joutsenilla ja merikotkille.

20 S i v u 19 4 Tutkimusalueen olemassa olevat suojelualueet/ - ohjelmat voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella Voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella on kaavoitettavat alueet selvitettävä ja vaikutukset arvioitava. 4.1 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Natura 2000 (LSL 61 1 mom.) Kaava-alueella ei ole Natura 2000 alueita. Myöskään kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita johon kaava vaikuttaisi Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Valtakunnallinen suojeluohjelma (LSL 77 ) 1) kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma ( , täydennetty , ja ) 2) soidensuojelun perusohjelma ( ja ) 3) lintuvesiensuojeluohjelma ( ) 4) lehtojensuojeluohjelma ( ) 5) Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös ( ) 6) rantojensuojeluohjelma ( ) 7) vanhojen metsien suojeluohjelma ( ). Kaava-alueella ei ole valtakunnallisia suojelualueita (LSL 77 ). Myöskään kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole alueita johon LSL 77 :n mukaan kaava vaikuttaisi. Suojellut luontotyypit luonnonsuojelulain mukaan (LSL 29 ) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit katajakedot lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Kommentarer: Kaava-alueella on monin paikoin alueita jotka osittain sivuavat suojellun luontotyypin: merenrantaniityt Nämä alueet sijaitsevat Södra Skeppshamnissa, Röörfladanissa ja Pantsarholmssundia pitkin.

21 S i v u 20 Useimmilla alueilla luontotyyppi on huomioitu merkinnällä MY/s tai vain MY. Valitettavasti joillakin alueilla varaus mm. RAO:lle on vedetty ns. vesijättömaalle missä luontoselvityksen suositus on että alueella on ympäristöarvoa ja suojeltava (MY/s). Nämä RAO varaukset olisi voitu siirtää hieman ylemmäs matalilta rannoilta Metsälaki (1093/1996) Erityisen tärkeät elinympäristöt metsälain 10 mukaan lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla rotkot ja kurut jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä hietikot, avokalliot, karukkokankaat, louhikot, puuntuotannollisesti vähätuottoisat vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Kaava-alueella on erityisen tärkeitä elinympäristöjä metsälain mukaan mutta niitä on huomioitu hyvin kaavoituksessa. Mm. Bosudin alueella etelässä on lähde joka on huomioitu Vesilaki (587/2011) 11 - Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. - Kaava- alueella on useita merenlahtia jotka ovat flada-kaltaisia ja tärkeitä kalojen kutemisella alueella. - Kyseessä on Iskmosund, Pantsarholmssund, Röörfladan ja Södra Skepphamn - Nämä alueet olisi huomioitava ja vaaittava kaavoituksen yhteydessä, mutta valitettavasti uusia sekä RAO että AO varauksia on tehty jotka melkein ulottuvat vesialueisiin joilla on fladojen luonne.

22 S i v u Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan on kiellettyä tuhota ja huonontaa luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Nämä lajit kuuluvat niihin, joita koskee niin kutsuttu tiukka suojajärjestelmä. Ne lajit, jotka esiintyvät Suomessa on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; niistä siis ei tarvitse olla mitään erityisiä päätöksiä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen kiellosta ainoastaan vedoten niihin perusteisiin, mitkä mainitaan luontodirektiivin artiklassa 16 (1). Suomessa esiintyvät eläinlajit, jotka mainitaan direktiivin liitteessä IV (a) (23 Luonnonsuojeluasetus 160/1997, liite 5) Nisäkkäät ilves, Lynx lynx isolepakko, Nyctalus noctula isoviiksisiippa, Myotis brandti karhu, Ursus arctos kimolepakko, Vespertilio murinus koivuhiiri, Sicista betulina korvayökkö, Plecotus auritus lampisiippa, Myotis dasycneme liito-orava, Pteromys volans naali, Alopex lagopus pikkulepakko, Pipistrellus nathusii pohjanlepakko, Eptesicus nilssonii pyöriäinen, Phocoena phocoena ripsisiippa, Myotis nattereri saimaannorppa, Phoca hispida saimensis saukko, Lutra lutra susi, Canis lupus (ei poronhoitoalueella) vaivaislepakko, Pipistrellus pipistrellus vesisiippa, Myotis daubentonii viiksisiippa, Myotis mystacinus Matelijat kangaskäärme, Coronella austriaca Sammakkoeläimet rupilisko, Triturus cristatus

