Asta Pietilä ja Erja Vitikka (toim.) Tarinoita yhtenäisestä perusopetuksesta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asta Pietilä ja Erja Vitikka (toim.) Tarinoita yhtenäisestä perusopetuksesta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke."

Transkriptio

1 Asta Pietilä ja Erja Vitikka (toim.) Tarinoita yhtenäisestä perusopetuksesta Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke Opetushallitus

2 Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN Helsinki 2007

3 Esipuhe Suomalainen peruskoulu on monien tarinoiden arvoinen. Tässä kirjassa näkökulmana on perusopetuksen yhtenäisyys. Kirjassa tarkastellaan perusopetuksen yhtenäisyyden kehitystä peruskoulun synnystä nykyhetkeen, avataan tutkimustiedon avulla yhtenäisyyden haasteita ja kerrotaan, millaisia kokemuksia yhtenäisyyden kehittämisestä on saatu kunnissa, peruskouluissa sekä yliopistojen opettajankoulutuslaitosten harjoittelukouluissa. Kirja kertoo Opetushallituksen koordinoimassa Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishankkeessa vuosina tehdystä työstä. Hanke tuki koulutuksen järjestäjiä etsimään itselleen sopivinta tapaa toteuttaa yhtenäisyyttä, jota perusopetuslaki, tuntijako ja vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttivät. Mukana oli 87 kuntaa ja 10 harjoittelukoulua, jotka järjestäytyivät 11 verkostoksi. Jokaisella verkostolla oli oma koordinaattorikuntansa. Hankkeella oli käytettävissään kansallista toimintarahaa noin euroa vuodessa. Rahoitus osoitettiin kansalliseen ohjaustyöhön, verkostokoordinaattorien työhön, kansallisten ja verkostotapaamisten järjestämiseen, vuotuisten seminaarien toteuttamiseen sekä painetun ja verkkomateriaalin tuottamiseen. Pieni osa rahoista suunnattiin myös tutkimukseen. Kansallisesta suunnittelu-, koordinointi- ja ohjaustyöstä vastasi tiimi, johon kuuluivat opetusneuvos Irmeli Halinen, ylitarkastaja Asta Pietilä ja suunnittelija Erja Vitikka. Hankkeen tuloksista voi syystä olla ylpeä. Erilaisten tapaamisten kautta on tavoitettu noin koulutoimenjohtajaa, rehtoria ja opettajaa vuosittain. Yhtenäisyyden toteutumisen edellytykset alkoivat hahmottua ja kokemuksia erilaisista toimintamalleista kertyi runsaasti, mistä tämäkin julkaisu kertoo vakuuttavasti. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishankkeen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on ollut yhteistyö tutkijoiden kanssa. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana mukana olivat kasvatustieteen tohtorit Kirsi Pyhältö Helsingin yliopistosta ja Tiina Soini Tampereen yliopistosta. Vuoden 2005 aikana opetusministeriö päätti osoittaa erillisen rahoituksen perusopetuksen yhtenäisyyttä koskevaan tutkimushankkeeseen. Työhön mukaan tulivat kasvatustieteen tohtorit Janne Pietarinen ja Jyrki Huusko Joensuun yliopistosta. Kiitos tutkijoille uutta näkemystä antaneesta, innovatiivisesta ja viisaasta tuesta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämistä on vahvasti tukenut myös hyvä yhteistyö Suomen yhtenäiskouluverkoston SYVE ry:n kanssa sekä yhteistyö Opetusalan koulutuskeskus OPEKO:n kanssa. Yhdessä on voitu suunnitella ja toteuttaa laajoja kansallisia seminaareja, luoda yhtenäisyyden kehittämistä tukeva uudenlainen koulutusmalli ja käynnistää kansainvälistä yhteistyötä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa kehittämistä. Kiitokset erinomaisille yhteistyökumppaneille.

4 Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin niille kunnille ja kouluille, joissa käytännön kehittämistyö on tehty. Kiitokset myös tähän julkaisuun tuotetusta materiaalista, josta on syntynyt monipuolinen ja rikas kuvaus perusopetuksen yhtenäisyyden rakentamisesta. Irmeli Halinen Asta Pietilä Erja Vitikka opetusneuvos ylitarkastaja suunnittelija Esi- ja perusopetuksen kehittäminen -yksikön päällikkö

5 Sisällys 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet Yhtenäisen perusopetuksen kehitys mistä on tultu ja minne ollaan menossa Mistä yhtenäisessä perusopetuksessa on kyse? 14 Peruskoulun toimijoiden käsitykset yhtenäisen perusopetuksen rakentamisen lähtökohtana 14 2 Kehittämistyö kunnissa Liikkeellelähdön haasteita ja kuinka ne voitettiin 30 Saman katon alle tuhat unelmaa Viikin normaalikoulu Kunnan kouluverkoston rakentaminen yhtenäisen perusopetuksen näkökulmasta 36 Lapinlahdella yhtenäiseen peruskouluun siirryttiin tietoisesti 36 Mikkelissä muovattiin perusopetuksen aluemalli 37 Sodankylän tie yhtenäiseksi peruskouluksi 38 Espoolainen yhtenäisen perusopetuksen suunnitteluprojekti Alueellinen yhteistyö yhtenäisen perusopetuksen rakentamisessa 41 Alueellisesti yhtenäisen perusopetuksen toteuttaminen Helsingin Puistolassa 41 Alueyhteistyön kehittäminen Jyväskylässä 45 Tuusulassa luotiin alueryhmämalli yhtenäistä perusopetusta toteuttamaan 46 Tilaaja tuottaja-malli yhtenäisen perusopetuksen rakentamisessa Oulussa 48 3 Yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen näkökulmia Rehtorin merkitys yhtenäisen peruskoulun organisoinnissa ja johtamisessa 50 Rehtori koulunsa kehittäjänä Kirkkonummella ja Tampereella 50 Yhtenäisen perusopetuksen rehtorin työ Rantakylän rehtorin näkemänä 52 Johtamismalleja Tampereelta 53 Johtamisjärjestelmän rakentaminen Espoon koulukeskuksessa Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhtenäisyyttä tukevaksi 57 Jatkuvuus tuo hyvinvointia Anttolassa 57 Yhtenäinen toimintakulttuuri Kajaanissa 58 Toimintakulttuurin kehittämisen strategia Huittisissa 59 Opetussuunnitelmatyö muokkasi koulun toimintakulttuurin Oulussa 61 Tampereen perusopetusalueiden yhtenäinen opetussuunnitelma 63

6 3.3 Opettajuus yhtenäisessä perusopetuksessa 63 Yhteisen opettajahengen luominen Tampereella 63 Jaettu opettajuus Anttolan malliin 64 Välittämisen ilmapiiri Kärsämäellä 66 Opettajuuden roolikartta Liperissä 66 Varkauden opetuksellinen tiimityöskentely Oppilaiden tukeminen ja oppimisympäristön kehittäminen yhtenäisyyttä tukevaksi 68 Miten oppilas selviytyy muutoksesta Kärsämäellä 69 Oppilaana yhtenäisessä peruskoulussa 69 Oululaisten oppilaiden yhteiseloa 70 Kummit ja tukioppilaat Uuraisilla 71 Kummitoimintaa esikoulusta asti Mikkelissä 72 4 Erityisopetus yhtenäisen perusopetuksen osana Erityisopetus perusopetuksen osana Joensuun normaalikoulu Inklusiivinen opetus ja opetusharjoittelu Lapin yliopiston harjoittelukoulu Tampereen tukitoimien kolmiportainen malli 82 5 Opettajankoulutuksen näkökulma Opettajankoulutus ja yhtenäisen peruskoulun pedagogiikka Savonlinnan normaalikoulu Viisi kertaa kuusikymmentä yhtenäisen perusopetuksen opettajankoulutusmalli Joensuun normaalikoulu Lärarutbildningen Vasa övningsskola 90 6 Kirjallisuutta 91 Liite Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke

7 Irmeli Halinen ja Asta Pietilä, Opetushallitus 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet 1.1 Yhtenäisen perusopetuksen kehittämisen lähtökohdat ja suuntaviivat Tässä artikkelissa tarkastellaan peruskoulun kehitystä ja perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheita opetushallinnon näkökulmasta. Keskeiset käsitteet Rinnakkaiskoulujärjestelmässä osa lapsista suoritti koko oppivelvollisuutensa kansa- ja kansalaiskoulussa ja osa siirtyi kansakoulun alimpien luokkien jälkeen oppikouluun. Yhtenäiskoulujärjestelmässä kaikki lapset käyvät oppivelvollisuusaikanaan kaikille lapsille tarkoitetussa yhteisessä koulussa eli yhtenäiskoulussa. Vuonna 1968 peruskoululaissa yhtenäiskoulun nimeksi säädettiin peruskoulu. Kouluväen arkikielessä puhutaan tätä nykyä usein yhtenäiskoulusta, kun tarkoitetaan hallinnollisesti yhtenäistä peruskoulua. Hallinnollisesti yhtenäinen peruskoulu on yhden rehtorin alaisuudessa toimiva koulu, joka sisältää kaikki perusopetuksen vuosiluokat, joskus myös esi- ja lisäopetuksen. Koulu voi toimia yhdessä tai useammassa toimipisteessä. Koululla on myös hallinnollisesti yhtenäinen henkilöstö. Hallinnollisesti yhtenäinen peruskoulu on aina paikallinen ratkaisu; kansalliset normit tai kehittämistyö eivät sitä edellytä. Sen sijaan kansalliset normit ja ohjaus edellyttävät yhtenäistä perusopetusta. Yhtenäinen perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen, yhdeksänvuotinen kokonaisuus. Perusopetuksen yhtenäisyydestä voidaan huolehtia eri luokka-asteita käsittävien koulujen yhteistyönä tai yhdessä koulussa. Keskeistä on yhtenäiseen opetussuunnitelmaan perustuva opetus ja koulun toimintakulttuurin yhtenäisyys. Perusopetuksen yhtenäisyyden keskeisiä tekijöitä ovat opetussuunnitelma oppimisympäristö yhteistyöhön perustuva koulun toimintakulttuuri yhtenäisyyttä edistävä rehtorius opettajien käsitykset ja toiminta Kaikki nämä vaikuttavat yhdessä siihen, voiko oppilas käydä peruskoulunsa yhtenäistä ja johdonmukaista oppimispolkua pitkin. Peruskoulun kehitys ja perusopetuksen yhtenäisyys Peruskoulun synty Virallinen kansakoululaitos syntyi vuonna 1866, jolloin kansakoulusta tuli itsenäinen koulu eikä pohjakoulu oppikoulua varten, kuten sekä J. V. Snellman että Uno Cygnaeus korostivat. Näin Suomeen muodostui rinnakkaiskoulujärjestelmä. Kaikkia lapsia koskeva oppivelvollisuus säädettiin lailla vuonna Heti sotien jälkeen 1940-luvulla alettiin pohtia, pitäisikö koulutus antaa koko oppivelvollisuuden ajan kaikille lapsille yhteisessä 7

8 koulussa. Asiaan palattiin 1950-luvun lopussa koulukomitean ja kouluohjelmakomitean mietinnöissä, joissa esitettiin yhdeksänvuotista, yläasteella kolmeen linjaan jakautuvaa yhtenäiskoulua. Kansakoulu ja oppikoulu toimivat kuitenkin 1960-luvulle tultaessa edelleen rinnakkaisina, erilaisia jatkomahdollisuuksia antavina väylinä, vaikka hoitivatkin monelta osin samoja kasvatustehtäviä. Rinnakkaiskoulujärjestelmän vaihtoehtona esitetty yhtenäiskoulun ajatus voimistui 1960-luvulla. Yhtenäiskoulun merkitystä yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttajana korostettiin. Syksyllä 1963 eduskunta kehotti hallitusta tutkimaan, miten yhtenäiskoulujärjestelmään voitaisiin siirtyä. Seuraavina vuosina asetettiin peruskoulukomitea ja koulunuudistustoimikunta, joiden tehtävänä oli yhtenäiskoulun rakenteen, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden suunnittelu. Peruskoulukomitea hahmotteli koululle rakenteen, jossa olisi kaksi astetta: kuusivuotinen ala-aste ja kolmivuotinen yläaste. Koulunuudistustoimikunta puolestaan pohti peruskoulun pedagogisia toimintaperiaatteita. Toimikunta korosti mietinnössään vahvan yleissivistyksen antamista oppilaille sekä opiskelutottumusten ja opiskeluhalun kehittämistä. Oppilaiden erilaisuus esitettiin otettavaksi huomioon menetelmällisin keinoin ja erilaajuisten oppimäärien sekä ainevalinnan ja erityiskurssien avulla. Uudesta koulusta alettiin käyttää nimitystä peruskoulu. Laki koulujärjestelmän perusteista annettiin vuonna Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea julkaisi mietintönsä kahdessa osassa vuonna Ensimmäinen osa eli POPS I käsitteli opetussuunnitelman perusteita, ja toinen osa, POPS II, sisälsi ainekohtaiset opetussuunnitelmat. Komitea korosti mietintönsä ensimmäisen osan esipuheessa, että se on pitänyt välttämättömänä tutkia työnsä pohjaksi verraten laajasti opetussuunnitelman perusteita ja käsittänyt, että sen on tässä yhteydessä kiinnitettävä huomiota varsinaisen opetussisällön ohella kaikkiin niihin toimintamuotoihin, joilla koulu oppilaisiin vaikuttaa. Näillä linjauksilla peruskoulun opetussuunnitelmakomitea loi pohjan suomalaisen peruskoulun toimintakulttuurille ja sille laajalle käsitykselle opetussuunnitelmasta, joka nyt 2000-luvun alussa tuntuu itsestään selvältä. Opetussuunnitelman perusteilla ei siis haluttu määritellä vain eri aineiden tavoitteita ja sisältöjä, vaan antaa ohjeet koulun toiminnan laadukkaalle järjestämiselle ja kaikinpuoliselle kasvatustoiminnalle. Peruskoulun sisälle jäi kuitenkin elämään monia muistumia rinnakkaiskoulusta. Tämä ilmeni muun muassa peruskoulun astejaossa, opettajakunnan jakautumisessa luokanopettajiin ja aineopettajiin sekä opetussuunnitelman monissa ratkaisuissa. Voidaan huomata, että peruskoulun syntyvaiheessa yhtenäisyys liitettiin ennen muuta yhteiskunnalliseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon, ei vielä niinkään opetukselliseen eheyteen tai oppimiseen ja koulun toimintakulttuuriin. Yhtenäisyyden kehitys luvuilla Yhdeksänvuotinen peruskoulu toteutettiin vuosien välisenä aikana koko maassa. Koulu oli koko ikäluokalle tarkoitettu, mutta opetuksellisesta yhtenäisyydestä ja yhtenäisestä oppimispolusta oltiin vielä kaukana. Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet oli laadittu erikseen kuusivuotista ala-astetta ja kolmevuotista yläastetta varten. Yläasteella oppilaan huoltaja joutui valitsemaan, minkä laajuisen oppimäärän oppilas suoritti matematiikassa ja vieraissa kielissä. Tasokurssien tarpeellisuudesta käytiin 8

