Lehtivuoret Wind Farm Oy. Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Lehtivuoret Wind Farm Oy Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 95/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Kasvillisuusselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Lehtivuorten kasvillisuudesta... 5 Turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset... 6 Arvokkaat kasvillisuuskohteet Tulokset ja päätelmät Kirjallisuus Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Seppälä, K. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Lehtivuoret Wind Farm Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia sekä putkilokasveihin että luontotyyppeihin. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Lehtivuoret Wind Farm Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Lehtivuorten alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin kasvillisuusselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen putkilokasvilajistoa sekä huomionarvoisia luontotyyppejä. Raportista Tässä raportissa esitetään heinä-elokuussa 2013 toteutetun kasvillisuusselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin viisi kilometriä Kurikan keskustan länsipuolella. Lähimpiä taajamia ovat koillispuolen Kampinkylä, kaakkoispuolen Kuusistonloukko ja eteläpuolen Juonenkylä. Hankealue on pinta-alaltaan noin 650 hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Paharämäkästä Trööminmaahan saakka. Lehtivuorten tuulivoimapuiston alueella on pääosin kuivia, karuja ja kallioisia mäntykankaita, ojitettuja rämeitä, hakkuualoja sekä muita pienialaisia elinympäristöjä. Lounaisosassa on lisäksi maa-aineksenottoalue (kuva 1). Suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintipaikat esitetään kuvassa 2. 3

4 1655.Lehtivuoret Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Description Wind Farm Environmental Study Kurikka Date Scale :20000 Drawing N:o Kuva 1. Lehtivuorten tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Lehtivuorten tuulivoimapuiston kasvillisuusselvityksestä vastasi luontokartoittaja Keijo Seppälä, joka laati raportin yhdessä luontokartoittaja Santtu Ahlmanin kanssa. 4

5 Kasvillisuusselvitys tutkimusmenetelmät Lehtivuorten tutkimusalueen kasvillisuutta inventointiin 4.7., 5.7., 29.8., ja 3.9., jolloin alue kierrettiin järjestelmällisesti läpi. Maastotyöskentelyssä keskityttiin kuitenkin kartta- ja ilmakuvatarkastelun pohjalta potentiaalisesti arvokkaisiin kohteisiin. Jokainen arvokas kuvio piirrettiin kartta- ja ilmakuvapohjalle ja niistä kirjoitettiin yleisluonnehdinta sekä maankäyttösuositukset. Arvokohteiden lisäksi inventoitiin jokaisen suunnitellun turbiinipaikan ja niiden lähiympäristön kasvillisuus (kuva 2). Maastotöiden aikana kirjattiin lajilistalle kaikki havaitut putkilokasvit, myös villiintyneet koriste- ja hyötykasvit. Arvokkaiden kohteiden tietoihin on lisätty luontotyyppien uhanalaisuusluokitus (Raunio ym. 2008). Nämä luokitukset on merkitty punaisella luontotyyppinimikkeen oikeaan reunaan. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Luontotyyppiluokituksen jälkeen suluissa on alueen nimi lähimmän karttapaikan mukaan. Suojeluperusteeseen on kuvattu lyhyesti ne syyt, joiden vuoksi kyseinen alue on syytä suojella. Arvotuksessa on käytetty kolmiportaista luokitusta seuraavasti: 1 = lakikohde, joka on säilytettävä suojeluperusteena olevan lain mukaan, 2 = arvokas alue, joka on uhanalaisuudeltaan joko äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen tai vaarantunut, 3 = arvokas alue, joka suositetaan säilytettävän muiden syiden vuoksi. Tällaisia syitä voivat esimerkiksi erityisen edustava luontotyyppi, nykymittakaavassa poikkeuksellisen iäkäs puusto, suuri lahopuumäärä tai muu monimuotoisuus. Selvityksessä käytetty nimistö on Suuren Pohjolan Kasvion (Mossberg & Stenberg 2005) mukaan. lehtivuorten kasvillisuudesta Lehtivuorten alue on korkeaa mäkimaata, jonka alueella on Kurikan kaupungin korkein kohta (191 mmy). Soiden osuus on pieni ja rajoittuu suurimmaksi osaksi hankealueen reunoille. Suoalueet ovat ojitettuja ja puustoa kasvavia, eikä merkittävää kasvilajistoa esiinny. Itä-, etelä- ja länsiosissa on nuorten talousmetsien vallitsemaa tuoretta mustikkatyypin (MT) kangasta sekä osin lehtomaista (OMT) kangasta. Lehtomaisen kankaan laikkuja on esimerkiksi Hautaluoman varren taimikoissa, joissa kasvaa muun muassa koiranheisipensaita. Korkeimmilla kohdilla puusto on karuudesta johtuen mäntyvaltaista ja elinympäristöt puolukka- ja kanervatyypin (VT ja CT) kangasta. Kallioperä on karua vailla merkittävää kalliokasvillisuutta. Reheviä alueita löytyy myös Iso Karhuvuoren pohjois- ja luoteispuolelta sekä Lehtivuoren länsipuolelta. Vesialueita on vähän, vain luoteisosassa sijaitseva vanha, osin veden täyttämä soranottoalue, jonka rannalla on loma-asunto ja siihen liittyviä rakennuksia. Toinen vanha soranottoalue sijaitsee alueen länsiosassa. Soramontun eteläpuolella on metsän ympäröimä, karttaan merkitsemätön, vesialue. Myöskään vesikasvillisuudessa ei mainittavampia lajeja esiinny. 5

