Kalistanneva Wind Farm Oy. Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 99/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kasvillisuusselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Kalistannevan kasvillisuudesta... 5 Turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset... 6 Arvokkaat kasvillisuuskohteet Tulokset ja päätelmät Kirjallisuus Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. & Seppälä, K. 2013: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia sekä putkilokasveihin että luontotyyppeihin. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Kalistanneva Wind Farm Oy suunnittelee kymmenen tuulivoimalan rakentamista Pahkavuoren alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana tuulivoimapuistohanketta toteutettiin kasvillisuusselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen putkilokasvilajistoa sekä huomionarvoisia luontotyyppejä. Raportista Tässä raportissa esitetään syyskuussa 2013 toteutetun kasvillisuusselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan luoteispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Riitaluoma, itäpuolen Viitala ja koillispuolen Hiivaloukko. Hankealue on pinta-alaltaan noin hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Laineskankaalta Miilunkorpeen ja itä-länsisuunnassa Hiivanaisnevalta Vuorusnevalle saakka. Kalistannevan tuulivoimapuiston alueella on runsaasti mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, joita kirjovat lukuisat hakkuualat. Ojitettuja rämeitä on erittäin runsaasti, eikä luonnontilaisia soita ole merkittävästi. Kokonaisuudessaan elinympäristöt ovat karuja ja yksipuolisia (kuva 1). Suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintipaikat esitetään kuvassa 2. 3

4 1656.Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Description Wind Farm Environmental Study Kurikka Date Scale :20000 Drawing N:o Kuva 1. Kalistannevan tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksestä vastasi luontokartoittaja Keijo Seppälä, joka laati raportin yhdessä luontokartoittaja Santtu Ahlmanin kanssa. 4

5 Kasvillisuusselvitys tutkimusmenetelmät Kalistannevan tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 10.9., ja 13.9., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Arvokohteiden lisäksi inventoitiin jokaisen suunnitellun turbiinipaikan ja niiden lähiympäristön kasvillisuus (kuva 2). Maastotöiden aikana kirjattiin lajilistalle kaikki havaitut putkilokasvit, myös villiintyneet koriste- ja hyötykasvit. Arvokkaiden kohteiden tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luontotyyppiluokituksen jälkeen suluissa on alueen nimi lähimmän karttapaikan mukaan. Suojeluperusteeseen on kuvattu lyhyesti ne syyt, joiden vuoksi kyseinen alue on syytä suojella. Arvotuksessa on käytetty kolmiportaista luokitusta seuraavasti: 1 = lakikohde, joka on säilytettävä suojeluperusteena olevan lain mukaan, 2 = arvokas alue, joka on uhanalaisuudeltaan joko äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut, 3 = arvokas alue, joka suositetaan säilytettävän muiden syiden vuoksi. Tällaisia syitä voivat esimerkiksi erityisen edustava luontotyyppi, nykymittakaavassa poikkeuksellisen iäkäs puusto, suuri lahopuumäärä tai muu monimuotoisuus. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukainen. Kalistannevan kasvillisuudesta Kalistannevan alue on kanervatyypin (CT) kuivien ja puolukkatyypin (VT) kuivahkojen kankaiden ja ojitettujen ohutturpeisten rämeiden vallitsemaa sekä voimakkaasti talouskäytössä olevaa seutua. Maasto on melko tasaista; korkeuserot ovat pienet ja vain yksi, talousmetsän peittämä, kallioalue löytyy Hautamäestä. Puusto on pääosin nuorta ja mäntyvaltaista. Lisäksi hakkuualoja ja pieniä taimikkokuvioita on melko paljon. Varsinaiset kuusivaltaiset metsäkuviot ovat melko pieniä sekä kasvillisuudeltaan vaatimattomia mustikkatyypin (MT) tuoreita kankaita. Lehtoja tai lehtomaisia kankaita alueelta ei löytynyt. Alueen poikki virtaa Kalistanluoma, mutta senkin tila on ojitusten ja perkauksien vuoksi heikentynyt oleellisesti. Suokasvillisuutta on Kalistannevan alueella, mutta karut suotyypit eivät tarjoa kovin laajaa lajikirjoa. Alueella risteilee muutamia metsäteitä, joiden varsilla on tilaa kulttuurikasveille. Alueella ei ole ollut soranottotoimintaa, joten avovesilammikoita ei ole muodostunut. Näin ollen vesikasveille ei ole sopivaa kasvuympäristöä. Muutama pieni mökki ja tulentekopaikka löytyvät alueelta, mutta mainittavia kasvilajeja ei esiinny. Alueen laajuudesta huolimatta lajimäärä on hyvin vaatimaton karuudesta johtuen. 5

