Siv u 0. Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta 2012.

Transkriptio

1 Siv u 0 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Mustasaari 2012

2 S i v u 1 Alskat-Iskmo-Grönvikin osayleiskaavan ympäristövaikutusten arviointi, Mustasaaren kunta NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Björksundsvägen Kuni Matkapuhelin Nature-Invest@netikka.fi Sisältö: 1 Johdanto Metodiikka Osa-alueet: Södra Skepphamn-Alskat Alskat-Röörvikfladan Grönvik Pantsarholmen Iskmosund Iskmo Pantsarholmssund Bosund Voimalinja-Ohikulkutie Fjärdskär Tutkimusalueen olemassa olevat suojelualueet/ -ohjelmat voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Natura 2000 (LSL 61 1 mom.) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Metsälaki (1093/1996) Vesilaki (587/2011) Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit IBA FINIBA-alueet Yhteenveto ja suositukset... 24

3 S i v u 2 1 Johdanto Heinäkuussa 2012 allekirjoittanut sai Mustasaaren kunnalta tehtäväkseen selvittää uusien tonttivarauksien (AO, AP, AT ja RAO), ohikulkutien ja suunnitellun sähkölinjan johdosta aiheutuvat ympäristövaikutukset Alskat- Grönvikin osayleiskaavan alueella. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa mikäli eri varausalueilla on biotooppeja tai lajeja jotka lainsäädännössä ovat suojeltuja ja jotta ympäristövaikutus olisi mahdollisimman pieni. Selvitystyötä ohjaavat seuraavat Luonnonsuojelulait (LSL Nro 1096/96 1, 29-30', 37, 39 Nro 384/09 5a, 47 Nro 1587/09 31, 64, 72a ), luonnonsuojeluasetus (LSA Nro 160/97 10 ), metsälaki (MetsäL Nro 1093/96 1' ja 10', Nro 1478/09 14b ), metsäasetus (MetsäA Nro 1200/96 7' ja 8') ja vesilaki (Vesilaki Nro587/11 11 ). 2 Metodiikka Selvitys tehtiin niin, että inventoija peruskartan, olemassa olevan kirjallisuuden, taustamateriaalin, ilmakuvien ja tarkistuskäyntien perusteella arvioi varauksien seurauksia. Tonttipaikat arvioitiin voimassa olevan lainsäädännön perusteella. 3 Osa-alueet: Jotta kaavan uusista varauksista saataisiin käsitys kaava jaettiin pienempiin osa-alueisiin jonne uudet varaukset vain karkeasti merkittiin ilmakuvakarttaan. Täten on helpompi arvioida kaavan vaikutuksia. Jotta kartat olisivat havainnollisempia käytettiin seuraavia värikoodeja. AO = erillispientalojen alue (vaalean sininen) RAO = Loma-asuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue (keltainen) AP = asuinpientalovaltainen alue, asemakaavatarve (liila) AT = kyläalue (vihreä) YK-1 = leiri- tai kurssikeskuksen alue (vaalean liila) RM = Matkailua palvelevien rakennusten alue (-) Ohikulkutie (musta katkoviiva) Voimalinja (rastilla varustettu punainen viiva) Jokainen osa-alue käsitellään erikseen ja yhdessä kaavan muiden alueiden kanssa.

4 3.1 Södra Skepphamn-Alskat S i v u 3 Kaava-alue ulottuu pohjoisemmaksi kuin Södra Skepphamn mutta kaavan uudet varaukset alkaa Skepphamnista pohjoisessa Köklotintietä pitkin. Osaalueelle tulee useimmat uusista RAO-tonteista sekä myös olemassa oleville rakennetuille RA-tonteille annetaan mahdollisuus muuttaa RAO:ksi ts. kiinteätä asutusta varten. Uudet RAO-varaukset osuudella on lukumäärältään jopa 7 kpl. Köklotintien varrella on verrattain suuria AP-alueita. Nämä alueet on asemakaavoitettava ennen kuin niille voidaan rakentaa. Kuva 1. RAO, AP jayk-1 tonttivaraukset Köklotintien varrella Alskatissa.

