Osaava ja osallistuva tekijä -hanke

Transkriptio

1 Osaava ja osallistuva tekijä -hanke Seurantaraportti hankkeen toimenpiteistä ajalta ,2017 Tavoite: Hankkeen päätavoitteena on lisätä maaseudun työllisyyttä kouluttamalla järjestöjä, 3.sektorin yhdistyksiä ja mikroyrityksiä työnantajiksi. Toisena tavoitteena on, että jo hankekaudella uudet koulutetut työnantajat työllistävät palkkatuella pitkäaikaistyöttömiä ym. vaikeasti työllistyviä henkilöitä ja ottavat heitä myös työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työ- tai työkokeilujakson aikana työllistetyt saavat hankkeen toimenpiteinä erityistä henkilökohtaista suunnitelmallista tukea, niin kutsuttua polutusta. Tämän turvin heillä on paremmat valmiudet avoimille työmarkkinoille, yrittäjyyteen tai ammatilliseen koulutukseen. Tavoitteena on myös mallintaa kokeillen alueellisia palvelukeskuksia, joissa on tarjolla palveluja. Niihin kerätään tieto alueen tekemättömistä töistä ja kootaan ne työllistäviksi kokonaisuuksiksi (välityömarkkinat). Kuvaus hankesuunnitelman mukaisista toteutuneista toimenpiteistä seurantakauden aikana: Selvittely- ja konkreettiset toimet (esim. työpaikan avaaminen TE-palveluille), joista seurasi koulutustapahtumia ja työllistämistoimenpiteitä - Vehkataipaleen kyläyhdistys ry kylätalkkaripaikan avaaminen, ehdokkaiden haastatteluun osallistuminen ja palkkatukihakemuksen tekeminen - Puntalan asukasyhdistys ry:lle sähköisen palkkatukihakemuksen laatimisen ja lähettämisen ohjaus puhelimitse ja sähköpostilla Selvittelytoimet, jotka seurantakaudella eivät johtaneet työllistämistoimenpiteisiin/muuhun tavoitteeseen/koulutustilaisuuteen - Innasennurkan ja Kaljusenkylän kyläyhdistysten pyrkimys saada yhteinen työkokeilija (toukokuussa) - Viukolan kyläyhdistyksen pyrkimys aloittaa työllistämistoiminta (toukokuussa) - Etelä-Karjalan Kylät ry:n pyrkimys saada työkokeilija (toukokuussa) - Lauritsalan alueen asukasyhdistys ry pyrkimys saada henkilö kuntouttavaan työtoimintaan (kesäkuussa) - Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistys ry pyrkimys saada työkokeilija/ henkilö kuntouttavaan työtoimintaan (elokuussa) - Tmi KarhuNiemi pyrkimys saada työkokeilija (elokuussa) - Tehdään yhdessä ry pyrkimys aloittaa työllistämistoiminta (elokuussa) Seurantakauden aikana toteutuneet varsinaiset työnantajuus - koulutustilaisuudet (suorittajana hanketyöntekijä-työvalmentaja ja Etelä-Karjalan Kylät ry:n muu henkilöstö), hanke-esittelyt ja arviointitilaisuudet