23 S i v u 22 viitasammakko, Rana arvalis Nilviäiset vuollejokisimpukka, Unio crassus Perhoset isoapollo, Parnassius apollo isokultasiipi, Lycaena dispar kirjopapurikko, Lopinga achine kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna (Hypodryas m.) luhtakultasiipi, Lycaena helle muurahaissinisiipi, Glaucopsyche arion (Maculinea a.) pikkuapollo, Parnassius mnemosyne Kovakuoriaiset erakkokuoriainen, Osmoderma eremita isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus jättisukeltaja, Dytiscus latissimus kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis korpikolva, Pytho kolwensis punahärö, Cucujus cinnaberinus Korennot viherukonkorento (kievanakorento), Aeshna viridis kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis Selvitystyöhön, kirjallisuuteen ja muihin luontoselvityksiin nojautuen voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Nisäkkäät: Liito-orava: - Esiintyy kaava-alueella erityisesti Patsarholmssundin eteläosan alueella (kuva 16). - Viimeisin päivitys on vuodelta 2006 (Herttarekisteri) - Osa reviireistä on kaava-alueella. - Huolimatta tiedosta liito-oravien olemassaolosta alueella on tehty varauksia ohikulkutielle, voimalinjalle, AT:lle ja AO:lle kaavassa (kuva 12). - Luontoselvityksen suosituksia tai ELY-keskuksen tiedonantoja uhanalaisista lajeista (Hertta) ei ole huomioitu kaavassa.

24 S i v u 23 - Liito-oravien esiintymisestä alueella on tehtävä sopivana selvitysajankohtana (maaliskuu-toukokuu) esiintymisen varmentamiseksi nykypäivänä. Kuva 16. Liito-oravan ydinalue vihreällä ja lisäalue liilalla. Lepakot sekä muut lajit: - Muita uhanalaisia nisäkkäitä ei inventoitu. Muut lajit: - Ne matelijat, sammakkoeläimet, nilviäiset, perhoset, kovakuoriaiset ja korennot joita on lueteltu direktiivissä ei inventoitu Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit Suomessa esiintyy 62 lajia lintudirektiivin liitteen I mukaan. Omien havaintojen syksyllä 2012, Tiiran ja muiden informaatiokanavien perusteella voidaan todeta ettei mikään 62:sta uhanalaisista lajeista pesi eikä puolusta reviiriään kaava-alueella. Kaava-alueen läheisyydessä pesii sekä merikotka että kalasääski mutta kaavaehdotus ei vaikuta niihin. Bird Lifen listan mukaan Suomen uhanalaisista lintulajeista v voidaan seuraava arviointi tehdä tutkimusalueesta:

25 S i v u 24 (http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-lista.shtml) Äärimmäisen uhanalaiset (CR) 11 lajia: Tutkimusalueella ei esiinny äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja. Erittäin uhanalaiset (EN) 12 lajia: Alueella ei pesi erittäin uhanalaisia lajeja Vaarantuneet (VU) 36 lajia: Listalla mainituista 36:sta vaarantuneesta lintulajista esiintyy muuttokautena lähinnä päiväpetolintuja kuten mehiläishaukka (Pernis apivorus), merikotka (Halieetus albicilla) ja ehkä hiirihaukka (Buteo buteo), Silmälläpidettävät (NT) 30 lajia: Listalla esiintyvistä 30 silmälläpidettävästä lajista voi luultavasti sääski (Pandion haliaetus), metso (Tetrao urogallus) ja teeri (Tetrao tetrix) esiintyä. Mitään havaintoja ei ollut inventointitilaisuuksissa, ei täysikasvuisista eikä pentueista. 4.3 IBA FINIBA-alueet Tutkimusalueella ei ole lintualuetta joka kuuluisi IBA:an (Kansainvälisesti tärkeät lintualueet) tai FINIBA-verkostoihin (Kansallisesti tärkeät lintualueet). 5 Yhteenveto ja suositukset Heinäkuussa 2012 allekirjoittanut sai Mustasaaren kunnalta tehtäväksi selvittää uusien AO, RAO, AP, AT alueiden, ohikulkutien ja voimalinjan ympäristövaikutuksia Alskat-Iskmo-Grönvik osayleiskaavan alueella kaavoituksen yhteydessä. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mikäli varausalueilla on biotooppeja tai lajeja jotka ovat lainsäädännön mukaan suojeltu ja jotta ympäristövaikutus olisi mahdollisimman pieni. Tehtävä sinänsä ei ollut helppo koska se suoranaisesti vaikuttaa maanomistajan oikeuksiin. Luontoselvityksessä rakentaminen ohjataan sellaisille paikoille jotka parhaiten soveltuvat kun taas tämä selvitys menee suoraan maanomistajan tontille. Valitettavasti joka kaavassa esiintyy tontteja tai varauksia jotka eivät ole optimaalisesti sijoitettu maisemaan sekä ympäristö- että maisemanäkökohdasta. Kaavaehdotuksen perusteella tehtiin uusien varauksien arviointi. Tämä työ tehtiin ensisijaisesti tutkimalla ilmakuvia, vanhoja muistiinpanoja ja maastokäynneillä.