5 S i v u 4 - AP-varaus Köklotintien itäpuolella on verrattain iso joka aiheuttaa sen että liikennesuunnittelu on tehtävä järkevällä tavalla alueen laajentuessa. - Näiden AP-alueiden rantaan pääsymahdollisuus esim. venevalkamaan ei ole huomioitu kaavassa, ja se olisi suotavaa. - RAO-tontin sijoitus Södra Skepphamnin sisälle ei ole paras mahdollinen koska lahti on matala ja kasvamassa umpeen. - Sellaiset alueet on jätettävä luonnontilaan koska erityisesti mantereella rakentamattomien ja ruoppaamattomien lahtien lukumäärä on häviämässä. - Luotoselvityksessä lahti sai merkinnän MY, eli maa- ja metsätalousalue jolla on luontoarvoa. - Koska kaavassa annetaan mahdollisuus ympärivuotiseen asumiseen (RAO) paine ruoppaamiselle ja rantaviivan muuntamiselle kasvaa mikä olisi lahdelle ja sen luontoarvoille kielteistä. - Muut RAO varaukset eivät johda negatiivisiin seurauksiin luonnolle vaan pelkästään tiheyttää olemassa olevan RA-asutuksen alueella. - Varaus YK-1 Köklotintien itäpuolella Leirikeskusta varten Alskatissa ei ole paras mahdollinen siitä syystä että laajentaminen itäpuolella tuo mukanaan sen että joutuu ylittämään ajoittain vilkasliikenteisen Köklotintien. - Muutoin aluevaraukset eivät uhkaa mitään uhattuja lajeja tai biotooppeja.

6 3.2 Alskat-Röörvikfladan S i v u 5 Raippaluodontien eteläpuolelle sekä pohjoispuolelle on merkitty verrattain suuret AP alueet. Myös ohikulkutien (Vägreservering) ja voimalinjan (Ellinje) varaukset sijaitsevat alueella- Ainoastaan yksi RAO varaus on Röörfladanin suunnalla. Kuva2. Varaukset Raippaluodontien pohjois- ja eteläpuolella AP-alueet Raippaluodontien pohjoispuolella ovat pinta-alaltaan verrattain laajat ja sijaitsevat ohikulkutien ja voimalinjan varauksien välissä. Näiden alueiden mahdollinen asemakaava on suunniteltava huolellisesti liikenteellisesti ajatellen vilkasliikenteistä tietä Raippaluodon suuntaan, kulkee se sitten nykyisen tai uuden linjauksen mukaan. Raippaluodontien eteläpuolella sijaitsevat AP-alueet ovat verrattain laajat mutta niille pääsy Raippaluodontieltä on jo tänään aika hyvä liikenneturvallisuusnäkökulmasta. RAO-tontti Röörfladanin suunnalla ei ole paras mahdollinen koska alueella alkaa olla fladapiirteiden ominaisuuksia omaava ja saanut MY ja W/s merkinnät luontoselvityksessä (kuva3).

7 S i v u 6 Kuva 3. RAO varaus Röörfladanilla. Hämmästyttävää on myös että RAO tonttivaraus on vedetty ulkopuoleiselle rantaniitylle, oikeastaan tonttialue tulisi vetää ylemmäs ja kauemmaksi rannasta. Röörfladan on tänä päivänä tärkeä kalanpoikaistehdas, vesilintujen pesimiselle ym. Valitettavasti on jo nyt sallittu laajoja ruoppauksia ja laajoja rantaviivan muutoksia. Lisää RAO varauksia aiheuttaisi painetta ruoppauksien suorittamiselle jne. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

8 S i v u Grönvikfladan Röörfladanin kaakkoispuolella sijaitsee Grönviksfladan. Alue on oikeastaan avoin merenlahti etelän suuntaan jossa on jo ympärivuotista asutusta rannalla. Raippaluodontien koillispuolella on verrattain laajoja AP aluevarauksia. Kolme uutta RAO varausta on suunniteltu lahden suuntaan (kuva 4). Kuva 4. Grönviksfladan jossa kolme uutta RAO- ja AP-aluetta. Toisin kuin Röörfladan Grönvikfladan on verrattain syvä ja avoin selkä, ja sen takia alue ei ole niin arvokas kalojen kutemiselle ja esim. sorsalinnuille. Rannan ruoppauksen ja muuntamisen tarve ei ole niin suuri. AP-alueet Raippaluodontien pohjoispuolella on suunniteltava huolellisesti liikenteellisesti vaikka ohikulkutie rakennetaankin. Mikäli ohikulkutie ei toteudu on ryhdyttävä jonkinlaisiin liikennettä hidastaviin toimenpiteisiin esim. liikenneympyrät tms. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

9 3.4 Grönvik S i v u 8 Itse Grönvikin lahteen ei tule mitään uusia tonttivarauksia rannalle. Laajempi AP-alue on varattuna talousmetsään olemassa olevan asutuksen yläpuolelle ja pienempi Iskmoon johtavan tien varrella. Tien varrelle tulee myös kaksi AT aluetta jossa on kaksi omakotivarausta kaavassa (kuva 5). Kuva 5. Uudet aluevaraukset Grönvikin kartanon ympärillä.

