Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1381/2001 vp Palo- ja pelastustoimen palkkion vaikutus sopimuspalokuntalaisen työttömyyspäivärahaan Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on tällä hetkellä noin 390 kuntaa, joissa tukeudutaan pääosin sopimuspalokuntiin. Sopimuspalokunnista noin 240 toimii vapaapalokuntalaisten ja noin 150 toimenpidepalkkaisten "puolivakinaisten" palokuntalaisten toimesta. Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta saatujen tietojen mukaan omasta työstään työttömäksi joutunut sopimuspalokuntalainen menettää työttömyyspäivärahan osallistuessaan kuntansa palo- ja pelastustoimeen sekä harjoituksiin. Työttömyyspäivärahan menettämistä ei voi pitää perusteltuna ja oikeudenmukaisena, koska palkkio, jonka palokuntalainen näistä tehtävistä saa, on minimaalisen pieni, eikä se näin ollen tuo hänelle vakinaista ansiota ja elatusta. Toimiessaan sopimuspalokunnissa työttömyyspäivärahalla oleva palokuntalainen turvaa tärkeällä tavalla kotikuntansa palokunnan lähtövalmiutta ja turvallisuustasoa. Mikäli yhteiskunta haluaa säilyttää toimivan vapaaehtoisjärjestelmän palo- ja pelastustoimessa, sen tulee luoda toimivat edellytykset toiminnan jatkamiseen. On syytä muistaa, että sopimuspalokuntalainen kouluttaa itseään vähintään 3 vuotta ollakseen pätevä auttamaan hädässä olevia kanssaihmisiä. Kouluttautuva ja harjoituksissa tehtäviin motivoitunut sopimuspalokuntalainen on voimavara, jota ei missään tapauksessa saa jättää toiminnasta pois. Nykyisin voimassa oleva järjestelmä johtaa kuitenkin siihen, että moni sopimuspalokuntalainen lopettaa toimintansa, koska palo- ja pelastustoimesta saatu minimitasoinen palkkio heikentää ja hankaloittaa hänen työttömyysturvaansa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen omasta varsinaisesta työstään työttömäksi joutuneen sopimuspalokuntalaisen oikeuden täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan hänen osallistuessaan kotikuntansa palo- ja pelastustoimen tehtäviin ja mihin muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen ja turvatakseen toimivan vapaaehtoisjärjestelmän edellytykset palo- ja pelastustoimessa? Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Jukka Vihriälä /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vihriälän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1381/2001 vp: Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen omasta varsinaisesta työstään työttömäksi joutuneen sopimuspalokuntalaisen oikeuden täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan hänen osallistuessaan kotikuntansa palo- ja pelastustoimen tehtäviin ja mihin muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen ja turvatakseen toimivan vapaaehtoisjärjestelmän edellytykset palo- ja pelastustoimessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia työttömyysturvalain (602/1984) säännöksiä on uudistettu vuoden 1997 alusta lukien. Sovitellusta päivärahasta on tehty sen jälkeen useita kirjallisia kysymyksiä. Viittaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin annettuihin vastauksiin: KK 619/2000 vp, KK 892/2000 vp, KK 996/2000 vp, KK 7/2001 vp, KK 37/2001 vp, KK 917/2001 vp ja KK 1085/2001 vp. Lisäksi kirjalliset kysymykset KK 565/1997 vp, KK 809/1998 vp ja KK 528/1999 vp ovat käsitelleet palokuntatoiminnasta saatavan korvauksen huomioon ottamista myönnettävässä työttömyyspäivärahassa. Nykyisillä sovitellun työttömyyspäivärahan säädöksillä on pyritty saattamaan erilaiset työstä saatavat verotettavat tulot keskenään samanlaiseen asemaan. Siten lähtökohtaisesti kaikki työtulot, riippumatta työn tekemisen tavasta ja ansaitsemisen muodosta, sovitellaan samojen säännösten mukaisesti. Osittain työttömän sopimuspalokuntalaisen ja esimerkiksi satunnaisia töitä vastaanottavan sairaanhoitajan työtulot vähentävät päivärahaa samalla tavalla. Työttömyysaikana ansaituista työtuloista puolet vähennetään työttömyyspäivärahasta, mikä varmistaa sen, että työtulot korottavat aina työttömän kokonaistuloja. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työttömyysturvan kehittämistä tarkastellut "työttömyysturvatyöryhmä 2001" sai työnsä päätökseen Työryhmä tarkasteli työnsä kuluessa mahdollisuuksia kehittää osittain työttömien työttömyysturvaa. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että soviteltua työttömyyspäivärahaa kehitetään ns. ennakkomaksumenettelyllä ja jättämällä sovittelun piiriin enintään kahden viikon pituiset kokoaikaiset työsuhteet. Tämä merkitsee sitä, että yli kahden viikon kokoaikaisten työsuhteiden ajalta ei ole oikeutta päivärahaan, mutta työttömyysajalta henkilöllä on oikeus täyteen päivärahaan. Ennakkomaksumenettelyn myötä osittain työttömälle henkilölle maksettaisiin osa päivärahasta jo heti hänen päivärahahakemuksensa saavuttua, vaikka sovitellun päivärahan täsmällinen suuruus ei tuolloin ole vielä laskettavissa. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2003 alusta lukien. Verotettavien tulojen huomiotta jättäminen sovittelussa esimerkiksi työn laadun perusteella 2

3 Ministerin vastaus KK 1381/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk ei olisi sen negatiiviset kannustusvaikutukset ja yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 2002 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jukka Vihriälä /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 1381/2001 rd: Vilka konkreta åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att säkerställa rätten för en avtalsbrandkårist som blivit arbetslös från sitt ordinarie arbete till full arbetslöshetsdagpenning då han eller hon deltar i uppgifter inom brandoch räddningsväsendet i sin egen hemkommun och vilka andra åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att garantera och trygga förutsättningarna för ett fungerande system med frivilliga i brand- och räddningsväsendet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Bestämmelserna om jämkad arbetslöshetsdagpenning i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (602/1984) reviderades från och med ingången av Om jämkad dagpenning har därefter ställts flera skriftliga spörsmål. Jag hänvisar bland annat till svaren på följande spörsmål: SS 619/2000 rd, SS 892/2000 rd, SS 996/2000 rd, SS 7/2001 rd, SS 37/2001 rd, SS 917/2001 rd och SS 1085/2001 rd. Dessutom har spörsmålen SS 565/1997 rd, SS 809/1998 rd och SS 528/1999 rd behandlat beaktandet av ersättningen för brandkårsverksamhet i den beviljade arbetslöshetsdagpenningen. Genom de nuvarande författningarna gällande jämkad arbetslöshetsdagpenning har man försökt försätta olika beskattningsbara inkomster av arbete i en jämställd ställning. Så har utgångspunkten varit att alla arbetsinkomster, oberoende av arbetssättet eller förtjänstformen jämkas enligt samma bestämmelser. Arbetsinkomsterna för en delvis arbetslös avtalsbrandkårist och t.ex. en sjuksköterska som tar emot tillfälligt arbete minskar dagpenningen på samma sätt. Av de arbetsinkomster som tjänats in under tiden av arbetslöshet avdras hälften av arbetslöshetsdagpenningen, vilket garanterar att arbetsinkomster alltid höjer den arbetslösas totala inkomster. Den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgrupp som undersökte utvecklandet av utkomstskyddet för arbetslösa 2001 slutförde sitt arbete Arbetsgruppen undersökte möjligheterna att delvis utveckla utkomstskyddet för arbetslösa. Arbetsgruppen stannade för att föreslå att den jämkade arbetslöshetsdagpenningen utvecklas med hjälp av det s.k. förfarandet med förhandsbetalning och genom att arbetsförhållanden på heltid som räcker högst två veckor omfattas av jämkningen. Detta innebär att man för arbetsförhållanden på heltid som räcker längre än två veckor inte har rätt till dagpenning. För tiden av arbetslöshet har man dock rätt till full dagpenning. I och med förfarandet med förhandsbetalning betalas en del av dagpenningen till en delvis arbetslös person redan då ansökan om dagpenning kommit in, även om det exakta beloppet av den jämkade dagpenningen då ännu inte kan kalkyleras. Avsikten är att lagändringarna skall träda i kraft från och med ingången av

5 Ministerns svar KK 1381/2001 vp Jukka Vihriälä /kesk Att förbise beskattningsbara inkomster i jämkningen t.ex. på grund av arbetets kvalitet är inte motiverat med tanke på de negativa incitamenten av detta och jämlikhetssynpunkter. Helsingfors den 8 januari 2002 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5