26 S i v u 25 AO = erillispientalojen alue (vaalean sininen) Kaavassa esiintyy hämmästyttävän suuri määrä uusia erillisiä AO-varauksia. Antamalla suoraan mahdollisuus rakennuslupaan tiettyyn paikkaan voi johtaa hajanaiseen maisemakuvaan ja vaikeuttaa tulevaisuuden asemakaavoitusta. Varsinkin ne AO varaukset jotka on varattu rannalle menevät kauas vesijättömaalle eikä sinne pysty rakentamaan. RAO = vapaa-ajanasuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue (keltainen) Kaavassa esiintyy suuri määrä uusia RAO-varauksia. Erityisesti herkkiin mataliin merenlahtiin tehdyt varaukset kuten Södra Skepphamn, Röörfladan ja Pantsarholmssund eivät ole parhaita mahdollisia. Ruoppauksen ja rantaviivan muokkauksen tarve on suuri ja matalissa lahdissa olevat luontoarvot häviävät osittain. Muilla RA-alueilla, joilla tarjotaan mahdollisuus muuttaa käyttöä kunnan on tarkoin punnittava ratkaisua jottei ympäristövaikutukset lisäänny liikaa alueen käytön muuntamisen yhteydessä. AP = pientalovaltainen alue, asemakaavoitustarve (liila) AP-varauksien osuus on verrattain suuri mitä pinta-alaan ja lukumäärään tulee. Kuitenkin useimmat alueet on sijoitettu jonkun matkan päähän olemassa olevasta rakennetusta asutuksesta joka helpottaa tulevaisuuden asemakaavoitusta. AT = kyläalue (vihreä) AT-varauksien osuus lähellä olemassa olevia rakennettuja alueita on verrattain suuri. Varaukset mahdollistavat joka suoraan saatujen rakennusoikeuksien perusteella rakentaa omakotitalo tai asemakaavan kautta tiivistää aluetta. Aika joustava ja hyvä ratkaisu kunhan vain rakennettavat omakotitalot sopeutetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Jotkut AO, RAO ja AP varaukset olisi voitu yhdistää AT alueiden kanssa jotta kaavan tämän päivän rikkonainen vaikutus pienenisi. YK-1 = leiri- tai kurssikeskusalue (vaalean liila) Ainoastaan yksi pienehkö uusi YK-1 on varattu Köklotintien varrelle Alskathemmet in yhteyteen. Se tosiasia että varaus on niin sanotusti väärällä puolen Köklotintietä aiheuttaa sen, että YK-1 alueen käyttö on sopeutettava mm. liikenneturvallisuuden näkökulmasta ettei rakenneta esim. yöpymismökkejä tai vastaavia tien itäpuolelle. RM = matkailupalvelujen alue Mustasaaren kunnan on kaavoituksessa mahdollistettava panostuksia matkailuun erityisesti maailmanperintöalueella. Kuitenkaan Fjärdskär ehkä ei ole paras alue matkailupalveluille. Vilkasliikenteinen Raippaluodontien