10 S i v u 9 Kuva 6. Alue Grönvikin kartanon kaakkoispuolella. Aluevaraukset ohitustielle, AT- sekä AP-alueelle sekä RAO-tontille suojelulla fladalla/lahdella (Hyttfladan) läheisyydella vaikuttavat hieman ihmeellisiltä Alskatintien ja Jungsundintien risteyksen ympärillä. Suunnittelun voimalinjan linjaus vaikuttaa kuitenkin parhaalta mahdolliselta. - Ohikulkutien linjaus ei ole paras mahdollinen alueen läpi ja on ehkä muutettava. (katso myös kohtaa ohikulkutiestä ja voimalinjasta) - RAO-varaus joka rajoittuu MY/s ja W/s suuntaan ei ole hyvä ruoppauspaineen ja rantaviivan muokkauksen johdosta joka tavallisesti suoritetaan rakentamisen yhteydessä. - Hyttfladan on tänä päivänä kalojen kutemiselle tärkeä alue ja kalanpoikasilla on sopiva alue jossa kasvaa. - Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

11 3.5 Pantsarholmen S i v u 10 Jungsundintietä pitkin aluevaraukset ovat yhtenäisemmät uusine tihennettyine AT-alueineen tien molemmin puolin (kuva 7). Pantsarholmsundin suuntaan etelässä on kaksi erillispientalojen aluetta (AO) rannan suuntaan ja vesijättömaille. Kuva 7. Pantsarholmenin aluevaraukset. AT-varaukset Jungsundintietä pitkin tiheyttää asutusta alueella järkevällä tavalla Kaavan perusteella heti rakennettavien tonttien määrä ei ole ylärajoilla, tarvittaessa alue voidaan tiheyttää asemakaavan avulla. Samalla annetaan mahdollisuus rakentaa kaksi erillispientaloa (AO) Pantsarholmssundin rannalle joka on kalareitti Iskmon salmen suuntaan ja herkkä vesialue. Nämä kaksi AO-varausta olisi hyvinkin voitu kytkeä AT-alueisiin hieman pohjoisemmaksi rannan luontovaikutuksien vähentämiseksi. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

12 3.6 Iskmosund S i v u 11 Kauemmaksi itäänpäin tulee Iskmosund jossa on varaukset AT-alueille Jungsundintietä ja Iskmontietä pitkin (kuva 8). Kuva 8. Uudet AT-varaukset Jungsundin- ja Iskmontietä pitkin. AT varaukset tiheyttävät olemassa olevan kyläalueen Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

13 S i v u Näset Näset Iskmosundin itäpuolella on kaikkea muuta kuin yhtenäisesti kaavoitettu. Siellä on kaikkea: AO, RAO, AT ja AP rajoitetulla alueella (kuva 9). Rantaa pitkin saa heti rakentaa joko erillis-kesärakennusta (AO) tai kesärakennusta/ympärivuotista rakennusta (RAO) kun taas pienen matkan päästä rannasta on alueita varattuna sekä AT (heti tai asemakaavan avulla) ja AP (asemakaava?) alueita. Eikö voitaisi asemakaavoittaa koko alue? Kuva 9- Monenlaiset varaukset Iskmosundin itäpuolella. Aluevaraukset Iskmosundin itäpuolella on pirstottu moneen eri palaseen, alueen yhtenäisempi suunnittelu lienee parempi. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

14 3.8 Iskmo S i v u 13 Iskmon kyläalueella tapahtuu tihenemistä lähinnä AT varauksilla sekä kahdella AO:lla Iskmosundin suuntaan (kuva 10). Nämä varaukset soveltuvat hyvin maisemaan eivätkä tuo mukanaan mitään suurempaa kylän asuntoalueiden laajenemista. Hieman pohjoisempana tulee Skatasund jossa on joitain uusia AT, AP ja AO varauksia kaavoitettu. Samalla tavalla ne tiheyttävät kylän asutusta luonnollisella tavalla (kuva 11). Kuva 10. Iskmon kyläalue Iskmosundin pohjoispuolella.