6 Kuva 2. Lehtivuorten suunnitellut turbiinipaikat (siniset pallot) sekä muut mahdolliset turbiinipaikat (punaiset pallot). turbiinikohtaiset kasvillisuuskuvaukset Tässä osiossa esitetään jokaisen suunnitellun turbiinipaikan (kuva 2) kasvillisuus. Turbiinikohteesta numero 1 ei ole tarkkaa kuvausta, mutta kyseessä on ojitettu räme. Osiossa esitetään myös muiden mahdollisten turbiinikohteiden kasvillisuuskuvaukset. Peruskuvauksen lisäksi kerrotaan suojeluperuste samoin kuin arvokkaissa kohteissa sekä annetaan mahdolliset maankäyttösuositukset. 6

7 Turbiinipaikka 2 Harvahko ja kivinen kanervatyypin (CT) kuiva rinnemännikkö, jonka pituus on metriä. Sekapuina kasvaa 6 10 metriä pitkiä kuusia, hieskoivuja ja haapoja. Pensaskerroksessa esiintyy katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa valtalajina on kanerva ja variksenmarja, myös puolukkaa ja mustikkaa, nurmilauhaa sekä kangasmaitikkaa esiintyy siellä täällä. 7

8 Turbiinipaikka 3 Kivikkoinen ja harvahko kanervatyypin (CT) kuiva männikkö, jonka keskipituus on metriä. Sekapuina on vähän hieskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus on niukkaa; vain kanerva, variksenmarja, puolukka ja mustikka kasvavat. 8

9 Turbiinipaikka 4 Vanhan soramontun reuna, jossa kasvaa kanervatyypin (VT) kuivaa mäntytaimikkoa pituudeltaan 6 12 metriä. Sekapuina on vähän hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa valtalajina on kanerva, myös variksenmarjaa, kevätpiippoa sekä nurmilauhaa kasvaa siellä täällä. 9

10 Turbiinipaikka 5 Harvennettu kanervatyypin (CT) kuiva kangasmännikkö, jossa on aluspuina kuusia ja harvakseltaan hieskoivuja. Pensaskerroksessa on katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina esiintyvät kanerva, puolukka, mustikka ja metsälauha. 10

11 Turbiinipaikka 6 Kallion kupeella kasvava 2 8 metriä korkea mäntytaimikko, joka on kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Sekapuina on vähän kuusia. Pensaskerroksessa tavataan katajia sekä havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevana esiintyy kanerva, myös variksenmarjaa, metsälauhaa puolukkaa ja mustikkaa kasvaa siellä täällä. 11

12 Turbiinipaikka 7 Ojitettu ja päätehakattu isovarpuräme (IR), jossa kasvaa mänty- ja hieskoivutaimikkoa, pituudeltaan 1 3 metriä. Aluskasvillisuudessa esiintyy kanervaa, suopursua, vadelmaa, tupasvillaa, juolukkaa, puolukkaa, mustikkaa, metsäalvejuurta ja pullosaraa sekä ojissa myös pullo- ja harmaasaraa. 12