2 Laajempien ja harvemmin toteutuvien ryhmäkoulutustilaisuuksien sijaan potentiaalisille uusille työnantajille suunnatut koulutustilaisuudet toteutettiin seurantakaudella (kesälomien aikaa) järjestö-, yhdistys- ja yrityskohtaisesti. Koulutusaihiot kohdennettiin yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti juuri niihin henkilöihin, jotka käytännössä osallistuvat työllistämiseen ja työnantajavelvoitteiden hoitoon (syventävä koulutus). Lisäksi kaikille tahoille, jotka päätyivät työllistämään, annettiin kertausohjausta vähintään kerran kuukaudessa puhelimitse, sähköpostilla, jopa postilla ja myös "kädestä pitäen". Seurantakauden lopulla tuloksia arvioidessa todettiin, että vaikka pidettyjen koulutustilaisuuksien ja varsinkin interventioiden lukumäärä kasvoi, niiden riittävyys ja laadullinen sisältö sekä käytännönläheinen opetustapa vastasi paremmin kunkin järjestön tai yrityksen omiin tarpeisiin ja osaamisen tasoon. Toimintapa jalkautti työllistämistä tukevat toimet (rohkaisu, kannustaminen, ohjauksen antaminen ja jatkuva tuki) asiakkaan luokse, face to face. Uuden toimintamallin ja syventävän opetuksen arvioitiin edistävän hankkeen koulutustilaisuuksien laadullisten tavoitteiden saavuttamista paremmin kuin ryhmäkoulutustilaisuuksien. Tulosten toteutuminen oli myös helpommin havaittavissa ja mitattavissa, kun palautetta koulutuksen sisällöstä ja laadusta saatiin välittömästi jo koulutustapahtuman aikana sekä tiiviisti jatkuvien kertausyhteydenpitojen aikana. Myös aikaisemmin ryhmäkoulutustilaisuuksiin osallistuneet ja työllistämiseen päätyneet tahot tarvitsivat lisää rohkaisua ja opastusta työnantajavelvoitteiden hoitoon, sillä aiemmin muun muassa kylätalkkareita työllistävien yhdistysten käytössä ollut keskitetty palkanlaskenta ja muu asioiden hoitopalvelu (suomen Kylätoiminta ry) päättyi toukokuun lopussa ja edellä mainitut velvoitteet siirtyivät konkreettisesti työllistäjätahojen itsensä järjestettäviksi. Koska useimmilla yhdistyksillä ei ole taloudellisia resursseja palvelujen ostoon avoimilta markkinoilta, työnantajuuteen liittyvät toimet joudutaan tekemään itse. Uusi tilanne kasvatti hankkeen toimenpiteiden jalkauttamista nopealla aikataululla yhdistyksiin. Järjestetyt koulutukset syventävä koulutustilaisuus Lauritsalan alueen asukasyhdistys ry puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja taloudenhoitajalle. Koulutustilaisuudessa osallistujat perehdytettiin mm. Palkka.fi -palkanlaskuohjelmaan lisäpalveluineen, TE-hallinnon Oma asiointi -sähköiseen palveluun (palkkatukihakemus ja palkkatuen maksatus), Verohallinnon Oma Vero -sähköiseen palveluun (työnantajasuoritukset, veroilmoitukset) sekä siihen, minkälainen lakisääteinen vakuutusturva tulee työntekijälle ottaa. Sovittiin loppuvuodesta pidettävästä jatkokoulutustilaisuudesta, jossa perehdytään muun muassa erilaisten vuosi-ilmoitusten tekemiseen Minna Piutulan Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon arviointitilaisuus, johon hankevetäjän ohella osallistuivat Jyväskylän aikuisopiston henkilöstö sekä Etelä-Karjalan Kylät ry:stä toiminnanjohtaja Marja Jussila ja varapuheenjohtaja Raija Suuronen. Hankkeen toteuttaminen toimii itsenäisen roolinsa ohella Minna Piutulan opiskelun työssäoppimisen näyttönä eli arviointitilaisuus tuotti samalla tietoa hankkeen toteutumisesta ja tuloksista suhteessa hankkeelle asetettuihin laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin. Tämän lisäksi tilaisuuteen sisältyi hankevetäjän itsearviointi hankkeen toteutumisesta ja tuloksista sekä omista vahvuuksista ja heikkouksista niin hankkeen vetäjänä kuin hankkeen työvalmentajana toimimisessa järjestettiin Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistyksen puheenjohtajalle ja taloudenhoitajalle saman sisältöinen syventävä koulutustilaisuus kuin Lauritsalan alueen asukasyhdistykselle. Ko. yhdistyksen toimijat tarvitsivat paljon opetusta ja ohjausta sekä rohkaisua

3 ja kannustusta, sillä yhdistyksen toimiminen työnantajana on vielä melko uutta ja keskitetyn palkkalaskennan käyttäjänä yhdistyksen toimijoille ei ole kertynyt tietoa eikä omaa osaamista työnantajavelvoitteiden hoitamisesta järjestettiin työnantajuus-koulutusta Taipalsaaren kirkonkylän kyläyhdistys ry puheenjohtajalle. Työllistävänä yrittäjänä (kaksi yritystä) hänellä on tietotaito sekä valmiudet jo olemassa ja koulutuksessa keskityttiinkin palkkatukityöllistämisen erityispiirteisiin kuten palkkatuen hakemiseen ja palkkatuen maksatukseen. Koulutustilaisuudella saavutettiin synergiaetua, sillä samalla koulutustilaisuudella koulutettiin myös kaksi yritystä, yksi pieni yritys ja yksi mikroyritys järjestettiin syventävä työnantajuuskoulutus Vehkataipaleen kyläyhdistys ry puheenjohtajalle ja taloudenhoitajalle. Tuen ja ohjauksen tarve ko. yhdistyksen kohdalla oli suuri, sillä aikaisempi kokemus työnantajuudesta oli vähäistä ja yhdistyksen toimihenkilöt ovat ikäihmisiä, joille esim. sähköisten palvelujen käyttö itsessään on haasteellista pidettiin Osaava ja Osallistuva tekijä -hankkeen esittely JHL ry työttömyyskassan Lappeenrannan toimipisteessä järjestettiin työnantajuuskoulutusta Puntalan asukasyhdistys ry puheenjohtajalle. Kyseessä oleva yhdistys hoitaa työnantajavelvoitteet, mutta Puntalan voidaan katsoa toimivan alueellisen palvelukeskuksen periaatteella, sillä Puntala kokoaa maaseudun usean kylän pirstaleiset työt yhteen yhden työntekijän tehtäväksi. 4. Työllistäminen: seurantakauden aikana palkkatuella ja/tai työkokeilulla työllistävät yhdistykset ja järjestöt - Etelä-Karjalan kylät ry - yksi palkkatukityöllistetty ja yksi työkokeilija - Lauritsalan alueen asukasyhdistys ry - yksi palkkatukityöllistetty, kuntouttavaan työtoimintaan ei osoituksia seurantakaudella - Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistys ry - yksi palkkatukityöllistetty, työkokeiluun/kuntouttavaan työtoimintaan ei osoituksia seurantakaudella - Taipalsaaren kirkonkylän kyläyhdistys ry - yksi palkkatukityöllistetty, lisäksi neljä yksityisellä tuella (EKOP) työllistettyä nuorta - Vehkataipaleen kyläyhdistys ry - yksi palkkatukityöllistetty - Puntalan asukasyhdistys ry - yksi palkkatukityöllistetty usean kyläyhdistyksen töihin 5. Työllistymisen/kouluttautumisen tukeminen (polutus) seurantakaudella - Etelä-Karjalan Kylät ry:n työkokeilijan tukitoimet - avautui koulutuspaikka Saimaan ammattiopistoon, Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) - Mälkiä-Kanavansuun asukasyhdistys ry:n palkkatukityöllistetty - ammattitaidon laajentaminen onnistui, hyvät mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille, esim. kiinteistöhuoltoyrityksiin 6. Alueelliset palvelukeskukset - julkisten ja yksityisten palveluiden kumppanuuteen perustuva alueellinen palvelukeskusmalli jatkui kokeiluna