6 Kuva 2. Kalistannevan suunnitellut turbiinipaikat (siniset pallot). turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset Tässä osiossa esitetään jokaisen suunnitellun turbiinipaikan (kuva 2) kasvillisuus. Peruskuvauksen lisäksi kerrotaan suojeluperuste samoin kuin arvokkaissa kohteissa sekä annetaan mahdolliset maankäyttösuositukset. 6

7 Turbiinipaikka U26 Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuivan kankaan mäntymetsä, joka on lievästi soistunut. Valtapuuston pituus on metriä. Aluspuina kasvaa vähän 4 12-metrisiä kuusia ja pientä hieskoivikkoa. Pensaskerroksessa kasvaa virpapajuja sekä katajia. Aluskasvillisuudessa esiintyy kanervaa, juolukkaa, suopursua, puolukkaa, mustikkaa, variksenmarjaa, pallosaraa ja metsälauhaa. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 7

8 Turbiinipaikka U27 Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuiva kangas, joka on soistunut vähän. Puusto on mäntyvaltaista ja tiheää taimikkoa, joka on pituudeltaan 2 6 metriä. Sekapuina kasvaa vähän kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy virpapajuja ja katajia sekä lehti- ja havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina kasvavat kanerva ja suopursu, myös puolukka, mustikka, pallosara, metsälauha ja metsätähti ovat tavallisia. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 8

9 Turbiinipaikka U28 Kasvillisuuskuvaus: Voimakkaasti sammaloitunut ja harvahko puolukkatyypin (VT) kuivahko ja mustikkatyypin (MT) tuore, soistunut kangas, jossa on havaittavissa lievästi korpeentumisen merkkejä. Pääpuulajina kasvaa metriä pitkiä kuusia, joiden sekapuina on hieskoivuja ja vähän mäntyjä. Pensaskerroksessa kasvaa katajia ja virpapajuja sekä lehti- ja havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina ovat puolukka, mustikka ja pallosara. Myös metsämaitikka, metsälauha, vanamo, kevätpiippo ja viitakastikka kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 9

10 Turbiinipaikka U29 Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuiva kangas, jonka metriä pitkiä männikköä on harvennettu. Sekapuuna kasvaa kuusia, joiden pituus on 6 12 metriä. Pensaskerroksessa on tyypillisesti virpapajuja ja katajia sekä lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, lillukkaa, kevätpiippoa, kangasmaitikkaa, oravanmarjaa, metsätähteä, kultapiiskua ja metsälauhaa. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 10

11 Turbiinipaikka U31 Kasvillisuuskuvaus: Kanervatyypin (CT) kuivan ja puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan männikköä, jonka pituus on metriä. Aluspuina kasvaa 6 10 metriä pitkiä kuusia sekä vähän hieskoivuja, haapoja ja harmaaleppiä. Pensaskerroksessa on yleisesti katajia ja virpapajuja sekä havu- ja lehtipuiden pikkutaimia. Aluskasvillisuudessa esiintyy puolukkaa, kanervaa, mustikkaa, kevätpiippoa, variksenmarjaa, kangasmaitikkaa, metsälauhaa, suopursua ja juolukkaa. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 11