13 Turbiinipaikka 8 Kanervatyypin (CT) kuivahkon kankaan kalliomännikkö, jossa puuston pituus on 6 11 metriä. Seassa kasvaa harvakseltaan 5 12-metrisiä kuusia ja hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy katajapensaita sekä lehti- ja havupuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevia ovat poronjäkälät ja kanerva. Myös mustikkaa, kevätpiippoa, kangasmaitikkaa ja metsälauhaa kasvaa paikoitellen. 13

14 Turbiinipaikka 9 Kanervatyypin (CT) kuivahko ja kivikkoinen mäntykangas, jossa puuston pituus on 6 10 metriä. Kuusia ja hieskoivuja kasvaa harvakseltaan sekapuina. Pensaskerroksessa esiintyy katajapensaita sekä havu- ja lehtipuiden pikkutaimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevia kasveja ovat kanerva ja puolukka. Myös mustikkaa, variksenmarjaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa ja kevätpiippoa kasvaa siellä täällä. Kivi ja kalliopinnoilla on poronjäkäliä. 14

15 Turbiinipaikka 1 Harvennettu puolukkatyypin (VT) männikkö, jossa puuston keskipituus on metriä. Aluspuina kasvaa pienempiä kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy katajia sekä lehtipuun taimia. Aluskasvillisuus on melko niukkaa; siellä täällä kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, kevätpiippoa, vanamoa ja katinliekoa. Alueella on myös mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. 15

16 Turbiinipaikka 2 Harvahko, kallioinen vanha siemenpuumännikkö, joka on kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Aluspuina kasvaa epämääräinen mänty- ja kuusitaimikko, jonka keskipituus on 1 5 metriä. Seassa on harvakseen 5 10-metrisiä hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy virpapajuja, katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina ovat kanerva ja puolukka. Myös mustikka, kangasmaitikka, kevätpiippo, maitohorsma ja metsälauha kasvavat alueella. Alueella on myös puolukkatyypin (VT) kuivahkoa kangasta. 16

17 Turbiinipaikka 3 Kivikkoinen ja harvahko mäntyjen ja koivujen sekataimikko, jonka keskipituus on 3 8 metriä. Pensaskerroksessa on yleisesti havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina lajeina esiintyvät puolukan lisäksi myös mustikka, kangasmaitikka, metsälauha ja maitohorsma. Kyseessä on sekä puolukkatyypin (VT) kuivahkoa että mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. 17

18 Turbiinipaikka 4 Harvennettu, noin 8 13 metriä korkea puolukkatyypin (VT) kuivahkon ja mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan männikkö. Pensaskerroksessa on havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevina tavataan puolukkaa, mustikkaa sekä oravanmarjaa. Myös metsälauha, metsämaitikka, kielo, metsätähti ja maariankämmekkä kasvavat alueella. 18

19 Turbiinipaikka 5 Paljas sorakuoppa, jossa ei esiinny kasvillisuutta mainittavasti. Reunavyöhykkeillä on harvahkoa puolukkatyypin (VT) kuivahkoa männikköä. Aluskasvillisuuteen lukeutuu muun muassa puolukka, mustikka ja kangasmaitikka. 19

20 Turbiinipaikka 6 Harvennettu puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan männikkö, jossa puuston keskipituus on metriä. Aluspuina on vähän kuusia, eikä pensaskerroksessa kasva mitään. Aluskasvillisuuden muodostavat mustikka, puolukka, kangasmaitikka, kanerva, metsälauha ja variksenmarja. Myös mäntykukka kasvaa alueella vähälukuisena. 20

21 Turbiinipaikka 7 Harventamaton ja tiheäkasvuinen metriä korkea männikkö, joka on mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. Aluspuina on pienempiä kuusia tiheässä, paljon kuolleita männynriukuja sekä vähän hieskoivuja. Pensaskerroksessa esiintyy katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus on niukkaa; vain mustikka, kevätpiippo, metsätähti, oravanmarja, puolukka sekä kultapiisku kasvavat alueella. 21

22 Turbiinipaikka 8 Harvennettu metriä korkea männikkö, joka kasvaa puolukkatyypin (VT) kuivahkolla kankaalla. Mäntyjen lisäksi sekapuina on hieman pienempiä kuusia ja hieskoivuja sekä harmaaleppiä. Pensaskerroksessa kasvaa katajia ja kuusien taimia. Aluskasvillisuutta hallitsevat puolukan ja mustikan lisäksi myös kanerva, variksenmarja, kangasmaitikka, kevätpiippo ja metsälauha. 22