9 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet kiihkeää keskustelua. Lukuvuoden alusta luovuttiin asteittain erilaajuisista oppimääristä ja niihin perustuvasta oppilaiden ryhmittelystä. Tämä oli merkittävä muutos, joka turvasi kaikille oppilaille samanlaisen jatko-opintokelpoisuuden. Koululainsäädäntöä uudistettiin 1980-luvun alkupuolella. Peruskoululaissa (1983) ja -asetuksessa (1984) sekä Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa (1985) vahvistettiin ja selkeytettiin opetussuunnitelman asemaa koulun toiminnassa. Opetussuunnitelman kautta haettiin yhtenäisyyttä ja korostettiin tavoitteiden määrittelyn merkitystä. Painopiste siirtyi kontrolloivasta ohjauksesta tavoiteohjaukseen. Kunnille annettiin entistä suuremmat mahdollisuudet tehdä opetuksen järjestämistä koskevia omia ratkaisuja, ja samalla ne velvoitettiin laatimaan paikallinen opetussuunnitelma ja kehittämään sitä aktiivisesti luvun askeleet kohti yhtenäistä perusopetusta 1990-luvun alku oli koko yhteiskunnassa säännösten purkamisen ja päätösvallan delegoinnin aikaa. Sama pyrkimys oli nähtävissä myös koululaitoksessa. Koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen sekä opetussuunnitelman laadintaan liittyvää päätösvaltaa haluttiin siirtää kuntiin ja kouluihin. Opetussuunnitelman perusteita haluttiin keventää, ja määritellä kansallisesti vain opetuksen peruslinjat. Yksityiskohtaisen opetussuunnitelmaohjauksen sijaan korostettiin opettajien omaa luovaa opetussuunnitelmaprosessia ja sen varassa jatkuvasti elävää ja uudistuvaa opetuksen päivittäistä suunnittelua. Oppikirjojen tarkastustoiminnasta luovuttiin vuoteen 1992 mennessä, ja opettajat saivat valita oppimateriaalin entistä vapaammin. Opetussuunnitelman perusteita lähdettiin uudistamaan aivan uudella otteella. Vuonna 1992 käynnistettiin laaja kansallinen yhteistyöprosessi nimeltään Akvaariokokeilu. Akvaariokokeilu ja sitä seurannut jatkovaihe Akvaarioprojekti, merkitsivät uudenlaisen toimintakulttuurin syntyä, jossa opetustoimen eri tasot koulu, kunta ja kansallinen taso alkoivat työskennellä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Myös eri sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettiin huomattavasti. Tuntijako uudistettiin vuonna 1993, ja se oli laadittu erikseen ala- ja yläasteelle. Seuraavana vuonna annetut uudet Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet oli laadittu tämän tuntijaon mukaisesti. Tekstimäärä kuitenkin oli supistunut edellisten perusteiden yli 400 sivusta noin 100 sivuun. Kansalliset perusteet toisaalta väljenivät aiemmasta ja korostivat kunnan ja koulun mahdollisuutta omaleimaisuuteen, mutta toisaalta ne vahvistivat perusopetuksen yhtenäisyyttä muun muassa siten, että erityisopetuksen perusteet tulivat ensimmäistä kertaa osaksi yleistä peruskoulun opetussuunnitelma-asiakirjaa. Tällä haluttiin korostaa koulun ylläpitäjän kokonaisvastuuta koko ikäluokasta luvun kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat olivat merkittävä askel kohti perusopetuksen yhtenäisyyttä. Ne lisäsivät opettajien keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä ja johdattivat parhaimmillaan luokanopettajat, aineenopettajat ja erityisopettajat kantamaan yhteistä vastuuta kaikista perusopetuksen oppilaista. Opetussuunnitelmassa tarkasteltiin koulun toiminnan kaikkia osa-alueita. Opetushallitus seurasi ja arvioi 1990-luvulla opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Havaittiin muun muassa, että kuntien resurssit koulujen opetussuunnitelmatyön ohjaamisessa ja tukemisessa olivat kovin erilaiset. Esiin nousi huoli siitä, että syntyy liian suuria eroja kuntien ja koulujen välille. Nämä huolen idut vaikuttivat osaltaan vuonna 1998 toteutettuun perusopetuslain ja asetuksen sekä peruskoulun tuntijaon uu- 9

10 distamiseen ja kansallisten tavoitteiden täsmentämiseen ja lopulta peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden uudistamisprosessin käynnistämiseen 2000-luvun taitteessa luvun puolivälin jälkeen keskustelu peruskoulun rakenteesta alkoi voimistua. Astejako oli säilynyt samanlaisena koulun muusta kehityksestä huolimatta. Paineet alaja yläasteen yhdistämiseen kasvoivat. Valtioneuvosto edellytti vuosille laaditussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, että ala- ja yläasteen raja poistetaan ja vuosiluokkiin sitomaton opetus tehdään mahdolliseksi. Opetusministeriö toteutti yhdessä Opetushallituksen kanssa vuosina Peruskoulun sisällön ja rakenteen kehittämishankkeen (SIRA). Hankkeen tavoitteena oli luoda peruskouluun yhtenäinen, virikkeinen opiskeluympäristö, jossa oppilas voi opiskella ja saada tukea omien tavoitteidensa ja edellytystensä mukaisesti. Haluttiin, että eri puolilla maata asuvilla oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun yhtenäisen opetussuunnitelman mukaisesti koko peruskoulun ajan. Hankkeessa etsittiin erilaisia, entistä joustavampia perusopetuksen järjestämismalleja. Siinä korostettiin alusta alkaen pedagogista kehittämistä, ei pelkästään rakenneratkaisuja. Hankkeessa rohkaistuttiin kehittämään uudenlaisia toimintatapoja. Koulujen tavoitteena oli muuttaa pysyviksi käytänteiksi ne kokeillut toimintatavat, joista oli saatu myönteisiä kokemuksia. Yhtenäisyyttä rakennettiin monin tavoin: yhdistämällä kouluyksiköitä, kasvattamalla niistä vähitellen kaikki luokka-asteet sisältäviä yksiköitä, vahvistamalla voimakkaasti yhteistyötä ala- ja yläasteen nivelessä, yhtenäistämällä oppilashuoltoa ja oppilaan arviointia ja kehittämällä opettajien keskinäistä yhteistyötä. Kokeilusta saatuja kokemuksia hyödynnettiin uusia perusopetuksen opetussuunnitelmia ja oppilasarvioinnin linjauksia laadittaessa luku ja yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen Vuosituhannen vaihde oli jälleen uudistumisen aikaa. Vuoden 1999 alusta tulivat voimaan uusi perusopetuslaki ja -asetus, ja vuonna 2001 valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta. Näiden normiuudistusten myötä oli ensimmäisen kerran mahdollista toteuttaa opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen, yhdeksänvuotinen peruskoulu, joka ei enää jakaudu ala- ja yläasteeseen. Uudet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 rakennettiin tälle pohjalle. Perusteet määrittivät perusopetuksen opetuksellisen yhtenäisyyden, mikä tarkoittaa, että koko perusopetuksella on yhteinen arvopohja ja tehtävä ja että sitä ohjaavat yhteiset tavoitteet sekä yhtenäinen oppimiskäsitys. Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on määritelty tuntijakopäätöksen mukaisesti kullekin vuosiluokalle, ja kokonaisuuksien nivelkohtiin on laadittu kansalliset hyvän osaamisen kuvaukset ja 9. vuosiluokan loppuun päättöarvioinnin kriteerit. Yhtenäisen peruskoulun kehittämisen lähtökohtana on perusopetuslaki 628/1998. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa todettiin, että perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu. Vuosille laaditun koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan opetuksessa tulee kehittää joustavia ja luovia pedagogisia toimintatapoja ja -kulttuureja. Nämä asiat otettiin huomioon myös opetusministeriön ja Opetushallituksen tulossopimuksessa vuosille Siinä todettiin, että yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen liittyvät palvelut tuotetaan laajassa sidosryhmäyhteistyössä siten, että ne 10