15 S i v u 14 Kuva 11. Aluevaraukset Skatasundin suuntaan - Iskmontietä pitkin pohjoisen suuntaan asutus tihenee luonnollisella tavalla etenkin AT varauksien ansiosta.

16 3.9 Pantsarholmssund S i v u 15 Pantsarholmssund on ehkä se alue johon kaavoitus vaikuttaa kielteisimmin. Osittain siitä syystä että alueelle on kaavoitettu monenlaisia varauksia (kuva 12). Ohikulkutien, voimalinjan, AP, AT, AO ja RAO varaukset sijaitsevat rajoitetulla herkällä ympäristöalueella. Alueen läpi kulkee kanava jossa on vaihteleva ranta jossa on flada-tapaisia poukamia, rannat ovat matalia ja eteläpuolella on alueita jossa esiintyy liito-oravia (katso kohta 4.2. kuva 16). Kuva 12. Eri varaukset Pantsarholmsundin alueella Oikeastaan ei olisi kuulunut tehdä mitään tonttivarauksia rantaan saakka Pantsarholmssundin rantaa pitkin, johtuen herkistä ympäristöarvoista kanavaa pitkin. Pantsarholmssundia pitkin on sekä liito-oravia että herkkiä lahtia/fladoja Varauksien olisi pitänyt vetää rannasta pois ja RAO:t ja AO:t jotka sijaitsevat siellä voisivat olla AP.

17 S i v u 16 Tämä johtaisi suunnittelutarveratkaisuun ja loppupäässä tarkempaan kaavoitukseen asemakaavan kautta. Ohikulkutien varaus ei ole paras mahdollinen, miksi vetää uusi tielinjaus arkojen alueiden läpi kun verrattain helposti ja luultavasti paljon halvemmin voidaan käyttää olemassa olevaa siltapengertä. Sama koskee voimalinjaa kuin ohikulkutietäkin. Voimalinja voisi hyvin kulkea tietä pitkin ja sitten taittua itään päin siltapenkereen jälkeen. Vähän enne Grönvikin risteystä olisi helppo varata alueita kunnon liittymää varten esim. liikenneympyrän avulla ja sitten jatkaa pohjoiseen nykyisen asutuksen takaa uuden linjauksen mukaan Bosund Lounaisosassa sijaitsee Bosundin osa-alue. Ainoastaan yksi uusi RAO varaus on rannalla kun taas vähän metsän suuntaan on verrattain laajoja AP varauksia (kuva 13). Kuva 13. Bosundin aluevaraukset. Laajat AP varaukset on suunniteltava perusteellisesti asemakaavan avulla etenkin liikennenäkökulmasta. Muutoin aluevaraukset eivät aiheuttane uhkaa uhanalaisille lajeille tai biotoopeille.

18 3.11 Voimalinja-Ohikulkutie S i v u 17 Kuvassa 14 on yleissilmäyskartta missä varaukset ohikulkutietä ja voimalinjaa varten on ajateltu tulevan. Voimalinja vaikuttaa perusteellisemmin suunnitellulta kuin ohikulkutien varaus. Kuva 14. Ohikulkutien ja voimalinjan varaukset Grönvikissä. Voimalinjan varaus kaava-alueen läpi on perusteellisesti ajateltu eikä vaikuta olemassa olevaan asutukseen eikä kaavoitettuun kielteisellä tavalla. Pantsarholmssundin kohdalla linja-alue kulkee kuitenkin tärkeän liitoorava-alueen läpi ja siellä voimalinjakatu tulee vaikuttamaan liitooravaan negatiivisesti. On hämmästyttävää ettei Vaasan Sähköverkko joka suunnittelee voimalinjaa ole selvittänyt liito-oravan esiintymistä alueella. Ramboll, joka on tehnyt selvityksen, totesi vain että sitä ei tarvitse Sama koskee uuden ohikulkutien varausta, keskusteluissa linjauksesta liito-oravan asemasta nykytilanteessa olisi pitänyt selvittää perusteellisemmin. Uuden siltapenkereen tarpeellisuus Pantsarholmssundin ylittävälle tielle on epäselvä, siltapenger on kallis ja kulkee herkän vesi- ja ranta-alueen läpi. Tänä päivänä salmen yli on silta joka hyvinkin voitaisiin käyttää mahdollista ohikulkutietä varten tulevaisuudessa. Helposti voitaisiin kääntyä itään päin ennen Jungsundintietä ja eri liikenneratkaisuilla tehdä turvallinen risteys esim. liikenneympyrän avulla.