23 Turbiinipaikka 9 Harvennettu puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan mäntymetsä, jossa puusto on keskimäärin metriä korkeaa. Sekapuina on vähän kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy katajia ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus koostuu lähinnä kanervista ja puolukoista. 23

24 Turbiinipaikka 10 Harvennettu kanervatyypin (CT) kuivan ja puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan männikkö. Aluspuina esiintyy vähän kuusia. Pensaskerroksessa on vähäisesti havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus on hyvin niukkaa; vain kanerva, puolukka, mustikka ja kangasmaitikka kasvavat alueella. 24

25 Turbiinipaikka 11 Harvennettua puolukkatyypin (VT) kuivahkon kankaan männikköä, sekapuina kasvaa kuusia. Pensaskerroksessa on lähinnä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuus on monilajista; vallitsevina on mustikka, puolukka ja kanerva, myös vanamo, kangas- ja metsämaitikka, metsälauha, nuokkutalvikki, metsätähti, oravanmarja, lillukka, soreahiirenporras sekä viitakastikka kasvavat alueella. Alue on osittain mustikkatyypin (MT) tuoretta kangasta. 25

26 Turbiinipaikka 12 Harvennettu kanervatyypin (CT) ja puolukkatyypin (VT) kangasmännikkö, jossa valtapuuston pituus on metriä. Aluspuina kasvaa kuusia ja harvakseltaan hieskoivuja. Pensaskerroksessa on katajia sekä havu- ja lehtipuiden taimia. Aluskasvillisuutta vallitsevat kanerva, puolukka, mustikka ja metsälauha. 26

27 Turbiinipaikka 13 Harvennettu puolukkatyypin (VT) männikkö, jossa puuston keskipituus on metriä. Aluspuina kasvaa pienempiä kuusia. Pensaskerroksessa esiintyy katajia sekä lehtipuun taimia. Aluskasvillisuus on melko niukkaa; siellä täällä kasvaa mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, kevätpiippoa, vanamoa ja katinliekoa. 27

28 1 2 3 Kuva 3. Lehtivuorten arvokkaat kasvillisuuskohteet (vihreät pallot). arvokkaat kasvillisuuskohteet Tässä osiossa esitetään Lehtivuorten alueelta löytyneet arvokkaat kasvillisuuskuviot (kuva 3), joista kerrotaan yleiskuvauksen lisäksi suojeluperuste ja maankäyttösuositukset. 28

29 1. Hosiaisharjun kallioalue [NT] Pienialainen ja jyrkkäpiirteinen kallioalue, jonka pohjoiskärki on hakattu. Puusto on kitukasvuista, harvaa kanervatyypin (CT) kuivan kankaan kalliomännikköä. Aluspuina kasvaa kituliaita kuusia sekä hieskoivuja. Pensaskerroksessa on haavanvesoja sekä pihlajien ja kuusten taimia. Aluskasvillisuudessa tavataan kivien päällä poronjäkäliä sekä seinäsammalia, muualla kanervaa, variksenmarjaa, puolukkaa, mustikkaa sekä juolukkaa. Kuviota ei voida tulkita metsälain erityisen tärkeäksi elinympäristöksi (vähätuottoiset kitu- ja joutomaan elinympäristöt). Arvotus: 3, koska kyseessä on hyvin edustava kallioalue, joka on luonnontilainen. Kuviolla ei tule tehdä hakkuita tai kohdistaa sille erityistä maankäyttöä, joka muuttaisi alueen luonnontilaisuutta ja luonnetta. 1 29

30 2. Iso Karhuvuoren kallioalue [NT] Edustava, pohjois- ja itäosastaan jyrkkäpiirteinen kallioalue, jossa on yli kymmenen metrin pystysuoria jyrkänteitä. Länsi- ja eteläosassa kalliot vaihettuvat kivikkoisten jäkäläkankaiden kautta vähitellen loivapiirteisesti Lehtivuorten alueelle tyypillisiin tuoreen kankaan talousmetsiin. Puusto on kallion päällä pohjoisosassa luonnontilaisen kaltaista, heikkokasvuista männikköä. Aluskasvillisuudessa vallitsevat muun muassa kanerva, puolukka ja variksenmarja. Soistuneissa paikoissa kasvaa rahkasammalpatjalla juolukkaa, virpapajua ja pallosaraa. Kuvio on liian laaja metsälain (10 ) kohteeksi, mutta alueella on sen mukaisia paikkoja (vähätuottoiset kitu- ja joutomaan elinympäristöt sekä jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät). Arvotus: 2, koska kyseessä on osittain metsälakikohde. Kuviolla ei tule tehdä hakkuita tai kohdistaa sille erityistä maankäyttöä, joka muuttaisi alueen luonnontilaisuutta ja luonnetta. 2 30

31 3. Pikku Lehtivuoren käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomainen kangas [NT] Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomainen kangas, jossa puusto on tiheähköä, mäntyvaltaista sekametsää, korkeudeltaan 8 12 metriä. Paikoin hies- ja rauduskoivujen sekä kuusien osuus on suurempi. Siellä täällä kasvaa myös haapoja, harmaaleppiä ja pihlajia. Pensaskerroksessa esiintyy kiiltopajuja ja katajia sekä suon laidalla myös korpipaatsamia. Lehtopensaita ei alueella kasva. Aluskasvillisuus on rehevää ja monilajista; yleisenä kasvaa käenkaali, oravanmarja, kielo, lillukka, metsäorvokki, metsäkurjenpolvi, kultapiisku, kevätpiippo, metsämaitikka, metsälauha ja viitakastikka. Kosteammalla alarinteellä esiintyy myös huopaohdake, karhunputki, ojakellukka, korpi- ja metsäimarre, metsäalvejuuri, soreahiirenporras, mesiangervo ja metsäkorte. Mustikkaa ja puolukkaa esiintyy varsinkin mätäspinnoilla. Lehtomaisten kangasalueiden välissä on selkeitä mustikkatyypin (MT) tuoreita kangasalueita. Kuvio ei ole lakikohde. Arvotus: 3, koska kyseessä on monipuolinen lehtomainen kangas, joka lisää paikallista monimuotoisuutta. Kuviolla ei tule tehdä hakkuita tai kohdistaa sille erityistä maankäyttöä, joka muuttaisi alueen luonnontilaisuutta ja luonnetta. 3 31

32 Tulokset ja päätelmät Lehtivuorten tutkimusalueelle suunnitellut yhdeksän turbiinipaikkaa sekä 13 vaihtoehtoista kohdetta ovat kasvillisuuden kannalta hyvin vaatimattomia alueita, joista iso osa koskee kuivia tai kuivahkoja kankaita. Yhdelläkään paikalla ei ole huomionarvoisia kasvillisuuskuvioita, eikä uhanalaisuusluokituksiin lukeutuvia putkilokasveja, joten rakennuskohteet ovat ympäristön kannalta mahdollisia. Raportissa ei esitetä turbiinikohteen numero 1 tarkkaa kuvausta, mutta kyseessä on ojitettu räme, jolla ei ole luontoarvoja. Turbiinit voidaan sijoittaa käytännössä mihin tahansa hankealueen rajauksen sisäpuolella, kunhan alla mainitut kolme arvokohdetta huomioidaan. Lehtivuorten alueella on kolme arvokasta kasvillisuusaluetta, joista kaksi koskee luonnontilaisia ja edustavia kalliomuodostumia. Yksi kohteista edustaa puolestaan poikkeuksellisen rehevää lehtomaista kangasta. Nämä kohteet suositetaan säilytettävän koskemattomina. Tutkimusalueelta löydettiin 205 putkilokasvilajia, mikä on korkeintaan kohtalainen määrä pinta-alaan nähden. Lukema selittyy sillä, että alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikkoja tai muita monilajisia elinympäristöjä. Myös joutomaat ja muut kulttuurivaikutteiset kohteet kasvattavat lajimäärää yleensä runsaasti. 205 kasvilajin joukossa ei ole yhtään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia. Taulukko 1. Lehtivuorten selvitysalueella esiintyvät putkilokasvilajit aakkosjärjestyksessä. Tähdellä merkityt ovat puutarhakarkulaisia tai viljelysjäänteitä. Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Ahojäkkärä Gnaphalium sylvaticum Isoalvejuuri Dryopteris expansa Ahokeltano Hieracium (sektio) vulgata Isolaukku Rhinanthus serotinus Ahomansikka Fragaria vesca Isomaksaruoho Hylotelephium telephium Aho-orvokki Viola canina Isonokkonen Urtica dioica Ahosuolaheinä Rumex acetosella Isopihatatar Polygonum aviculare ssp. aviculare Aitovirna Vicia sepium Isorölli Agrostis gigantea Alsikeapila Trifolium hybridum Isotalvikki Pyrola rotundifolia Amerikanhorsma Epilobium adenocaulon Japaninangervo * Spiraea japonica Haapa Populus tremula Jauhosavikka Chenopodium album Hanhenpaju Salix repens Jokapaikansara Carex nigra Hanhentatar Persicaria maculosa Jouhivihvilä Juncus filiformis Harakankello Campanula patula Juolavehnä Elytrigia repens Harmaaleppä Alnus incana Juolukka Vaccinium uliginosum Harmaasara Carex canescens Jäkki Nardus stricta Haurasloikko Cystopteris fragilis Jänönsara Carex ovalis Heinätähtimö Stellaria graminea Järvikorte Equisetum fluviatile Hieskoivu Betula pubescens Jättipalsami * Impatiens glandulifera Hietakastikka Calamagrostis epigejos Kalvassara Carex pallescens Hiirenvirna Vicia cracca Kangasmaitikka Melampyrum pratense Huopaohdake Cirsium helenioides Kanerva Calluna vulgaris Idänvirpiangervo * Spiraera chamaedryfolia Karheanurmikka Poa trivialis 32