11 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet ohjaavat käytännön työtä ja luovat edellytykset korkeatasoiselle ja yhtenäiselle opetusja kasvatustyölle kaikissa oppilaitoksissa. Samoin Opetushallituksen strategisessa suunnitelmassa korostetaan, että kaikilla suomalaisilla tulee olla saatavilla korkealaatuiset ja yhtenäiset koulutuspalvelut. Keskeinen onnistumisalue on, että Opetushallituksen päättämät opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat käytännön koulutyötä ja turvaavat korkeatasoisen ja yhtenäisen opetuksen kaikissa oppilaitoksissa. Samalla tavoin kuin 1990-luvulla Opetushallitus on seurannut perusteiden toteutumista ja analysoinut paikallisten opetussuunnitelmien laatua. Seurantatyö on tätä artikkelia kirjoitettaessa vielä kesken, mutta alustavat tulokset viittaavat selkeästi siihen, että paikalliset opetussuunnitelmat on rakennettu vuosiluokat 1 9 käsittäviksi yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Perusopetuksen yhtenäisyyttä koskevat tavoitteet näyttävät siis toteutuneen hyvin. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke Vaikka säädökselliset edellytykset perusopetuksen täyteen yhtenäisyyteen olivat nyt olemassa, herätti yhtenäisyyden toteuttaminen käytännössä paljon kysymyksiä. Tästä syystä Opetushallitus käynnisti vuosiksi Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishankkeen. Sen tehtävä oli tukea perusopetuslain ja -asetuksen, uuden tuntijaon ja tavoitteiden sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toteutumista. Hankkeeseen lähti mukaan 87 kuntaa sekä 10 yliopiston opettajankoulutuslaitosten harjoittelukoulua. Mukana oli 240 koulua, joista yksi oli valtion ja kolme yksityistä koulua. Kunnat muodostivat yhdeksän suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen alueellisen verkoston sekä harjoittelukoulujen verkoston. Kunkin verkoston toiminnasta vastasi yhteistyökunnaksi ilmoittautunut kunta. Verkostojen toimintaa koordinoivat Helsinki Oulu Tampere Kajaani Forssa Rovaniemi Mikkeli Esbo Imatra Joensuun normaalikoulu Varkaus Hankkeen aikana muodostettiin yhdessä näkemystä yhtenäisen perusopetuksen olemuksesta, koulun johtamisen haasteista sekä oppilaan joustavasti etenevän ja ehyen oppimispolun rakentamisesta. Hankkeeseen hakeutui mukaan kouluja, joissa yhtenäistä perusopetusta oli kehitetty jo vuosien ajan. Näitä jo käytännössä toimivia hyviä malleja kerättiin, ja niitä levitettiin kaikkien kuntien käyttöön. Tarkoituksena oli vaikuttaa erityisesti opetussuunnitelman yhtenäisyyteen ja koulujen toimintakulttuuriin. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishankkeessa toteutettiin oppivan yhteisön ja verkostomaisen toiminnan periaatteita. Perustana oli monimuotoinen yhteistyö ja yhteinen oppiminen kaikessa hankkeen aikana tehtävässä työssä. Yhteistyökunnat kokoontuivat hankkeen aikana Opetushallitukseen neljä kertaa vuodessa. Nämä työkokoukset oli suunniteltu pääasiassa niin, että niissä käytetyt työtavat ja käsitellyt asiat voitiin siirtää hankekunnille pidettäviin verkostoseminaareihin. Kukin yhteistyökunta järjesti omille kunnilleen verkostoseminaarin pari kertaa vuodessa. Lisäksi järjestettiin verkostojen yhteisiä alueseminaareja. Joka vuosi järjestettiin yksi koko verkostolle suunnattu hankeseminaari. Nämä järjestettiin yhteistyössä SYVE 11

12 ry:n kanssa, jolloin jokaiseen seminaariin saatiin mukaan useita satoja yhtenäisestä perusopetuksesta kiinnostuneita rehtoreita, koulutoimenjohtajia ja opettajia. Vuotuisissa tapaamisissa ja seminaareissa käsiteltiin yhtenäisen perusopetuksen järjestämiseen opettajuuteen ja opettajien jaksamiseen pedagogiseen yhtenäisyyteen oppimisympäristöihin oppilaan yhtenäisen oppimispolun turvaamiseen liittyviä asioita. Keskeistä oli saada käytännönläheistä tietoa siitä, miten yhtenäinen perusopetus toteutuu eri kunnissa ja kouluissa. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishanke on päättynyt, mutta kansallinen, paikallinen ja koulukohtainen työ jatkuu. Ydinkysymys on yhä edelleen, mitä yhtenäisyydellä käytännössä tarkoitetaan ja millaista yhtenäisyyttä tavoitellaan. Perusopetuksen yhtenäisyyden rakentaminen edellyttää pohdintaa siitä, missä asioissa ja miten tarvitsemme yhtenäisyyttä, jotta oppilaan opinpolku olisi vihdoinkin yhtenäinen ja peruskoulu rikas ja oppimiseen haastava ympäristö kaikille siellä työskenteleville. Yhtenäinen perusopetus ja tulevaisuuden oppiminen Opetusministeriö toteaa vuonna 2006 laaditussa tulevaisuuskatsauksessaan, että tulevaisuuden osaamispohjan turvaaminen edellyttää panostamista lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin parantamiseen sekä koko yhteiskunnan koulumyönteisyyden vahvistamista. Kunta- ja palvelurakenteita koskevien ratkaisujen tulee tukea koulutuspalvelujen vahvistamista ja sopeuttamista pieneneviin ikäluokkiin. On turvattava kansalaisten yhtäläinen oikeus saada koulutusta kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti ja kehittää itseään varallisuudesta riippumatta. Esi- ja perusopetus on turvattava ensisijaisesti lähipalveluna paikalliselta pohjalta. Perusopetus nähdään osana elinikäisen oppimisen jatkumoa. Kehittämisen lähtökohtana on siis oppilaan kannalta yhtenäisesti ja mielekkäästi etenevä oppimispolku, jossa ei ole syrjäytymistä mahdollistavia nivelvaiheita. Tästä näkökulmasta ei siis riitä, että perusopetuksen kokonaisuus toimii hyvin, vaan myös nivelten esi- ja perusopetuksen sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välillä tulee toimia. Huomiota on jatkossa suunnattava perusopetuksen joustavaan alkuun, kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan niveleen sekä perusopetuksen päättövaiheen kehittämiseen. Yhtenäisyys merkitsee myös kokonaisvaltaista huolenpitoa kaikkien oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista. Yhtenäisyys tarkoittaa niin ikään haastetta korkeatasoiseen opetukseen ja oppimisympäristöön Suomen kaikissa peruskouluissa. Yhtenäisyys on myös sitä, että kouluoppimisen ja muualla tapahtuvan oppimisen välinen yhteys otetaan entistä tietoisemmin huomioon. Lapset ja nuoret oppivat paljon esimerkiksi pelien, Internetin ja muun median kautta. Yhtenäisyyttä tarvitaan myös koulun sisäisessä työssä. Koulun yhtenäisyys ei suinkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla yhtä mieltä ja toimia samalla tavalla. Kehittämisessä päästään eteenpäin, kun toiminnalla on yhdessä määritelty suunta, ja kun asioita tarkastellaan riittävän usein suhteessa siihen, mitä on tavoitteeksi asetettu. Yhtenäisyys on koulun toimintakulttuurin yhtenäisyyttä ja yhteisen sävelen löytämistä toimintatavoissa, oppimisympäristön järjestämisessä ja työtavoissa. 12