19 S i v u 18 Tällä tavalla Pantsarholmssundin ympäröivä alue voitaisiin säilyttää koskemattomampana Fjärdskär Fjärdskärissä on varattu neljä aika suurta RM aluetta, ts. alueita matkailupalveluja varten. Verrattain suuri rakennusoikeus liittyy myös varauksiin (kuva 15). Kuva 15. Kaavan suuret RM-varaukset Fjärdskärissä. Vaikka matkailupalvelualueiden varauksien osuus Mustasaaressa on verrattain pieni rakennusoikeuksien lukumäärä ja suuruus vaikuttaa runsailta. Fjärdskär ehkä ei ole oikea paikka matkailumökeille suuren liikennemäärän johdosta, sekä rajoitetun alueen johdosta missä voi liikkua sekä rajoitetun palvelutarjonnan johdosta. Parempi olisi keskittää matkailupalvelut suunnitellulle Mertentalolle minne se sitten sijoitetaankin. Voimalinjan varaus kulkee Fjärdskärin yli ja tulee aiheuttamaan leveän kadun saaren halki. Maisemallisesta näkökulmasta merikaapeli lienee parempi joka kulkisi kokonaan Fjärdskäretin ohi. Nyt vaikutta siltä että ilmajohto joka kulkee Fjärdskäretin ja Alskatin välillä olisi maisemallisesti ruma ja aiheuttaisi suuren törmäysriskin isoille linnuille kuten joutsenilla ja merikotkille.

20 S i v u 19 4 Tutkimusalueen olemassa olevat suojelualueet/ - ohjelmat voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella Voimassa olevan ympäristölainsäädännön perusteella on kaavoitettavat alueet selvitettävä ja vaikutukset arvioitava. 4.1 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Natura 2000 (LSL 61 1 mom.) Kaava-alueella ei ole Natura 2000 alueita. Myöskään kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita johon kaava vaikuttaisi Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Valtakunnallinen suojeluohjelma (LSL 77 ) 1) kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma ( , täydennetty , ja ) 2) soidensuojelun perusohjelma ( ja ) 3) lintuvesiensuojeluohjelma ( ) 4) lehtojensuojeluohjelma ( ) 5) Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös ( ) 6) rantojensuojeluohjelma ( ) 7) vanhojen metsien suojeluohjelma ( ). Kaava-alueella ei ole valtakunnallisia suojelualueita (LSL 77 ). Myöskään kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole alueita johon LSL 77 :n mukaan kaava vaikuttaisi. Suojellut luontotyypit luonnonsuojelulain mukaan (LSL 29 ) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit katajakedot lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Kommentarer: Kaava-alueella on monin paikoin alueita jotka osittain sivuavat suojellun luontotyypin: merenrantaniityt Nämä alueet sijaitsevat Södra Skeppshamnissa, Röörfladanissa ja Pantsarholmssundia pitkin.

21 S i v u 20 Useimmilla alueilla luontotyyppi on huomioitu merkinnällä MY/s tai vain MY. Valitettavasti joillakin alueilla varaus mm. RAO:lle on vedetty ns. vesijättömaalle missä luontoselvityksen suositus on että alueella on ympäristöarvoa ja suojeltava (MY/s). Nämä RAO varaukset olisi voitu siirtää hieman ylemmäs matalilta rannoilta Metsälaki (1093/1996) Erityisen tärkeät elinympäristöt metsälain 10 mukaan lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla rotkot ja kurut jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä hietikot, avokalliot, karukkokankaat, louhikot, puuntuotannollisesti vähätuottoisat vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Kaava-alueella on erityisen tärkeitä elinympäristöjä metsälain mukaan mutta niitä on huomioitu hyvin kaavoituksessa. Mm. Bosudin alueella etelässä on lähde joka on huomioitu Vesilaki (587/2011) 11 - Luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. - Kaava- alueella on useita merenlahtia jotka ovat flada-kaltaisia ja tärkeitä kalojen kutemisella alueella. - Kyseessä on Iskmosund, Pantsarholmssund, Röörfladan ja Södra Skepphamn - Nämä alueet olisi huomioitava ja vaaittava kaavoituksen yhteydessä, mutta valitettavasti uusia sekä RAO että AO varauksia on tehty jotka melkein ulottuvat vesialueisiin joilla on fladojen luonne.