12 Turbiinipaikka U35 Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan harvennettu männikkö, jossa puuston pituus on metriä. Sekapuina kasvaa 5 15-metrisiä kuusia sekä keskimäärin hieman pidempiä hieskoivuja. Pensaskerroksessa on yleisesti katajia sekä lehti- ja havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, lillukkaa, kangasmaitikkaa, oravanmarjaa, kevätpiippoa, vanamoa, metsätähteä, variksenmarjaa ja kultapiiskua. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 12

13 Turbiinipaikka U36 Kasvillisuuskuvaus: Isovarpurämeojikko, jossa kasvaa mäntyjä pituudeltaan 8 12 metriä. Aluspuina on vähän 3 7 metriä pitkiä kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy vähän havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa kasvaa runsaina suopursua, vaivaiskoivua ja kanervaa sekä tupasvillaa, variksenmarjaa, juolukkaa, lakkaa, puolukkaa, mustikkaa ja pallosaraa. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 13

14 Turbiinipaikka U37 Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan kostea sekapuutaimikko, joka on ojan varrella. Puuston keskipituus on 2 6 metriä. Pensaskerroksessa kasvaa kiiltopajuja sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa esiintyy puolukkaa, mustikkaa, kevätpiippoa, kultapiiskua, sarjakeltanoa, suo-orvokkia, luhtarölliä, metsä- ja nurmilauhaa, viitakastikkaa, maitohorsmaa, pullo-, pallo- ja harmaasaraa, nuokkutalvikkia, metsäkortetta, metsäalvejuurta ja suo-ohdaketta. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 14

15 Turbiinipaikka U38 Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas, joka on kivinen ja osittain soistunut. Valtapuustona on metriä pitkää männikköä. Sekapuina kasvaa 6 10-metrisiä kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy katajia ja virpapajuja sekä lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus on kosteudesta johtuen rehevää; runsaina kasvavat viitakastikka, metsälauha, maitohorsma ja metsäkorte. Myös puolukka, mustikka, vanamo, lillukka, metsäimarre, riidenlieko, metsäorvokki, huopaohdake, oravanmarja ja pallosara kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 15

16 Turbiinipaikka U42 Kasvillisuuskuvaus: Puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan tiheä ja nuori männikkö, joka on pituudeltaan metriä. Sekapuina kasvaa vähän 6 12-metrisiä kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa on yleisesti katajia ja virpapajuja sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevia ovat puolukka ja mustikka. Myös kevätpiippo, metsämaitikka, kultapiisku, metsätähti, isotalvikki, riidenlieko, maitohorsma, metsäalvejuuri, metsälauha ja hietakastikka kasvavat alueella. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Alueella ei ole lainkaan luontoarvoja. Maankäyttösuositukset: Alueelle ei ole maankäyttösuosituksia, sillä arvokasta kasvillisuutta tai huomionarvoisia luontotyyppejä ei esiinny. 16

17 Kuva 3. Kalistannevan arvokas kasvillisuuskohde (punainen alue). arvokkaat kasvillisuuskohteet Tässä osiossa esitetään Kalistannevan alueelta löytyneen arvokkaan kasvillisuuskuvion tietoja (kuva 3). Kohteesta kerrotaan yleiskuvauksen lisäksi suojeluperuste ja maankäyttösuositukset. 17