33 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Karhunputki Angelica sylvestris Maitohorsma Epilobium angustifolium Kataja Juniperus communis Mesiangervo Filipendula ulmaria Katinlieko Lycopodium clavatum Mesimarja Rubus arcticus Kaura * Avena sativa Metsäalvejuuri Dryopteris carthusiana Kellotalvikki Pyrola media Metsäimarre Gymnocarpium dryopteris Keltalieko Diphasiastrum complanatum Metsäkorte Equisetum sylvaticum Keräpäävihvilä Juncus conglomeratus Metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum Ketosilmäruoho Euphrasia stricta Metsäkuusi Picea abies Kevätpiippo Luzula pilosa Metsälauha Deschampsia flexuosa Kielo Convallaria majalis Metsämaitikka Melampyrum sylvaticum Kiiltopaju Salix phylicifolia Metsämänty Pinus sylvestris Kissankello Campanula rotundifolia Metsäorvokki Viola riviniana Kissankäpälä Antennaria dioica Metsätammi Querqus robur Koiranheisi Viburnum opulus Metsätähti Trientalis europaea Koiranputki Anthriscus sylvestris Metsätähtimö Stellaria longifolia Koiranvehnä Elymus caninus Metsävaahtera Acer platanoides Komealupiini Lupinus polyphyllus Mongolianvaahtera* Acer tataricum Konnanvihvilä Juncus bufonius Monitahoisohra * Hordeum vulgare var. vulgare Korpi-imarre Phegopteris connectilis Mustaherukka Ribes nigrum Korpikastikka Calamagrostis purpurea Mustikka Vaccinium myrtillus Korpipaatsama Franfula alnus Mutaluikka Molinia caerulea Kotipihlaja Sorbus aucuparia Mäntykukka Monotropa hypopitys Kultapiisku Solidago virgaurea Niittyhumala Prunella vulgaris Kurjenjalka Comarum palustre Niittyleinikki Ranunculus acris Kurjenkello Campanula persicifolia Niittynurmikka Poa pratensis Kurtturuusu * Rosa rugosa Niittynätkelmä Lathyrus pratensis Kylänurmikka Poa annua Niittysuolaheinä Rumex acetosa Käenkaali Oxalis acetosella Nuokkuhelmikkä Melica nutans Lampaannata Festuca ovina Nuokkutalvikki Orthilia secunda Lakka Rubus chamaemorus Nurmihärkki Cerastium fontana Lehtonurmikka Poa nemoralis Nurmilauha Deschampsia cespitosa Lehtotesma Milium effusum Nurminata Festuca pratensis Lehtovirmajuuri Valeriana sambucifolia Nurmipiippo Luzula multiflora Leskenlehti Tussilago farfara Nurmipuntarpää Alopecurus pratensis Leveäosmankäämi Typha latifolia Nurmirölli Agrostis capillaris Lillukka Rubus saxatilis Nurmitatar Bistorta vivipara Linnunkaali Lapsana communis Nurmitädyke Veronica chamaedrys Luhtarölli Agrostis canina Nurmitähkiö, timotei Phleum pratense Luhtavilla Eriophorum angustifolium Ojakellukka Geum rivale Lutukka Capsella bursa-pastoris Ojakärsämö Achillea ptarmica Maariankämmekkä Dactylorhiza maculata Ojasorsimo Glyceria fluitans 33

