Kysymykset ja vastaukset sekä täsmennykset tarjouspyyntöön - Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelun toteuttamista koskeva hankinta

Transkriptio

1 Kysymykset ja vastaukset sekä täsmennykset tarjouspyyntöön - Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelun toteuttamista koskeva hankinta Täsmennykset ja korjaukset tarjouspyyntöön: JIT 2015-ehdot: Päivitetyt JIT 2015 ehdot on hyväksytty JHS-jaostossa Täsmennyksenä tarjouspyyntöön Museovirasto korvaa päivityksen johdosta hankinnan liitteenä aiemmin olleet JIT 2007-ehdot päivitetyillä JIT 2015-ehdoilla. JIT 2015-ehdot lisätään hankinnan sivuille. Muutos vaatimusmäärittelyyn: Vaatimus tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen mahdollistamisesta ylläpitokäyttäjille (kpl 6.6.) ei ole voimassa. Vaatimusta ei ole mainittu vaatimusluettelossa. Tarjoajien tulee huomioida muutokset jättäessään tarjouksen hankinnan kohteesta. Kysymykset ja vastaukset: Tarjouspyynnön lomakkeet: 1. Voisiko tarjouspyynnön liitteet 2-5 sekä vaatimusmaarittelyn-liite2-vaatimusluettelo saada Wordmuodossa, jotta ne olisi helpompi täydentää tarjouksen liitteeksi? 2. Ovatko liitteet 2-5, kansilehti sekä vaatimusmäärittelyn liite 2 vaatimusluettelo saatavilla sähköisesti muokattavassa muodossa (esim. Word)? Tämä helpottaisi huomattavasti tarjouksen laatimista ja toimittamista. 3. Onko liitteitä 2 4 mahdollista saada muokattavina versioina, esim. word-dokumentteina? 4. Onko tarjouspyynnön Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelun toteuttaminen liitettä Vaatimusmäärittelyn liite2_vaatimusluettelo mahdollista saada muokattava Excel-taulukkona tai muussa muokattavassa formaatissa? 5. Onko tarjouspyynnön liiteitä 2-5 mahdollista saada Word-dokumenttina tai muussa muokattavassa formaatissa? Tarjouspyynnön liitteet 2-5 ja kansilehti on mahdollista saada word-muodossa. Ne lisätään Museoviraston hankintasivustolle: 1

2 Vaatimusmäärittelyn liite 2, vaatimusluettelo, lisätään hankintasivustolle excel-muodossa. Toimittajan kommentti kenttää ei tule laajentaa merkittävästi. Huom. Mihinkään lomakkeista ei saa tehdä muutoksia. Tarjouksen liitteet: 6. Liite 2 Vaatimusluettelo. Tuleeko vaatimusluettelo palauttaa osana tarjousta? Mitä odotatte vastattavan sarakkeeseen toimittajan kommentit? Vaatimusluettelo tulee toimittaa tarjouksen mukana siten, että toimittajan kommentit sarakkeeseen on merkitty onko vaatimus toteutettavissa vai ei, sekä muita mahdollisia huomioita lyhyesti. 7. Onko toteutussuunnitelmaan mahdollista liittää toimittajan omia valmiita kuvauksia (esim. laatukäsikirja) huomioimatta annettua enimmäispituutta? Ei. Tarjousten vertailussa voidaan huomioida vain tarjouspyynnön mukainen toteutussuunnitelma. 8. Voiko liitteen 2 kohdassa 2. Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne vaaditut todistukset korvata tilaajavastuu.fi-palvelun Luotettava Kumppani -raportilla, josta käyvät ilmi vaaditut tiedot? Luotettava Kumppani-raportilla voi korvata pyydetyt todistukset, jos siitä käy ilmi vaaditut tiedot. Tarjousten vertailu ja pisteet: 9. Vaikuttaako tarjotun työryhmän koko arviointikohdassa 2C. Asiantuntijoiden osaaminen ja kokemus? Saako isompi tiimi enemmän pisteitä kuin pienempi tiimi? Tiimin koko ei vaikuta pisteisiin. Vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä. 10. Kpl 2c: tarjoaja esittää työryhmän jäsenten henkilökohtaisia referenssejä enintään 3/henkilö, joista jokainen voi olla 1 sivun mittainen. Kootaanko yhden henkilön referenssit siis korkeintaan yhdelle sivulle (max. 1 sivu) VAI kuvataanko yhden henkilön kukin referenssi omalle sivulleen (max. 3 sivua)? 2

3 Yhden henkilön referenssejä voi olla enintään 3 sivua. 11. Onko toimitettavan tuotteen perustuttava avoimeen lähdekoodiin? Toteutuksen ei ole pakko perustua avoimeen lähdekoodiin, mutta tarjousten vertailussa avoimen lähdekoodin käyttöä arvostetaan toteutussuunnitelman arvioinnissa. Myös asiantuntijoiden kokemuksen arvioinnissa arvostetaan kokemusta avoimen lähdekoodin ratkaisuista. ks. myös kysymykset SQL Serverin käytöstä. Hinnoittelu ja optiot 12. Vaatimusluettelossa on määritelty esimerkiksi HTML5-standardin käyttö ja offline-mahdollisuus 2- luokan vaatimukseksi. Kuitenkin vaatimusmäärittelyssä asia on esitetty vaatimuksena. Kumpi dokumentti on tässä ja muissa vastaavissa tapauksissa määräävä? Tuleeko prioriteetin 2 ja 3 vaatimukset sisällyttää osaksi perustoimitusta ja sen hintaa, jos ne on mainittu vaatimusmäärittelyssä? Vaatimusluettelon prioriteettimerkintä on määräävä. Prioriteetti 2 ja 3 vaatimuksia ei sisällytetä osaksi tarjouksen kokonaishintaa. Ks. tarjouspyynnön liite Liite 4 Hintalomake. P2- ja P3 -taulukon tietoja ei käytetä tarjousten vertailussa. Tarjoajan tulee kuitenkin huomata, että tässä ilmoitetuilla hinnoilla voi olla merkitystä hankintasopimuskaudella. Onko optioiden toteuttamisen mahduttava tarjouksen kokonaishinnan kanssa EU:n kynnysarvon alle? Voitteko täsmentää, miten optioiden hinta huomioidaan hankinnassa esim. muutamalla esimerkillä? Optiot on huomioitu hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa. Optioiden käytöstä ilmoitetaan tai sovitaan erikseen tarjouspyynnön mukaisesti. Optioiden hinta ei vaikuta tarjousten vertailuun. 14. Kpl 4. Hankintamenettely Hankinta on EU-kynnysarvon alittava. Mikä tarkalleen on se euromäärä, mitä tässä tarjouspyynnössä tarkoitetaan EU-kynnysarvolla? EU-kynnysarvolla tarkoitetaan hankintalain tarkoittamaa EU-kynnysarvoa palveluille, joka on e 3