13 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet Normien, rakenteiden, toimintatapojen ja sisältöjen kautta syntyvä yhtenäisyys voi tukea jokaisen oppijan ehyttä kasvua ja mielekästä etenemistä oppimisen polulla. Tässä onnistuminen edellyttää kuitenkin aina jokaisen koulussa työskentelevän omaa ymmärrystä yhtenäisyyden merkityksestä ja eettistä vastuunottoa opetus- ja kasvatustehtävästä sekä koulun jokaisesta oppilaasta. Onnistuminen edellyttää myös tulevaisuuden ja sen vaatimien valmiuksien hahmottamista. Tulevaisuus edellyttää jokaiselta nuorelta itsensä tuntemista, omien toimintatapojensa, omien rajoitustensa ja mahdollisuuksiensa ymmärtämistä ja sitä, että pystyy suunnittelemaan ja ottamaan vastuuta toiminnastaan. Tulevaisuus edellyttää myös kykyä tulla toimeen toisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa yhteistyön tekemistä, selviämistä ristiriitatilanteista ja erilaisuuden hyväksymistä. Näiden kahden perusasian itsensä tuntemisen ja toisten kanssa toimimisen lisäksi tarvitaan monenlaisia perustietoja ja -taitoja. On selvittävä arjen askareista ja monenlaisista tilanteista yhteiskunnassa, on osattava lukea, kirjoittaa ja laskea kuten ennenkin, mutta sen lisäksi tarvitaan uudenlaisia taitoja. Esimerkiksi teknologia vaikuttaa kaikkeen elämiseen, kodinkoneista ja pankkiautomaateista aina monimutkaiseen digitaaliseen viestintään. On siis osattava elää teknologian kanssa ja hyödyntää sitä työssään ja elämässään. Jokainen tarvitsee myös kykyä ymmärtää yhteiskuntaa ja maailmaa ja kykyä ottaa omalta pieneltä osaltaan vastuuta siitä, että tekomme rakentavat kestävää tulevaisuutta. Yhtenäinen ja hyvä perusopetus edistää näitä tulevaisuusvalmiuksia systemaattisesti ja johdonmukaisesti eri oppiaineissa ja koulun kaikessa toiminnassa jokaisen vuosiluokan aikana. Hyvä kehittämistyö on kestävää. Se hyödyntää menneisyyttä ja ihmisten asiantuntemusta viisaasti eikä suinkaan hylkää tähän mennessä luotuja rakenteita ja toimintamalleja. Se uskaltaa kuitenkin kysyä ja kyseenalaistaa totuttuja käytänteitä ja löytää uutta energiaa uusien mahdollisuuksien oivaltamisesta. Kestävässä kehittämistyössä kunnioitetaan erilaisuutta, haetaan tietoisesti erilaisia näkökulmia ja nähdään mielipiteissä ja toimintamalleissa olevat erot työtä rikastavana ja kehitystä eteenpäin vievänä voimana. Samalla pidetään kuitenkin huoli riittävän ajan varaamisesta yhteisten tavoitteiden ja yhteisen suunnan määrittelyyn, niin että työ voi edetä mahdollisimman johdonmukaisesti. Etenemisessä tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä. Muutokset eivät tapahdu nopeasti, ihmisten käsitykset eivät muutu nopeasti, eivätkä muutu toimintatavatkaan. Johtamisen tärkeimpiä haasteita on auttaa löytämään olennainen, johon kehittämisessä keskitytään, ja rohkaista työssä mukana olevia näkemään saavutukset hitaassakin etenemisessä. Kehittäminen voi olla kestävää vasta, kun työssä on vahva eettinen perusta ja sen keskeinen moraalinen päämäärä on tukea ja edistää kaikkien oppilaiden oppimista ja kasvua ihmisinä, heidän kykyään välittää ja pitää huolta toisistaan. Työn perustana on pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon koulutyössä ja koko yhteiskunnassa. Yhtenäisen perusopetuksen kehittämistyössä on ollut kestävän kehittämisen piirteitä. Tulevaisuus näyttää, miten työn tulokset kestävät ja minne asti ne kantavat. 13

14 Kirsi Pyhältö, Tiina Soini, Jyrki Huusko ja Janne Pietarinen 1.2 Mistä yhtenäisessä perusopetuksessa on kyse? Peruskoulun toimijoiden käsitykset yhtenäisen perusopetuksen rakentamisen lähtökohtana OPPI-tutkimusryhmä OPPI-tutkimusryhmään kuuluvat Kirsi Pyhältö Helsingin yliopistosta, Tiina Soini Tampereen yliopistosta sekä Jyrki Huusko ja Janne Pietarinen Joensuun yliopistosta. Tämä artikkeli ja sen taustalla oleva tutkimushanke ovat tutkijoiden saumattoman ja tasaveroisen yhteistyön tulosta, minkä vuoksi kirjoittajien nimijärjestys ei ole verrannollinen kunkin tutkijan työpanokseen. Jokaisen tutkimusryhmän jäsenen panos artikkeliin on siis yhtäläinen ja nimijärjestys satunnainen. Tässä luvussa esitetyt käsitteelliset argumentit ja mallit sekä empiiriset havainnot perustuvat tutkijoiden aiempiin tutkimuksiin, opettajien ja rehtorien perus- ja täydennyskoulutuksessa ja Opetushallituksen Yhtenäisen perusopetuksen kehittämishankkeessa saatuihin kokemuksiin sekä opetusministeriön rahoittamaan Yhtenäisyyttä rakentava peruskoulu -tutkimushankkeeseen. Hankkeessa on ollut mukana 240 koulua ja 87 kuntaa. Tarkemmin tutkijat ovat tutustuneet yhdeksään tapauskouluun, jotka ovat muodostaneet mahdollisimman edustavan näytteen erilaisista yhtenäisyyttä rakentavista peruskouluista. Tutkimushanke raportoidaan kokonaisuudessaan vuoden 2007 aikana. Johdanto Rehtorin haastattelu: Nii, nii, että ne oppillaat tavallaan oisi niinku sitä yhtenäistä peruskoulua alusta pittäen. Että nythän ne on niin kauan ku ne on tuolla pienillä kouluilla, sivukylän kouluilla ja sieltä tulevat tänne, ni se ei oo sillä lailla yhtenäinen vielä. Että ne ovat kumminki omassa koulussa ja kokevat, kun tänne tulevat, ni vielä sen yläasteen, yläasteen omana kynnyksenä, että se ei oo semmonen yhtenäinen. Emmää oikein tiiä, tuossa mietin vähä, että tuopiko se tasa-arvoo millään lailla. Kaipa se jollaki lailla sitä tuopi, että.. Opettajan haastattelu: No, jos mie nyt oon oikein ymmärtäny, niin miusta tämmösessä yhtenäisessä peruskoulussa ja muussa se semmonen tiimityö ja yhes, yhteen, yhteinen niinku tekeminen, yhteistoiminnallinen oppiminen, ni nää on niitä juttuja. Ja mie oon nimeommaan semmonen tiimityöskentelijä, hyvin pitkälti. Ja myöski siinä on se yksilön kunnioittaminen, arvostaminen ja tämmösen erilaisuuden hyväksyminen. Nää on miusta siellä niitä, jos oon oikkeen ymmärtäny, niin niitä avainasioita. Ni ne on just sitä, mitä minäkii haluaisin työlläni edistää. Ja se on sitä nykypäivää ja nyky-yhteiskuntaa, että sie niinku pystyt tekemään sitä työtä niinku yhessä toisten kanssa. Etkä liikkaa niinku yksin. Oppilaskysely, tyttö, 9. vuosiluokka: Kun lapsi tulee ala-asteelle siellä pitäisi olla hyvä vastaanotto ja koulutyöhön pitäisi pikkuhiljaa totutella eikä heti ekana päivänä alkaa opiskella (sama juttu myös yläasteella). Ekan ja ehkä tokan ja kolmannenkin luokan opettajan pitäisi olla mukava ja yhteistyötä kodin kanssa tekevä ja lempeä eikä mikään typerys ja ilkeä, koska pieni lapsi ei osaa vielä puolustautua vaan ottaa kaiken tosissaan. Se on ihan eri asia kun kasvaa vanhemmaksi! 14