22 S i v u Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan on kiellettyä tuhota ja huonontaa luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Nämä lajit kuuluvat niihin, joita koskee niin kutsuttu tiukka suojajärjestelmä. Ne lajit, jotka esiintyvät Suomessa on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; niistä siis ei tarvitse olla mitään erityisiä päätöksiä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen kiellosta ainoastaan vedoten niihin perusteisiin, mitkä mainitaan luontodirektiivin artiklassa 16 (1). Suomessa esiintyvät eläinlajit, jotka mainitaan direktiivin liitteessä IV (a) (23 Luonnonsuojeluasetus 160/1997, liite 5) Nisäkkäät ilves, Lynx lynx isolepakko, Nyctalus noctula isoviiksisiippa, Myotis brandti karhu, Ursus arctos kimolepakko, Vespertilio murinus koivuhiiri, Sicista betulina korvayökkö, Plecotus auritus lampisiippa, Myotis dasycneme liito-orava, Pteromys volans naali, Alopex lagopus pikkulepakko, Pipistrellus nathusii pohjanlepakko, Eptesicus nilssonii pyöriäinen, Phocoena phocoena ripsisiippa, Myotis nattereri saimaannorppa, Phoca hispida saimensis saukko, Lutra lutra susi, Canis lupus (ei poronhoitoalueella) vaivaislepakko, Pipistrellus pipistrellus vesisiippa, Myotis daubentonii viiksisiippa, Myotis mystacinus Matelijat kangaskäärme, Coronella austriaca Sammakkoeläimet rupilisko, Triturus cristatus

23 S i v u 22 viitasammakko, Rana arvalis Nilviäiset vuollejokisimpukka, Unio crassus Perhoset isoapollo, Parnassius apollo isokultasiipi, Lycaena dispar kirjopapurikko, Lopinga achine kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna (Hypodryas m.) luhtakultasiipi, Lycaena helle muurahaissinisiipi, Glaucopsyche arion (Maculinea a.) pikkuapollo, Parnassius mnemosyne Kovakuoriaiset erakkokuoriainen, Osmoderma eremita isolampisukeltaja, Graphoderus bilineatus jättisukeltaja, Dytiscus latissimus kaskikeiju, Phryganophilus ruficollis korpikolva, Pytho kolwensis punahärö, Cucujus cinnaberinus Korennot viherukonkorento (kievanakorento), Aeshna viridis kirjojokikorento, Ophiogomphus cecilia lummelampikorento, Leucorrhinia caudalis sirolampikorento, Leucorrhinia albifrons täplälampikorento, Leucorrhinia pectoralis Selvitystyöhön, kirjallisuuteen ja muihin luontoselvityksiin nojautuen voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Nisäkkäät: Liito-orava: - Esiintyy kaava-alueella erityisesti Patsarholmssundin eteläosan alueella (kuva 16). - Viimeisin päivitys on vuodelta 2006 (Herttarekisteri) - Osa reviireistä on kaava-alueella. - Huolimatta tiedosta liito-oravien olemassaolosta alueella on tehty varauksia ohikulkutielle, voimalinjalle, AT:lle ja AO:lle kaavassa (kuva 12). - Luontoselvityksen suosituksia tai ELY-keskuksen tiedonantoja uhanalaisista lajeista (Hertta) ei ole huomioitu kaavassa.

24 S i v u 23 - Liito-oravien esiintymisestä alueella on tehtävä sopivana selvitysajankohtana (maaliskuu-toukokuu) esiintymisen varmentamiseksi nykypäivänä. Kuva 16. Liito-oravan ydinalue vihreällä ja lisäalue liilalla. Lepakot sekä muut lajit: - Muita uhanalaisia nisäkkäitä ei inventoitu. Muut lajit: - Ne matelijat, sammakkoeläimet, nilviäiset, perhoset, kovakuoriaiset ja korennot joita on lueteltu direktiivissä ei inventoitu Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit Suomessa esiintyy 62 lajia lintudirektiivin liitteen I mukaan. Omien havaintojen syksyllä 2012, Tiiran ja muiden informaatiokanavien perusteella voidaan todeta ettei mikään 62:sta uhanalaisista lajeista pesi eikä puolusta reviiriään kaava-alueella. Kaava-alueen läheisyydessä pesii sekä merikotka että kalasääski mutta kaavaehdotus ei vaikuta niihin. Bird Lifen listan mukaan Suomen uhanalaisista lintulajeista v voidaan seuraava arviointi tehdä tutkimusalueesta:

25 S i v u 24 ( Äärimmäisen uhanalaiset (CR) 11 lajia: Tutkimusalueella ei esiinny äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja. Erittäin uhanalaiset (EN) 12 lajia: Alueella ei pesi erittäin uhanalaisia lajeja Vaarantuneet (VU) 36 lajia: Listalla mainituista 36:sta vaarantuneesta lintulajista esiintyy muuttokautena lähinnä päiväpetolintuja kuten mehiläishaukka (Pernis apivorus), merikotka (Halieetus albicilla) ja ehkä hiirihaukka (Buteo buteo), Silmälläpidettävät (NT) 30 lajia: Listalla esiintyvistä 30 silmälläpidettävästä lajista voi luultavasti sääski (Pandion haliaetus), metso (Tetrao urogallus) ja teeri (Tetrao tetrix) esiintyä. Mitään havaintoja ei ollut inventointitilaisuuksissa, ei täysikasvuisista eikä pentueista. 4.3 IBA FINIBA-alueet Tutkimusalueella ei ole lintualuetta joka kuuluisi IBA:an (Kansainvälisesti tärkeät lintualueet) tai FINIBA-verkostoihin (Kansallisesti tärkeät lintualueet). 5 Yhteenveto ja suositukset Heinäkuussa 2012 allekirjoittanut sai Mustasaaren kunnalta tehtäväksi selvittää uusien AO, RAO, AP, AT alueiden, ohikulkutien ja voimalinjan ympäristövaikutuksia Alskat-Iskmo-Grönvik osayleiskaavan alueella kaavoituksen yhteydessä. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa mikäli varausalueilla on biotooppeja tai lajeja jotka ovat lainsäädännön mukaan suojeltu ja jotta ympäristövaikutus olisi mahdollisimman pieni. Tehtävä sinänsä ei ollut helppo koska se suoranaisesti vaikuttaa maanomistajan oikeuksiin. Luontoselvityksessä rakentaminen ohjataan sellaisille paikoille jotka parhaiten soveltuvat kun taas tämä selvitys menee suoraan maanomistajan tontille. Valitettavasti joka kaavassa esiintyy tontteja tai varauksia jotka eivät ole optimaalisesti sijoitettu maisemaan sekä ympäristö- että maisemanäkökohdasta. Kaavaehdotuksen perusteella tehtiin uusien varauksien arviointi. Tämä työ tehtiin ensisijaisesti tutkimalla ilmakuvia, vanhoja muistiinpanoja ja maastokäynneillä.

26 S i v u 25 AO = erillispientalojen alue (vaalean sininen) Kaavassa esiintyy hämmästyttävän suuri määrä uusia erillisiä AO-varauksia. Antamalla suoraan mahdollisuus rakennuslupaan tiettyyn paikkaan voi johtaa hajanaiseen maisemakuvaan ja vaikeuttaa tulevaisuuden asemakaavoitusta. Varsinkin ne AO varaukset jotka on varattu rannalle menevät kauas vesijättömaalle eikä sinne pysty rakentamaan. RAO = vapaa-ajanasuntojen/ympärivuotisten asuntojen alue (keltainen) Kaavassa esiintyy suuri määrä uusia RAO-varauksia. Erityisesti herkkiin mataliin merenlahtiin tehdyt varaukset kuten Södra Skepphamn, Röörfladan ja Pantsarholmssund eivät ole parhaita mahdollisia. Ruoppauksen ja rantaviivan muokkauksen tarve on suuri ja matalissa lahdissa olevat luontoarvot häviävät osittain. Muilla RA-alueilla, joilla tarjotaan mahdollisuus muuttaa käyttöä kunnan on tarkoin punnittava ratkaisua jottei ympäristövaikutukset lisäänny liikaa alueen käytön muuntamisen yhteydessä. AP = pientalovaltainen alue, asemakaavoitustarve (liila) AP-varauksien osuus on verrattain suuri mitä pinta-alaan ja lukumäärään tulee. Kuitenkin useimmat alueet on sijoitettu jonkun matkan päähän olemassa olevasta rakennetusta asutuksesta joka helpottaa tulevaisuuden asemakaavoitusta. AT = kyläalue (vihreä) AT-varauksien osuus lähellä olemassa olevia rakennettuja alueita on verrattain suuri. Varaukset mahdollistavat joka suoraan saatujen rakennusoikeuksien perusteella rakentaa omakotitalo tai asemakaavan kautta tiivistää aluetta. Aika joustava ja hyvä ratkaisu kunhan vain rakennettavat omakotitalot sopeutetaan olemassa oleviin rakennuksiin. Jotkut AO, RAO ja AP varaukset olisi voitu yhdistää AT alueiden kanssa jotta kaavan tämän päivän rikkonainen vaikutus pienenisi. YK-1 = leiri- tai kurssikeskusalue (vaalean liila) Ainoastaan yksi pienehkö uusi YK-1 on varattu Köklotintien varrelle Alskathemmet in yhteyteen. Se tosiasia että varaus on niin sanotusti väärällä puolen Köklotintietä aiheuttaa sen, että YK-1 alueen käyttö on sopeutettava mm. liikenneturvallisuuden näkökulmasta ettei rakenneta esim. yöpymismökkejä tai vastaavia tien itäpuolelle. RM = matkailupalvelujen alue Mustasaaren kunnan on kaavoituksessa mahdollistettava panostuksia matkailuun erityisesti maailmanperintöalueella. Kuitenkaan Fjärdskär ehkä ei ole paras alue matkailupalveluille. Vilkasliikenteinen Raippaluodontien