18 1. Lyhytkorsikalvakkaneva (LkKaN) ja Tupasvillaräme (TR) (Kalistanneva) [NT] Kasvillisuuskuvaus: Luonnontilainen suo on keskeltä pääosiltaan kuivahkoa, helppokulkuista lyhytkorsikalvakkanevaa (LkKaN). Keskellä on pieniä, kitukasvuisia mäntyjä kasvavia ja kivisiä saarekkeita maisemakuvaa rikastuttamassa. Suon puustoiset laidat on ojitettu melko tarkasti, joten laajoja isovarpurämeitä (IR) ei ole reunoilla. Tupasvillarämeet (TR) vaihettuvat nopeasti puuttomaksi avonevaksi, jota luonnehtivat kalvakkarahkasammalpatjalla kasvavat tupasvilla sekä tupasluikka. Myös lakka, pienikokoinen suokukka sekä isokarpalo ovat yleisiä. Märemmillä pinnoilla kasvavat valkopiirtoheinä, leväkkö, pyöreälehtikihokki, juurtosara sekä paikoin saarekkeiden laidoilla raate ja jouhisara. Matalilla mätäspinnoilla esiintyvät lisäksi variksenmarja, pienikokoinen kanerva sekä pienikokoinen suopursu ja juolukka. Saarekkeissa kasvaa 6 15 metriä pitkiä mäntyjä sekä vähän kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerrosta ei varsinaisesti ole. Aluskasvillisuudessa vallitsevia ovat puolukka, variksenmarja, kanerva, suopursu, juolukka ja poronjäkälät. Suojeluperuste / arvotus (1 3): Lyhytkorsikalvakkaneva ja tupasvillaräme ovat suotyyppeinä metsälain (10 ) mukaisia kohteita (vähäpuustoiset suot), mutta ne ovat liian laajoja Kalistannevalla tulkittavaksi lakikohteeksi. Arvotus: 2, koska kyseessä on osittain metsälakikohde. Maankäyttösuositukset: Metsälain mukaiset. Vesitalous on pidettävä ennallaan, joten alueella ei tule tehdä ojituksia tai esimerkiksi tienrakentamista, joka muuttaisi alueen luonnontilaisuutta ja luonnetta. 18

19 Tulokset ja päätelmät Kalistannevan tutkimusalueelle suunnitellut kymmenen turbiinipaikkaa ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia kohteita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Turbiinit voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa tutkimusalueen rajauksen sisäpuolelle, kunhan alla mainittu arvokohde huomioidaan. Selvitysalueella on vain yksi arvokas kasvillisuusalue, joka koskee Kalistannevan luonnontilaista suokokonaisuutta, josta suurin osa on lyhytkorsikalvakkanevaa. Suoalue on hyvin edustava ja maisemallisesti tärkeä elementti, joka on syytä jättää kaiken toiminnan ulkopuolelle. Tutkimusalueelta löydettiin vain 137 putkilokasvilajia, mikä on erittäin pieni määrä pintaalaan nähden. Lukema selittyy kuitenkin sillä, että alueella ei ole lainkaan kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteiset kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 137 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia. 19