27 S i v u 26 läheisyys, palvelujen puute ja muut panostukset matkailun piiriin Bernyn liepeillä ja suunniteltu Mertentalo tekee sen ettei alue ole sopiva ja hajottaa matkailutoiminnan alueella. Ohikulkutie (musta katkoviiva) Ohikulkutien varaus Grönvikin ohi on kuten mainitaan joissakin kokouspöytäkirjoissa varaus kauas tulevaisuuteen, mutta siitä huolimatta kaavoitus on eteläosiltaan, siinä kohtaa missä kaava ylittää Jungsundintien kaiken kritiikin kohteena. Uusi linjaus kulkee ympäristöalttiin alueen halki mataline suojaisine rantoineen joilla on ympäristö- ja kala-arvoja sisällyttäen liitoravan ydinalueen Pantsarholmssundissa. Nykypäivänä Pantsarholmssundin yli on jo hyvin toimiva silta, tarpeeksi iso, jolla on vähäiset vaikutukset ympäristöön ja sopii maisemaan. Helposti ja verrattain halvalla voisi tie sillan jälkeen kaartaa itään päin ja ylittää Jungsundintien kaavaehdotuksen mukaan. Täten ympäristövaikutukset vähenisi ja siltapenkereen tarve idempänä Pantsarholmssundin yli poistuisi. Siten myös liito-oravan ydinalue pysyisi koskemattomana ja luonnontilassaan. Voimalinja (voimalinja jossa rastit) Uuden voimalinjan suunnittelu kaava-alueen läpi on lukuunottamatta Pantsarholmssund ia olosuhteisiin nähden hyvä. Kuitenkin voi ihmetellä Vaasan sähköveron suunnittelua kun ohuessa luontoselvityksessä (Ramboll) voimalinjaa varten todetaan liito-oravien olemassaolon linjauksen alueella ja olla kuitenkin tutkimatta esiintymistä tarkemmin. Sama pätee johtoihin kun ohikulkutiehenkin että se voisi kulkea olemassa olevaa tiepenkerettä pitkin ja sitten kaartaa itään ja ylittää Jungsundintien suunnitellun linjauksen kohdalla Pantsarholmssundin ympäristövaikutuksen vähentämiseksi. Lisäselvitysten tarve: Pantsarholmssundin kohdalla liito-oravan nykypäivän asemaa on selvitettävä. Selvitys on suoritettava maalis- huhtikuun aikana jotta varmennettaisiin liito-oravan levinneisyyttä alueella. Muut inventoinnit tai lisäselvitykset eivät liene tarpeellisia voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Muuta: Kun näin suuri alue kuin tämä kaavoitetaan ei voi välttää sitä, että varauksia tehdään vähemmän soveltuville alueille. Vaikeimpia ovat ehkä ne varaukset jotka on sijoitettu alueille jotka eivät kuulu suojeluohjelmaan tai joita ei mikään laki suojaa mutta jolla kuitenkin on ympäristöarvo. Tontin ympäristövaikutuksen arviointi rajamailla ei ole ollut helppoa.

Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta 2015 2016

Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta 2015 2016 Sivu 0 Täydentävä luontoselvitys asemakaavaa varten: Brinkenin teollisuusalueen asemakaavan tarkistus ja laajennus, Yttermalax, Maalahden kunta 2015 2016 NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari

Lisätiedot

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2012 16UEC0194 26.11.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Rahkaneva, Vimpeli Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen IVa

Lisätiedot

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2012 16UEC0194 30.12.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Teerineva, Lestijärvi Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen

Lisätiedot

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2013 16X170594 29.12.2013 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi Vapo Oy: Luontodirektiivin liitteen

Lisätiedot

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi

VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi LUONTODIREKTIIVILAJIEN ESIINTYMISSELVITYS 2013 16X170594 29.12.2013 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Korvaneva, Jalasjärvi Direktiivilajiselvitys, Jalasjärvi

Lisätiedot

DIREKTIIVILAJISELVITYS 16UEC VAPO OY. Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi

DIREKTIIVILAJISELVITYS 16UEC VAPO OY. Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi DIREKTIIVILAJISELVITYS 4.10.2012 VAPO OY Luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten lajien esiintymisselvitys Leväsuo, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaaajantontin. Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa 2012

Luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaaajantontin. Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa 2012 Liite 3 Luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaaajantontin siirtämisestä Yttre Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa 2012 NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) S i d a 1 Luontoselvitys/-arviointi kolmen

