Valo-valmennusopas. Valo-valmennusopas. Lotta Hällström & Minna Palosaari. VALO-valmennus

Transkriptio

1 Lotta Hällström & Minna Palosaari

2 2 1. JOHDANTO 3 YLEISTÄ 3 VALO-VALMENNUS TIIVISTETYSTI 3 VALO-VALMENTAJAN TEHTÄVÄNKUVA 4 3. VALO-VALMENNUKSEN KESKEISIMMÄT TERMIT 5 4. VALO-VALMENNUKSEN ASIAKASPROSESSI 9 VALO-VALMENNUSJAKSO 9 YLEISET ARVIOINTIKÄYTÄNNÖT 10 5.VALO-VALMENNUKSEN RAHOITUS, KUSTANNUKSET JA HALLINTO 11 RAHOITUS 11 KUSTANNUKSET 11 VALMENNUKSEN VOLYYMI: 12 TARVITTAVAT LAITE/MATERIAALI-INVESTOINNIT: 12 HALLINTO AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTONA 14 AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTONA: 15 YKSILÖLLISET OPINNOT JA JOUSTAVAT OPINTOPOLUT 15 TUTKINNOT VALO-VALMENNUKSEN KUMPPANUUSVERKOSTON JÄSENYYS VALO-VALMENNUKSEN YHTEISET TYÖKALUT JA AINEISTOT 18 HENKILÖKUNNAN INTRA 18 TILASTOT JA RAPORTOINTI 18 MARKKINOINTIMATERIAALI 19 INTERNET-SIVUT 19 FACEBOOK- PROFIILI OPPILAITOSYHTEISTYÖ 20 YLEISTÄ 20 VALO-VALMENNUS OPPILAITOSYHTEISTYÖN ALOITTAMINEN: 20 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISEN VAIHEIDEN KUVAUS 22

3 3 1. Johdanto Tämän Valo-valmennus oppaan tarkoituksena on työntekijöiden perehdyttäminen organisaatiossa tapahtuvaan valo-valmennukseen: termistöön, valmennuksen erityispiirteisiin sekä yhteisiin työkaluihin ja raportointiin liittyviin asioihin. Tätä dokumenttia päivitetään valovalmennuksen kehittyessä. 2. Mitä on Valo-valmennus Yleistä Valo-valmennuksella tarkoitetaan työttömille työnhakijoille mahdollistettua ammatillisten perustutkintojen osien suorittamista työkokeilujakson aikana. Opiskelu valo-valmennuksessa on käytännönläheistä ja painottuu voimakkaasti tekemällä oppimiseen. Valmentautujille on usein yhteistä se, että he tarvitsevat koulutusta sekä elämänhallinnallista tukea, mutta opiskelu oppilaitoksessa ei syystä tai toisesta luonnistu. Valo- valmennus sijoittuu palvelupolulla työpajan ja ammatillisen koulutuksen väliin. Valmennuksessa keskeisessä osassa on asiakkaan eteenpäin ohjautumisen varmistaminen. Valo- valmennus voi tavoittaa asiakkaan jo kuntouttavalla työjaksolla. Tämän jälkeen asiakas voi ohjautua eteenpäin työkokeiluun. Seuraavat askelmat voivat olla esimerkiksi palkkatukijakso tai tuettu oppisopimus, jolloin ammatillisten tutkintojen osien suorittaminen on edelleen mahdollista. Näin asiakaan polkua voidaan alkaa rakentaa jo valmennuksen aikana. Parhaimmillaan asiakas voi suorittaa kokonaisen ammatillisen tutkinnon polun aikana. Valo-valmennus toimii valtakunnallisesti. Valo-verkoston toimijat järjestävät valo-valmennusta omissa organisaatioissaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti ja toinen toisiaan tukien. Valo-valmennuksen levittämis- ja juurruttamistyö perustuu yhteistyösuhteisiin. Sidosryhmä on laaja ja siihen kuuluvat kuntien ja valtion päättäjät sekä viranomaiset, alueiden elinkeinoelämä, rahoittajat, oppilaitokset, valmennusorganisaatiot sekä valmentautujat ja heidän kanssaan työskentelevät muut yhdistykset ja tahot. Valo-valmennus tiivistetysti

4 4 ² Valo-valmennuksella tarkoitetaan ammatillisten perustutkintojen osien suorittamista kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai palkkatuetun työn aikana. Henkilön on oltava työtön työnhakija päästäkseen valo-valmennukseen. ² Oppiminen tapahtuu käytännönläheisesti tekemisen kautta ja kokonaisvaltaisella elämänhallinnan tuella. ² Opittu todennetaan yhteistyöoppilaitosten kanssa sovituilla näytöillä, jonka jälkeen valmennettava saa tutkintotodistuksen suoritetusta tutkinnon osasta. ² Valo-valmennus on kevyt oppisopimus, jossa ei tarvitse tähdätä koko tutkintoon. Koulutuskokonaisuus räätälöidään yksilöllisesti keräämällä asiakkaalle tarkoituksenmukaisimmat ja parhaiten soveltuvat tutkinnon osat ns. buffetperiaatteella. ² Ei erillisiä hakuaikoja, uusia valmentautujia otetaan mukaan jatkuvasti. ² Työtehtävät ja valmennusalat suunnitellaan sen mukaisesti, että ne tukevat työllistymistä. ² Tavoitteena jatkopolun helpottuminen opiskelemaan, työelämään tai muun tarvittavan tuen piiriin. Valo-valmentajan tehtävänkuva ² Osallistuu omien valmentautujiensa käytännön työn ohjaamiseen mallintamalla omaa ammatillista osaamistaan ns. Mestari-Kisälli periaatteella sekä opettaa työelämässä tarvittavia elämänhallinnallisia ja sosiaalisia tieto-taitoja ² Huolehtii valmentautujiensa työssäoppimisen mahdollistavien työvarusteiden, materiaalien ja välineiden hankinnasta sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden huollosta ² Huolehtii valmentautujiensa työturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä ohjaa heitä oikeanlaisiin käytäntöihin ja suojavarusteiden käyttöön ² Seuraa valmentautujiensa edistymistä ja huolehtii raportoinnista organisaation käytäntöjen mukaisesti ² Huolehtii omalta osaltaan valmentautujiensa tukiverkoston toimivuudesta ja pitää yhteyttä tarvittaviin tahoihin