34 Laji Tieteellinen nimi Laji Tieteellinen nimi Oranssikeltano Pilosella aurantiaca Sarjakeltano Hieracium umbellatum Oravanmarja Maianthemum bifolium Savijäkkärä Gnaphalium uliginosum Orvontädyke Veronica serpyllifolia Siankärsämö Achillea millefolium Pallosara Carex globularis Sianpuolukka Arctostaphylos uva-ursi Peltohanhikki Potentilla norvegica Siniheinä Molinia caerulea Peltokorte Equisetum arvense Soreahiirenporras Athyrium filix-femina Peltomatara Galium spurium Sudenmarja Paris quadrifolia Pelto-ohdake Cirsium arvense Suohorsma Epilobium palustre Peltopillike Galeopsis bifida Suokeltto Crepis paludosa Peltosaunio Tripleurospermum perforatum Suomenpihlaja * Sorbus hybrida Peltoukonnauris Erysimum cheiranthoides Suokukka Andromeda polifolia Peltovillakko Senecio vulgaris Suo-ohdake Cirsium palustre Pietaryrtti Tanacetum vulgare Suo-orvokki Viola palustris Piharatamo Plantago major Suopursu Rhododendron tomentosum Pihasaunio Matricaria suaveolens Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Pihatähtimö Stellaria media Tankikeltano Hieracium (sektio) tridentata Pikkulaukku Rhinanthus minor Terijoensalava * Salix fragilis 'bullata' Pikkumatara Galium trifidum Terttuselja * Sambucus racemosa Pikkutalvikki Pyrola minor Tummarantavihvilä Juncus alpinoarcticulatus ssp. alpinoarcticulatus Pikkuvesitähti Callitriche palustris Tuoksuvatukka * Rubus odoratus Poimulehti Alchemilla sp. Tuomi Prunus padus Puistolehmus* Tilia x europaea Tupasluikka Trichophorum cespitosum Pujo Artemisia vulgaris Tupasvilla Eriophorum vaginatum Pullosara Carex rostrata Tähtisara Carex echinata Puna-ailakki Silene dioica Ukonputki Heracleum sphondylium Puna-apila Trifolium pratense Ukontatar Persicaria lapathifolia Punanata Festuca rubra Unkarinsyreeni * Syringa josikaea Puolukka Vaccinium vitis-idaea Vadelma Rubus idaeus Pyöreälehtikihokki Drosera rotundifolia Vaivaiskoivu Betula nana Päivänkakkara Leucanthemum vulgare Valkoapila Trifolium repens Raita Salix caprea Valkolehdokki Platanthera bifolia Rantakorte ^ Equisetum x litorale Valkokarhunköynnös Calystegia sepium Rantaluikka Eleocharis palustris Vanamo Linnaea borealis Rauduskoivu Betula pendula Variksenmarja Empetrum nigrum Riidenlieko Lycopodium annotinum Vehnä * Triticum aestivum Rohtotädyke Veronica officinalis Vesisara Carex aquatilis Rätvänä Potentilla erecta Viiltosara Carex acuta Rönsyleinikki Ranunculus repens Viitakastikka Calamagrostis canescens Röyhyvihvilä Juncus effusus Virpapaju Salix aurita Salokeltano Hieracium (sektio) hieracium Voikukka Taraxacum sp. Sananjalka Pteridium aquilinum Yhteensä 205 lajia 34

35 KIRJALLISUUS Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. From, S. (toim.) 2005: Paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A., Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 2. painos. Metsälehti kustannus. Helsinki. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan Kasvio. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit 35

36 36