15 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet Mistä yhtenäisessä perusopetuksessa on kyse? Mitä yhtenäinen perusopetus tarkoittaa käytännössä: kunnan päätöksenteossa tai koululaisen arjessa? Entä, mitä sen rakentaminen vaatii koulun toimijoilta, rehtoreilta tai opettajilta? Mikä on oppilaan rooli yhtenäistyvässä perusopetuksessa? Yhtenäisen perusopetuksen (jatkossa käytämme tekstissä lyhennettä ypo) ydinkysymyksiä ja kehittämisen haasteita pohditaan parhaillaan peruskoulujärjestelmämme eri tasoilla ja erilaisissa tilanteissa olevissa kouluissa eri puolilla Suomea. Ypo herättää koulun toimijoissa runsaasti kysymyksiä, ristiriitaisia ajatuksia ja jopa pelkoja. Uhkakuvissa perusopetuksen yhtenäistäminen tulkitaan jälleen uudeksi keinoksi säästää koulutuskustannuksissa, lakkauttaa pieniä kouluja ja lisätä opettajien työmäärää. Huolissaan ollaan myös siitä, miten moniammatillisen koulun henkilöstön arvostus muuttuu, esimerkiksi, tuleeko perusopetuksen opettajuuden malliksi enemmän luokan- vai aineenopettajuutta muistuttava ammatillinen orientaatio tai asiantuntijuus. Nämä huolenaiheet ja uhkakuvat ovat ymmärrettäviä ja kouluissa varsin todellisia. Opettajan haastattelu: Mut tua noi ni onhan se selvä, että ko kunta haluaa säästää, ni tämmönen tulee joskus. Et tota noin ni on yhteinen johtaja ja sitte ne niinku semmonen luokattomuus, et edetään niinko. Ja en mää sit tiedä kuka rupee antamaan sitä jo, aletaako antaa sitä aineopetusta sit jo sieltä ihan alhaalta vai säilyykö nää luokanopettajat, mä en tiedä. Toisaalta yhtenäistyvä perusopetus nähdään mahdollisuutena kehittää sekä kouluyhteisöjä että omaa opettajuutta. Yhtenäistyminen tuo mukanaan lisää yhdessä tekemisen tilaisuuksia ja mahdollisuuden hahmottaa sekä omaa työtä että lasten ja nuorten koulu-uraa kokonaisvaltaisemmin. Monet koulun toimijat arvelevat, että onnistuessaan yhtenäistyminen rikastuttaa ja samalla myös selkeyttää koulun toimintakulttuuria. Yhtenäistyminen oppimisena Hallinnollisissa asiakirjoissa yhtenäiseen perusopetukseen kuuluu ajatus jokaisen oppilaan ehyestä, johdonmukaisesta ja yksilöllisestä peruskoulupolusta. Tärkeintä perusopetuksen yhtenäisyydessä on, että kaikki saavat mahdollisuuden oppia. Myös kouluyhteisö oppii ja sen myötä kehittyy. Näistä lähtökohdista peruskoulun ydintehtäväksi voidaan määritellä koulun tavoitteiden mukaisen oppimisen mahdollistaminen järjestämällä lapsille ja nuorille johdonmukainen ja ymmärrettävä oppimispolku. Polun rakentamisen lähtökohdaksi on kouluhallinnon asiakirjoissa määritelty oppimiskäsitys, joka korostaa oppijan aktiivista toimijuutta, omakohtaisuutta ja aiemmin opitun merkitystä sekä sosiaalisesti rakentuneita, mahdollistavia oppimisympäristöjä. Ypo:n rakentaminen luo oppimisen kontekstin, jossa pyritään tietynlaiseen muutokseen ajattelussa ja toiminnassa: yhtenäisyyteen sekä opettajayhteisön toiminnan perusteiden, oppilaan oppimispolun että opetussuunnitelman suhteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita samankaltaisuutta vaan pikemminkin sitä, että toiminta on johdonmukaista kaikkien koulun toimijoiden näkökulmasta. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää yhteistä neuvottelua ja oppimista sekä uutta luovaa ajattelua kaikilta peruskoulun toimijoilta. Ypo:n käytäntöjen ratkaisut tehdään aina tietyssä kontekstissa. Tämä asettaa ypo:n rakentamiselle yksilöllisiä reunaehtoja ja edellyttää toimijoilta herkkyyttä näiden tunnistamisessa. Toisin sanoen ypo:n rakentaminen vaatii systeemistä otetta monitahoista ja -tasoista oppimista ja ongelmanratkaisua matkalla kohti yhteistä tavoitetta. Ypo:n onnistuneen rakentamisen peruspilareita ovat 1) eri toimijoiden riittävän yhtenäinen näkemys tavoitteista 15

16 2) omistajuuden, merkitysten ja mielekkyyden rakentaminen (ymmärrettäväksi tekeminen) yhteisissä neuvotteluissa 3) johdonmukaisella tavalla varioivat, kontekstin ehdoilla tehdyt käytännön ratkaisut Ypo:n rakentaminen on siis prosessi, joka etenee sekä yksilöiden että yhteisöjen tasoilla. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella näyttää siltä, että avainkysymykset kouluyhteisöissä liittyvät erityisesti toiseen ypo:n rakentamisen peruspilariin omistajuuteen sekä merkitysten ja mielekkyyden rakentamiseen yhteisötasolla. Näiden avainkysymysten käsittely edellyttää kouluyhteisöiltä muutosprosessin hallintaa, johon palaamme tämän luvun lopussa. Yhtenäinen peruskoulu yhtenäinen perusopetus? Kun suomalaista peruskoulujärjestelmää tarkastellaan pitkällä aikavälillä ja ikään kuin lintuperspektiivistä, voidaan todeta, että yhtenäistyminen on pikemminkin kehittämisen suunta kuin yksittäinen ajassa elävä uudistus. Yhtenäisyyden tulkitseminen peruskoulun pitkäksi historiallisen, poliittisen ja pedagogisen kehityksen prosessiksi voi helpottaa muutoksiin suhtautumista koulutasolla. Peruskoulun yhtenäisyys on eri aikoina saanut erilaisia merkityksiä ja tulkintoja sekä myös paikallisesti muotoutuneita ilmiasuja. Nämä aiemmat vaiheet elävät koulujen yksilöllisissä historioissa ja vaikuttavat siihen, miten ypo kouluissa tulkitaan. Tämä on sekä koulun kehittäjien, tutkijoiden että koulujärjestelmässä arkista työtään tekevien hyvä tiedostaa. Ypo:n käsite viittaa muutokseen, jonka keskeisinä elementteinä ovat 1) pedagogisilta ja kasvatuksellisilta perusteiltaan koherentin perusopetusjatkumon luominen riippumatta siitä, miten koulutus on paikallisesti järjestetty ja toisaalta 2) eri opettajaryhmien työn (ammatillisen) koherenssin lisääminen. Kyse on siis perustaltaan pedagogisesta muutoksesta, jonka tavoitteena on johdonmukainen ja eheä koulupolku oppilaalle ja toisaalta kokonaisvaltaisen kasvatus- ja opetustyön mahdollistuminen opettajille. Jokaisella koulun toimijalla on omien kokemustensa ja näkemystensä pohjalta enemmän tai vähemmän jäsentynyt käsitys siitä, mistä ypo:ssa on kyse. Ypo:n käsitteellä ei kuitenkaan ole pitkää kulttuurihistoriallista perinnettä. Siitä ei ole myöskään tieteellisiä määritelmiä eikä oikeastaan edes vakiintunutta arkikäsitystä. Toisin sanoen peruskoulun kaikkien toimijoiden käsitys ypo:sta on vielä nuori. Tästä huolimatta kouluilta edellytetään ja niissä myös tehdään ypo:seen liittyviä valintoja, jotka rakentavat peruskoulumme tulevaisuutta. Tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen valintojen tekeminen vaatii jälleen perusopetuksen merkityksen pohtimista tässä ajassa, tulevaisuuteen suuntautuen. Kriittistä analyysia ja sen avulla syntyviä yhteisiä linjauksia kaivataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin vastattaessa: Ketkä suomalaista perusopetusta rakentavat? Kuinka peruskouluja tuetaan asetettujen tavoitteiden suuntaisessa uudistamisessa? Millaisin työvälineiden uudistamista kannustetaan toteutettavaksi? Kuten koulun kehittämisessä yleensäkin, myös ypo:n kehittämisen lähtökohtana ovat luonnollisesti yhteiskunnalliset haasteet. Haasteita on monenlaisia; ne vaihtelevat eri koulujärjestelmän tasoilla ja myös maantieteellisten alueiden mukaan. Tietyn yhteisen raamin muodostavat ensinnäkin peruskouluikäisten ikäkohorteissa tapahtuvat muutokset. Kärjistäen sanottuna oppilaita on tulevina vuosina vähemmän, mutta heidän taustansa on entistä heterogeenisempi. Myös yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja kansalaistaidot muut- 16