5 5 ² Tukee valmentautujaa mahdollisten oman työpaikan ulkopuolisten työharjoittelujaksojen aikana ² Osallistuu työnteon opinnollistamiseen yhdessä ammattioppilaitoksen edustajan kanssa ² Suunnittelee valmentautujaa jatko-polkua yhdessä muiden verkostotoimijoiden kanssa 3. Valo-valmennuksen keskeisimmät termit Oikeita töitä Valo-valmennuksen tavoitteena on ohjata ja valmentaa asiakkaita aloille, joilla mahdollisuudet työllistyä ovat hyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä ammatillisia aloja, jotka on katsottu yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa työllistäviksi. Esimerkkialoina voidaan tässä mainita mm. siivous- ja hoiva-ala, jotka molemmat työllistävät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti ihmisiä. Valo-valmennuksessa lähtökohtana on, että asiakkaalle tulee tarjota sellaisia ammatillisia taitoja, joiden ansiosta mahdollisuudet jatkaa työelämään sekä opiskelemaan paranevat. Valovalmennuksessa työtehtävät ja valmentautuminen tulee pyrkiä toteuttamaan aidoissa työkohteissa. Motivaatio Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja rangaistuksia. Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita ja ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Motivaatio on motiivien aikaansaama tila, joka määrää, miten tarmokkaasti ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa on suuntautunut. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisessä motivaatiossa motivaation lähde on sisäisesti syntynyt. Ihminen toimii omasta tahdostaan ilman ulkopuolisia palkkioita tai pakotteita ja hän kokee iloa ja tyydytystä toiminnastaan. Sisäinen motivaatio on yleensä pitkäkestoinen ja siitä voi tulla pysyvä motivaation lähde. Tämän takia sisäiset palkkiot ovat yleensä teholtaan parempia kuin ulkoiset. Valo-valmennuksessa valmentautujan motivaatiota pyritään kasvattamaan monin eri tavoin. Yksi keskeisimmistä on tarjota asiakkaalle työtä, jolla on oikea ja aito merkitys ja jossa ihminen voi kokea itsensä osaavaksi ja tarpeelliseksi.

6 6 Ammatillisen tutkinnon osan suorittaminen on olennainen motivaation lähde. Tavoite, joka on lähes jokaisen tavoitettavissa, kannustaa saavuttamaan päämäärän ja onnistuminen puolestaan innostaa jatkamaan. Ryhmässä tapahtuva ja/tai valmentajan tuella tapahtuva valmentautuminen on asiakkaan kannalta motivoivaa, koska tukea ja neuvoja saa läheltä. Tuloksia saavutetaan kehittämällä ja tukemalla asiakkaan itseluottamuksen sekä motivaation kasvua. Kevyt oppisopimus Kevyt oppisopimus ei ole virallinen termi, minkä vuoksi käytetään lainausmerkkejä. Kevyt oppisopimus tai kevytversio oppisopimuksesta on kuitenkin kätevä termi, jolla voidaan hyvin kuvata valo-valmennuksen keskeistä ideaa ja toimintaperiaatetta sekä havainnollistaa asiaa ihmisille, joille se on entuudestaan tuntematon. Buffet-periaate Buffet-periaatteesta puhutaan, kun halutaan kuvata valo-valmennuksessa olevaa mahdollisuutta koota asiakkaan tarpeisiin parhaiten vastaava koulutuskokonaisuus esim. muutaman toisiaan tukevan eri ammattialan perustutkintojen osista. Osittain tämä mahdollisuus on olemassa myös ammatillisissa perustutkinnoissa, joihin on mahdollista liittää osa/osia muista tutkinnoista, mutta valo-valmennuksessa eri alojen todellisuus konkretisoituu uudella tavalla käytännön tekemisen kautta, jolloin buffet-periaatteella tapahtuva opintokokonaisuuksien kerääminen mahdollistuu aivan uudella tavalla. Mestari-Kisälli - periaate Mestari kisälli opetus on mallina jo tuhansia vuosia vanha. Menetelmä on kuulunut perinteisesti taide- ja käsityöammatteihin, mutta se sopii myös muihin käytännön ammatteihin. Mallissa toteutuu ohjauksen ja harjoittelun jatkuva vuorovaikutus ja tähän kuuluu myös palautteen antaminen ja arviointi. Mestari kisälli mallissa mestarin ja oppipojan suhde perustuu työssä ja toiminnassa oppimiseen, eli kisälli oppii ammatin vähitellen mestarin työskentelyä seuraten ja häntä jäljitellen. Mestari-Kisälli-mallin voidaan katsoa pitävän sisällään myös hiljaisen tiedon siirtämisen. Non Stop - jatkuva aloittaminen