4 Ylläpito 15. Tarjouspyynnön kohdassa 1 sekä vaatimusmäärittelyn kohdassa 6.4 sanotaan, että tuki on oltava saatavilla arkisin klo Kuinka nopealla vasteajalla tukipyyntöihin tulee vastata? Toimittajan tulee vastata ja aloittaa asian käsittely vuorokauden kuluessa tukipyynnön jättämisestä. 16. Kpl 6.4. Hankintaan sisältyy myös järjestelmään liittyvä ylläpito. Ylläpitoon kuuluu toimittajan valmius ja osaaminen sovellukseen liittyvien teknisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja korjaamiseen. Tarkoitetaanko tällä, että ylläpitoon kuuluu ainoastaan valmius ja osaamisen ylläpito, mutta varsinainen ongelmien selvittämiseen kuluva aika laskutetaan erikseen? Ylläpitoon kuuluu valmius ja osaamisen ylläpitäminen teknisten ongelmien ratkaisemiseen ja saatavilla oleva tuki ongelmatilanteissa. Ongelmien korjaamisesta ja muista lisätöistä laskutetaan erikseen. 17. Kpl 6.4. Toimittajan tulee sitoutua kehittämään aktiivisesti järjestelmää koko sopimuskauden ajan siten, että se vastaa teknologiseen kehitykseen esim. internetselainten muutosten osalta. Tarkoittaako sitä, että toimittajalla pitää olla valmius ja kyky korjata mahdolliset selainten uudemmissa versioissa ilmenevät vialliset toiminnot, mutta tähän kuluva työ on erikseen laskutettavaa eikä kuulu arvioituun ylläpitomaksuun? Kysymyksessä mainittu työ on erikseen laskutettavaa. Tekninen alusta ja tietokannat: 18. Kpl 2.2. Nykyinen paikkatietokanta on (ESRI Geodatabase). Onko vaatimuksena, että uusi karttasovellus käyttää tätä samaa paikkatietokantaa? 19. Kpl 2.2. Onko vaatimuksena, että Museovirasto luopuu nykyisestä ESRI Geodatabase - paikkatietokannasta ja toteutetaan uusi paikkatietokanta jollakin muulla tekniikalla? 20. Toivooko Museovirasto, että nykyistä ArcGIS for Serveriä käytetään osana uuden sovelluksen toteutusta? 21. Mitä riippuvuuksia, tarpeita ja haluja Museovirastolla on säilyttää geodatabase/arcsde, esim. OGC - paikkatietopalveluiden julkaisutoiminnallisuus? Mitä muita riippuvuuksia, tarpeita, haluja Museovirastolla on näihin liittyen? 4

5 Esri geodatabasen tai ArcGIS for Serverin käyttö ei ole vaatimuksena, mutta niiden säilyttäminen on mahdollista, mikäli toimittajan tarjoamassa ratkaisussa niiden käyttö on tarpeen. Rajapintapalveluja ylläpidetään tällä hetkellä ArcGIS Serverillä, mutta nyt toteutettavasta ratkaisusta riippuen ne voidaan siirtää myös muulle alustalle. 22. Jos nykyisestä paikkatietokannasta luovutaan, vastaako Museovirasto vai toimittaja datamigraatiosta vanhasta paikkatietokannasta uuteen? Mikäli Toimittaja vastaa datamigraatiosta uuteen paikkatietokantaan, voidaanko migraatiovaiheeseen varata esim. viikko aikaa käyttökatkoon? Tilaaja toteuttaa datamigraation, mutta toteuttajalta edellytetään tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa. 23. Onko mahdollista tuoda paikkatieto osaksi olemassa olevien rekisterien tauluja? 24. Kpl 6.1. Uuden palvelun paikkatietokannan tulee olla yhteensopiva SQL tietokantojen kanssa Pitääkö uuden paikkatietokannan olla toteutettu myös SQL Server tietokantapalvelimeen vai voidaanko käyttää muita esim. avoimen lähdekoodin relaatiotietokantoja? 25. ID 69 Sovelluksen on toimittava MS SQL Serverin kanssa. Tarkoittaako sitä, että sovelluksen paikkatietokanta pitää olla MS SQL Serverissä? Vai tarkoittaako tämä sitä, että rekisterit ovat MS SQL Server tietokannoissa joista sovelluksen pitää pystyä lukemaan, mutta paikkatietokanta voi olla toisessa esim. avoimen lähdekoodin relaatiotietokannassa. Museoviraston paikkatietoarkkitehtuurin kannalta tällä hetkellä paras ratkaisu on, että paikkatiedot ovat omassa tietokannassaan SQL Serverillä. 26. Mitkä ovat palvelinympäristön tekniset raamit: mikä on alusta, suorituskyky, ja onko helppo laajentaa tarvittaessa? Missä palvelimet sijaitsevat ja kuka niitä ylläpitää? Palvelimet ovat Museoviraston omissa tiloissa ja Museovirasto ylläpitää niitä. Palvelinympäristö pohjautu VMware vsphere 6 -alustalle, jossa virtuaalikoneen (tyypillisesti Windows) resursseja voi helposti laajentaa tarpeiden kasvaessa. 27. Miten rekistereihin pääsee kiinni? Pääseekö niihin suoraan kiinni vai onko välissä joku rajapinta? Jos on, niin voiko Tilaaja toimittaa rajapintakuvauksen/-kuvaukset? 5

6 Toteutusta tehdessä rekistereihin pääsee suoraan tietokantayhteydellä. Lisenssit: 28. Kuinka monen vuoden lisenssimaksut (esim. ohjelmistolisenssit) ja ylläpito ja tukipalvelut (esim. ohjelmistotuki, palvelinmaksut) pitää tarjouksen kattaa? 29. Liite 4 hintalomake. Onko Museovirastolla olemassa olevia Esri-lisenssejä? Jos on niin pitääkö ne silti laskea mukaan kokonaishintaan uusien lisenssien hankintahinnoilla? Mikäli Esrin-lisenssejä hankitaan, pitääkö ylläpitomaksuun liittää Esri-lisenssien ylläpitomaksu kolmelle vuodelle? 30. Liite 4 hintalomake. Lasketaanko kokonaishintaan mukaan palvelinten käyttöjärjestelmien lisenssikustannukset? 31. Liite 4 hintalomake. Lasketaanko kokonaishintaan mukaan MS SQL Server -tietokannan lisenssikustannukset, vaikka ne ovat jo olemassa? 32. Onko Museoviraston nykyisessä ratkaisussa ArcGIS for Server käytössä? Jos kyllä, mikä versio ja onko Museoviraston Esri-ylläpitosopimus voimassa? Jos tätä ArcGIS Serveriä käytetään ratkaisussa, huomioidaanko lisenssikustannukset kokonaishinnassa 33. Onko Museovirastolla Portal for ArcGIS Server käytössä ja kuinka monelle käyttäjälle? Voidaanko olemassa olevat käyttäjälisenssit jättää laskematta kokonaishinnassa? 34. Onko Tilaajalla käytössä ArcSDE? 35. Mikäli Esri Geodatabasea käytetään pitääkö, Toimittajan laskea Esrin paikkatietokannan lisenssikustannukset mukaan tarjoukseen? Ylläpitokauden tulee kattaa 3 vuotta. Mahdolliset lisenssimaksut lasketaan samalle ajalle ja ne tulee sisällyttää kokonaishintaan. Hintaan ei tarvitse kuitenkaan huomioida Esrin ArcGIS Serverin, Microsoftin SQL Serverin tai palvelinten käyttöjärjestelmien lisenssejä, jotka Museovirastolla on jo olemassa. Museovirastolla on käytössä ArcGIS for Server versio. Portal for ArcGIS ei ole Museovirastossa käytössä. Kieliversiointi: 36. Voidaanko olettaa, että Tilaaja toimittaa ruotsin ja englanninkieliset käännökset ammattitermistöstä toimittajalle? Tilaaja toimittaa ruotsin ja englanninkieliset käännökset ammattitermistöstä toimittajalle. 37. Kpl 6.7 Sovellukseen on toteutettava kieliversiointi niiden osien osalta, jotka ovat kaikkien käyttäjien käytössä (ainakin suomi, ruotsi, englanti). Suomen kielen lisäksi muita kieliversioita ei kuitenkaan oteta heti tuotantokäyttöön. Toimittajan tulee esittää tarjouksessa kuinka kieliversiointi on toteutettavissa Ensimmäinen lause sanoo, että ominaisuus pitää toteuttaa, mutta jälkimmäinen, että suunnitelma riittää - voisitteko tarkentaa? 6

7 Tarkoitus on, että sovelluksen julkisesta käyttöliittymästä tehdään tämän toteutuksen yhteydessä kieliversiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Toteutusprojektin aikana tehdään valmiiksi ainakin suomenkielinen käyttöliittymä, muut kieliversiot toteutetaan kun käännettävä termistö on selvillä. Kieliversioinnit tulee ottaa toteutuksessa siten huomioon, ettei sovellusmuutoksia tarvitse tehdä kun otetaan uusi kieli käyttöön. 38. Kpl 6.7. Onko tietokannassa omat kentät eri kielisille sisällöille? Jos ei ole, voitaneen olettaa, ettei kenttien sisältöjä käännetä? Tietokannassa ei ole omia kenttiä eri kielisille sisällöille. Tietosisältöä ei käännetä tässä vaiheessa. Käyttäjähallinta: 39. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 3.1 mainitaan, että Aineistojen muokkausoikeuksia tai eri aineistojen näkyvyyttä (Museovirasto/extranet/internet) tulee voida hallita käyttöoikeuksin hyödyntäen Museoverkon nykyistä käyttäjähallintaa. Voitteko antaa tarkemman kuvauksen nykyisin käytöstä olevasta käyttäjähallinnasta? Nykyisessä käyttäjähallinnassa tallennetaan omaan tietokantaansa tiedot käyttäjistä, sovelluksista ja palveluista. Järjestelmän käyttäjät ovat AD:n käyttäjätunnuksia, joita ylläpidetään käyttäjähallintasovelluksilla. Sovellukset ylläpitävät yhteyttä AD-tunnusten ja tietokannan tietojen välillä. Palvelut ovat käyttäjähallinnassa AD:n ryhmiä. Paikkatietosovelluksen käyttöoikeudet voivat perustua joko ad-ryhmiin tai käyttäjähallinnan tietokannassa olevaan tietoon. 40. Vaatimusmäärittelyn kohdassa kerrotaan, että Museovirastossa tulee olla mahdollisuus ylläpitää sovelluksen karttatasoja siten, että paikkatietoaineistojen rajapintapalveluja voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä tarpeen mukaan. Millä rooleilla (pääkäyttäjä, ylläpitäjät, ) tämä mahdollisuus tulee olla? 41. Vaatimusmäärittelyn kohdassa kerrotaan, että Aineistojen päivittäminen (korvaaminen uusilla versioilla), poistaminen ja lisääminen tulee voida tehdä Museovirastossa. Millä rooleilla (pääkäyttäjä, ylläpitäjät, ) tämä mahdollisuus tulee olla? Vain pääkäyttäjällä on nämä oikeudet. 7

8 42. Kohta 5.3: Kuinka suureen ulkopuolisten muokkaajien määrään toimittajan tulee varautua? Arvio on, että ulkopuolisten muokkaajien määrä ei ylitä sataa. 43. Kohta 5.4: Joissain tapauksissa muokkausoikeuksia on tarpeen säätää tarkemmalla tasolla kuin ADryhmät. Voitteko antaa tästä esimerkin? Kohdan 5.2. taulukossa mainituilla rooleilla voi olla ryhmän sisällä eroavaisuuksia oikeuksissa. Esimerkiksi toinen ulkoinen muokkaaja saa muokata muinaisjäännösrekisteriä, toinen ulkoinen muokkaaja rakennusperintörekisteriä. Ad-ryhmä-jako ei ole tällä hetkellä tällä tarkkuudella, mutta käyttäjähallintaa on mahdollista kehittää vastaamaan tätä vaatimusta. 44. Tuleeko aineistojen näkyvyyden olla määritettävissä käyttäjätasolla niin että oikeudet pystyy jakamaan per käyttäjä? 45. Onko tarkoitus, että on mahdollista jakaa käyttäjäkohtaisia oikeuksia kaikkiin aineistoihin / toiminnallisuuksiin koko järjestelmässä? Aineistojen näkyvyys ja muut toiminnot tulee olla rajattavissa roolitasolla, ts. koko rooliryhmä näkee samat aineistot. Ks. kohdan 5.2. taulukko ja vaatimusmäärittelyn liite 3. Roolitasoa tarkemmin on säädelty paikkatietoaineistojen muokkausoikeus. ks. edellinen vastaus. Hakutoiminnot 46. Kpl Onko Museovirastolla käytössä osoite- ja paikannimiaineistoja näihin kohdistuvien hakujen toteuttamiseksi? Vai onko Museovirastolla mahdollisuus käyttää MML:n osoite- ja paikannimihakurajapintaa? 47. Kpl : Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin VTJ PRT -rakennustunnuksen perusteella. Voiko tietoa kysyä SQL:nä vai jonkin rajapinnan kautta? 48. Vaatimukset ID 3-6; Vastaako Tilaaja näissä kohdistustoiminnoissa tarvittavien paikkatietoaineistojen saatavuudesta ja käyttökelpoisuudesta? Museovirasto vastaa tarvittavien rajapintojen hankinnasta ja on tietoinen että niiden käyttökelpoisuus riippuu kolmannesta osapuolesta. 8

9 49. Kpl 6.6. Erilaisten tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen tai lisäämisen sovellukseen tulee olla mahdollista ylläpitokäyttäjille. Tarkennatteko, tarkoitetaanko, että ylläpitäjän on voitava muuttaa kaikkia käyttöliittymän hakutoimintoja? Mitä tarkoitetaan uuden haun lisäämisellä sovellukseen? Halutaanko lopputuloksena olevan siis olevan toiminnallisuuden, jossa ylläpitäjä lisää kantaan uuden aineiston ja tämän jälkeen käyttöliittymässä tähän aineistoon tulisi automaattisesti uusi kyselydialogi VAI jotain muuta? Esitetty toteutus on mahdollinen, mutta hyvin työläs. Vaatimus tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen mahdollistamisesta ylläpitokäyttäjille (kpl 6.6.) ei ole voimassa. 50. Kpl Paikkatietoihin perustuvat haut ja kyselyt Onko kohdassa Esimerkkejä hauista listattu kaikki eri haut, jotka tulee toteuttaa VAI onko ajatuksena, että sovelluksessa pitää olla yleiskäyttöinen paikkatietohakuja tekevä hakutoiminto? Kohdassa mainitut haut ovat esimerkkejä aineistojen osalta. Listassa on mainittu keskeisimmät hakutyypit, mutta aineistoja, joista hakuja tehdään voi olla useampia. Toteutuksesta riippuen haut voidaan määritellä aineistokohtaisesti etukäteen tai aineistovalinta voi olla käyttäjän tehtävissä. 51. Kpl Onko tarve, että paikkatietohauissa kohderekisterin kohteita rajataan aina kaikilla rajaavan aineiston kohteiden geometrioilla? Esim.: jos rajaavana aineistona on kaikki Suomen kunnat, niin haku rajaisi kaikkien niiden alueelta VAI onko tarve, että käyttäjä ensin valitsee rajaavasta aineistosta jonkin, esim. yhden kunnan, jonka alueelta kohderekisterin kohteita haetaan? On tarve, että käyttäjä valitsee rajaavasta aineistosta jonkin kohteet tai kohteita, joiden mukaan toisen aineiston kohteita haetaan. 52. ID 85 Haut ja kartan zoomaaminen eivät saa kestää enempää kuin 2 3 sekuntia. Koskeeko tämä myös ulkoisiin WFS-rajapintoihin tehtyjä hakuja, joissa rajausehtona voi olla useita satoja aluegeometrioita ja vastauksena voidaan saada satoja alueita? Aikavaatimus ei koske ulkoisiin rajapintoihin kohdistuvia hakuja. Omat sisällöt: 9

10 53. Kpl 4.5. Omissa sisällöissä tulee myös voida luoda uusia aineistoja, jotka noudattavat standardia tietomallia. Mitä standardia tällä tarkoitetaan? Vai tarkoitetaanko termillä standardi tietomalli tässä vakioitua kenttärakennetta? 54. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.5 kerrotaan, että Omissa sisällöissä tulee myös voida luoda uusia aineistoja, jotka noudattavat standardia tietomallia. Mihin tietomalliin tässä viitataan? 55. Onko Tilaajalla omille sisällöille (vaatimus nro 25) olemassa jo määrittelyä vai onko tarkoitus määritellä vasta projektin aikana? 56. Vaatimusmäärittely kohdassa 4.5 kohdassa sanotaan, että Tuotavien aineistojen tietomalli voi olla minkälainen vain. Kuitenkin kohdassa sanotaan, että Tuontiformaatteina ovat vähintään GPX, KML, ESRI Shapefile ja MapInfo TAB. Lisäksi tuonnin toivotaan olevan mahdollista myös AutoCAD DWG-formaatissa. Kumpi näistä kohdista pätee? Tietomallilla tarkoitetaan vakioitua kenttärakennetta, joka määritellään erikseen projektin aikana. Tuontiformaatilla tarkoitetaan tuotavan aineiston formaattia, ks. vaatimusluettelon ID 58 ja Vaatimus ID 26; Miten tämä jakaminen käytännössä tapahtuu? Lähetetäänkö aineisto esim. sähköpostin liitteenä vai tapahtuuko jakaminen sovelluksen sisällä? Aineisto jaetaan katselua varten muille käyttäjille. Tarkoitus on, että jakaminen tapahtuu sovelluksessa, mutta vastaanottotapaa ei ole ennalta määritelty. 58. Kpl 4.5. Käyttäjän tulee voida jakaa katselua varten omissa sisällöissä oleva aineisto ja mahdolliset karttamerkinnät yhdelle tai useammalle Museoverkon käyttäjälle. Jakaako käyttäjä ne syöttämällä käyttäjän AD-tunnukset yksitellen? Käyttäjäystävällisyyden kannalta paras ratkaisu olisi, jos käyttäjä voi valita henkilöt käyttäjätunnuksen sijaan oikealla nimellä. 59. Kpl Aineistojen tuonti Koska tiedot tuodaan käyttäjän omiin tietoihin, onko tarve tuoda lähinnä pieniä aineistomääriä? Kyse on pienistä aineistoista. 10

11 60. Kpl ja Aineistojen tuonti ja vienti" Onko riittävää, että tuontia ja vientiä tuetaan vain yksinkertaisten perusgeometrioiden osalta (pisteet, viivat, alueet)? Kullakin tiedostomuodolla on omat erityispiirteensä, joiden täydellinen tuki pystytään takaamaan vain kyseisillä valmistuotteilla. Perusgeometriat riittävät. 61. Vaatimusmäärittelyn kohdassa 4.5 kerrotaan, että Omissa sisällöissä luotavat aineistot tallentuvat omaan tietokantaansa. Onko tämä tietokanta Museoviraston tietokanta vai vastaako toimittaja tästä tietokannasta? Museovirasto vastaa tästä tietokannasta. 62. ID 58 Sovellukseen pitää voida tuoda gpx, kml, tab ja shp muodoissa olevaa dataa. sekä ID 25 Omissa sisällöissä luotavien kohteiden tulee noudattaa vakioitua tietomallia. Tietomalli: vaatimus 58:n mukaan tieto tuodaan omiin sisältöihin. Mikäli sillä on vaatimus 25:n mukaan vakioitu tietomalli, tarkoitetaanko tällä sitä, että kaikilla tuotavilla gpx, kml, tab ja shptiedostoilla on valmiiksi samanlainen tietomalli eli samanlaiset tietokentät? Mikäli tiedostojen kenttärakenne on erilainen, miten hallitaan tilanne, jossa tiedosto sisältää sellaisia kenttiä, joita vakioidussa tietomallissa ei ole? Tuotavien aineistojen kenttärakenne ei tarvitse olla samanlainen kuin omissa sisällöissä luotavilla aineistoilla. Ei ole tarkoitus, että tuotavat tiedostot menisivät samaan tietokantaan kuin vakioidussa muodossa olevat, omissa sisällöissä luotavat aineistot. 63. Symbolien luominen: esim. Kml-tiedosto voi sisältää visualisoinnin tuotaville kohteille, mutta esim. shp ei. Pitääkö symbolointi tuoda omiin tietoihin näkyviin (erittäin haastavaa, jos symbolointeja on ääretön määrä)? Vai tuottaako Museovirasto luettelon kohdetyypeistä, joiden mukaan voidaan luoda rajallinen määrä symboleita? Onko kohdetyyppi aina mainittu tuotavissa datoissa? Tuotavien aineistojen mukana ei tarvitse tuoda symbolointia. 64. Onko mahdollista että useita omat sisällöt -aineistoja käytetään rajaamaan samaa kohdetta? 11

12 Hankintayksikölle on hieman epäselvää mitä kysymyksellä tarkoitetaan. Tarkoitus on, että rajauksen kopiointitoiminnossa käytetään yhtä rajausta kerrallaan. Omissa aineistoissa voi kuitenkin olla samanaikaisesti useita eri aineistoja. Asiaa täsmennetään projektin kuluessa. 65. Halutaanko omiin sisältöihin hakemistorakennetta? Toimittaja voi ehdottaa toteutussuunnitelmassa mielestään parasta ja käyttäjäystävällisintä ratkaisua. Muokkaustoiminnot 66. Kpl 4.9 "Paikkatiedon muutosten ja edellisten geometriaversioiden ominaisuustietoineen tulee tallentua tietokantaan ja olla tarvittaessa käytettävissä.." Tarkoitetaanko tällä, että ylläpitäjä voi tarvittaessa manuaalityönä palauttaa edellisen geometriaversion VAI sitä, että tiedonmuokkaaja voi käyttöliittymästä valita vanhemman version VAI jotain muuta tapaa, jolla edellisten geometriaversioiden pitää olla käytettävissä? Mitä tapaa? Vastaa: Riittää, että edelliset geometriaversiot ovat ylläpitokäyttäjän saatavilla. 67. Kpl Pisteen luominen. Noudatetaanko tässä samaa periaatetta kuin kohdassa , eli että paikkatietojen tulee syöttökoordinaattijärjestelmästä huolimatta tallentua aina ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067) koordinaattijärjestelmässä? Vastaa: Noudatetaan samaa periaatetta kuin kohdassa Vastaa: 68. Kpl RKY-kohteet ja Maailmanperintökohteet: onko näiden muokkausominaisuuksissa samat vaatimukset kuin muidenkin rekistereiden kohteilla? Muokkausominaisuudet ovat samanlaiset kuin muillakin rekistereillä. Näitä aineistoja kuitenkin muokataan harvoin ja niiden muokkaaminen voidaan tehdä tarvittaessa myös sovelluksen ulkopuolella. 69. Kpl Aluejakoihin ei liity tietokantaan tallennettua paikkatietoa. Jatkossa aluerajaukset haluttaisiin paikkatietokantaan siten, että ne linkittyisivät resurssitietokannan tietoihin. Tarkoittaako tämä sitä, että tarjouksen ei tarvitse sisältää resurssitietokannan paikkatietojen muokkausta? 12

13 Tarjouksen ei tule sisältää resurssitietokantojen paikkatietojen muokkausta tai luomista. Museovirasto vastaa aineiston tuottamisesta. 70. ID 55 Luotavan aluerajauksen pitää voida olla moniosainen. Tarkentaisitteko mitä tällä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko ns. multipolygonia? Tämä tarkoittaa, että yhden kohteen aluerajaus voi koostua useasta polygonista. Nämä voivat olla tavallisia polygoneja, toistaiseksi multipolygoneille ei ole tarvetta. 71. Vaatimus ID 55; Voiko aluerajaus muodostua myös sisäkkäisistä kohteista tai voiko alusrajauksessa olla ns. reikiä ja/tai saaria? Aluerajauksissa voi olla reikiä, mutta ei saaria. Aluerajaus ei voi muodostua sisäkkäisistä kohteista, mutta kahden eri kohteen rajaukset voivat mennä päällekkäin. Tulostustoiminnot 72. Kpl 4.7. Karttamerkinnät. Onko karttamerkintöjä tarkoitus pystyä tallentamaan? Karttamerkinnät pitää pystyä jakamaan muille käyttäjille katselua varten sekä niiden pitää voida näkyä tulosteella. 73. Kpl 4.8. Tulostettavan kartan mittakaavan tulee olla valittavissa vapaasti ja sen tulee näkyä karttatulosteen mittakaavajanana. Riittäähän tässä vapaasti valittavaksi se, että mittakaavat ovat ne, joita MML:n WMTS taustakarttapalveluista tarjotaan? Taustakartan mittakaavatasot riittävät. 74. Millä tarkkuudella tulosteiden vakiopohjia pitää voida muokata/määritellä ja minkälaisia elementtejä niissä pitää olla ja mitä niillä pitää voida tehdä? 75. Vaatimus ID 38; Luodaanko tulostepohjat tässä sovelluksessa vai jossain muualla? Onko tulostepohjista saatavissa esimerkkejä? Vakiopohjat tulevat olemaan melko yksinkertaisia. Vakiopohjien määrittelyssä tehdään sommittelu kappaleessa 4.8. luetelluille elementeille. Tulostepohjat luodaan ja muokataan jossain muualla kuin sovelluksessa. 13

14 Mobiililaite- ja selainvaatimukset 76. Pyydämme Tilaajaa kuvaamaan tarkemmin mobiililaite- ja selainvaatimukset. 77. Kpl 6.1. Selaintuki. Mitä Firefox-selaimen versioita on tuettava? Vaatimusmäärittelyssä on esitetty tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset. Mobiililaite- ja selainvaatimuksia voidaan tarvittaessa tarkentaa projektin aikana. Sovelluksen tulee toimia IE:n versiolla 10 tai uudempi, Chromen versiolla 45 tai uudempi sekä Firefoxselaimen versiolla 40 tai uudempi. Lisäksi toivottavaa olisi, että sovellus toimisi myös Safari-selaimella. 78. Kpl 6.8 Karttasovelluksen tulee toimia myös mobiililaitteilla. Onko toiveena ensisijaisesti mobiililaitteella käytettävä selain- vai natiivisovellus? 79. Kpl 6.8. Erilaiset päätelaitteet: Kohteiden katsominen ja niiden tietojen muokkaaminen tulee olla mahdollista mobiililaitteella. Mitä käyttöjärjestelmiä ja mistä versiosta lähtien niitä halutaan tuettavan? (ios, Android, Windows?) Toiveena on mobiililaitteella käytettävä selainsovellus. Selainsovelluksen on toimittava käyttöjärjestelmästä riippumatta. ios:lla 8.x-, Androidilla 4.4- ja Windows Phonella 8.1 -käyttöjärjestelmäversiot tai uudemmat. 80. Kpl Paikantaminen ja paikannusten tallentaminen mobiililaitteilla Voisitteko tarkentaa käyttötapauksen muodossa, millä tavoin mobiilipäätelaitteen sijainti pitäisi tallentaa? Riittääkö, että käyttäjä näkee oman sijaintinsa referenssinä ja osoittaa käyttöliittymän toiminnoilla kohteiden sijainnin? Tarve on sille, että sijaintipisteet pitää voida myös tallentaa. Huom. tämä vaatimus on prioriteetilla 2 ja voidaan toteuttaa optiona. vrt. kysymys 94. Option käytöstä sovitaan erikseen. 81. Kpl 6.8. Karttasovelluksen tulee toimia myös mobiililaitteilla. Kohteiden katsominen ja niiden tietojen muokkaaminen tulee olla mahdollista mobiililaitteella. Onko mobiilisovelluksen tuettava myös 100 eri aineiston lisäämistä, tiedostojen tuonti- ja vientitoimintoja sekä grafiikan piirtotoimintoa? Muokkaamisella tarkoitetaan ainoastaan kohdekohtaista muokkaamista. Muita kysymyksessä lueteltuja toimintoja ei tarvita mobiilikäytössä. 14

15 Muut toiminnot: 82. Kpl 4.2. Piirto, muokkaus tai mittatyökalua käytettäessä kartan pitää siirtyä näkyvän osan ulkopuolelle toiminnon keskeytymättä. Tarkoitetaanko tällä sitä, että kun kursori osuu kartan reunaan, kartta siirtyy automaattisesti tähän suuntaan VAI riittääkö, että käyttäjä voi siirtää karttaa hiiren painike pohjassa ja jatkaa mittausta tämän jälkeen? Molemmat tavat käyvät. Tärkeintä on, että esimerkiksi mitatessa toimintoa ei tarvitse keskeyttää kun kartan raja tulee vastaan. 83. Kpl 4.2. Siirtyminen molempiin suuntiin tapahtuu url-osoitteen avulla Välittääkö rekisterin käyttöliittymä kaikkien kohteiden ID numerot URL-parametreina karttasovellukselle? Kuinka monta id-numeroa maksimissaan? Tarvetta on siirtyä kartalle hakutulosjoukosta, jonka suuruus voi olla joitain satoja kohteita. Tiedonvälittämiseen voi käyttää myös muita tapoja kuin url-parametrejä. 84. Kpl 4.3. Kartan upottaminen Kun kartta on upotettu jollekin sivustolle, niin eihän tämän jälkeen vaadita interaktiivisuutta kartan ja ympäröivän sivuston välillä (kartalta siirryttäisiin rekisteriin ja rekisteristä kartalle)? Upotettavassa kartassakin on näyttävä kohteen ominaisuustiedot. Kohteen ominaisuustietoihin sisältyy kohteen rekisterilinkki. Rekisteristä ei tule siirtyä upotettuun karttaan. 85. Kpl 4.3. Karttasovellushan vaatii kirjautumisen, mikäli kartta upotetaan, jollekin sivustolle ei se avaudu automaattisesti vaan kysyy kirjautumista. Tarkoitetaanko upottamisella vain julkisessa internetissä olevaa karttasovellusta, jossa kirjautumista ei tarvita? Upottaminen koskee julkisessa internetissä olevaa sovellusta. 86. Kpl Näitä aineistoja tullaan jatkossa siirtämään tietokantamuotoon, ja niiden tulee olla saatavissa myös uuden karttapalvelun käyttöön. Tarkoitetaanko tällä sitä, että jatkokehitysvaiheessa on lisäkehityksenä oltava mahdollista lisätä aineistoja karttapalveluun VAI tarkoitetaanko sitä, että Museoviraston ylläpitokäyttäjän pitää pystyä lisäämään aineisto sovellukseen? Täytyykö jälkimmäisessä vaihtoehdossa varautua siihen, että loppukäyttäjät voivat muokata ylläpitäjän lisäämää aineistoa? 15

16 Museoviraston ylläpitokäyttäjien tulee voida viedä uusia aineistoja sovellukseen. Osa aineistoista voi olla sellaisia, joita on tarve muokata sovelluksessa. 87. ID 98 Ylläpitokäyttäjien tulee voida lisätä tai poistaa aineistotasoja sovellukseen. Voisitteko tarkentaa tätä vaatimusta ja täsmentää, miten se eroaa vaatimuksesta 95. Tarkoitetaanko tällä vain sellaisia tausta-aineistoja jotka piirretään kartalle näkyviin, mutta joihin käyttäjä ei voi tehdä mitään muokkausta tai editointia? Pitääkö tällaisen aineiston ominaisuustiedot pystyä näyttämään? Vaatimukset 95 ja 98 tarkoittavat samaa asiaa. Aineistojen osalta katso vastaus kysymykseen 86. Ominaisuustiedot tulee pystyä näyttämään. 88. Kpl 5.2. (ulkopuolisen, ml. Selauskäyttäjien tiedon tuonti, toteutetaan myöhemmin) tarkoittaahan tämä sitä, ettei vaatimus kuulu tähän tarjouspyyntöön julkisten käyttäjien osalta? Vaatimus ei kuulu tähän tarjouspyyntöön. 89. Kpl 6.5. Aineistojen näkyvyys sovelluksessa eri zoomaustasoilla tulee olla säädeltävissä. Tarkoitetaanko tällä pää- vai loppukäyttäjiä. Loppukäyttäjille sallittuna ominaisuus aiheuttaa hyvin todennäköisesti suorituskykyongelmia ja palvelimen kuormittumista. Säätäminen tulee olla vain pääkäyttäjän tehtävissä. 90. Kpl 6.6. Museovirastossa tulee olla mahdollisuus aineistojen lisäämiseen, järjestämiseen ja poistamiseen sovelluksessa, esimerkiksi uuden karttatason tuominen tai uuden rajapinnan kytkeminen. Mitä rajapintojen kytkemisellä tarkoitetaan? Tarkoitetaanhan tässä vain tietojen esittämistä varten kytkettäviä wms-/wmts-/wfs- rajapintoja, joita on kuvattu kpl , ilman muokattavuusvaatimuksia? Tässä tarkoitetaan rajapintojen kytkemisellä sitä, että halutaan tuoda muiden tiedontuottajien tarjoamia rajapintoja katselukäyttöön. 91. Kpl 6.6. Museovirastossa tulee olla mahdollisuus aineistojen lisäämiseen, järjestämiseen ja poistamiseen sovelluksessa, esimerkiksi uuden karttatason tuominen tai uuden rajapinnan 16

17 kytkeminen. Tietokenttien näkyvyyden sovelluksessa tulee olla ylläpitokäyttäjien säädeltävissä. Erilaisten tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen tai lisäämisen sovellukseen tulee olla mahdollista ylläpitokäyttäjille. Onko tarve, että pääkäyttäjälle toteutetaan näitä tehtäviä varten oma käyttöliittymä, vai riittääkö toteutukseksi parametrointitiedostot? 92. ID 95 Museovirastossa täytyy olla mahdollisuus säädellä sovelluksessa näkyvien aineistojen järjestystä sekä lisätä ja poistaa niitä. Tarkoitetaanko tällä esim. että parametri- tai konfigurointitiedostoissa on listattuna esitettävät tasot ja aineistot rooleittain? Pääkäyttäjän aineistonhallintatoimintoihin ei tarvita erillistä käyttöliittymää. Hallinta voidaan hoitaa parametrointitiedostoilla. Toimittajalta tarvitaan käyttöohjeet tähän asiaan. 93. Kuinka nopeasti rekisterissä päivittyvä aineisto halutaan saada näkymään karttakäyttöliittymiin? Ratkaisun tulee olla toteutettu niin, että se hakee tietokantadataa ajantasaisesti. 94. Vaatimus ID 93; Mitkä ovat kriteerit offline-käytölle? Kuinka pitkän ajan ja millä toiminnallisuuksilla ja tietosisällöillä sovelluksen tulee toimia offline-käytössä? Offline-tilassa tulee voida nähdä taustakartta sekä Museoviraston paikkatiedot valitulta alueelta. Käyttäjän pitää pystyä merkitsemään kartalle paikkatietoja ja siirtämään ne myöhemmin tietokantaan. Offline-tilan tulee olla käytettävissä maksimissaan 1 vuorokauden. Huom. tämä vaatimus on prioriteetilla 2 ja voidaan toteuttaa optiona. vrt. kysymys 80. Option käytöstä sovitaan erikseen. 95. Kpl 6.1. Museovirasto tarjoaa ulospäin WMS rajapinnan, jossa ovat viraston INSPIRE direktiivin mukaiset paikkatietoaineistot. Tarkoittaako tämä sitä, että INSPIRE-direktiiviä ei tarvitse muuten erikseen täyttää, vaan riittää, että pystytään tarjoamaan WMS- ja WFS-rajapintaa? Rajapintojen tulee täyttää INSPIRE-direktiivin velvoittamat tekniset määritykset. Tietoturva ja lokit: 96. Kpl 6.2. Sovellukseen ei saa päästä kirjautumatta, esimerkiksi suoralla linkillä ohi kirjautumissivun. Eihän tämä vaatimus koske julkisessa internetissä kaikille käyttäjille tarkoitettua osuutta? Ei koske julkista internetiä. 17

18 97. Kpl 6.3. Lokin pitää olla minimissään tietuetasoista. Tarkennatteko, mitä tarkoitetaan tietuetasoisella? Tietueella tarkoitetaan yhden kohteen geometriaa ja sen ominaisuustietoja, ts. yksi rivi tietokantataulussa. Muuta 98. Voisiko Tilaaja toimittaa kunkin tarjouspyynnössä listatun rekisterin tietomallin (taulut ja relaatiot)? Rekisterien tietomallit on tarvittaessa saatavilla valitulle toimittajalle hankintasopimuskaudella. Paikkatietojen sisällön ja rakenteen kuvauksiin voi tutustua Museoviraston sivulla olevien kuvausten avulla: Mitä projektimenetelmää Tilaaja suosittelee käytettäväksi? Tilaaja olettaa, että lopputulos onnistuu parhaiten jollakin ketterän kehityksen menetelmällä Mitkä henkilö- ja muut resurssit Tilaaja asettaa projektiin? Tilaajalla on projektissa projektiryhmä. Ryhmässä on projektipäällikkö sekä muita Museoviraston paikkatietoasioiden kanssa työskenteleviä henkilöitä kulttuuriympäristön suojelu - osastolta sekä tiedonhallintayksiköstä. Vuoden aikana projektiin on käytössä n. 1 htv Onko hankkeelle nimetty (tai nimetäänkö) tuoteomistaja, jolla on valtuudet päätöksentekoon Tilaajan puolelta? Tilaajalla on nimetty tuoteomistajaa vastaava henkilö. Päätöksentekotaho riippuu päätöksen sisällöstä. 18