17 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet tuvat. Opettajilta tulevien viestien mukaan myös oppilaiden kotien rooli koulutyössä on muuttumassa. Oppilaiden vanhempien mahdollisuudet osallistua lastensa koulunkäyntiin vaihtelevat tulevaisuudessa entistä enemmän. Mainittuja yhteiskunnallisia muutoksia voidaan pitää myös tasa-arvoisen perusopetuksen rakenteita koettelevina riskitekijöinä, jotka tulisi huomioida myös ypo:ta rakennettaessa. Jotta koulu ei muuttuisi vain organisatoriseksi toimijaksi, joka reagoi ulkopuolelta tuleviin vaateisiin ja odotuksiin, on ennen kaikkea kouluyhteisön ja koulun asiantuntijoiden itseymmärrystä selkeytettävä. Vain silloin voidaan esittää perusteltuja näkemyksiä siitä, miten ypo olisi koulun mielekkään kehittämisen näkökulmasta tulkittava ja toisaalta, miten sitä voitaisiin mielekkäällä tavalla rakentaa yhdessä. Tässä luvussa tarkastelemme sitä, millainen käsitys peruskoulujärjestelmän keskeisillä toimijoilla on yhtenäisestä perusopetuksesta ja miten he siihen suhtautuvat. Ypo:seen ja peruskoulun kehittämiseen liittyviä näkemyksiä on kerätty kuntien sivistystoimenjohtajilta, rehtoreilta ja opettajilta sekä peruskouluaan päättäviltä 9.vuosiluokan oppilailta. Yhtenäisyyttä, minkä suhteen? Tutkimus- ja kehittämishankkeen keskeisenä havaintona on ollut, että kouluyhteisöissä kasvatus- ja opetustehtävään kytkeytyvät moninaiset pedagogiset prosessit ja niiden ratkaisutavat tuottavat koulun toimijoille melko pirstaleisen kuvan perusopetuksen kokonaisuudesta ja koulukonteksista. Pirstaleisuus ei taas tue eheämmän oppimispolun jäsentämisessä tarvittavaa koherenssin rakentumista. Yhtenäisen oppimispolun rakentamisen edellyttämä peruskoulun toiminnan monitahoisuus ja -tasoisuus (systeeminen ote) vaatii erityisesti sekä horisontaalisen että vertikaalisen koherenssin rakentamista koulun pedagogisiin prosesseihin. KUVIO 1. Vertikaalinen ja horisontaalinen koherenssi peruskoulun yhtenäisyyden rakentamisessa Koulun toiminnan horisontaalinen koherenssi tarkoittaa koulun sisäistä arjen johdonmukaisuutta, omakohtaisuutta ja ymmärrettävyyttä kaikkien koulun toimijoiden näkökulmasta. Koulun arjen turvallisuus ja hyväntahtoisuus, oman opiskelupolun ymmärrettävyys ja mahdollisuus vaikuttaa oppimisympäristöön sekä itseä koskevaan päätöksentekoon ovat ehyen, johdonmukaisen ja yhtenäisen oppimiskokemuksen edellytys. Koulupolkuaan 17

18 aloittavan oppilaan näkökulmasta oppimispolun eheyttä ja ymmärrettävyyttä (koherenssia) rakentavat muun muassa koulukäytäntöihin liittyvät yhteiset pohdinnat. Käytännössä on tärkeää esimerkiksi pohtia yhdessä Millainen paikka koulu on Miksi koulua käydään Miksi lukemaan oppiminen on tärkeää tai Mikä on minun paikkani luokassa ja kouluyhteisössä Koulun toiminnan yhtenäisyyttä mahdollistavaa koherenssia ei kuitenkaan pidä tulkita oppilaan kohtaamien haasteiden ja ongelmakohtien tasoittamiseksi tai oppimispolun samankaltaistamiseksi. Kyse on pikemminkin siitä, että koulun kaikista oppilaista otetaan oppilaan omaa aktiivisuutta tukeva yhteinen kasvatus- ja opetusvastuu. Käytännössä kouluyhteisön toiminnan koherenssia rakentavat esimerkiksi yhteisen perustehtävän määrittäminen, jäsentäminen ja artikulointi, oppilaiden ja opettajien osallisuutta tukevien koulukäytäntöjen omaksuminen sekä kiireen ja yksintyöskentelyn kulttuurin tietoinen murtaminen vaikkapa tehtäviä priorisoimalla ja yhteisopetusta ja vertaisohjausta hyödyntämällä. Koulujen toiminnassa vertikaalinen koherenssi merkitsee puolestaan vuosiluokka-asteiden 1 9 (0 10) muodostaman perusopetuskokonaisuuden, käytännöissä useimmiten koulujen välisen toiminnan eheyttä ja johdonmukaisuutta. Oppilaan näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi koulusta toiseen siirtymisestä huolimatta peruskoulu tuntuu hänestä mielekkäältä ja ymmärrettävissä olevalta kokonaisuudelta, jossa turvalliset aikuiskontaktit ovat läsnä. Alla eräs opettaja kuvailee ypo:n mahdollistamaa oppimisympäristöä. Opettajan haastattelu: No kyllähän se varmaan tällasta turvallista rakennetta sille oppilaalle. Et mä aattelen oppilaan kannalta, että se on parhaimmillaan semmonen turvallinen rakenne ja, ja tällasessa niinku pirstaleisessa maailmassa ja jatkuvissa muutostilanteissa ja ihmissuhteitten, tällasissa väliaikasissa ihmissuhteissa, että. Vertikaalisen koherenssin rakentamisen näkökulmasta erityisen tärkeää on se, että rehtori ja opettajat pitävät itseään aktiivisina toimijoina, jotka opetettavasta vuosiluokka-asteesta tai oppiaineesta riippumatta vaikuttavat perusopetuksen kokonaisuuteen ja ovat sen rakentamisesta vastuussa. Oleellista on myös ymmärtää perusopetuksen kokonaisuus ja se kokonaisosaaminen, johon perusopetuksella tähdätään. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että yksittäisen opettajan tulisi osana omaa asiantuntijuuttaan hallita kaikki perusopetuksen sisällöt, vaan pikemminkin halua ja valmiutta hyödyntää myös muiden koulun toimijoiden osaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen tärkeää vaikuttaisi olevan sekä kasvatuksellisen että opetuksellisen kokonaisvastuun ottaminen yhdessä. Tässä keskeistä on, että jokainen oppilaan kohtaama aikuinen tietää sekä oman roolinsa kokonaisuudessa että oppilaan koulupolulla ennen ja jälkeen tulevat toimijat, kehitysvaiheet ja sisällöt. Opettajan haastattelu: Kai se jos aatellaan, niin semmonen joku semmonen niinkun yhtenäinen näkemys oltava, oltava niinkun, niinkun täältä ihan nollasta sinne ysiin taikka ainaki sinne asti nyt sitten nin näistä asioista ja et, miten niitä niinku mennään eteenpäin ja millä tavalla. Sitten tuota Jotenki, että sitä vuorovaikutusta ois niinkun enemmän, enemmän toistemme kanssa. 18