7 7 Valmennuksen voi aloittaa milloin vain. Valo-valmennuksen asiakasryhmän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisuus aloittamiseen on mahdollisimman nopeasti, heti kiinnostuksen synnyttyä, ilman pitkiä odotusaikoja. Valmennus käynnistyy alkukartoituksella, jossa selvitetään valmentautujan tausta, toiveet, tavoitteet sekä elämäntilanne. Seinätön ja seinällinen työpaja Valo-valmennus ajatus on syntynyt tarpeesta parantaa työpajojen eteenpäin ohjautuvuutta sekä vakuuttavuutta. Yleisesti työpajat käsitetään seinien sisällä tapahtuvaksi toiminnaksi. Valovalmennuksen taustalta löytyy työpaja, joka mahdollistaa mm. erilaisten perustaitojen sekä elämänhallinnallisten taitojen hankkimisen tuetusti. Tuettu valmennus ja ohjaus tapahtuu aidoissa työkohteissa varsinaisen seinällisen työpajan ulkopuolella. Kyseessä onkin siis valmennus-malli, jossa yhdistyvät perinteinen työpajaoppiminen sekä valmentautuminen aidoissa työkohteissa. Tekemällä oppiminen Valo-valmennuksessa oppiminen tapahtuu tekemällä. Teoriapohjainen opiskelu pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä. Työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot opitaan ammattitaitoisen valmentajan ohjauksessa työtä tehden. (Vrt. Mestari-Kisälli-periaate) Valmentaja Valmentaja valmentaa ammatillisen tutkinnon osan suorittamiseen ja huolehtii sekä tukee valmentautujaa kokonaisvaltaisesti elämässä eteenpäin. Ammattitaitoisen valmentajan rooli valmennuksessa on merkittävä. Valmentajalla tulee olla niin ammatillista, pedagogista kuin sosiaalista osaamista valmennettavan kokonaisvaltaisen valmentamisen, tukemisen ja ohjaamisen onnistumisen varmistamiseksi. Jokainen valo-valmennusorganisaatio on sitoutunut huolehtimaan valmentajien osaamisvaatimuksista ja pätevyydestä valo-valmennustyöhön. Valmentautuja

8 8 Valo-valmennuksessa asiakkaasta käytetään termiä valmentautuja. Tällöin terminologia pysyy loogisena kokonaisuutena. Termi valmentautuja korostaa asiakkaan aktiivisuutta ja omaaloitteisuutta. Elämänhallinnallinen tuki Valo-valmennus on lähellä ihmistä asiakas eli valmentautuja on aina toiminnan keskiössä. Valmentautujan lähtötilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti. Tarvittavaa tukea ja toimia mietitään yksilöllisistä lähtökohdista käsin, kuljetaan rinnalla ja tuetaan löytämään tarvittavat palvelut elämässä eteenpäin ohjautumiseksi. Elämänhallinnallisiin tukipalveluihin voivat kuulua esim. päihdeklinikka, velkaneuvonta, terveyspalvelut, harrastukset jne. Elämänhallinnalliseen tukeen kuuluu olennaisesti erilaisten tukipalvelujen lisäksi myös asiakkaan omanarvontunnon ja itseluottamuksen vahvistaminen, ja tässä valmentajan rooli arjen kohtaamisissa on ensiarvoisen tärkeä. Valmentaja näyttää asiakkaalle jatkuvasti mallia omilla asenteillaan ja toimintatavoillaan. Mallina ollaan suhtautumisessa omaan itseen, asiakkaaseen, työyhteisöön ja kaikenlaisiin muihin eteen tuleviin asioihin, kuten esimerkiksi virheisiin ja epäonnistumisiin. Myönteinen ja kannustava asenne on erityisen tärkeää etenkin haasteellisissa tilanteissa. Tavoitteiden yksilöllisellä räätälöimisellä tähdätään onnistumisen varmistamiseen. Oppilaitosyhteistyö Valo-valmennuksessa työnjako ammatillisen oppilaitoksen ja valmennusorganisaation kanssa on selkeä. Ns. valmentava koulutus tapahtuu valmennusorganisaatiossa aidossa työympäristössä käytännön työtä tekemällä. Ammatillinen oppilaitos vastaa puolestaan opinnollistamisesta, eli valitun tutkinnon osan suorittamiseen tähtäävän henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisestä ja tutkintotilaisuuden järjestämisestä. Valmentaja huolehtii arjessa, että valmentautuja etenee oppilaitoksen kanssa sovittujen suunnitelmien mukaisesti, mutta tavoitteiden asettamisesta vastaa oppilaitos, jolla on kyseiselle koulutusalalle tutkinnonjärjestämisoikeus. Tarvittaessa henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen ja tutkintotilaisuuden välissä järjestetään väliarviointi, jossa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamisen realistisuutta asetetussa aikataulussa. Valo-valmennuskumppanuusverkosto

9 9 Valo-valmennus on tuonut yhteen organisaatioita, jotka haluavat kehittää opinnollistamista työtoiminnoissaan. Verkostomaisesti toimimalla lisätään työpajatoiminnan vaikuttavuutta ja vakuuttavuutta sekä pystytään etsimään toimivimmat käytännöt ja mallit työllisyystoimien parantamiseen ja kehittämiseen. Yhtenäisenä verkostona toimimalla pystytään myös edistämään pysyväisluonteisemman rahoituksen järjestymistä. 4. Valo-valmennuksen asiakasprosessi Valo-valmennusjakso Kaikille mahdollisuus 1-2kk Valmentautujan lähtötilanteen, osaamisen, koulutustarpeiden ja toiveiden sekä palvelutarpeen kartoittaminen Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ja yksilöllinen etenemissuunnitelma Tekemällä oppii 2-3kk Räätälöidyt osaamista lisäävät koulutukset ja työtehtävät Tutustumisvierailut Työssäoppimisjaksot Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Joustava henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelu Yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimet Ohjauskeskustelut Itse- ja moniammatillinen arviointi Eteenpäin ohjautuminen 5-6kk Tutkinnon osan suorittaminen Eteenpäinohjaus Jatkopolun löytyminen Työ, koulutus, palkkatuki, työllistymistä edistävä toimenpide, tukipalvelut jne.