4 - kesäkuussa hanke toteutti kyselyn, joka lähetettiin muun muassa kylä- ja asukasyhdistyksille, kunnan-/kaupunginjohtajille, kuntien hallinto-/elinkeinojohtajille, kunnanvaltuutetuille, maakunnan kansanedustajille, kuntien vanhus- ja vammaisneuvostojen jäsenille sekä Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Eksotelle näkemysten kartoittamiseksi alueellisten palvelukeskusten perustamisen tarpeellisuudesta, niissä tuotettavien palvelujen sisällöstä sekä optimaalisista sijaintipaikoista maakunnan alueella Hankeen toteutuminen hankesuunnitelmaan nähden seurantakaudella Osaavien tekijöiden (yhdistykset ja yritykset) työnantajuuskoulutukset on toteutettu hankesuunnitelman sekä laadullisten että määrällisten tavoitteiden mukaisesti ja aikataulussa. Osallistuvien tekijöiden eli pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja poluttamisen toimenpiteet on toteutettu hankesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja niiltä osin hanke on aikataulussa. Koska Kaakkois-Suomen TE-palvelut eivät ole pystyneet tarjoamaan työkokeilijoita, on mahdollista, että hankesuunnitelman 2017 määrällisiin tavoitteeseen ei päästä työkokeilijoiden osalta tilanne voi kohentua. Hankesuunnitelman tavoite: neljä alueellista palvelukeskusta perustetaan 2017, ei toteudu. Seurantakaudella alueelliset palvelukeskukset jatkavat toimintaansa kokeiluluonteisesti. Hankkeen toimenpiteenä toteutetun kyselyn pohjalta toimintaa kehitetään niin, että määrällinen neljän alueellisen palvelukeskuksen tavoite saavutetaan hankekauden loppuun mennessä. Ulkopuolisen rahoituksen toteutuminen seurantakaudella Hankkeen ulkopuolinen yksityinen rahoitus ei ole seurantakaudella toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti. Edellisellä seurantakaudella Tuuliaisen säätiölle jätetty apurahahakemus hylättiin, koska hankkeen toimenpiteiden ei katsottu suoranaisesti liittyvän luontoon ja sen suojeluun. Päätöksessä kuitenkin todettiin hankkeen kiistaton tarpeellisuus Etelä-Karjalan maakunnassa jätettiin apurahahakemus Palkansaajasäätiöön ja Kansan Sivistysliittoon. Jos edellä mainitut haut toteutuvat (päätökset saadaan seuraavalla seurantakaudella), hankkeen ulkopuolinen yksityinen rahoitus on jälleen hankesuunnitelman mukainen. Hankkeen arviointi seurantakaudella Hankkeen itsearvioinnin suorittaminen ja osallistujapalautteen (suullinen ja kirjallinen) kerääminen on jatkuva prosessi koko hankekauden aikana. Hankkeen itsearviointia ovat tehneet (yksin ja yhdessä) hankevetäjä, hankkeen vastuuhenkilö, hankkeen ohjausryhmä, hanketta hallinnoivan järjestön johtoryhmä sekä myös järjestön muu hallinto. Hankevetäjä Minna Piutulan Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon arviointitilaisuus, johon osallistui Jyväskylän aikuisopiston henkilöstöä sekä Etelä-Karjalan Kylät ry:n esimiesjohtoa ja hallintoa, tuotti muiden arviointimetodien ohella hyvin koottua ja jäsenneltyä tietoa hankkeen toteuteutumisesta ja tuloksista suhteessa hankkeen tavoitteisiin. Arvioinnin tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että Etelä-Karjalan maakunnassa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on suuri, työllistämistä ja työllistymistä kaikin tavoin edistävä hanke on tarpeellinen. Hankesuunnitelman toimenpiteet on onnistuttu suuntaamaan oikeisiin kohderyhmiin ja

5 toimenpiteet on arvioinnin perusteella osattu muuntaa kunkin kohderyhmän tarpeita ja tietotaitoa vastaaviksi.