20 Taulukko 1. Kalistannevan selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhakarkulaisia tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahojäkkärä Gnaphalium sylvaticum Korpikastikka Calamagrostis purpurea Ahomansikka Fragaria vesca Kotipihlaja Sorbus aucuparia Aho-orvokki Viola canina Kultapiisku Solidago virgaurea Ahosuolaheinä Rumex acetosella Kurjenjalka Comarum palustre Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Kylänurmikka Poa annua Haapa Populus tremula Käenkaali Oxalis acetosella Hanhenpaju Salix repens Lampaannata Festuca ovina Harakankello Campanula patula Lakka Rubus chamaemorus Harmaaleppä Alnus incana Leskenlehti Tussilago farfara Harmaasara Carex canescens Leväkkö Scheuchzeria palustris Hieskoivu Betula pubescens Lillukka Rubus saxatilis Hietakastikka Calamagrostis epigejos Luhtarölli Agrostis canina Hiirenvirna Vicia cracca Luhtasuoputki Peucedanum palustre Hoikkarantavihvilä Juncus alpinoarcticulatus ssp. nodulosus Maariankämmekkä Dactylorhiza maculata Huopaohdake Cirsium helenioides Maitohorsma Epilobium angustifolium Isoalvejuuri Dryopteris expansa Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Isokarpalo Vaccinium oxycoccos Metsäimarre Gymnocarpium dryopteris Isolaukku Rhinanthus serotinus Metsäkorte Equisetum sylvaticum Isonokkonen Urtica dioica Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum Isorölli Agrostis gigantea Metsäkuusi Picea abies Jokapaikansara Carex nigra Metsälauha Deschampsia flexuosa Jouhisara Carex lasiocarpa Metsämaitikka Melampyrum sylvaticum Jouhivihvilä Juncus filiformis Metsämänty Pinus sylvestris Juolukka Vaccinium uliginosum Metsäorvokki Viola riviniana Juurtosara Carex chordorrhiza Metsätähti Trientalis europaea Järviruoko Phragmites australis Mustikka Vaccinium myrtillus Kangasmaitikka Melampyrum pratense Mutasara Carex limosa Kanerva Calluna vulgaris Niittyleinikki Ranunculus acris Karhunputki Angelica sylvestris Niittynurmikka Poa pratensis Kataja Juniperus communis Niittynätkelmä Lathyrus pratensis Katinlieko Lycopodium clavatum Niittysuolaheinä Rumex acetosa Kellotalvikki Pyrola media Nuokkuhelmikkä Melica nutans Keräpäävihvilä Juncus conglomeratus Nuokkutalvikki Orthilia secunda Ketosilmäruoho Euphrasia stricta Nurmihärkki Cerastium fontana Kevätpiippo Luzula pilosa Nurmilauha Deschampsia cespitosa Kiiltopaju Salix phylicifolia Nurmirölli Agrostis capillaris Koiranputki Anthriscus sylvestris Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense Konnanlieko Lycopodiella inundata Ojakellukka Geum rivale Konnanvihvilä Juncus bufonius Ojakärsämö Achillea ptarmica 20

21 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ojasorsimo Glyceria fluitans Salokeltano Hieracium (sektio) hieracium Oravanmarja Maianthemum bifolium Sarjakeltano Hieracium umbellatum Orvontädyke Veronica serpyllifolia Savijäkkärä Gnaphalium uliginosum Pallosara Carex globularis Siankärsämö Achillea millefolium Peltokorte Equisetum arvense Sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi Peltovillakko Senecio vulgaris Siniheinä Molinia caerulea Piharatamo Plantago major Soreahiirenporras Athyrium filix-femina Pihasaunio Matricaria suaveolens Suohorsma Epilobium palustre Pikkukarpalo Vaccinium microcarpum Suokukka Andromeda polifolia Pikkulaukku Rhinanthus minor Suo-ohdake Cirsium palustre Pikkupalpakko Sparganium natans Suo-orvokki Viola palustris Pikkuvesitähti Callitriche palustris Suopursu Rhododendron tomentosum Pohjanjauhosavikka Chenopodium suecicum Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Pohjankallioimarre Polypodium vulgare Terttualpi Lysimachia thyrsiflora Pullosara Carex rostrata Tummarantavihvilä Juncus alpinoarcticulatus ssp. alpinoarcticulatus Puna-apila Trifolium pratense Tupasluikka Trichophorum cespitosum Punanata Festuca rubra Tupasvilla Eriophorum vaginatum Puolukka Vaccinium vitis-idaea Tähtisara Carex echinata Pyöreälehtikihokki Drosera rotundifolia Vadelma Rubus idaeus Päivänkakkara Leucanthemum vulgare Vaivaiskoivu Betula nana Raate Menyanthes trifoliata Valkoapila Trifolium repens Raita Salix caprea Valkopiirtoheinä Rhynchospora alba Rantakorte ^ Equisetum x litorale Vanamo Linnaea borealis Rantapalpakko Sparganium emersum Variksenmarja Empetrum nigrum Rantapuntarpää Alopecurus aequalis Vehka Calla palustris Rauduskoivu Betula pendula Viiltosara Carex acuta Riidenlieko Lycopodium annotinum Viitakastikka Calamagrostis canescens Riippasara Carex magellanica Virpapaju Salix aurita Rohtotädyke Veronica officinalis Voikukka Taraxacum sp. Rönsyleinikki Ranunculus repens Yhteensä 137 lajia 21

22 KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 22

23 23