10 10 Yleiset arviointikäytännöt Ensimmäisen 1-2 kuukauden aikana tutustutaan valmentautujaan ja selvitellään mm. mitä hän osaa, mikä kiinnostaa, mitä haluaisi oppia ja kuinka itsenäisesti pystyy toimimaan erilaisissa tehtävissä. Valmentaja kerää tietoa tarkkailemalla valmentautujaa ja juttelemalla hänen kanssaan. Opinnolliset tavoitteet määritellään kartoitusjakson lopussa eli noin 1-2 kuukauden kuluttua aloittamisesta yhdessä valmentajan ja oppilaitoksen edustajan kanssa. Viimeistän väliarvioinnissa (noin puolivälissä työkokeilua) tarkistetaan asetettuja tavoitteita yhdessä valmentajan kanssa, ja tehdään tarvittavia muutoksia. Valmentautujan on hyvä pitää päiväkirjaa työtehtävistään.

11 11 Oppilaitos antaa näyttötehtävät valmentajalle ja valmentautujalle hyvissä ajoin ennen varsinaista tutkintotilaisuutta. Työkokeilun aikana tai viimeistään jakson lopussa osaaminen todennetaan näytöllä, jossa saadaan suoritettua jokin osa/osia jostakin tutkinnosta. Jos näyttöä ei tule, kyse on normaalista työkokeilusta. Tutkintotilaisuudessa arviointi noudattelee asteikkoa 1-3, jossa 3 tarkoittaa kiitettävästi itsenäiseen työskentelyyn kykenevää henkilöä ja arvosanan 1 saa työtehtävistään tyydyttävästi suoriutuva, mutta jatkuvaa ohjausta tarvitseva henkilö. Arvosana 2 merkitsee hyvää, mutta aika ajoin ohjausta tarvitsevaa suoritusta. 5.Valo-valmennuksen rahoitus, kustannukset ja hallinto Rahoitus Valo-valmennus ei vaadi välttämättä uusia resursseja, vaan toimintaa voidaan pyörittää olemassa olevilla resursseilla. Toimintaa on kuitenkin kehitetty ja levitetty alkuvaiheessa valtakunnallisesti erilaisilla hankerahotuksilla. OKM: Valtionavustukset nuorten työpajatoimintaan. Avustusta voidaan myöntää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen työpajatoiminnassa, vakinaiseen työpajatoimintaan tai työpajatoiminnan kehittämiseen. Valtakunnallisesti rahoitusta on hankittu myös muista ministeriöistä: STM:stä sekä TEM:stä. RAY Paikka auki- avustusohjelma tukee valo-valmennuksen valtakunnallista levittämishanketta. Alueelliset toimijat ovat hakeneet ja saaneet rahaa ESR:lta. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Kustannukset Suunniteltaessa valo-valmennuksen käynnistämistä, on pohdittava valo-valmennuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kustannukset vaihtelevat organisaatioittain ja niihin vaikuttavat jo olemassa olevat resurssit sekä erilaisten yhteistyöverkostojen hyödyntämisen mahdollisuus.

12 12 Tarvittavat työntekijäresurssit: Tarvitaanko toteuttamiseksi uusia työntekijöitä, vai onko valmennusta mahdollista toteuttaa olemassa olevalla henkilöstöllä? Kuka/ketkä valmentavat, ja mitkä koulutusalat / tutkinnon osat ovat mahdollisia? Kuka koordinoi toimintaa organisaation sisällä sekä vastaa siitä ulospäin? Onko organisaatiossa käytettävissä yksilövalmentajaa tai muita valmennuksen tukipalveluja, jotka huolehtivat jatkopolkujen etsimisestä? Tutkinnon osien suorittamiseen liittyvät maksut: Kustannusten määrään vaikuttavat virallisen näyttötutkintomaksun lisäksi (koulutusalasta ja suoritettavasta tutkinnon osasta riippuen) mahdollisesti tarvittavat korttikoulutukset sekä oppilaitoksen kanssa sovittu kustannus tutkintotilaisuuden suorittamisesta. Oppilaitosten kanssa on mahdollista neuvotella erilaisia yhteistyökuvioita valo-valmennuksen toteuttamiseksi. Valmennuksen volyymi: Mikä on realistinen vuosittainen asiakasmäärä ja miten asiakkaat jakautuvat valmentajien kesken? Tarvittavat laite/materiaali-investoinnit: Laite- ja materiaalikustannukset määräytyvät koulutusalasta ja organisaation olemassa olevista resursseista riippuen. Organisaation kannattaa aloittaa valo-valmennus yhdestä tai kahdesta itselleen helpoimmasta ja luontevimmasta koulutusalasta, joihin ei tarvita mittavia alkuinvestointeja. Yleensä nämä koulutusalat ovat kiinteässä yhteydessä organisaation arjen perustyöhön esim. siivoukseen, kiinteistönhoitoon, tavaran kuljetukseen ja varastointiin, ruuan valmistukseen tai myyntityöhön. On huomattava, että vaikka valo-valmennus aloitettaisiinkin arjen perustyötehtävistä, pieniä välinehankintoja tarvitaan voidaan silti tarvita. Oman organisaation tilojen, laitteiden ja työvälineiden kelpaavuus tutkintosuorituksiin kannattaa myös tarkistaa oppilaitokselta. Hallinto Valo-valmennuksessa toimitaan verkostomaisesti. Mukana on itsenäisiä organisaatioita, jotka toimivat yhteistyössä muiden valo-valmennusta tarjoavien organisaatioiden kanssa. Valo-valmennuksen tulevaisuuteen ja valmennustoiminnan kehittämiseen liittyvistä asioista

13 13 päätetään työryhmässä, jonka jäseninä Rauman seudun katulähetys ry, Orton Pro sekä Siltavalmennusyhdistys ry. 6. Valo-valmennuksen käynnistäminen

14 14 7. Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona Joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Henkilö, jolla on riittävä ammattitaito, voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen. Ammatillinen aikuiskoulutus / näyttötutkinto (L 631 / 98) Tutkinnon järjestäjä huolehtii henkilökohtaistamisesta sekä suunnittelee ja järjestää tutkintotilaisuudet. Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen. Valo-valmennuksessa varmistetaan ammattitaitoisen valmentajan tuella, että asiakkaalla on tarvittavat tiedot ja taidot sekä käytännön osaaminen tutkintotilaisuuteen osallistumiseksi. Oppilaitos huolehtii henkilökohtaistamisesta, tutkintotilaisuuden järjestämisestä sekä arvioinnin toimittamisesta tutkintotoimikunnalle, joka kirjoittaa tutkinnon osasta tutkintotodistuksen.

15 15 Ammatillinen perustutkinto näyttötutkintona: Koulutuksen järjestäjä päättää järjestämislupansa rajoissa, mitä ammatillisia perustutkintoja ja niiden osaamisaloja ja valinnaisia tutkinnon osia se tarjoaa. Tutkintoa tai valmistavaa koulutusta järjestävät organisaatiot tiedottavat tutkintoihin valmistavasta koulutuksesta julkisissa tiedotusvälineissä tai omilla ja verkostojensa internetsivuilla. Kun henkilö haluaa hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona, hän hakeutuu sellaiseen ammatilliseen oppilaitokseen, joka järjestää kyseistä näyttötutkintoa tai siihen valmistavaa koulutusta tai näitä molempia. Ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkintona ei edellytetä tiettyä peruskoulutusta, koska näyttötutkinnon suorittaminen on riippumatonta siitä, miten osaaminen on hankittu (L 631/98, 1 ). Yksilölliset opinnot ja joustavat opintopolut Ammatilliseen perustutkintoon on mahdollista sisällyttää tutkinnon osia muista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista, erikoisammattitutkinnoista tai ammattikorkeakoulututkinnoista. Oppilaitosten yhteistyö mahdollistaa opiskelijalle yksilöllisesti valittavia opintoja ja tutkinnon osia myös oman oppilaitoksen ulkopuolelta, kuten lukioiden, muiden ammatillisten oppilaitosten, kansalaisopistojen, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen tarjonnasta. Ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa samanaikaisesti, jolloin perustutkinnon suorittaja opiskelee ammatillisessa peruskoulutuksessa ja voi osallistua ylioppilastutkintoon suoritettuaan lukion kurssit. Lukiossa suoritettavia kursseja tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa. Ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti suoritettuaan perustutkinnon suorittaja saa myös ylioppilastutkintotodistuksen. Ammatillisten oppilaitosten tulee laatia koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma siten, että opiskelijat voivat joustavasti valita yksilöllisiä opintoja ja sovittaa opintonsa siten, että ne on käytännössä mahdollista toteuttaa. Opiskelijoilla on myös oikeus aiemmin suoritettujen tutkintojen tai samanaikaisesti suoritettavien tutkintojen, työkokemuksen tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen, jonka perusteella hankittu osaaminen tunnustetaan suoritettaviin tutkinnon osiin.

16 16 Tutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai ammatillisena peruskoulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittamiseen tarvittava aika on yleensä huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arviointiasteikolla 3-1 (3 kiitettävä, 2 hyvä ja 1 tyydyttävä). Ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Nämä tutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Tutkintojen perusteet Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu tutkinnon perusteet, joissa on määritetty tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa on määritetty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon pakollisista ja valinnaisista osista. Lähteet: Näyttötutkinto-opas. Ammatillisten perustutkintojen perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona.

17 17 8. Valo-valmennuksen kumppanuusverkoston jäsenyys Valo-valmennuksen kumppanuusverkostoon otetaan jäseniksi organisaatioita, jotka haluavat sitoutua yhteisiin näkemyksiin valo-valmennuksesta ja sen tavoitteista. Allekirjoittamalla vapaamuotoisen kumppanuusasiakirjan organisaatio tulee osaksi kumppanuusverkostoa. Kumppanuusverkostossa valo-valmennusta järjestävät organisaatiot toimivat yhteistyössä valo-valmennuksen edistämiseksi ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamisen mahdollistamiseksi asiakkaille. Kumppanuusverkoston jäsenenä organisaatio saa toisten valo-valmennusta järjestävien tahojen kollektiivisen tuen oman työskentelyn kehittämiseksi, verkoston järjestämiä tapaamisia ja henkilökunnan koulutuksia sekä yhteistä vaikuttamista ongelmien ratkomiseksi. Verkosto pyrkii yhdessä kehittämään koko toimintakenttää ja uudistamaan koulutuksellisia mahdollisuuksia. Valo-verkostokumppaneilta edellytetään: 1. Organisaatio toimii valo-valmennuksen arvomaailman mukaisesti: a. Asiakas on toiminnan keskiössä b. Kaikki ovat samanarvoisia c. Jokainen voi osallistua d. Ihmisen motivointi on avain eteenpäin 2. Organisaatio huomioi valo-valmennuksen järjestämisessä seuraavat seikat: a. Valo-valmennuksen alat vastaavat organisaation toiminta-alueen työmarkkinoiden tarpeita. b. Oppimisessa hyödynnetään tekemällä oppimisen- menetelmää. c. Valo-valmennuksessa on mahdollisuus jatkuvaan aloitukseen. d. Organisaation henkilökunta varmistaa, että jokaiselle valmentautujalle tehdään henkilökohtainen jatkosuunnitelma valo-valmennuksen jälkeen. e. Organisaatio varmistaa kaikille valmentautujille elämänhallinnallisen tuen. 3. Organisaatio käyttää viestinnässään yhtenäistä valo-valmennus-ulkoasua. 4. Organisaatio huolehtii valo-valmennuksessa toimivien työntekijöiden pätevyydestä työskennellä valmentautujien kanssa. 5. Organisaatio toimittaa toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen mukaisesti. Tilastoinnissa suositellaan käytettäväksi OKM:n Party-järjestelmää.

18 18 Valo-valmennusta koordinoi valtakunnallisesti Nuorisotakuutalon valmisteluryhmä.. 9. Valo-valmennuksen yhteiset työkalut ja aineistot Henkilökunnan intra Valo-valmennuksen intra toimii moodle- oppimisympäristöalustalla. Intra on Valo-valmennuksen tärkein sisäisen viestinnän väline perinteisten sähköpostin, puhelujen, omien tapahtumien ja tapaamisien ohella. Jokaiselle käyttäjälle luodaan oma tunnus ja hänelle toimitetaan sähköpostilla käyttöohje. Vuorovaikutteisella sisäisellä viestinnällä lisätään henkilöstön mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin. Tämä tarkoittaa myös jokaisen vastuuta tiedottaa sekä aktiivisesti hakea tietoa omaan työhönsä liittyvistä asioista. Valovalmennuksen intra on tätä tarkoitusta varten rakennettu työväline. Intrasta löytyy Valo-valmennuksen aineistoa ja siellä jokainen voi osallistua keskusteluun. Intrassa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja kalenterista löytyvät niin valtakunnallisesti tärkeät, kuin yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet. Tilastot ja raportointi Tilastot kerätään puolivuosittain: joulukuussa ja kesäkuussa. Valmentajat toimittavat tilastot annettujen ohjeiden mukaan tiedot aluekoordinaattori Minna Palosaarelle. Tilastoinnin lomakkeet, alku- ja loppukyselyt sekä tilastoraportit löytyvät intran aineistopankista. PAR- järjestelmä PAR on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ja PAR-ohjelma on käyttäjälle maksuton. PAR -järjestelmät ovat työpajojen ja etsivän nuorisotyön OKM:n tilastointia varten tehtävään asiakasseurantaan ja raportointiin luotuja työkaluja. PAR on valtakunnallinen, yhdenmukainen, jatkuvasti kehittyvä ja käyttäjäystävällinen järjestelmä. Se tuottaa vertailukelpoista ja ajantasaista tilastollista tietoa. Me valo-valmennuksessa tarvitsemme yhtenäistä tilastointiin soveltuvaa järjestelmää ja siksi olemme nyt päätyneet suosittelemaan tämän työkalun käyttöönottoa. Me etsimme ja kartoitamme hyviä käytäntöjä, toimintoja ja työkaluja kentältä ja tuomme niistä tietoa teille.

19 19 Tämä on ministeriön tarjoama ilmainen työkalu, jonka jokainen saa maksutta käyttöönsä ja siitä syystä nyt tässä kohtaa suosittelemme tätä. Lisätietoa aiheesta täällä: Markkinointimateriaali Esitteet, käyntikortit, dokumenttipohjat sekä muu markkinointimateriaali, kuten työn tueksi luotu aineisto, löytyvät intran aineistopankista. Markkinointimateriaali on valo-valmennuksen graafisen ohjeistuksen mukaista. Jokainen toimija vastaa omien esitteiden ja käyntikorttien päivittämisestä ja tilaamisesta. Graafinen ohje löytyy intranetin aineistopankista: valmennus.fi/moodle27/pluginfile.php/34/mod_resource/content/1/valo- Valmennus%20graafinen%20ohje-2.pdf Kaikki Valo-valmennuksen organisaatiot sitoutuvat käyttämään yhtenäisiä graafisia materiaaleja valo-valmennusta markkinoidessaan. Internet-sivut Internetsivut on suunnitellut ja toteuttanut Idearäätäli Oy. He vastaavat sivuston ylläpidosta sekä rakenteellisista muutoksista. sivusto on tallennettu Neobitti Oy nimisen yrityksen webhotellipalveluun. Käyttötuki: tai verkossa Internetsivujen päivittämisestä vastaavat Minna Palosaari ja Ari Reunanen. Verkkosivujen tekniset- ja kirjautumistiedot löytyvät erillisestä dokumentista. Facebook- profiili Tammikuussa 2015 julkaistiin Facebooksivusto: Jokainen organisaatio toimittaa keskistetysti kuvia ja tekstejä Facebook- sisällöksi omasta toiminnastaan sähköpostilla: Jatkossa jokainen organisaatio saa omat tunnukset profiiliin ja ohjeet sisällön päivittämiseen.

20 Oppilaitosyhteistyö Yleistä Oppilaitosyhteistyö on keskeisessä asemassa valo-valmennuksen onnistumisen ja tavoitteiden toteutumisen kanssa. Ihannetapauksessa kyse on aidosta yhteistyöstä, jossa sekä valmennusorganisaatio että oppilaitos hyötyvät yhdessä tekemisestä, ei pelkästä tutkintotilaisuuksien järjestämisen ja muiden koulutuspalvelujen ostosta. Oppilaitokset voivat esimerkiksi ohjata opintonsa keskeyttäviä jatkamaan opintojaan valovalmennusta tarjoavassa organisaatiossa, toisaalta myös ammatillinen oppilaitos voi toimia jatkopolkuna joillekin valo-valmennuksessa tutkinnon osia suorittaneille henkilöille. Valovalmennusta tarjoavat organisaatiot voivat myös tarjota työssäoppimisjaksoja oppilaitoksen opiskelijoille ja toisaalta taas oppilaitokset voivat tarjota esimerkiksi yksittäisiä teoriapäiviä tai korttikoulutuksia valo-valmennuksessa oleville. Tutkinnon osien suorittamiseksi - eli tutkintotilaisuuksien järjestämisen rahoitukseksi - on olemassa useita käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Pysyväisluonteisia, ilman oppilaitosten itsenäisesti perimiä maksuja mahdollistavia ratkaisuja valo-valmennukseen haetaan mm. lainsäätäjiin vaikuttamalla. Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. b. Jo kartoitusvaiheessa kannattaa kutsua oppilaitoksen edustajaa mukaan kartoittamaan oppimisympäristöä ja selvittämään mahdollisia tutkintotilaisuuteen johtavia valmennuskokonaisuuksia. c. Näyttötutkinto-oppaaseen tutustuminen on suositeltavaa: 2. Oppilaitoksen kanssa sovitaan seuraavista sisällöistä: a. Koulutusalat, joista oppilaitos voi vastaanottaa tutkintotilaisuudet eli joista oppilaitoksella on järjestämissopimus tutkintolautakunnan kanssa. b. Osatutkintojen vastaanottamisen mahdollistaminen: Ensisijaisesti pyritään tilanteeseen, jossa oppilaitos ei peri maksuja valmennusta järjestävältä organisaatiolta tutkinnon vastaanottamisesta. Ks. liite 1.

21 21 o Näyttötutkinto-opas, s.20: Ilman valmistavaa koulutusta ammatti- tai erikoisammattitutkintoon osallistuvilta henkilöiltä tutkinnon järjestäjä voi periä kohtuullisen maksun tutkinnon järjestämisestä. Näyttötutkinnon järjestäjä ja tutkintotoimikunta sopivat maksun suuruudesta ja kohtuullisuudesta näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Jos henkilö tulee suorittamaan ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona ilman valmistavaan koulutukseen osallistumista, ei häneltä voida periä tutkintomaksua lukuun ottamatta muita maksuja. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 30 :n mukainen rahoitus kattaa tässä tapauksessa kaikki näyttötutkintojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Näyttötutkintosopimus: VERKKOON.pdf Näyttötutkintosopimus 5 : Tutkinnon järjestämissopimuksen solmineet oppilaitokset ovat sitoutuneet järjestämään tutkintotilaisuuksia myös henkilöille, jotka tulevat suorittamaan tutkintoa tai tutkinnon osaa ilman valmistavaa koulutusta (=eivät ole kirjattuna oppilaitoksen opiskelijoiksi) Näyttötutkintosopimus 7 : Tutkinnon järjestämissopimuksen solmineet oppilaitokset ovat sitoutuneet siihen, että niiden pitää ohjeistaa ilman valmistavaa koulutusta tutkintoa suorittamaan tulevalle miten tutkinnon suorittaminen onnistuu. Mikäli yhteistyö oppilaitoksien kanssa ei onnistu pelkän tutkintomaksulla (58 ), niin vaihtoehtona on myös asiakkaan kirjaaminen sivutoimiseksi opiskelijaksi. Tässä tapauksessa oppilaitos voi hyödyntää ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoille suunnattua rahoitustaan. o Sivutoimiseksi opiskelijaksi kirjaaminen ei vaikuta asiakkaan saamiin tukiin (työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, palkkatuki). o Tässä tapauksessa työkokeilijat olisivat Valo-valmennuksessa oppilaitoksen kirjoilla, mutta opinnot ovat selkeästi sivutoimisia. Riittää, että viranomainen kirjaa työkokeilulausuntoon (tai kuntouttavan työtoiminnan) lisätietoihin esimerkiksi seuraavasti: Suorittaa xx.xx.201- alkaen opiskelun laajuuden perusteella sivutoimisiksi katsottuja opintoja + tutkinto tai tutkinnon osa. On valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. o Mikäli tällainen tilanne on asiakkaalle tarkoituksen mukainen ja sopii oppilaitokselle, niin ottakaa yhteyttä viranomaiseen, jotta asiasta saadaan esimerkiksi edellä kuvattu lausunto tehdyksi ja tutkinnon tai sen osan suorittaminen sivutoimisena opiskelijana onnistuu.

22 22 Mikäli oppilaitoksella ei ole mahdollisuutta tarjota tutkinnon vastaanottamista ilman valmennusta järjestävän organisaation maksua tai asiakkaan kirjaamista sivutoimiseksi opiskelijaksi, sovitaan seuraavista asioita: o Tutkinnon osan hinta / henkilö? o Tutkinnon osan hinta / ryhmä? o Oppilastyön päivähinta tutkintotilaisuuksiin valmistavilta päiviltä, mikäli niihin on tarvetta? o Muita kuluja? Oppilaitokselle suositellaan tekemään kirjallinen tarjouspyyntö neuvottelujen jälkeen. Tarjouspyyntö sekä hankintasopimus voi olla vapaamuotoinen, kunkin organisaation omien tapojen ja ohjeiden mukainen. c. Tutkintojen toteuttamisen yhteistyö pitää sisällään (yleensä) o tutkinnon suorittajan ohjauksen ja henkilökohtaistamisen o tutkintosuorituksen arvioimisen o arviointitietojen toimittamisen tutkintotoimikunnalle o todistuksen näyttötutkinnosta tai sen osasta. Tutkinnon osien suorittamisen vaiheiden kuvaus Palkkatuki, työkokeilu tai kuntouttavan työtoiminnan jakso, arviointijakso: sovitun mittainen työskentelyjakso valo-valmennusta järjestävässä organisaatiossa, jonka aikana saadaan näyttöä vastaavatko taidot/arvioidaan ovatko taidot saavutettavissa vastaamaan tutkinnon vaatimuksia määräajan puitteissa. Ammattitaidon hankkiminen valo-valmennusta järjestävässä organisaatiossa tai yhteistyöyrityksessä. Valmentautuja arvioi ammatillista osaamistaan OPH:n itsearviointilomakkeistoa käyttäen Tutkintoon haku, tapaaminen oppilaitoksessa: oppilaitoksen arvio valmentajan arvion lisäksi valmentautujan opiskeluvalmiuksista. Tutkinnon suorittamissuunnitelma: Opettajan kanssa laaditaan suunnitelma tutkintotilaisuudesta. Valmentautujan laatima näyttösuunnitelma, jonka hyväksyy valmentajan lisäksi opettaja.

23 23 Tutkintotilaisuus: sovittuna ajankohtana, jossa valmentautuja suorittaa näyttösuunnitelmassa esittelemänsä asiat. Arviointitilaisuus, johon osallistuu tutkintotilaisuuden suorittaja, opettaja, työnantaja-, sekä työntekijäarvioija valo-valmennusorganisaatiosta. Kuva: Raina-Säätiön kuvaus oppilaitosyhteistyöstä. Lisätietoja oppilaitosyhteistyöstä: Rebekka Ylén, ,

24 24 Liite 1. Tutkinnon suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta / Valo-valmennus Raision seudun koulutuskuntayhtymä on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjä ja sillä on siis opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvat ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen ja näihin lupiin liittyvä rahoitus. Kun koulutuksen järjestäjä tekee sopimuksen tutkintotoimikunnan kanssa näyttötutkintojen järjestämisestä, niin siitä tulee tutkinnon järjestäjä. Tutkinnon järjestäjän tulee säädösten mukaan tarjota tutkinnon suorittamismahdollisuuksia myös niille tutkinnon suorittajille, jotka haluavat suorittaa tutkinnon ilman valmistavaa koulutusta. (L631/1998: Näyttötutkinnon järjestäjä on tutkintotoimikunnan kanssa sovittavalla tavalla velvollinen järjestämään mahdollisuuksia suorittaa näyttötutkintoja myös ilman niihin valmistavaa koulutusta.) Raision seudun koulutuskuntayhtymän on tulkinnut, että Valo-valmennuksen kautta osaamisensa hankkineet (ja hankkivat) henkilöt ovat ilman valmistavaa koulutusta olevia tutkinnon suorittajia, koska he eivät ole osallistuneet Raision seudun koulutuskuntayhtymän (tai minkään muunkaan koulutuksen järjestäjän) järjestämään näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Ilman valmistavaa koulutusta tutkintoa suorittavien tutkintotilaisuudet rahoitetaan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta. Valtioneuvoston asetuksessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) tästä on säädetty 30 :ssä, jossa on: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/1998, 17 ) säädetään mm:

25 25 Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelumaksuista on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 :n 1 momentissa säädetään. Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä. Nyt ensimmäinen kohta viittaa ammatillisen koulutuksen lakiin, jossa todetaan, että ammatillinen peruskoulutus on maksutonta. Tämän perusteella Raision seudun koulutuskuntayhtymä ei peri Valo-valmennuksen kautta perustutkintoa näyttötutkintona suorittamaan tulleilta maksua. Valo-valmennuksen yleishyödyllisen toiminnan perusteella Raision seudun koulutuskuntayhtymä näkee Valo-valmennuksen yhteistyökumppanina eikä asiakkaana, joten tutkintotilaisuuksia ei laskuteta Valovalmennukselta. Toisen kohdan mukaan näyttötutkintoon osallistuvalta voidaan periä tutkintomaksu ja tämä koskee myös perustutkintoja. Tämän tutkintomaksun, joka on tällä hetkellä 58, Raision seudun koulutuskuntayhtymä perii, mutta se ei jää koulutuskuntayhtymän tuloksi, vaan koulutuskuntayhtymä tilittää sen eteenpäin Opetushallitukselle. Kolmannen kohdan mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon osallistuvilta voitaisiin periä tutkintomaksun lisäksi kohtuullinen maksu, mutta tältä osin Raision seudun koulutuskuntayhtymä on tällä hetkellä linjannut, että Valo-valmennuksen kautta tulevilta ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittajilta tätä maksua ei peritä. Tässä on ajatuksena yhdenvertaisuus kaikkien Valo-valmennuksen kautta tulevien tutkinnon suorittajien kesken. Raision seudun koulutuskuntayhtymä rahoittaa siis Valo-valmennuksen kautta tulevien näyttötutkinnon suorittajien tutkintotilaisuudet ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksella, jossa yksi tutkinnon osa on 8% opiskelijatyövuoden hinnasta. Raisio Olli Vuorinen kehittämispäällikkö