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Metsien suojelu

Metsien suojelu Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-aines seminaari 6.5.2010 Kajaanissa Kainuun ELY -keskus, Ilkka Haataja, ympäristönsuojelu 7.5.2010 1 Maa-ainesten oton tilastointi siirretty

Lisätiedot

Metsien suojelu

Metsien suojelu Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja

Lisätiedot

Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS Luonnontilaisuus Suoyhdistymä- ja suotyypit Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8

1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS Luonnontilaisuus Suoyhdistymä- ja suotyypit Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KASVILLISUUSSELVITYS 1 2.1 Luonnontilaisuus 2 2.2 Suoyhdistymä- ja suotyypit 3 2.4 Luontotyypit 7 3 LINNUSTOSELVITYS 8 3.1 Menetelmät 8 3.1.1 Riekkoselvitys 8 3.1.2 Kevät- ja syysmuuttoselvitys

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajien huomioon ottaminen

Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajien huomioon ottaminen Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajien huomioon ottaminen Helsingin kaupungin hankkeissa Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2017:4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajien huomioon

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Pohjois-Hartolan pienten järvien ja lampien luontoarvojen kartoitus

Pohjois-Hartolan pienten järvien ja lampien luontoarvojen kartoitus Pohjois-Hartolan pienten järvien ja lampien luontoarvojen kartoitus Timo Metsänen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti 18.1.2010 2 1 JOHDANTO...2 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...3

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA YLLÄTTÄVÄT YRITYSVASTUUT POLITIIKKADIALOGI 2017 CASE SENAATTI-KIINTEISTÖT: BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA JUHA LEMSTRÖM 15.6.2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT VALTION LIIKELAITOS Tehtävänä

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008

LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu

Lisätiedot

Ekroos LAINSÄÄDÄNTÖ. Liiketoiminta/ympäristösääntely LUONNONSUOJELU LUONNONSUOJELUOIKEUS SISÄLLYS. LSL:n TAVOITE, 1 LUONNONSUOJELUOIKEUS

Ekroos LAINSÄÄDÄNTÖ. Liiketoiminta/ympäristösääntely LUONNONSUOJELU LUONNONSUOJELUOIKEUS SISÄLLYS. LSL:n TAVOITE, 1 LUONNONSUOJELUOIKEUS Liiketoiminta/ympäristösääntely LUONNONSUOJELU Ari Ekroos Talousoikeuden professori Aalto-yliopisto prof. Ekroos 1 LAINSÄÄDÄNTÖ Luonnonsuojelu luonnonsuojelulaki MRL kaavasuojelu (ks. kaavoitus) Maisemansuojelu

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011

Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys

SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys 1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi 2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite

FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja ympäristöselvitys Liite Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi Luonnonsuojelulain yhtenä tavoitteena on sen 1 :n mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on pyrittävä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI

TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Finventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Finventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko

Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Luonnonsuojelulain 49 :n poikkeuslupakäytännöt Ville Vasko Kuvat: Voitto Pulkkinen, Patrik Byholm, Vesa Hyyryläinen 22.12.2016 VARELY:lle keskitetyt poikkeusluvat Aiemmin kukin ELY käsitellyt omalla alueellaan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E20601305 VIRTAIN KAUPUNKI PUUKKONIEMEN ASEMAKAAVA KUVA SWECO YMPÄRISTÖ OY 2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Karttakuvat: Maanmittauslaitos (MML) SISÄLTÖ YHTEYSTIEDOT... 5 1 JOHDANTO... 6 1.1 Hankealueen

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ

TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ TAIPALSAAREN PÖNNIÄLÄ POHJAHIEKAN RANTA-ASEMAKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.. 2 YLEISKUVAUS... 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien eteläpuoli... 3

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS 6.11.2013 M K 1 : 1 0 0 0 0 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS 6.11.2013 M K 1 : 1 0 0 0 0 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA M K : 0 0 0 0 KAAVALUONNOS 6..203 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET ALUEVARAUSMERKINNÄT : AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Alue

Lisätiedot

Arvoisat vastaanottajat,

Arvoisat vastaanottajat, 1 Arvoisat vastaanottajat, Asia: Espoon ympäristöyhdistyksen ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin 27.4.2006 jättämä lausunto Kauklahden Näkinmetsän asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvistä asemakaavan

Lisätiedot

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010

Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa

Lisätiedot

Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006

Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot