Kansallinen säätely YE4

Transkriptio

1 Kansallinen säätely YE4

2 Säätelyn tarve Miten päästään open access tilanteesta kohti optimaalista tilannetta Pois taloudellisesta ja biologisesta liikakalastuksesta Säätelyn kustannukset vs hyödyt

3 1. Biologiset rajoitukset aikarajoitus kalastuksen harjoittamiselle tiettyjen kalastusmenetelmien rajoittaminen tai kieltäminen (verkon silmäkoko, alamittaisuus) aluerajoitus sallittaville pyyntipaikoille

4 2. Verot ja maksut Kalastuspanosvero: (c +t)e Optimiveron laskeminen & grafiikka Saalisvero: (p-t)h Kalastusmaksu: ce + T Alusten poistamisen tukiainen (decommissioning) se > ph-ce eli ph (cs)e > 0 exit

5 Kalastuspanosvero Kalatuspanosvero (c+t)e, joka siirtää kalastuksen tasapainon open-acces tilanteesta taloudelliseen optimiin? 3 E TO E BO 2,5 2 E VP, Kg 1,5 1 voitto Saalis ja saaliin arvo Kalastuskustannukset 0, ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 Kalastuspanos (E)

6 Kalastuspanosvero Muutetaan viime luennon open-acces ongelmaa ja ratkaistaan E ( ) ph- c+ t E = qe pqek 1- -ce - te = 0 Ł R ł pqek pqek - -ce - te = 0 : E R 2 pq EK R pqk - -c - t = 0 2 R pqk pqkr 2 pq EKR cr tr 2 pq K 2 Rpq K 2 pq K 2 pq K = R cr tr -E - - = 2 2 q pqk pqk R cr tr E = q pqk pqk 0 0

7 Kalastuspanosvero Aseta saatu E yhtä suureksi kuin optimaalinen E ja ratkaise t R cr tr R cr - - = - q pqk pqk 2q 2pqK R cr tr R cr - - = - pqk pqk 2 2 pqk tr R cr cr pqk = - + pqk 2 pqk 2pqK R pqk crpqk t = - 2 2pqKR pqk -c t = 2 q

8 Kalastuspanosvero 3 E TO, Kg Kalastuspanos (E) E VP Saalis ja saaliin arvo Kalastuskustannukset Kustannukset panosveron jälkeen pqk -c 1*0.5*10-1 t = = = t = te = 2*0.8 = 1.6

9 3. Kiintiöt Kalastuskiintiöt (TAC) Ei-kaupattavat kiintiöt (IQ) Kaupattavat kiintiöt (ITQ) Kaupattavat sesonkikiintiöt (ISQ) Kaupattavat kapasiteettiyksiköt (ITE)

10 4. Omistusoikeuksien jakaminen Yhteisöllinen säätely (community-based management)

11 Kaupattavat kalastuskiintiöt (Individual transferable quotas = ITQ) Jaetaan TAC jollain alkujaolla kalastajille (esim. grandfathering, huutokauppa). Ideana se, että se kalastaa, jolle se kulloinkin on halvinta. Jatkossa kun järjestelmä toimii, esim. 10% luvista myydään mahdollisille uusille tulokkaille. Monest käytetään myös saalisosuuksia kaupankäynnin kohteena ITQ systeemeissä.

12 ITQ hyvät ja huonot puolet

13 Taloudellinen tehokkuus ja markkinat +tehokkaat kalastajat kalastavat -epätäydellinen kilpailu markkinavoiman hyödyntäminen johtaa lupahintojen liialliseen nousuun +vakaa kalan tarjonta hyödyttää kuluttajia ja kalanjalostusteollisuutta -transaktiokustannukset, erityisesti jos lupamarkkinat pienet

14 Suojelu +omistusoikeudet kasvattavat kalakantoja -vähemmän arvokasta kalaa saattaa olla kannattavaa heittää menemään kun oma kiintiö täynnä -jos alkujako grandfathering saattaa olla kannustin lisätä voimakkaasti kalastusta ennen ITQ järjestelmän käyttöön ottoa

15 Yhteiskunnallisia vaikutuksia -työllisyys laskee -perinteiset kalastajayhteisöt vaarassa +vakaampi työllisyys

16 Vertaa päästökauppa Energiayhtiöiden CO2 päästöjen kontrollointi ja valvonta vs. Kalastajien saaliin suuruuden ja koostumuksen ennakointi ja valvonta

17 ITQ:t käytännössä Uusi-Seelanti 1986 open access -ongelman vastineeksi Yli 70 lajia Taloudelliset voitot kasvaneet Suomi? Kulmala et al. Fisheries research 2007 Bioekonominen malli Kalastajahaastattelut

18 Case: The Impact of Abolishing Fuel Tax Concessions in Fisheries An Empirical Study of CO2 Emissions, Fleet Structure and Employment in the Nordic Countries Idea: tällä hetkellä kalastussektori saa tukea polttoainekustannuksiin verohelpotuksien muodossa Tutkimuskysymys: miten esim. CO2 päästöihin perustuva vero muuttaisi kalastusta Fredrik Salenius gradu Itämeren lohen tapauksesta

19 Taustaa Kalastuksen osuus 1.2 % öljyn kulutuksesta 4 skenaariota: 1. Nykyinen verottomuus 2. Osa päästökauppaa 3. Hiilivero 4. Polttoainevero poistetaan Erikokoisia caseja, laivastosegementtien liikevaihto välillä milj euroa

20 Tuloksia Taloudellisessa kannattavuudessa parannettavaa Optimaalinen hyödyntäminen vähentäisi laivaston koon puoleen ja samalla polttoaineen käyttö vähenisi yli 30% Verotuksen muuttamisella olisi pienemmät vaikutukset, esim laivaston määrä pienenisi korkeimman veron tapauksessa hieman yli 10%

21 Table C7.8. Long-run effects in scenarios 1-4 of fuel taxes on net present value, fishing effort, fuel consumption and CO2 emissions. River Tornionjoki stock Optimal management Current situation 1. No fuel taxes 2. National exemptions removed 3. EU 2009 CO 2 quota price 4. Stern quota price Fleet Effort (trapnet days) (-52%) 857 (-74%) 3190 (-4%) 2751 (-17%) Number of fishers/vessels Economic data ( 1000 ) Net present value Fuel Cubic meters (m 3 ) CO 2 emissions (tons) Kg catch/liter Landing value ( )/liter Other Harvest (nr. of fish) Harvest (1000 kg) Stock size (1000 fish)