27 S i v u 26 läheisyys, palvelujen puute ja muut panostukset matkailun piiriin Bernyn liepeillä ja suunniteltu Mertentalo tekee sen ettei alue ole sopiva ja hajottaa matkailutoiminnan alueella. Ohikulkutie (musta katkoviiva) Ohikulkutien varaus Grönvikin ohi on kuten mainitaan joissakin kokouspöytäkirjoissa varaus kauas tulevaisuuteen, mutta siitä huolimatta kaavoitus on eteläosiltaan, siinä kohtaa missä kaava ylittää Jungsundintien kaiken kritiikin kohteena. Uusi linjaus kulkee ympäristöalttiin alueen halki mataline suojaisine rantoineen joilla on ympäristö- ja kala-arvoja sisällyttäen liitoravan ydinalueen Pantsarholmssundissa. Nykypäivänä Pantsarholmssundin yli on jo hyvin toimiva silta, tarpeeksi iso, jolla on vähäiset vaikutukset ympäristöön ja sopii maisemaan. Helposti ja verrattain halvalla voisi tie sillan jälkeen kaartaa itään päin ja ylittää Jungsundintien kaavaehdotuksen mukaan. Täten ympäristövaikutukset vähenisi ja siltapenkereen tarve idempänä Pantsarholmssundin yli poistuisi. Siten myös liito-oravan ydinalue pysyisi koskemattomana ja luonnontilassaan. Voimalinja (voimalinja jossa rastit) Uuden voimalinjan suunnittelu kaava-alueen läpi on lukuunottamatta Pantsarholmssund ia olosuhteisiin nähden hyvä. Kuitenkin voi ihmetellä Vaasan sähköveron suunnittelua kun ohuessa luontoselvityksessä (Ramboll) voimalinjaa varten todetaan liito-oravien olemassaolon linjauksen alueella ja olla kuitenkin tutkimatta esiintymistä tarkemmin. Sama pätee johtoihin kun ohikulkutiehenkin että se voisi kulkea olemassa olevaa tiepenkerettä pitkin ja sitten kaartaa itään ja ylittää Jungsundintien suunnitellun linjauksen kohdalla Pantsarholmssundin ympäristövaikutuksen vähentämiseksi. Lisäselvitysten tarve: Pantsarholmssundin kohdalla liito-oravan nykypäivän asemaa on selvitettävä. Selvitys on suoritettava maalis- huhtikuun aikana jotta varmennettaisiin liito-oravan levinneisyyttä alueella. Muut inventoinnit tai lisäselvitykset eivät liene tarpeellisia voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Muuta: Kun näin suuri alue kuin tämä kaavoitetaan ei voi välttää sitä, että varauksia tehdään vähemmän soveltuville alueille. Vaikeimpia ovat ehkä ne varaukset jotka on sijoitettu alueille jotka eivät kuulu suojeluohjelmaan tai joita ei mikään laki suojaa mutta jolla kuitenkin on ympäristöarvo. Tontin ympäristövaikutuksen arviointi rajamailla ei ole ollut helppoa.