Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelu

Transkriptio

1 Museovirasto Kulttuuriympäristön tietojärjestelmän karttapalvelu Vaatimusmäärittely Museovirasto

2 1/23 Sisällys 1. Johdanto Määriteltävä kokonaisuus lyhyesti Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä Sanasto Nykytila Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmään kuuluvat tietokannat ja sovellukset Tavoitetila Tavoite Keskeiset toiminnallisuudet Toiminnalliset vaatimukset Hakutoiminnot... 8 Perusrekisterien tietojen perusteella... 8 Kohderekisterien tietokantoihin kohdistuvat haut... 9 Paikkatietoihin perustuvat haut ja kyselyt Kartalla liikkuminen Kartan upottaminen Näytettävät aineistot Museoviraston aineistot Muiden tiedontuottajien aineistot Kohteista näytettävät tiedot Omat sisällöt -osion hallinta Tietojen tuonti ja vienti Aineistojen tuonti Aineistojen vienti Karttamerkinnät Tulosteet Muokkaus ja tallennustoiminnot Muinaisjäännösrekisterin kohteet Rakennusperintörekisterin kohteet Muinaisjäännösten hoitorekisteri RKY-kohteet Maailmanperintökohteet Hankerekisterin kohteet Resurssi-tietokannan kohteet Kulttuuriymparisto.nba.fi sivuston karttapalvelu Käyttäjät Kohderyhmät Käyttäjäroolit Käyttäjämäärät Käyttäjähallinta Ei-toiminnalliset vaatimukset Tekniset vaatimukset ja immateriaalioikeudet Tietoturva... 19

3 2/ Historiatieto ja lokitus Käyttöohjeet, käytönaikainen tuki ja ylläpito Käytettävyys ja ulkoasu Ylläpidettävyys ja muokattavuus Kieliversiointi Erilaiset päätelaitteet Paikantaminen ja paikannusten tallentaminen mobiililaitteilla Järjestelmän dokumentointi Tulevaisuuden kehityssuunnat Ilmoitus- ja palautepalvelu Latauspalvelu LIITTEET... 22

4 3/23 1. Johdanto 1.1. Määriteltävä kokonaisuus lyhyesti Tässä vaatimusmäärittelyssä kuvaillaan tarvittavat toiminnot ja muut ominaisuudet Museoviraston käyttöön tulevaa karttapalvelua varten. Karttapalvelun halutaan toimivan työkaluna paikkatietojen tallentamisessa ja muokkaamisessa Museoviraston extranetissä Museoverkossa. Se halutaan kytkeä aineistojen katselua ja latausta varten myös osaksi nykyisiä internetsivuja osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi. Museoverkossa on tällä hetkellä käytössä karttakäyttöliittymä nimeltä Museokartta. Nyt määriteltävänä oleva palvelu korvaa Museokartan, samoin kuin kulttuuriymparisto.nba.fi sivustolla nykyisin käytössä olevan kartan. Lisäksi Museovirastolla on erillinen sivusto valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ( jolla on oma karttansa. Myös tämä halutaan korvata uudella karttapalvelulla. Dokumentin liitteinä on kuva nykyisestä järjestelmäarkkitehtuurista (Liite 1), vaatimusluettelo (Liite 2) sekä aineistoluettelo (Liite 3) Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä Kulttuuriympäristön tietojärjestelmällä tarkoitetaan Museoviraston hallinnoimaa sovellus ja rekisterikokonaisuutta, joka on käytössä rekisteröityneille käyttäjille Museoviraston ylläpitämän Museoverkon kautta. Museoverkon käyttöoikeuden voivat saada museot sekä viranomaiset, jotka työskentelevät kulttuuriympäristöön liittyvien asioiden parissa. Käyttöoikeuksia on myös arkeologian opiskelijoilla ja tutkijoilla. Myös Museoviraston omat työntekijät käyttävät Museoverkko sovelluksia kirjautuen Museoverkkoon. Kulttuuriympäristön tietojärjestelmään kuuluu rekisteriportaali, jossa on useita rekisterejä kulttuuriympäristökohteista. Näistä rekistereistä nykyinen karttasovellus linkittyy muinaisjäännösrekisteriin, muinaisjäännösten hoitorekisteriin, rakennusperintörekisteriin ja RKYrekisteriin. Nykyinen karttasovellus on erillinen selaimessa toimiva sovellus, jonne voidaan siirtyä joko rekisterin kohdesivulta tai suoraan www osoitteella. Karttasovelluksen kautta voidaan luoda kohteen paikkatieto siinä vaiheessa, kun kohde on jo olemassa kohderekisterissä. Rekisteriportaali karsitulla tietosisällöllä on kaikkien kansalaisten käytössä internetissä osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi. Julkiseen rekisteriportaaliin sekä RKY sivustolle on toteutettu erilaiset karttasovellukset kuin Museoverkkoon. Museoviraston paikkatietoja pystyy lataamaan www sivuille päivittyvänä zip pakettina, jossa on aineistot ESRI Shapefile ja MapInfo TAB muodoissa. Museoviraston paikkatietoaineistot ja palvelut on kuvailtu Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietohakemistossa (

5 4/23 Museovirasto käyttää kaikissa paikkatiedoissaan koordinaattijärjestelmää ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067) Sanasto Julkinen rekisteriportaali Kohderekisteri KYTTÄ Muinaisjäännösrekisteri Muinaisjäännösten hoitorekisteri Museokartta Museoverkko MuseumPlus Paikkatietokanta Rakennusperintörekisteri Rekisterilinkki Rekisteriportaali Osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi oleva sivusto, jossa voi selata Museoviraston kulttuuriympäristöön liittyviä kohderekisterejä. Rekisteriportaalin rekisteri jollekin kulttuuriympäristökokonaisuudelle. Järjestelmän kohderekisterejä ovat muinaisjäännösrekisteri, muinaisjäännösten hoitorekisteri, rakennusperintörekisteri ja RKY rekisteri. Museoviraston ylläpitämän kulttuuriympäristön tietojärjestelmän nimitys. Museoviraston ylläpitämä tietokanta Suomen tunnetuista muinaisjäännöksistä. Sisältää (v.2015) tiedot n rauhoitetusta kiinteästä muinaisjäännöksestä ja muusta arkeologisesta kohteesta. Museoviraston ylläpitämä rekisteri hoidetuista muinaisjäännöksistä. Museoverkon nykyisen karttakäyttöliittymän nimitys. Museoviraston extranet palvelu, jonka käyttäjiä ovat viraston työntekijät, maakuntamuseoiden ja muiden museoiden työntekijät sekä muut viranomaiset, joiden työ liittyy kulttuuriympäristöihin. Museoille tarkoitettu kokoelmanhallintajärjestelmä, joka on kehitysvaiheessa Museovirastossa. Tietokanta kohteiden geometrioille. Tietokantaan tallennetaan myös ominaisuustietoja paikannukseen liittyen, kuten paikannustarkkuus, tapa, selite ja aikaleimat. Suurin osa kohteiden ominaisuustiedosta on kohderekistereiden tietokannoissa. Museoviraston ylläpitämä tietokanta rakennuksista, jotka on suojeltu jollakin erikoislailla tai joilla on merkitystä viraston työtehtävien kannalta. Tietokannassa n kohdetta ja 7000 kohteisiin kuuluvaa rakennusta. Rekisteriportaalin kohderekisterin kohde voidaan linkittää jonkin toisen rekisterin kohteen kanssa. Yhdellä kohteella voi olla useita linkkejä eri rekisterien eri kohteisiin. Linkitykset ovat tietokantojen välisiä, ne eivät ole http linkkejä. Museoverkossa oleva palvelu, joka sisältää useita

6 5/23 Resurssitietokanta RKY RKY1993 kulttuuriympäristöön liittyviä kohdetietorekisterejä. Tietokanta, jossa ylläpidetään hallinnollisten alueiden (kunnat, maakunnat, jne.) tietoja ja niiden liittymistä toisiinsa sekä vastuuhenkilötietoja viraston kulttuuriympäristötoiminnan osalta. Tietokantaan ei liity paikkatietoa. Rakennettu kulttuuriympäristö RKY. Museovirastossa laadittu luettelo valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä. Valtioneuvosto vahvisti v uusimman luettelon kuulumisen osaksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Oma sivusto RKY inventoinnin edellinen versio. Kuului valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin v Nykytila 2.1. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Nykytilan mukainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri on kuvattu karkealla tasolla liitteessä 1. Rekisteriportaalin kohderekisterit ovat ASP.NET tekniikalla toteutettuja käyttöliittymiä, jotka käyttävät SQL tietokannoissa olevaa tietoa. Paikkatietoja varten on oma tietokanta. Museoviraston tietokantapalvelimena on SQL Server 2012 (ks. kpl 6.1). Museoverkon karttasovellus (Museokartta) käyttää paikkatietokannan tietoa, mutta hakee lisäksi SQLtietokannoista kyseisen kohteen muuta tietoa näkyville. Kohteella on sama id kohderekisterissä ja paikkatietokannassa. Museokartan näyttämät tiedot on koottu tietokantanäkymiksi paikkatietokantaan. Karttakäyttöliittymään siirryttäessä kirjaudutaan sisään Museoverkko tunnuksilla. Käyttöoikeuksia hallitaan Museoverkon ActiveDirectoryn (AD) ja käyttäjähallintasovelluksen avulla. Käyttäjän muokkausoikeudet Museokartassa määräytyvät sen mukaan mihin AD ryhmään hän kuuluu Museoverkossa. Julkisen rekisteriportaalin rekisterit käyttävät samoja SQL tietokantoja kuin Museoverkon sovellukset, mutta tietoja suodatetaan julkiseen katseluun. Paikkatieto näytetään sekä julkisessa rekisteriportaalissa että RKY sivuston karttasovelluksessa niitä varten luotujen WMS rajapintojen avulla Järjestelmään kuuluvat tietokannat ja sovellukset Järjestelmään keskeisesti liittyvät tietokannat ja niitä käyttävät sovellukset on lueteltu alla olevassa taulukossa.

7 6/23 Tietokanta Hyödyntävä sovellus tai muu palvelu suhde paikkatietoihin Tietuemäärä Paikkatietokanta (ESRI Geodatabase) Muinaisjäännösrekiste rin kohteet (mjreki) Rakennusperintö (rapea) RKY tietokanta (rky2000) Museokartta WMS rajapinnat Ladattavat zip paketit ja syöte Muinaisjäännösrekisteri (Museoverkossa edit ja read sovellukset sekä mjrekix maakuntamuseoita varten, Julkisen rekisteriportaalin sovellus) Rakennusperintörekisteri (Museoverkossa muokkaus ja lukusovellukset, Julkisen rekisteriportaalin sovellus) RKY rekisteri ja sivusto Kohteiden paikkatieto on paikkatietokannassa. Kohderekisterissä on koordinaattien syöttömahdollisuus (ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067) ja YKJ (EPSG 2393)), joka tuottaa pisteen paikkatietokantaan yöllisenä ajona. Paikkatietokannassa olevat koordinaatit päivittyvät kohderekisterin tietoihin samoin yöllisinä ajoina. Kohteiden paikkatieto on paikkatietokannassa. Pisteen koordinaattitieto päivittyy paikkatietokannasta rekisterin tietoihin yöllisenä ajona. kohteiden paikkatieto paikkatietokannassa RKY1993 (rky1993) RKY1993 rekisteri kohteiden paikkatieto paikkatietokannassa Muinaisjäännösten hoitokohteet (mjhoito) Hoitorekisteri (Museoverkossa muokkaus ja lukusovellukset, Julkisen rekisteriportaalin sovellus) kohteiden paikkatieto paikkatietokannassa paikkatietotaulu ja 15 20, joista suurimman taulun kohdemäärä n , muiden huomattavasti vähemmän. Kohteita n , alakohteita kohdetta, 7000 rakennusta alle 2000 kohdetta alle 2000 kohdetta 800 kohdetta

8 7/23 Kulttuuriympäristön tutkimusraportit (raportti) Kulttuuriympäristön tutkimusraportitrekisteri (Museoverkossa muokkausja lukusovellukset, Julkisen rekisteriportaalin sovellus) ei omaa paikkatietoa, raportit linkittyvät useimmiten johonkin muinaisjäännös tai muun rekisterin kohteeseen raporttia Arkeologisten hankkeiden tietokanta (mjhanke) Hankerekisteri (Museoverkossa muokkaus ja lukusovellukset, Julkisen rekisteriportaalin sovellus) Koordinaattitieto mjhanke tietokannassa. Hankkeisiin halutaan tulevaisuudessa yhdistää aluemainen paikkatieto (hankkeen rajaus). Linkittyvät useimmiten johonkin muinaisjäännöskohteeseen/ kohteisiin hanketta Kunta ja muut hallinnolliset tiedot (resurssi) Kaikki kohderekisterit Paikkatieto on tiedostomuotoista. Entistämisavustukset (ena) Entistämisavustus rekisteri rekisteriportaalissa + Accesskäyttöliittymä tiedon syöttöön Paikkatietokannassa on Ena niminen taulu. Ei linkity nykyiseen Accesskäyttöliittymään kohdetta, rakennusta Ei vastinetta sqltietokannassa Maailmanperintökohteet sivustolla kansainvalinen_toiminta/maailmanp erintokohteet_suomessa Oma paikkatieto ESRI Geodatabase tietokannassa, mutta ei vastaavuutta SQLtietokantojen puolella. 24 paikkatietoobjektia (Salaman tietokanta, ei Museoviraston) Salama asianhallintajärjestelmä Ei paikkatietoa, mutta Salamassa olevasta asiasta voi luoda linkin kohderekisterin kohteeseen. 3. Tavoitetila 3.1. Tavoite Tavoitteena on yksi paikkatietosovellus, joka korvaisi nykyiset erilliset ratkaisut. Aineistojen muokkausoikeuksia tai eri aineistojen näkyvyyttä (Museovirasto / extranet / internet) tulee voida hallita käyttöoikeuksin hyödyntäen Museoverkon nykyistä käyttäjähallintaa.

9 8/23 Tavoitteena on, että sekä Museoverkon että sivuston käyttäjille voidaan tarjota monipuolisesti toimiva karttasovellus kulttuuriympäristökohteiden hakua ja katselua varten sekä Museoverkon osalta myös kohteiden muokkausta varten. Nykyisin käytössä oleviin kohderekistereihin ei ole tarkoitus tehdä suuria muutoksia. Tavoitetilassa karttasovellus ja paikkatiedot linkittyvät kohderekisterien olemassa oleviin käyttöliittymiin siten, että kohderekistereistä voi siirtyä kartalle, ja toisin päin. Tavoitetilassa desktop ohjelmien tarve on nykyistä vähäisempää ja käyttäjät pystyvät tekemään haluamansa toiminnot nyt määriteltävällä, selaimessa toimivalla karttasovelluksella. Tavoitteena on myös, että Museovirastossa pystytään helposti tekemään aineistoihin liittyviä, tarvittavia muutoksia karttasovellukseen ja tietokantaan, esimerkiksi lisäämään tai poistamaan aineistokokonaisuuksia (ks. 6.6) Keskeiset toiminnallisuudet Kaikki toiminnallisuudet on selostettu kappaleessa 4. Lisäksi vaatimusmäärittelyn liitteenä on vaatimusluettelo kaikista toiminnallisista ja ei toiminnallisista vaatimuksista. Keskeisimpiä toiminnallisuuksia ovat paikkatietojen luominen ja muokkaaminen (käyttöoikeuksien mukaan) ja paikkatietojen tehokas hakeminen ja näyttäminen (kaikille). Sovelluksessa tulee voida hyödyntää muiden tiedontuottajien WMS/WMTS ja WFS rajapintoja. Museoviraston aineistoja tulee voida ladata sovelluksesta ulos karttarajaukseen perustuen. 4. Toiminnalliset vaatimukset 4.1. Hakutoiminnot Perusrekisterien tietojen perusteella Koordinaattihaku Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin sekä ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067), YKJ (EPSG 2393) koordinaateilla että WGS84 maantieteellisillä koordinaateilla Osoite ja paikannimihaku Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin sekä katuosoitteen että maastotietokannan (tai siihen vertautuvan muun nimistön) paikannimen perusteella. (Esimerkiksi Paikkatietoikkunassa on toteutettu tällainen haku.) Kiinteistötunnuksella haku Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin kiinteistötunnuksen perusteella. (Esimerkiksi Paikkatietoikkunassa on toteutettu tällainen haku.)

10 9/ Rakennustunnuksella haku Kartta pitää voida kohdistaa haluttuun sijaintiin VTJ PRT rakennustunnuksen perusteella. Kohderekisterien tietokantoihin kohdistuvat haut Kohderekisterin tietokannassa olevaa kohdetta pitää voida hakea kartalle joko nimellä, nimen osalla tai kohde id:llä. Nimihaun osalta tulee olla valittavissa kohdistuuko haku yhteen vai useampaan aineistokokonaisuuteen. Lisäksi kartalle halutaan siirtyä kohderekisterin hakutuloksesta. Hakutulos voi käsittää vain yhden kohteen tai isomman kohdejoukon. Esimerkki 1. Muinaisjäännösrekisterissä kohteelle on erilaisia luokittelevia tietoja. Käyttäjä voi muinaisjäännösrekisterissä hakea listaukseksi kaikki kohteet, joiden tyypin tarkenne on esimerkiksi kuppikivet. Tuloksena on n. 400 kohdetta. Hakutulos pitää saada näkyviin kartalle. Esimerkki 2. Muinaisjäännösrekisterissä kohteen nimi on tallennettu omaan kenttäänsä ja lisäksi toisessa kentässä voi olla rinnakkaisia tai vanhoja nimiä. Jos käyttäjä hakee nimellä Salpalinja, hänen tulee saada hakutulokseen myös ne kohteet, joiden rinnakkainen nimi on Salpalinja. Paikkatietoihin perustuvat haut ja kyselyt Karttasovelluksessa halutaan tehdä myös sijaintitietoihin perustuvia kyselyjä, joissa yhdistetään usean aineiston paikkatietoja. Kohderekisterien kohteita halutaan hakea kartalle toisen aineiston aluerajauksilla, käyttäjän tekemällä rajauksella tai wfs rajapinnasta saatavalla rajauksella. Lisäksi halutaan hakea wfs rajapinnasta saatavia pisteitä Museoviraston aineistojen rajausten perusteella. Esimerkkejä hauista: kohderekisterien kohteet tietyillä alueilla (kuten kunta, vanha kunta, maakunta, ELY, maakuntamuseon raja, päävesistöalue, kiinteistöraja). Kohderekisterin kohteet käyttäjän omalla rajauksella (rajaus tehty sovelluksessa tai tuotu ulkoa) Kohderekisterin kohteet RKY alueilla VRK rakennukset RKY alueilla (ks Maanmittauslaitoksen WFS rajapinta) Kohderekisterin kohteet kaavoitetuilla alueilla ja kaavojen suojelluilla alueilla (mikäli kaavoitettujen alueiden paikkatieto on sovelluksessa käytettävissä oikeassa muodossa) 4.2. Kartalla liikkuminen Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot. Karttaa tulee voida liikuttaa ja zoomata hiirellä karttaa siirtämällä (panning) ja hiiren rullalla zoomaamalla. Zoomaamisen täytyy olla mahdollista myös laatikkorajauksella. Pinta alan ja pituuden mittaaminen tulee olla mahdollista. Piirto, muokkaus tai mittatyökalua käytettäessä kartan pitää siirtyä näkyvän osan ulkopuolelle toiminnon keskeytymättä. Kartalta tulee voida siirtyä valitun kohteen rekisteritietoihin. Samoin rekisterin käyttöliittymän puolelta tulee voida siirtyä kartan puolelle siten, että karttaikkuna zoomautuu valitun kohdekokonaisuuden

11 10/23 kohdalle näyttäen kaikki valitun kohteen geometriat. Siirtyminen molempiin suuntiin tapahtuu urlosoitteen avulla. Esimerkki 1. Muinaisjäännöskohteella Sammallahdenmäki on yksi pistemäinen merkintä, yksi aluerajaus sekä 38 pistemäistä alakohdetta. Kun käyttäjä siirtyy muinaisjäännösrekisteristä kartalle kohteesta Sammallahdenmäki, hänen pitäisi saada kaikki kohteeseen liittyvät geometriat kartalle näkyviin. Esimerkki 2. Rakennusperintörekisterissä kohteella Seilin sairaala alue ei ole aluemaista rajausta. Kohteeseen on rekisterissä liitetty 35 rakennusta, jotka on paikannettu pistemäisesti. Kun käyttäjä siirtyy rekisterikohteelta kartalle, hänen tulee saada kaikki siihen liittyvät rakennukset kartalle näkyviin. Kartalla liikkuessa hiiren kohdistimen sijaintitiedon tulee olla näkyvillä koordinaatteina (ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067)) Kartan upottaminen Kartasta halutaan luoda tarvittaessa myös muille www sivuille upotettavia karttaikkunoita, joiden koko voi olla varsinaista karttapalveluikkunaa pienempi. Upotettavia pikkukarttoja voitaisiin käyttää mm. kohderekisterien kohdesivuilla. Upottamisen pitää olla niin yksinkertaista ja ohjeistettua, että se on jatkossa helposti tehtävissä Museovirastossa Näytettävät aineistot Alla on lueteltu aineistoja, joita karttasovelluksessa halutaan näkyville. Käyttäjän tulee voida säädellä karttatasojen läpinäkyvyyttä. Ylläpitokäyttäjien tulee voida lisätä tai poistaa aineistotasoja tarpeen mukaan. Sovelluksen tulee pystyä käsittelemään suurtakin määrää aineistotasoja tarvittavia aineistoja voi olla yli 100. Aineistojen näkyvyyttä on tarve rajoittaa käyttäjäryhmäkohtaisesti (ks. liite 3). Museoviraston aineistot Karttasovelluksessa tulee olla näkyvissä kaikki samat aineistotasot kuin nykyisessäkin käyttöliittymässä: Muinaisjäännösrekisterin kohteet (kohdepisteet, alakohdepisteet, alueet) Muinaisjäännösten hoitokohteet (pisteet, alueet) RKY kohteet (pisteet, viivat, alueet) RKY1993 (Pisteet, viivat, alueet) Rakennusperintörekisterin kohteet (pisteet, alueet) Entistämisavustuskohteet (pisteet) Maailmanperintökohteet (pisteet, alueet) Lisäksi Museovirastolla on lukuisia tiedostomuotoisia aineistoja, jotka nykyisin on tallennettu levyasemille. Näitä aineistoja tullaan jatkossa siirtämään tietokantamuotoon, ja niiden tulee olla saatavissa myös uuden karttapalvelun käyttöön. Tällaisia ovat mm. Museovirastossa laaditut vastuualuejaot (ns. resurssitietokannan paikkatieto) ja vanha kunta aineisto.

12 11/23 Osa Museoviraston aineistoista on tarkoitettu vain viraston omaan käyttöön (aineistolistauksen työskentelyaineistot ). Museoviraston aineistojen osalta kohteille on voitava valita kartalle näkyviin kohteen nimi tai/ja id (labeling). Museovirastossa on kehitysvaiheessa MuseumPlus niminen kokoelmanhallintajärjestelmä, jossa tullaan sen valmistuttua tuottamaan paikkatietoa luetteloiduille esineille ja valokuville. Ensivaiheessa kulttuuriympäristön tietojärjestelmän ja MuseumPlusin on tarkoitus näyttää toistensa paikkatietoja paikkatietorajapintojen kautta. Muiden tiedontuottajien aineistot Muiden tiedontuottajien aineistoja halutaan käyttää pääasiassa WMS, WMTS ja WFS rajapintoja hyödyntämällä. Joissain tapauksessa muilta tiedontuottajilta saadaan aineistoa tiedostomuodossa. Museovirastolla on voimassa käyttösopimus Maanmittauslaitoksen WMTS karttakuvarajapintaan. Muiden tiedontuottajien osalta on koottu sellaisia rajapintoja, joita halutaan käyttää, mutta jotka eivät toistaiseksi ole käytössä. Rajapintaluettelo on koottu kevään 2015 tilanteen mukaan. Museovirastossa tulee olla mahdollisuus ylläpitää sovelluksen karttatasoja siten, että paikkatietoaineistojen rajapintapalveluja voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä tarpeen mukaan Maanmittauslaitoksen WMTS karttakuvarajapinta Museovirastolla on voimassa oleva sopimus Maanmittauslaitoksen WMTSkarttakuvarajapintaan. Rajapinnan käyttöönoton ohjeet ja suositukset ovat nähtävissä Maanmittauslaitoksen www sivulla wmts/kayttoonotto. Rajapinnasta halutaan hyödyntää kaikkia sen tasoja, ml. kiinteistöjen rajat Maanmittauslaitoksen WFS rajapinnat Maanmittauksen WFS rajapinnoista halutaan käyttöön Rakennustietojen kyselypalvelu sekä Kiinteistötietojen kyselypalvelu. Molempien osalta käyttö tulee rajata erikseen määritettävälle käyttäjäryhmälle. Tietoa käyttöönotosta Maanmittauslaitoksen sivuilta palvelut/rajapintapalvelut/rakennustietojenkyselypalvelu wfs/kayttoonotto ja kyselypalvelu wfs/kayttoonotto Muiden tiedontuottajien rajapinnat Museoviraston karttasovellukseen halutaan käyttöön ainakin Liikenneviraston, SYKEn, GTK:n ja Pirkanmaan maakuntamuseon tarjoamia WMS tai WFS rajapintoja. Tiedossa olevat aineistot on lueteltu liitteessä 3, mutta tarvittavia rajapintoja voi olla muitakin.

13 12/ Tiedostoina saatavat aineistot Museovirasto saa muilta tiedontuottajilta, esimerkiksi Metsähallitukselta, TUKESilta, SYKEltä ja lukuisilta muilta tiedontuottajilta, tiedostomuotoista dataa. Kun Museovirastossa viedään näitä paikkatietokantaan, niiden halutaan tulevan näkyville karttasovelluksessa. Aineistojen päivittäminen (korvaaminen uusilla versioilla), poistaminen ja lisääminen tulee voida tehdä Museovirastossa. Kohteista näytettävät tiedot Käyttäjän tulee voida valita näkyykö kohteen nimi ja/tai tunnus kartalla geometrian yhteydessä. Kartalla näkyvien nimien tai muun informaation tulee olla piilotettavissa. Kohdetta klikkaamalla tulee saada auki lisätietoja kohteesta. Koska valtaosa kohteen tiedoista on nähtävillä rekisterin käyttöliittymässä, kaikkia ominaisuustietoja ei ole välttämätöntä näyttää kartan puolella. Tärkeää on pystyä liikkumaan vaivattomasti kartan ja rekisterisovelluksen välillä Omat sisällöt -osion hallinta Karttasovellukseen tulee toteuttaa omat sisällöt osio. Omat sisällöt näkyvät vain kyseiselle käyttäjälle. Omiin sisältöihin käyttäjän tulee voida tuoda paikkatietoaineistoja (ks. Aineistojen tuonti ja vienti 4.6.). Tuotavien aineistojen tietomalli voi olla minkälainen vain. Omissa sisällöissä tulee myös voida luoda uusia aineistoja, jotka noudattavat standardia tietomallia. Omissa sisällöissä luotavat aineistot tallentuvat omaan tietokantaansa. Omien aineistojen esitystapaa tulee voida muokata. Käyttäjän tulee voida jakaa katselua varten omissa sisällöissä oleva aineisto ja mahdolliset karttamerkinnät yhdelle tai useammalle Museoverkon käyttäjälle. Omissa sisällöissä oleva aineisto tulee olla vietävissä sovelluksesta ulos (ks. Aineistojen tuonti ja vienti 4.6.). Omissa sisällöissä olevan kohteen, etenkin aluemaisen rajauksen, tulee olla kopioitavissa tai siirrettävissä toiselle aineistotasolle, kun tehdään varsinaista kohderekisterin kohteen rajausta (ks ja ). Tarkoituksena on, että käyttäjän ei tarvitse käsin digitoida kohteen rajausta uudestaan. Esimerkki 1. Käyttäjä on tuonut omiin sisältöihin gps dataa ja luonut sen pohjalta uuden aluemaisen kohteen omalle karttatasolleen. Tämän jälkeen käyttäjä haluaa viedä luodun kohteen muinaisjäännösrekisterin aluerajauksiin tietyn kohteen rajaukseksi. Käyttäjä täyttää aluerajaukselle vaaditut tiedot.

14 13/ Tietojen tuonti ja vienti Aineistojen tuonti Sovellukseen halutaan tuoda dataa. Tuotavan aineiston tulee siirtyä suoraan käyttäjän omiin sisältöihin. Tuontiformaatteina ovat vähintään GPX, KML, ESRI Shapefile ja MapInfo TAB. Lisäksi tuonnin toivotaan olevan mahdollista myös AutoCAD DWG formaatissa. Aineistojen vienti Museoviraston aineistojen kohteita tulee voida viedä sovelluksesta ulos Shapefile, TAB, GPXmuodoissa ja pistemäisen aineiston osalta lisäksi CSV muodossa. GPX viennissä tulostiedoston koordinaattijärjestelmänä tulee olla WGS84 maantieteelliset koordinaatit. Viennin tulee olla mahdollista käyttäjän tekemän aluevalinnan (ns. laatikkorajauksen perusteella. Aineistojen valinnan vientiin pitää olla mahdollista aineistokohtaisesti. Aineistojen vientitoiminto tulee olla kaikkien käyttäjien käytettävissä (ks 4.9.) Karttamerkinnät Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus tehdä karttamerkintöjä, kuten piirtää viivaa tai kirjoittaa tekstiä. Karttamerkinnät ovat grafiikkaa kartan päällä. Karttamerkintöjen tulee näkyä tulosteella Tulosteet Karttanäkymästä täytyy voida ottaa tuloste, jonka voi tallettaa pdf tai kuvamuodossa (vähintään jpg ja png). Tulosteita varten on oltava olemassa muutamia erilaisia vakiopohjia, jotka on voitava määritellä Museovirastossa. Käyttäjän on voitava kirjoittaa tulosteelle otsikko ja tekstiä. Merkkienselityksen (legenda) tulee automaattisesti mukautua niin, että selitteellä näkyvät vain ne aineistot, jotka kartalta on valittu näkyviin. Tulostettavan kartan mittakaavan tulee olla valittavissa vapaasti ja sen tulee näkyä karttatulosteen mittakaavajanana. Karttaikkunan skaalaamisen tulee muuttaa mittakaavajanaa oikeassa suhteessa kartan mittakaavaan. Kartalla tulee olla näkyvillä karttaikkunan kulman koordinaattipiste sekä tulostuksen pvm. Karttaikkunan koko tulosteella tulee olla aina sama ja legenda voi koosta riippuen siirtyä toiselle sivulle. Vakiotulostepohjat voivat olla pysty tai vaakasuunnassa ja koko voi olla A4 tai A3. Kaikki vakiopohjat eivät ole kaikkien käyttäjäryhmien käytössä.

15 14/ Muokkaus ja tallennustoiminnot Sovelluksen avulla on tarkoitus luoda ja muokata Museoviraston suojelu ja muiden kulttuuriympäristökohteiden paikkatietoja. Kohteisiin liittyvää ominaisuustietoa (luokittelevat tiedot ja kuvaustekstit) muokataan rekisterikäyttöliittymien puolella. Paikkatietokohde linkitetään olemassa olevaan kohdeid:seen karttasovelluksessa. Kaikilla rekisterikohteilla on kohde id, joka annetaan rekisterissä automaattisesti juoksevana numerona. Id numeroita ei kierrätetä. Muokkaus ei saa muuttaa rekisterikohteen id numeroa. Kohdetta ei saa pystyä tallentamaan ilman yhteyttä kohderekisterin kohteeseen. Paikkatiedon tallennuksen yhteydessä täytyy myös tallentua tieto luonti /muokkausajankohdasta ja tallentajasta. Paikkatiedon muokkauksen yhteydessä on tarpeen tallentaa paikkatietokohteeseen liittyviä ominaisuustietoja (metatietoja) kuten esim. paikannustarkkuus, paikannustapa, selite, muutoksen perustelu (osa kentistä pakollisena tietona). Paikkatiedon muutosten ja edellisten geometriaversioiden ominaisuustietoineen tulee tallentua tietokantaan ja olla tarvittaessa käytettävissä. Tallennuksen yhteydessä sovelluksen tulee ohjata käyttäjää varoittaen mahdollisista virhetilanteista. Esimerkki 1. Käyttäjä yrittää tallentaa muinaisjäännöksen pistettä, jolle on jo olemassa pistetieto. Käyttäjä ei ole merkinnyt pistettä alakohteeksi (ks ). Sovelluksen tulee antaa ilmoitus, että kyseisellä kohde id:llä on jo pistemäinen paikannus. Esimerkki 2. Käyttäjä yrittää tallentaa aluemaista rajausta, joka leikkaa jo olemassa olevaa samaan aineistoon kuuluvaa rajausta. Sovelluksen tulee antaa ilmoitus, että kyseisessä kohdassa on jo rajaus. Muinaisjäännösrekisterin kohteet Muinaisjäännösrekisterin kohteille tallennetaan pistemäinen sijaintieto (keskikoordinaatti) ja useimmiten myös aluemainen rajaus Pisteen luominen Karttasovelluksessa piste tulee voida luoda joko merkitsemällä (digitoimalla) se kartalle tai syöttämällä pisteen koordinaatit. Ohjelman tulee syöttövaiheessa hyväksyä ETRS89 TM35FIN (EPSG3067), YKJ (EPSG 2393) ja WGS84 koordinaattijärjestelmien mukaiset koordinaatit. Paikkatietojen tulee kuitenkin tallentua aina ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067) koordinaattijärjestelmässä Aluerajauksen tekeminen Muinaisjäännösrekisterin kohteelle tulee voida luoda aluemainen rajaus. Rajauksen muotoa tulee voida muuttaa. Käyttäjän tulee saada varmistus siitä että rajaus on tallentunut. Muinaisjäännösrekisterin kohteen aluerajaus voi olla moniosainen.

16 15/23 Aluerajaus halutaan joissain tapauksissa kopioida toisesta aineistosta. Käyttäjä on voinut tuoda esimerkiksi omiin sisältöihin ESRI shapefile muotoista dataa, ja haluaa käyttää siellä olevaa aluerajausta muinaisjäännöksen rajauksena Muinaisjäännösrekisterin kohteen alakohteet Muinaisjäännösrekisterissä kohteeseen voi kuulu 0 n kpl alakohteita, joilla on oma pistemuotoinen sijaintitietonsa. SQL tietokannassa alakohteet ovat omassa tietokantataulussaan, ja ne yhdistyvät varsinaisiin kohteisiin kohde id:n eli muinaisjäännöstunnuksen avulla. Myös alakohteiden paikkatietoa tulee voida tallentaa samalla tavalla kuin varsinaisten kohteiden (ks Pisteen luominen). Rakennusperintörekisterin kohteet Rakennusperintörekisteri rakentuu hierarkkisesti siten, että rekisterin kohteeseen voi kuulua 1 n rakennusta. Rakennukset paikannetaan pistemäisesti. Kohteilla voi olla myös aluerajauksia Pisteen luominen Rakennusperintörekisterin käyttöliittymässä ei ole koordinaatin syöttömahdollisuutta, joten paikantaminen tapahtuu ainoastaan karttasovelluksen avulla. Piste tulee voida merkitä (digitoida) suoraan kartalle tai syöttää pisteen koordinaatit. Ohjelman tulee hyväksyä ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067), YKJ (EPSG 2393) ja WGS84 koordinaattijärjestelmien mukaiset koordinaatit Aluerajauksen tekeminen Rakennusperintörekisterin kohteiden suojelutieto on omassa tietokantataulussaan. Kullakin kohteella voi olla 0 n kpl suojelutietoja. Kartalla tehtävän aluerajauksen halutaan linkittyvän tiettyyn suojelutietoon. Rajauksen muotoa tulee voida muuttaa. Käyttäjän tulee saada varmistus siitä että rajaus on tallentunut. Aluerajaus voi olla moniosainen. Aluerajaus pitää voida kopioida omista sisällöistä. Käyttäjä on voinut tuoda esimerkiksi omiin sisältöihin ESRI shapefile muotoista dataa, ja haluaa käyttää siellä olevaa aluerajausta kohteiden valintaan (ks. 4.5.). Muinaisjäännösten hoitorekisteri Muinaisjäännösten hoitokohteet ovat piste ja aluemuotoisia. Karttasovelluksessa piste tulee voida luoda joko merkitsemällä (digitoimalla) se kartalle tai syöttämällä pisteen koordinaatit. Ohjelman tulee syöttövaiheessa hyväksyä ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067), YKJ (EPSG 2393) ja WGS84 koordinaattijärjestelmien mukaiset koordinaatit. Paikkatietojen tulee kuitenkin tallentua aina ETRS89 TM35FIN (EPSG 3067) koordinaattijärjestelmässä.

17 16/23 Hoitokohteille voi luoda myös aluemaisia rajauksia. Rajauksen muotoa tulee voida muuttaa. Käyttäjän tulee saada varmistus siitä, että rajaus on tallentunut. Aluerajaus voi olla moniosainen. Aluerajaus halutaan joissain tapauksissa kopioida toisesta aineistosta. Käyttäjä on voinut tuoda esimerkiksi omiin sisältöihin ESRI shapefile muotoista dataa, ja haluaa käyttää siellä olevaa aluerajausta kohteiden valintaan. RKY-kohteet RKY kohteita muokataan vain harvoin, ja muokkausoikeus on hyvin rajatulla käyttäjäryhmällä. Kohteet ovat piste, viiva ja aluemuotoisia. Maailmanperintökohteet Maailmanperintökohteita muokataan vain harvoin, ja muokkausoikeus on hyvin rajatulla käyttäjäryhmällä. Kohteet ovat piste ja aluemuotoisia. Hankerekisterin kohteet Kulttuuriympäristön tietojärjestelmässä on olemassa rekisteri arkeologisille hankkeille. Hankkeilla on rekisteriin tallennettuna koordinaattipari, joka halutaan näyttää kartalla. Uudessa sovelluksessa halutaan mahdollisuus tallentaa hankkeille aluemaisia rajauksia. Resurssi-tietokannan kohteet Resurssitietokannassa on tallennettuna tieto Museoviraston vastuuhenkilöistä Museoviraston omiin aluejakoihin liittyen. Resurssitietokannassa ylläpidetään myös kaikkia hallinnollisia aluetietoja siten, että tietokannan kautta kaikki kohderekisterien kohteet yhdistyvät oikeaan kuntaan, maakuntaan, ELY keskukseen jne. Kuntatietoa päivitetään vuosittain ja vanha kuntatieto jää historiatiedoksi mahdollistaen vanhan kunnan perusteella hakemisen kohderekisterin käyttöliittymässä. Aluejakoihin ei liity tietokantaan tallennettua paikkatietoa. Jatkossa aluerajaukset haluttaisiin paikkatietokantaan siten, että ne linkittyisivät resurssitietokannan tietoihin Kulttuuriymparisto.nba.fi sivuston karttapalvelu Museoviraston kulttuuriympäristöä koskevat kohderekisterit ovat selattavissa internetissä osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi. Kohderekistereihin liittyy kartta, jossa näytetään Museoviraston paikkatietoaineistoja wms rajapinnan kautta. Nykyinen karttatoiminto halutaan korvata karttapalvelulla, jossa olisi samat selaustoiminnot kuin Museoverkkoon tarkoitetussa karttasovelluksessa. Aineistoihin liittyy kuitenkin rajoituksia siten, että osaa aineistoista ei tule näyttää julkisessa palvelussa lainkaan, ja osa suodatetaan (ks. liite 3 Aineistoluettelo).

18 17/23 Karttapalvelun toivotaan ensi sijaisesti olevan sama kuin Museoverkon palvelu siten, että käyttäjähallinnalla erotetaan käytössä olevat toiminnallisuudet. Kappaleen 5.2. taulukossa on esitetty mitä toimintoja internet käyttäjillä (muut ulkoiset selaajat) tulee olla karttapalvelussa käytössä. On kuitenkin mahdollista tarjota toteutusta, jossa julkiseen käyttöön toteutetaan eri sovellus kuin Museoverkkoon. Julkisesta karttapalvelusta tulee päästä kohdetta klikkaamalla julkisen rekisteriportaaliin kyseisen kohteen kohdalle (vrt. 4.2.). Julkisen karttapalvelun käyttäjiltä, ts. muilta ulkoisilta selaajilta, ei edellytetä rekisteröitymistä. Karttanäkymä pitää pystyä myös upottamaan internetsivulle, joka toimii etusivuna Museoviraston kulttuuriympäristötietoja hakeville. 5. Käyttäjät 5.1. Kohderyhmät Nyt määriteltävänä olevan karttasovelluksen kohderyhmiä ovat kaikki Museoviraston työntekijät, kaikki nykyiset Museoverkko käyttäjät, kaikki kulttuuriympäristöistä kiinnostuneet kansalaiset, jotka käyttävät kulttuuriymparisto.nba.fi tai RKY sivustoa sekä harrastaja ja ammattilaiskäyttäjät, jotka lataavat Museoviraston paikkatietoaineistoja. Museoverkon käyttäjistä tärkeitä kohderyhmiä ovat etenkin maakuntamuseoiden työntekijät, joilla on muista käyttäjistä poiketen muokkausoikeus muinaisjäännösrekisteriin sekä muut viranomaiset ja arkeologian tutkijat, joille voidaan joissain tapauksissa antaa muita ryhmiä laajempia oikeuksia Käyttäjäroolit Tarvittavat käyttäjäroolit on esitetty alla olevassa taulukossa: palvelu oikeus pääkäyttäjä Museoverkko ylläpitäjät Museoverk ko viraston muokkaajat Museoverkko ulkoiset viranomaismuokkaajat Museoverk ko muut ulkoiset muokkaajat Museoverk ko viraston selaajat Museov erkko rekisteröityneet ulkoiset selaajat Museoverkko tekninen ylläpito ei ei ei ei ei ei ei rekisterikohtaisesti ei säädelty paikkatiedon luonti ja muokkaus ei ei katselu ja hakutoiminnot tiedon vienti aineistojen mukaan vaihtelevat näkyvyyden rajoitukset (ks. Aineistoluettelo) ei ei ei ei omat sisällöt ei ei ei muut ulkoiset selaajat Julkine n karttap alvelu

19 18/23 toiminto tulostus viraston mallipohja tulosteelle ei ei ei GPS ja muun paikkatiedon tuonti tiedostoina ei ei teemakartat tilastot paikkatietokyselyt ei ei omien sisältöjen ryhmäkohtainen jakaminen ei ei (ulkopuolisen, ml. selauskäyttäjien tiedon tuonti, toteutetaan myöhemmin) (ulkopuolisen datan hyväksyminen järjestelmään, toteutetaan myöhemmin) ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei ei 5.3. Käyttäjämäärät Museoverkossa on tällä hetkellä n. 600 käytössä olevaa käyttäjätunnusta, joista n. 250 on aktiivisessa käytössä. Yhtäaikaisia käyttäjiä Museoverkossa on arviolta korkeintaan puolet tästä määrästä. Museoviraston muokkauskäyttäjiä on tällä hetkellä n. 70. Ulkopuolisia viranomaismuokkaajia on 16. Muita ulkopuolisia muokkaajia ei tällä hetkellä ole, mutta tulevaisuudessa tällainen ryhmä voi olla olemassa. Museoviraston selauskäyttäjiä on n. 200, muita Museoverkon selauskäyttäjiä n Google Analytics seurannan perusteella Museoviraston julkisilla kulttuuriymparisto.nba.fi ja RKY.fi sivustoilla on puolen vuoden aikana ollut n istuntoa, joista 57 % uusia ( > n eri käyttökertaa). Eniten on katsottu muinaisjäännösrekisteriä. Mobiilikäyttäjien määrä vaihtelee rekistereittäin muuten 3 9 % välillä, mutta muinaisjäännösrekisterin katselijoista mobiilikäyttäjiä on 11 %. Eniten käytetyt selaimet ovat IE, Firefox ja Chrome Käyttäjähallinta Käyttäjähallinnassa hyödynnetään Museoverkon olemassa olevaa käyttäjähallintaa ja käyttäjätunnuksia. Museoverkko extranetpalvelulla on oma AD hakemisto ja oma tietokanta, jonne käyttäjäoikeustiedot tallentuvat. Karttasovelluksen käyttäjäntunnistuksen tulee perustua Museoverkon käyttäjähallintaan. Joissain tapauksissa esimerkiksi muokkausoikeuksia on tarpeen säätää tarkemmalla tasolla kuin ADryhmät.

20 19/23 6. Ei-toiminnalliset vaatimukset 6.1. Tekniset vaatimukset ja immateriaalioikeudet Museovirastossa on tällä hetkellä tietokantapalvelimena SQL Server 2012, jossa myös nykyinen paikkatietokanta on. Uuden palvelun paikkatietokannan tulee olla yhteensopiva SQL tietokantojen kanssa. Palvelu tulee toteuttaa siten, että sekä paikkatietopalvelin että tietokanta ovat Museoviraston palvelimilla. Sovelluksen tulee olla toteutettu käyttäen HTML5 standardia, jotta se toimii mahdollisimman monilla selaimilla, vähintään Internet Explorer (v. 10 >), Firefox ja Chrome selaimilla. Museovirasto tarjoaa ulospäin WMS rajapinnan, jossa ovat viraston INSPIRE direktiivin mukaiset paikkatietoaineistot. Sovellus tulee toteuttaa sellaisella teknisellä alustalla, että WMS ja WFSrajapintojen tuottaminen ja ylläpitäminen on Museovirastossa mahdollista. Palvelu jää Museoviraston omistukseen ja siihen liittyvän lähdekoodin on oltava Museoviraston käytössä. Tekijänoikeus jää toteuttajalle, mutta Museoviraston tulee saada rajaton ja pysyvä käyttöoikeus ohjelmistoon ja sen lähdekoodiin. Museovirasto saa kaikkeen hankinnan kohteen yhteydessä syntyvään tekijänoikeudella suojattuun aineistoon ajallisesti ja alueellisesti rajoittamattoman, maailmanlaajuisen, maksuttoman, peruuttamattoman ja rinnakkaisen käyttöoikeuden, jonka perusteella Museovirasto voi hankinnan kohteeseen liittyvää aineistoa vapaasti: kopioida ja levittää, muokata ja hyödyntää kaupallisesti ja ei kaupallisesti, yhdistellä muihin tuotteisiin, oikeus luovuttaa toiselle ja käyttää osana sovellusta tai palvelua. Mikäli palvelussa hyödynnetään avointa lähdekoodia, toimittajan on jaettava avoimen lähdekoodin kirjastoihin tehty kehitystyö tai tätä toteutusta varten räätälöityjen osien sovelluskoodi avoimesti Tietoturva Sovellukseen ei saa päästä kirjautumatta, esimerkiksi suoralla linkillä ohi kirjautumissivun. Kirjautumisen ja salasanan siirron verkossa tulee tapahtua tietoturvallisesti. Sovelluksen täytyy varmistaa, että käyttäjä ei kirjautuessaan tai tietoja syöttäessä voi syöttää SQL tai muuta koodia, jonka avulla hän voisi saada selville tietoturvan vaarantavia tietoja eikä sovellus saa näyttää kirjautumattomalle käyttäjälle virheilmoituksia, joista paljastuu tietoturvaa vaarantavia seikkoja kuten sovelluksen tai tietokannan rakennetta. Sovelluksen toteutuksessa ei saa käyttää osia, jotka vaativat erillisen liitännäisen asentamista (esim. Java, Flash tai Silverlight).

21 20/ Historiatieto ja lokitus Paikkatietojen luonnista, muutoksista ja poistoista pitää syntyä aikaleima tai loki, josta käy minimissään ilmi tehdyn toimenpiteen tyyppi, tekijän käyttäjätunnus ja tapahtuma aika. Lokin pitää olla minimissään tietuetasoista. Etenkin aluerajauksista halutaan saada tarvittaessa selville, miten alue on ollut rajattu missäkin muutosvaiheessa (ks. kpl 4.8.). Epäonnistuneista kirjautumisista tulee syntyä loki, jossa on aikaleima Käyttöohjeet, käytönaikainen tuki ja ylläpito Toimittajan tulee tarjota sekä sovelluksen käyttöohje että ohjeet ylläpidosta suomenkielellä. Virhetilanteissa sovelluksen tulee antaa käyttäjälle suomenkielinen selkeäkielinen ilmoitus. Ylläpitoon kuuluu toimittajan valmius ja osaaminen sovellukseen liittyvien teknisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja korjaamiseen. Teknisissä ongelmissa ja vikatilanteissa toimittajan on tarjottava tukea sovitun ylläpitokauden ajan tilaajan pääkäyttäjille arkisin klo Toimittajan tulee sitoutua kehittämään aktiivisesti järjestelmää koko sopimuskauden ajan siten, että se vastaa teknologiseen kehitykseen esim. internetselainten muutosten osalta. Toimittajan tulee olla valmis tekemään sovellukseen erikseen tilattavia lisätöitä ylläpitokauden aikana. Erikseen tilattavia töitä ovat esimerkiksi järjestelmään tehtävät uudet ominaisuudet tai Museoviraston teknisen ympäristön muutoksista johtuvat työt. Katso optioista tarjouspyynnön kohta 11. Tilaaja ei sitoudu tilaamaan lisätöitä kokonaishinnassa ilmoitettua 100 tuntia (ks. tarjouspyyntö kpl 10.1). Lisätöitä voidaan tilata enemmän tai vähemmän Käytettävyys ja ulkoasu Toimittajan tulee huomioida toteutuksessaan käytettävyysnäkökohdat. Tarjouksessa tulee esittää kuinka käytettävyyden huomioiminen varmistetaan esittämällä siihen käytettävät työaika ja asiantuntijaresurssit. Palvelun toteutuksessa on huomioitava saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset. Tarjoajan on tutustuttava W3C:n antamaan ohjeistukseen Verkkosisällön saavutettavuudesta Ratkaisuehdotuksessa on esitettävä kuinka ohjeen A tason vaatimukset otetaan huomioon. Yleisiä ohjeita viestinnän saavutettavuudesta ja verkkopalvelun käytettävyydestä on koottu esimerkiksi julkaisuun opas_kulttuuritoimijoille.pdf.

22 21/23 Karttasovelluksen tulee toimia vastaavalla nopeudella kuin yleisesti käytössä olevat internetkarttapalvelut toimivat, esimerkiksi paikannimi tai osoitehaku tai kartan tarkentuminen zoomatulle tasolle ei saa kestää 2 3 sekuntia pidempään. Sovelluksen fonttikoon täytyy olla suurennettavissa selaimen kautta ja esimerkiksi puna vihersokeuden aiheuttamat vaatimukset tulee huomioida. Kartan osuuden näytöstä täytyy olla mahdollisimman suuri. Aineistojen näkyvyys sovelluksessa eri zoomaustasoilla tulee olla säädeltävissä. Karttasovellus olisi toivottavaa rakentaa niin, ettei istunnolla olisi vanhenemisaikaa Ylläpidettävyys ja muokattavuus Museovirastossa tulee olla mahdollisuus aineistojen lisäämiseen, järjestämiseen ja poistamiseen sovelluksessa, esimerkiksi uuden karttatason tuominen tai uuden rajapinnan kytkeminen. Tietokenttien näkyvyyden sovelluksessa tulee olla ylläpitokäyttäjien säädeltävissä. Erilaisten tietokantaan kohdistuvien hakujen muokkaamisen tai lisäämisen sovellukseen tulee olla mahdollista ylläpitokäyttäjille. Järjestelmän toimittajalla tulee olla valmius sovelluksen ylläpitotöihin tarpeen mukaan. Sovelluksen elinkaari on vähintään 6 vuotta Kieliversiointi Sovellukseen on toteutettava kieliversiointi niiden osien osalta, jotka ovat kaikkien käyttäjien käytössä (ainakin suomi, ruotsi, englanti). Suomen kielen lisäksi muita kieliversioita ei kuitenkaan oteta heti tuotantokäyttöön. Toimittajan tulee esittää tarjouksessa kuinka kieliversiointi on toteutettavissa Erilaiset päätelaitteet Karttasovelluksen tulee toimia myös mobiililaitteilla. Kohteiden katsominen ja niiden tietojen muokkaaminen tulee olla mahdollista mobiililaitteella. Maastotöitä varten sovelluksessa tulee olla myös offline käytön mahdollisuus. Sovelluksen tulee toimia myös tableteilla (esim. ipad, Androidtabletit). Paikantaminen ja paikannusten tallentaminen mobiililaitteilla Tällä hetkellä sijaintitietoa kerätään maastossa etupäässä GPS laitteilla, mutta sijaintitiedon keruussa siirrytään jatkossa käyttämään erilaisia mobiililaitteita. Mobiililaitteella tapahtuvaa tiedonkeruuta ja tallentamista toivotaan tähän järjestelmään. 7. Järjestelmän dokumentointi Valmiista toteutuksesta tulee dokumentoida Museovirastolle vähintään asennusohjeet, paikkatietokannan rakenne, sovellusarkkitehtuuri ja tietoturvavaatimusten toteutuminen. Lisäksi tulee toimittaa ohje pääkäyttäjää varten, mutta loppukäyttäjille tarkoitettua käyttöohjetta tai koulutuksia ei tarvita. Dokumentaation tulee olla suomenkielistä.

23 22/23 8. Tulevaisuuden kehityssuunnat Toimittajan tulee kuvata tarjouksessaan, kuinka alla mainitut tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävien laajennusten toteutusmahdollisuus taataan. Laajennettavuus on oltava toimittajariippumatonta Ilmoitus- ja palautepalvelu Tulevien vuosien aikana julkiseen internetin karttasovellukseen halutaan lisätä toiminto, jonka avulla kansalaiset voivat ilmoittaa havainnoistaan, tiedoistaan ja mm. arkeologisista löydöistä sekä lähettää tietoaineistoa kuten valokuvia, liitetiedostoja tai paikkatietoaineistoa. Etenkin arkeologisista löydöistä ilmoittaminen edellyttää strukturoitua tietomallia ja integroimista Museoviraston muihin, mm. kokoelmahallintaprosesseihin. Toimintoa ei toteuteta tämän määrittelyn yhteydessä, vaan siitä laaditaan erillinen vaatimusmäärittely myöhemmin. Nyt määriteltävässä karttapalvelusovelluksessa täytyy olla valmius myöhemmin toteutettavan ilmoitus ja palautepalvelun integrointiin Latauspalvelu Nyt määriteltävässä järjestelmässä halutaan mahdollistaa tietojen vienti aineistokohtaisesti käyttäjän tekemän aluevalinnan perusteella. Myöhemmin latauspalvelua halutaan kehittää edelleen siten, että laajemmat ja monipuolisemmat lataushaut olisivat mahdollisia. LIITTEET LIITE 1 Tietojärjestelmäarkkitehtuurikuva LIITE 2 Vaatimusluettelo LIITE 3 Aineistoluettelo