19 1 Perusopetuksen yhtenäisyyden eri vaiheet Keskeistä on myös omien ammatillisten rajojen hallittu joustavuus. Tämä edellyttää asenteisiin ja arvostuksiin ulottuvaa muutosta opettajayhteisössä. Joustavaa asennetta voisi kuvata seuraavasti: en pysty tekemään kaikkea, mutta voin tehdä vaihtelevasti monenlaista, jos se on järkevää kokonaisuuden kannalta. Opettajille yhteistyö ja liikkuminen totuttua laajemmalla reviirillä on merkittävä ammatillisen kehittymisen mahdollisuus. Opettajan haastattelu: Mutta niinku opettajat on sanonu esimerkiks, että on tullu niinku toisten tehtäväkenttä tutuks eri tavalla, koska ollaan työstetty koulutuksissa ja tehty opetussuunnitelmaa erilaisilla ryhmillä. /.../ Että ne opettajat, jotka opettaa sitä eri vuosiluokkatasoilla aina ykkösestä yssiin ja erityisestä yleiseen, (T: Niin.) ni tuota ovat tehneet yhessä työtä, ni on niinku avautunu silmät sillä tavalla. /.../ Ja niinku, et kyllähä se voi monipuolistaa sitte ommaa opetusta ja. Vuorovaikutuksen lisääminen ei useinkaan riitä, vaan myös vuorovaikutuksen laadun ja sisältöjen on kehityttävä, jotta kollegiaalinen dialogi toimii yhtenäisyyttä tukevana elementtinä. Käytännössä yhteisen ajattelun ja oppimisen kulttuurin rakentamisen foorumin voi tarjota esimerkiksi koulukohtaisen tai alueellisen opetussuunnitelmatyön tekeminen. Yhteisen opetussuunnitelman laatiminen ei automaattisesti johda samalla tavalla työskentelemiseen, mutta se voi kuitenkin luoda perustan yhteistyön rakentamiselle, merkitysneuvotteluille ja toiminnan perusteista neuvottelemiselle. Missä olemme? Kuten edellä on todettu, muutostilanteissa on keskeistä se, että koulut ymmärtävät, miten toimivat ja miksi. Muutoksen hallitseminen siten, että se ei uuvuta vaan johtaa mielekkäisiin uusiin ratkaisuihin edellyttää, että kouluyhteisö tiedostaa oman tilanteensa ja tunnistaa muutosprosessinsa eri vaiheita. Kouluyhteisöillä ei välttämättä arkisen koulutyön tiimellyksessä ole resursseja luoda välineitä tällaiseen itsearviointiin. Edellä esitettyä kuviota 1 (s. 17) voidaan hyödyntää ypo:n kehittämistyöprosessin arvioinnissa. Kouluyhteisö voi pyrkiä yhdessä neuvotellen sijoittamaan itsensä nelikenttään prosessin vaiheen perusteella. Tarkoituksena ei ole hakea leimaavia arvioita kouluyhteisön kehittämistyöstä vaan pyrkiä yhdessä ymmärtämään käsillä olevaa muutosta ja prosessia ja ottamaan se yhteisön omaan omistukseen. Seuraavassa on kuvattu esimerkit kuhunkin sektoriin ypo:n kehittämisen suhteen sijoittuvista kouluyhteisöstä (ks. kuvio 1 sivulla 17). Ypo:n rakentamisen suhteen sektorille A (vertikaalinen ja horisontaalinen koherenssi vahvoja) voisivat sijoittua esimerkiksi vuosiluokkien 1 6 ja 7 9 koulut, joissa oppilaat on otettu aktiivisina toimijoina mukaan opetus oppimistapahtumaan aina suunnittelusta arviointiin ja jossa hyödynnetään vertaisvuorovaikutusta ohjausresurssina niin oppilaiden kuin opettajienkin kesken. Luokan- ja aineenopettajat tuntevat myös toisensa ja yhteistyötä tehdään sekä opettajaryhmien välillä että niiden sisällä opettajien erilaisia osaamisen erityisalueita hyödyntäen. Koulujen arjessa tämä voi näkyä vaikkapa yhteisinä hankkeina, opetussuunnitelmatyönä, opettajuuden jakamisena ja opettaja- ja oppilasvaihtona. Sektorille B (vertikaalinen koherenssi heikko ja horisontaalinen koherenssi vahva) saattaisi sijoittua esimerkiksi vuosiluokkien 1 6 koulu, jossa koulun sisäinen eetos ja käytänteet ovat koulun toimijoiden yhdessä rakentamat ja hyvin jäsentyneet. Samanaikaisesti oppilaita ei juurikaan saateta nivelvaiheen yli vuosiluokkien 7 9 kouluun, eikä vastaanottavan koulun kanssa tehdä tarpeeksi yhteistyötä. Koulun voimakas sisäinen horisontaa- 19

20 linen koherenssi saattaa joskus myös rikkoa oppimispolun yhtenäisyyttä. Ypo:n rakentamista ajatellen horisontaalinen koherenssi on ongelma, jos koulun me henki kanavoituu niin, että oppilaan peruskoulupolun koulut asettuvat vastakkain. Vastakkainasettelua ovat esimerkiksi ajan myötä rakentuneet uskomukset: alaluokilla ei opita mitään, kaikki täytyy aloittaa täällä alusta, tai aineenopettajat eivät opeta oppilaita vaan keskittyvät yksinomaan aineeseensa. C-sektorille (vertikaalinen ja horisontaalinen koherenssi heikkoja) saattaisi sijoittua esimerkiksi koulu, jossa yksintyöskentelyn kulttuuri elää vahvasti niin luokan- ja aineenopettajien kesken kuin heidän välilläänkin. D-sektorille (vertikaalinen koherenssi vahva ja horisontaalinen koherenssi heikko) voisi puolestaan sijoittua esimerkiksi vuosiluokkien 7 9 koulu, jossa aineenopettajat eivät juuri tee yhteistyötä ainerajojen yli kouluyhteisön sisällä, mutta yhteistyö esimerkiksi alueen vuosiluokkien 1 6 koulun kanssa, tietyn aineen sisällä, on tiivistä. Yhtenäisen perusopetuksen punainen lanka Peruskoulun toimijoiden käsitykset ypo:sta ovat sen kehittämisen lähtökohtana. Ne ohjaavat sitä, miten ypo tulkitaan, mikä sen kehittämisen tavoitteeksi asetetaan ja myös sitä, millaisten käytäntöjen kautta ypo:ta pyritään rakentamaan. Esimerkiksi opettajayhteisön itselleen asettamat kehittämishaasteet ja se, miten he pyrkivät niihin vastaamaan, riippuu siitä, mistä ypo:ssa opettajien mielestä on kyse. Pyrkivätkö he systemaattisesti ja tietoisesti rakentamaan horisontaalista ja vertikaalista koherenssia oman kouluyhteisönsä sisällä ja toisaalta suhteessa muihin kouluihin, vai ryhtyvätkö he jopa vastustamaan ypo:n rakentamista esimerkiksi pitäen sitä vain tapana kurjistaa koulujen toimintaedellytyksiä ja heikentää kunnan kouluverkkoa. Seuraavassa tarkastelemme sitä, millaisia käsityksiä Yhtenäinen perusopetus -tutkimushankkeessa mukana olevien kuntien (87) sivistystoimenjohtajilla, koulujen rehtoreilla (n = 238) ja tapauskoulujen opettajilla (n = 193) on ypo:sta. Lisäksi tarkastelemme ypo:n kehittämisen näkökulmasta sitä, miten peruskouluaan päättävät tapauskoulujen 9. vuosiluokan oppilaat (n = 518) oman koulupolkunsa muistavat ja jäsentävät. Yhtenäisyyteen johtaminen Eri aineistojen (teemahaastattelujen, tulevaisuuden muistelutehtävien ja avointen kyselyjen) perusteella voidaan sanoa, että kuntien sivistysasioista vastaavien virkamiesten ja rehtorien käsitykset ypo:n tavoitteista ovat pitkälti yhteneviä. Pääosa sivistysjohtajista ja rehtoreista korosti, että ypo:n ydinajatus on ehyen ja yksilöllisen oppimispolun rakentaminen oppilaalle läpi perusopetuksen. Yhtenäisyys liitettiin oppilaiden tarpeisiin ja hyvinvoinnin tukemiseen koulupolun eri vaiheissa. Tavoitteen saavuttamisen katsottiin vaativan ensisijaisesti asenteellista muutosta, erityisesti luokan- ja aineenopettajaryhmien välisen ammatillisen eron kaventamista, yhteisen kasvatustavoitteen asettamista ja aiempaa yhteisöllisemmän toimintakulttuurin rakentamista. Rehtori: No yhtenäinen perusopetus merkkaa sitä, tuota niin jatkumoa tuolta alakoulusta tänne ja sitä, että se peruskouluaika, minkä se oppilas on peruskoulussa, ni se on niinku mietitty kokonaisuutena, että ei oo sitä tuota pätkitty pätkiin niinku opetussuunnitelman tasolla. Täällä kunnassa konkreettisesti se merkkaa myös sitä, että on tehty näitä yhtenäisiä käytänteitä. Et tuota niin et oppilas, ku se siirtyy seuravalta asteelta toiselle täällä eli alakoulusta yläkouluun, nii tuota se ja sen huoltajat ymmärtää, että samat systeemit jatkuu ja samat säännöt jatkuu ja noin pois- 20

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Suuntana eheämpi perusopetus

Suuntana eheämpi perusopetus Suuntana eheämpi perusopetus Jyrki Huusko Dosentti, Rehtori, Nepenmäen koulu, Joensuun kaupunki Käsitteiden sekamelska Pietarinen & al. 2006 Yhtenäinen peruskoulu Yhtenäiskoulu Laaja alainen opettajuus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä

YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä YHTENÄINEN PERUSOPETUS Hyvinvointia yhtenäisyydestä Rovaniemi 16.9.2006 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla MITÄ YHTENÄISYYS VOI OLLA? Koulujärjestelmän yhtenäisyys, ehyt oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen)

Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen) Työpaja: Oppilaalle yhtenäinen oppimispolku (KT Janne Pietarinen) Alustuksen ydinkohdat 1) Yhteistä käsitteistöä määrittämässä: Oppilaan peruskoulussa kohtaamia siirtymiä nimitetään peruskoulun kehittämistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot