Euroopassa kielletty
|
|
- Taisto Palo
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Moni amerikkalaislehmän hoito- ja ruokintatapa on Teksti ja kuvat: Merja Holma, Yhdysvallat, Wisconsin Euroopassa kielletty Y Kaikki ulkomaan opit eivät sovi Suomeen Suomalaiskarjoihin on tuotu ulkomaanmatkoilta runsaasti hyviä käytäntöjä, mutta aivan kaikkea ei voida täällä sellaisenaan soveltaa. Monet lisä- ja raaka-aineet, joita voi Yhdysvalloissa sekoittaa rehuihin, eivät ole sallittuja EU:ssa. Toki myös Yhdysvalloissa kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten maitoa tuotetaan. Ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi, tuotannon eettisyys, ruokinnan lisäaineet ja erityisesti antibioottien käyttö voivat tuoda Atlantin taaksekin jatkossa uusia rajoituksia. Nämä ja paljon muuta selvisi Maitoyrittäjien matkalla, jolla vierailtiin seitsemällä maitotilalla. hdysvalloissa maidontuottajat ovat tällä hetkellä tiukoilla, sillä maidon hinnan alavireisyys jatkuu jo neljättä vuotta. Erityisesti pienet lehmän perhetilat ovat haastavassa tilanteessa, jos hintakehitys ei muutu. Jättimäiset megatilat ostavat lähialueiden pellot ja rehuntuotannon, joten pienemmät tilat eivät ilahdu niiden tulosta naapurustoon, elleivät aio myydä heille tilaansa. Kannattavuuden parantamiseksi on pakko edelleen tehostaa toimintaa kaikilla Wisconsin YHDYSVALLAT 50
2 Yhdysvalloissa ajatellaan niin, että kalliille lypsyasemainvestoinnille pitää saada mahdollisimman paljon käyttötunteja. Suomessa mieluummin pyritään mitoittamaan lypsyyn käytettävä aika mahdollisimman lyhyeksi, koska työvoima on kallista tai sen käyttö rajallista. Kuva on Cottonwood Dairystä. set kovasta täyttöasteesta huolimatta, keskimääräinen päivätuotos on usein kilon välillä. Johtaminen ja tunnuslukujen hallinta tärkeää Talousasioihin on amerikkalaistiloilla perehdytty ja tuotannon oleelliset tunnusluvut ovat 7 amerikkalaisyritystä osa-alueilla niin pellolla kuin navetassa. Investointeja harkitaan entistä tarkemmin. Nykyisestä navetasta halutaan ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien ryhmien ylitäyttönä. Vaikka tunnutettavien ja vastapoikineiden ryhmissä pitäisi olla vain 80 prosentin täyttöaste, se ei jokaisessa navetassa toteudu. Volyymin kautta pyritään paikkaamaan hinnan laskua. Tiloilla on runsaat tuotok- Suuren amerikkalaistilan tuotantopiha näyttää melkeinpä enemmän meijeriltä kuin maitotilalta. Kuva on Milksourcen tilaryhmään kuuluvasta Rosendale Dairyn lehmän yksiköstä, jossa lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla. Kilpajuoksu talouden kanssa kasvattaa tiloista yhä vain suurempia. Samasta syystä tuotantoa tehostetaan keinoin, jotka eivät ole Euroopassa sallittuja. Maitoyrittäjien matkalla Wisconsinissa vierailtiin maaliskuussa seitsemällä maitotilalla, joiden koko vaihtelee reilun 200 lehmän perheyrityksestä lehmän megatilaan. Tilakäynneillä perehdyttiin muun muassa johtamiseen, talouteen ja ruokintaan. 1. Never Rest Dairy: 200 lehmää, automaattilypsy; Galaxy Astrea, jossa 2 x tuplaboxit, hiekkaparret, raapat. asema, runsastuottoinen karja ja tehokkaasti johdettu tila. 2. Rosy-Lane Holsteins: lehmää, 2 x 12-rinnakkaislypsy3. Rosendale Dairy on osa isompaa Milksourcen tilarypästä. Rosendalen yksikössä on lypsylehmää, jotka lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla. 4. Cottonwood Dairy: lehmää, 2 x 20-paikkainen kalan ruotoasema ja hiekkaparret, joissa käytetään kierrätettyä hiekkaa. 5. Kellercrest Dairy: 320 lehmän jalostuskarja, jossa useita satatonnareita. 6. SunBurst Dairy: 500 lehmää, 2 x 10-rinnakkaislypsyasema. Vasikat igluissa, juotto pastöroidulla täysmaidolla. 7. Hoards Dairyman Farm: 250 lehmää, 2 x 10-kalanruoto asema. Rakenteilla uusi 4 robotin navetta. 51
3 Vanhemmat lehmät Ensikot Herutus Umpikauden alku Tunnutus Cottonwoodin seosreseptit Maissisäilörehu 8,6 7,0 7,0 7,6 4,4 Esikuivattu sinimailassäilörehu 6,3 5,0 3,4 Maissijauho 6,4 5,1 3,0 Herapermeaatti, 22 % ka 1,4 1,1 0,9 Puuvilla 1,1 0,9 1,0 Maissigluteiini 1,8 1,2 0,6 Lypsävien tiiviste + kivennäiset+lisäaineet 4,3 3,7 Seoksen komponentit, kg ka/lehmä Olki Heruvien tiiviste + kiv+lisät 2,8 2,3 4,2 Tunnutusväkirehu+kiv+lisät 2,6 Umpilehmien kivennäinen 0,2 Lypsävien seoksen jäännös 4,5 Yhteensä, kg ka 1,5 29,9 24,0 20,5 14,5 11,3 Tärkkelys, % 28,0 27,8 Raakavalkuainen %, 16,3 16,5 25,9 9,7 15,1 16,7 14,9 16,6 Karkearehun NDF, % Analyysitulokset: 18,1 18,1 19,8 38,4 33,1 Kalsium, % 1,0 1,0 1,0 0,8 1,6 Fosfori, % 0,3 Magnesium, % 0,3 0,5 Natrium, % 0,5 0,5 0,6 0,2 0,1 A-vitamiini, 1000 ky 201,0 174,0 212,0 100,0 100,0 D-vitamiini, 1000 ky 50,0 44,0 69,0 33,0 33,0 Lisäaineet, saanti/pv E-vitamiini, mg 1 000,0 869, , , ,0 Monensiini, mg 500,0 434,0 400,0 335,0 325,0 20,0 18,0 20,0 3,0 20,0 Biotiini, mg Hiehot kasvatetaan siemennyskokoon jo vuoden iässä. Keskipoikimaikä on monella tilalla kuukautta. Näin saadaan uudistuskuluja pienemmäksi. Osa tiloista on kuitenkin palannut 24 kuukauden poikimaikään, koska näin saadaan suurempi tuotos. Pääsääntöisesti lehmät lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa. Lypsyasemat tykyttävät täysillä ympäri vuorokauden, sillä monella tilalla aseman kapasiteetti on alimitoitettu lehmämäärään nähden. Rosy-Lane Holsteins -tilalla tuhannen lehmän lypsy kolme kertaa päivässä 2 x 12-rinnakkaisasemalla kestää 22 tuntia vuorokaudessa. Myös Cottonwood Dairyssä lehmän lypsy vie saman ajan 2 x 20-asemalla. Kolme lypsyä on mahdollista vain ulkopuolisten työntekijöiden avulla, jos tilalla ei ole automaattilypsyä. Amerikkalaisyrittäjät kertovat maidon soluluvun laskeneen, kun siirryttiin kolmeen lypsyyn. Käytävät puhdistetaan usein traktoriraapoilla lypsyn aikana, joten kolmella lypsykerralla puhdistuksia tehdään enemmän, mikä parantaa navettahygieniaa. Kolmen lypsykerran hyötynä voidaan pitää myös sitä, että navetassa on aina väkeä vahtimassa poikimisia ja huolehtimassa ternimaidon välittömästä juotosta. Lypsäjien työ on kriittinen tekijä tiloilla, sillä se vaikuttaa maidon laatuun ja utareterveyteen. Hyvät työntekijät ovat laajentavan tilan tärkein voimavara, jonka avulla saadaan korkea tuotos ja hyvä kannattavuus. Työntekijöihin panostetaan ja hyvästä työstä maksetaan parempaa palkkaa ja/tai bonuksia. Esimerkiksi Kellercrestin tilalla maksetaan lypsäjille ylimääräinen bonus, kun maidon soluluku pysyy alle solussa. Yhteishenkeen panostetaan ja saavutuksia juhlistetaan eri tavoin. Rehuntuotanto on usein ulkoistettu urakoitsijoille Tilakoon kasvaessa maitotilat keskittävät oman työpanoksensa yleensä navetan sisäpuolelle ja ovat usein ulkoistaneet rehuntuotannon urakoitsijoille. Ruokintasuunnitelmat tekee joko rehutehtaan ruokinta-asiantuntija tai yksityinen ruokintakonsultti. Ruokinta-asiantuntija käy tilalla yleensä pari kertaa kuukaudessa, ottaa säilörehunäytteet, tutkii tunnusluvut, kiertää eläimet ja tekee analyysien hallinnassa. Maitoa syntyy, kun DIM-luku (päiviä poikimisesta) pysyy pienenä, lehmillä on hyvät olosuhteet ja ruokinta on tehokasta. Eläinainekseen on satsattu, joten lehmissä on potentiaalia. Nopea lehmien tiineyttäminen vähentää vähämaitoisen tuotoskauden osuutta, jolloin rehujen hyväksikäyttö tehostuu ja tuotos nousee. Kun talous on tiukoilla, olemassa olevasta navetasta halutaan ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien ryhmien ylitäyttönä. Lehmiä on selvästi enemmän kuin makuuparsia. Ylitäytöstä huolimatta amerikkalaiskarjojen päivätuotokset ovat kovia. 52
4 perusteella päivitetyt ruokintasuunnitelmat. Maitoyrittäjien matkakohteisiin kuuluneissa yrityksissä käytetään konsulttien lisäksi muun muassa Cargillin, VitaPlusin ja Diamond V:n ruokinta-asiantuntijoita. Osa asiantuntijoista on lisäksi profiloitunut selvittämään seosrehuruokinnan ongelmia auditoimalla seoksen valmistusta. Rehujen hävikki pyritään minimoimaan. Siksi rehukomponetit punnitaan tarkoin. Myös tähteet punnitaan, ja ne sekoitetaan umpilehmien tai hiehojen seokseen. Seosrehuvaunuissa on yleensä ohjelmat rehunkulutuksen seurantaan. Olki on silputtu etukäteen ja vaunulla vain sekoitetaan rehut. Tavoitteena on minimoida lajittuminen. Vierailutiloilla seos jaetaan kerran päivässä, mutta rehua työnnetään lähemmäksi yleensä yli 10 kertaa päivässä. Osa jakaa seoksen aamulla jo ennen lypsyä, koska silloin lehmät ehtivät syödä eniten, vaikka niitä joudutaankin enemmän ajamaan aamulypsylle. Ruokinnan perustana on maissisäilörehu Wisconsinissa lehmien ruokinta perustuu maissisäilörehuun, joten tavoitteena on saada jokaiselta peltohehtaarilta mahdollisimman suuri sato hyvälaa- Lypsäville tehdään usein kolme seosta, vanhemmille lehmille oma seos sekä ensikoille ja vastapoikineille omansa. Lisäksi tehdään umpilehmien ja hiehojen seokset. Kuhunkin seokseen lisätään eri tiivistevalmistetta, joita varten tiloilla on useita tiivistesiiloja. Seosrehuun annostellaan usein rehutehtaalta tulleen tiivisteen lisäksi soijarouhetta, puuvillan siementä, soijan kuorta, maissigluteiinia tai maissirankkia. Kuva on Cottonwood Dairyn rehukeskuksesta. tuista rehua. Maissi on kannattavin viljelykasvi karkearehuksi, sillä yhdellä korjuulla saadaan yli 20 kuiva-ainetonnia hehtaarilta. Sinimailanen on kalliimpaa, sillä kuiva-ainesato on noin 13,5 tonnia hehtaarilta ja korjuukertoja tarvitaan neljä. Maissin osuus lypsävien karkearehun kuiva-aineesta vaihtelee vierailutiloilla prosentin välillä. Koko seoksen kuivaaineesta maissisäilörehua on prosenttia. Toisena karkearehuna on usein esikuivattu sinimailassäilörehu, jota kutsutaan nimellä haylage. Sen kuiva-ainepitoisuus vaihtelee prosentin välillä ja raakavalkuaispitoisuus kohoaa 20 prosentin tuntumaan. Kalsiumpitoisuus on myös näissä rehuissa yli 10 grammaa kuiva-ainekilossa. Maissia viljellään myös puitavaksi, jolloin se useimmiten varastoidaan tuoresäilöttynä (englanniksi high moisture corn). Osa tiloista viljelee myös hieman vehnää, jotta saadaan olkea. Viime syksyn korjuusäät olivat paikoin epävakaiset, joten kotoisten rehujen laatu kärsi ja rehuissa saattaa olla runsaasti homemyrkkyjä. Esimerkiksi Cottonwood Dairyssä rehuun lisätään kolmea eri ainetta sitomaan homemyrkkyjä. Valmis esiseos helpottaa seosrehun tekoa Tiivisteväkirehu toimitetaan usein rehutehtaalta seoksena, johon on lisätty kivennäiset, rasvat, aminohapot, aineenvaihduntaan vaikuttavat lisäaineet ja muut pikkuaineet. Tämä helpottaa seoksen valmistusta, kun ei ole monia pussukoita, joista lisätään pieniä määriä yksittäisiä komponentteja. Osa lisäaineista on välttämätöntä annostella näin, koska käyttömäärä on niin pieni, ettei niitä edes saa sellaisenaan sekoittaa. Tiivisteissä käytetään paljon komponentteja, joita ei saa EU:n alueella lisätä rehuihin. Näitä ovat eläinperäinen valkuainen, verijauhot sekä formaldehydi, joita lisätään esimerkiksi AgriBlue-valkuaiskomponenttiin. Yhdysvalloissakaan ei saa käyttää märehtijöistä peräisin olevaa raaka-ainetta märehtijöille, mutta siasta ja siipikarjasta peräisin olevat tuotteet ovat sallittuja. Osa kuluttajista tosin pitää sitäkin kyseenalaisena. Maitotilojen käyttämissä tiivisteissä oleva AgriBlue sisältää Säädökset ja käytännöt erilaisia Nautojen ruokintaa ja hoitoa koskevat säädökset ovat erilaisia Atlantin molemmin puolin. Myös hoitokäytännöt ja suositukset poikkeavat monessa kohtaa toisistaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä eroista: Yhdysvalloissa sallittuja, Suomessa kiellettyjä Eläinperäisen valkuaisen käyttö märehtijöiden rehuna. Formaldehydin lisääminen rehuun. Monensiini-kasvunediste nautojen rehuissa. Hyönteisten torjunta-aineen sekoittaminen rehuun. Kasvuhormoni, BST. Kokkidiostaattien, kuten Bovatec tai Amprolium, käyttö kokkidioosin estoon juomarehussa tai vasikoiden myslissä. Nupoutuspastan käyttö vasikoille. Kromin lisääminen rehuun. Aiemmin naudoilta sai Yhdysvalloissa katkaista hännän, nyt ensikot ovat jo hännällisiä. Yhdysvalloissa käytössä, Suomessa ei suositella Kiimojen synkronointiohjelmat systemaattiseen tiineyttämiseen. Lehmien rutiininomaiset umpihoidot mikrobilääkkeillä. Nopea umpeuttaminen suuresta maito määrästä. Pihaton ylitäyttö (lehmiä enemmän kuin makuuparsia). Pikkuvasikoiden alkukasvatus ilman karkearehua. Muuntogeenisten rehujen käyttö. 53
5 Rikkakasveista eroon aikaisin keväällä Broadway Star TM RIKKAKASVIEN TORJUNTAAN/ OGRÄSMEDEL Broadway Star tuo entistäkin vahvempaa tehoa heinämäisten ja leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan vehnällä ja rukiilla. Torju rikkakasvit pienenä niin saat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Sateenkestävä 1 tunnin kuluttua Voidaan käyttää C:n lämpötiloissa Ei rajoita seuraavan viljelykasvin valintaa OTA YHTEYTTÄ Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Huomioi kaikki varoituslauseet ja -merkit. 54 TM SM facebook.com/cortevafi Teknobulevardi 3-5, Vantaa Aki Niemelä Päivi Peltouori corteva.fi Dow AgroSciencen, DuPontin tai Pioneerin ja niidentytäryhtiöiden tai omistajien tavaramerkkejä DuPont
6 myös suojattua metioniinia ja lysiiniä. Sen valkuaispitoisuus on peräti 84 prosenttia, joten siitä saa erittäin runsaasti arvokkaita aminohappoja. Verituotteissa on myös korkea histidiinipitoisuus. Hämmentävä on myös kärpästen torjuntaan tarkoitettu Clarifly-valmiste, joka sisältää pestisidinä tunnettua diflubenzuronia. Clarifly on tyypillinen aine vasikoiden ja lehmien rehuissa. Sellaisen lisääminen rehuun on Suomessa ja muualla EU-alueella kiellettyä. Seosrehuun lisätään maitotiloilla esimerkiksi Protein mix -nimistä raaka-aineseosta, jonka raaka-aineet ovat suuruusjärjestyksessä: rapsirouhe, paahdetut pavut, sooda, suojattu rasva, AgriBlue, kalsiumkarbonaatti, magnesiumoksidi, suola, probi- oottivalmiste, Clarifly ja homemyrkkyjä sitova aine. Monensiinia ei voi EU:ssa lisätä nautojen rehuun Naudoille käytetään Yhdysvalloissa yleisesti lisäaineena monensiinia, joka ei ole EU:ssa sallittu märehtijöiden rehuissa. Sitä käytetään sekä umpilehmille, lypsäville että hiehoille ja lihanaudoille. Sitä lisätään myös vasikoiden juomarehuihin ja mysleihin kokkidioosin estoon. Monensiini on ionoforinen antibiootti, joka vaikuttaa pötsin mikrobikantaan. Se vähentää etikka- ja voihapon muodostusta sekä lisää propionihapon osuutta, joka toimii glukoosin esiasteena. Monensiini ehkäisee siten ketoosia. Propionihapon osuuden kasvu vähentää myös metaanin Monella tilalla on liikaa hiehoja, vaikka resursseja ei kannattaisi tuhlata ylimääräisten hiehojen kasvatukseen ja liian vanhana poikiviin hiehoihin. Talousasiantuntijoiden ohjeiden mukaan uudistukseen valitaan vain huippuyksilöiden lehmävasikat, muille käytetään lihasonnia. Seksattu siemen tehostaa uudistusta Yhdysvalloissakin. Poikimisajan hoito huolellista Yhdysvalloissa lehmät umpeutetaan usein runsaasta tuotoksesta noin vuorokauden mittaiselle olki-vesikuurille, kun ne on lypsetty viimeisen kerran. Umpikauden alussa oleville lehmille on oma osastonsa ja oma seosreseptinsä ainakin silloin, kun tilalla käytetään anionisuolaruokintaa, jota annetaan vain tunnutuskaudella 2 3 viikon ajan ennen poikimista. Umpikauden alun lehmät syövät tyypillisesti noin kaksi prosenttia elopainostaan. Seos on tässä vaiheessa köyhempää kuin tunnutuskaudella. Esimerkiksi Cottonwood Dairyn umpikauden alun seos sisältää lehmää kohden 14,5 kiloa kuiva-ainetta. Seoksen raakavalkuaispitoisuus on 14,9 prosenttia kuiva-aineesta. Tunnutusseoksessa väkirehun osuus kasvaa. Syönniksi arvioidaan 11,3 kiloa kuivaainetta päivässä, valkuaista rehussa on peräti 16,6 prosenttia kuiva-aineesta. Umpikauden kivennäisruokinta, erityisesti kalsiumin määrä, poikkeaa Suomessa totutusta. Tunnutettavien rehuannoksen kalsiumpitoisuus on 1,6 prosenttia ja umpeen menneilläkin 0,8 prosenttia kuiva-aineesta. Vahvan anionisuolaruokinnan yhteydessä rehuannoksen kalsiumpitoisuutta pitää kohottaa tunnutuskaudella. Magnesiumia on rehussa runsaasti ja natriumia niukasti, joten nämä ovat jokseenkin vastaavia kuin meillä tunnutusruokinnassa. E-vitamiinia lisätään rehuun umpikauden alussa mg ja tunnutuksessa mg vuorokaudessa. Tunnutettaville lisätään väkirehuseosta, jossa on seuraavat raaka-aineet suuruusjärjestyksessä; suojattu soijarouhe, anionivalmiste, soijan kuori, kalkki, AgriBlue, kromivalmiste, fosfaatti, suojattu koliini, magnesiumsulfaatti, suojattu metioniini, suola, tunnutuspremix, elävä hiiva, biotiini, E-vitamiini ja monensiini. Poikivat jatkuvassa tarkkailussa Lehmät saavat olla tunnutusosastolla aivan poikimiseen asti, poikimakarsinassa ne käyvät vain pyöräyttämässä vasikan, joka erotetaan emästä välittömästi. Poikimakarsinat ovat olkipohjaisia ja työläitä puhdistaa, joten oleskelua niissä pyritään minimoimaan. Tärkeää on pitää oljet puhtaina jokaiselle poikivalle. Jotta vältettäisiin tunnutusosastoon poikiminen, tarkkaillaan poikivia tiheästi. Kierros siellä tehdään tyypillisesti vähintään tunnin välein ympäri vuorokauden. Tämä onnistuu, kun lypsy pyörii läpi yön ja työntekijät ovat kolmessa vuorossa. Holtermanin tilalla siirretään vastapoikineet lehmät ternimaitolypsyn jälkeen takaisin tunnutusosastoon, kunnes niiden jälkei- set irtoavat. Sen jälkeen ne siirretään vastapoikineiden osastoon, jossa vältetään ylitäyttöä. Useimmat yrittäjät antavat vanhemmille lehmille kalsiumboluksen poikimisen jälkeen, osa jopa ensikoille. Vastapoikineet tehovalvonnassa Poikimisen jälkeen lehmien syönnin kehitystä seurataan tarkoin. Cottonwood Dairyssä ensikot pidetään 40 päivää vastapoikineiden osastossa, vanhemmat lehmät noin 20 päivää. Osalla tiloista siirretään vastapoikineet nopeammin lypsävien ryhmään, jos niillä ei ole ongelmia. Lypsyiltä paluun yhteydessä tarkkaillaan aina syöntikäyttäytymistä ja sitä, tuleeko lehmä halukkaasti ruokintapöydän ääreen. Kerran päivässä osaston lehmät lukitaan ruokintapöydän aitaan, silloin niiltä mitataan kuume, jos poikimisesta on alle viikko. Samalla tarkkaillaan pötsin täyteisyyttä ja lehmän olemusta. Silmistä voi arvioida lehmän nestetasapainoa. Jos syönti laahaa, vastapoikineille tarjotaan seoksen päälle hyvää heinää. Lypsykauden lehmille ja erityisesti vastapoikineille lisätään soodaa, mikä näkyy rehun suurena natriumpitoisuutena. MH 55
7 SunBurstin tilalla pikkuvasikat ovat igluissa, joissa pediksi käytetään kesällä hiekkaa. Se ei kerää kärpäsiä, kuten oljet. Puhtaanapito on myös helpompaa. Talvikaudella käytetään pitkää olkea. Talvella työläästä iglukasvatuksesta halutaan nyt eroon, ja vasikat katon alle. Vahva satsaus vasikan juottokauteen Juottokauden ruokinnalla on suuri merkitys tulevan lehmän tuotokseen, mutta yhtä tärkeää on onnistua vieroituksessa ja sen jälkeen, jotta juottokauden hyviä tuloksia ei menetetä. Juottokaudella vasikan kasvu pyritään tuplaamaan. Kun syntymäpaino on 45 kiloa, vieroituksen aikaan vasikka painaa 90 kiloa, jos kaikki on sujunut hyvin, eivätkä sairaudet kiusaa. Vasikat saavat tunnin sisään syntymästä 3 4 litraa ternimaitoa tuubijuotolla tunnin kuluttua suositellaan annettavaksi toinen ternimaitoannos tuttipullosta, jolloin vasikka voi itse säätää juontimäärän. Ternimaito on usein seosmaitoa usealta lehmältä, jotta laatu tasoittuu. Osa tiloista pastöroi ternimaidon ennen juottoa. Vasikan hoitorutiineihin kuuluu myös navan desinfiointi, mahdolliset rokotukset ja kuivaus sekä liivin pukeminen. marehulle siirtymistä. Kahden ensimmäisen viikon ajan vasikoille tarjotaan elektrolyyttijuomaa 4 tuntia aamujuoton jälkeen. Vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä. Enimmillään päivän juomamäärä on 7,6 litraa. 52 päivän jälkeen juoma vähennetään 2,8 litraan, kunnes vasikka vieroitetaan. Vaikka nesteen määrä on maltillinen, eivät nämä vasikat nälkää näe. Juomarehussa on peräti 26 prosenttia valkuaista sekä 20 prosenttia rasvaa. Juomajauhetta annetaan lähes grammaa päivässä, sillä juoman vahvuus on 15,5 prosenttia, mikä on käytännössä turvallinen yläraja. Vahvuus lasketaan juomajauheen osuutena juoman kokonaismäärästä. Jos juomassa on vähemmän natriumia, voidaan vahvuutta lisätä vaikka 18 prosenttiin. Oleellista on, ettei juoman osmolaliteetti nouse liian korkeaksi, jottei vasikka kuivu. Juottokaudella vasikat saavat juoman ohella vapaasti vettä ja mysliä. Veden vapaa annostelu on erityisen tärkeää, kun juoma on vahvaa. Holtermanin tilalla juomarehussa on lisäaineena Bovatecia kokkidioosin estoon, myslissä vastaavaan tarkoitukseen syötetään Amproliumia. Kumpikaan ei ole EU:ssa sallittuja rehun lisäaineita märehtijöille. Yhdysvalloissa annetaan karkearehua vasta vieroituksen jälkeen. Meillä karkearehu pitää olla ruokinnassa jo juottokaudella. Vasikat pärjäävät meillä hyvin mureisella vasikkatäysrehulla, kun ruokinnassa on pieni määrä heinää, joka stimuloi pötsin seinämän kehitystä. Yhdysvalloissa mysli on karkeampaa ja sitä annetaan vapaasti koko juottokauden ajan, joten siitä saa pistelyvaikutusta pötsin seinämään. Tavoitteena saada vasikat igluista sisälle SunBurstin tilalla vasikat juotetaan täysmaidolla, joka pastöroidaan. Juottoon käytetään Juottorehusta sekoitetaan hyvin vahvaa juomaa Kun vasikka on saanut ternimaidon ja alkuhoidon, siirretään se yleensä yksilökarsinaan, jossa vasikoita pidetään koko juottokausi. Holtermanin tilalla jatketaan juottoa syntymän jälkeen vielä viikon verran pastöroidulla ternimaidolla ennen juo- Suomessa vasikat pidetään kaksi viikkoa yksilökarsinoissa, jonka jälkeen ne voidaan siirtää ryhmäjuotolle tai pitää pareittain. Holtermanin tilalla vasikat juotetaan alusta saakka parikarsinoissa. Pari- tai ryhmäkasvatus kehittää vasikan sosiaalisia taitoja. 56
8 Vasikoiden juoma on amerikkalaistiloilla huomattavasti vahvempaa kuin Suomessa. Osalla tiloista on käytössä mittari, jolla voidaan määrittää juoman kuiva-ainepitoisuus. Kun juomasta tehdään vahvaa, kannattaa varmistaa, ettei vedessä ole runsaasti natriumia. erottelumaitoa, jota täydennetään tarpeen mukaan normaalilla maidolla. Kokemusten mukaan vasikoiden terveys on nykyisin hyvä, ja ne myös kasvavat voimakkaasti. Vasikkakuolleisuus on varsin pieni, alle prosentin. Vasikoiden mysli sisältää monensiinia, joka suojaa kokkidioosilta. Jos vasikka näyttää sairaalta eikä juo, lisätään juomaan antibioottikuuri. Antibioottien käyttöä tultaneen jatkossa rajoittamaan myös Yhdysvalloissa. Ternimaidon jälkeen juoman määrä lisätään maksimiin kymmenessä päivässä. Tavallisesti vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä, mutta talvella kovilla pakkasilla jaetaan kolmas annos. Kerta-annos on 3,8 litraa. Kolmella juottokerralla juoman määrä voi nousta yli 10 litraan päivässä. Juoton jälkeen vasikoille annetaan aina lämmintä vettä. Vasikat pidetään vielä viikon ajan igluissa, kun ne on vieroitettu, jottei tulisi liian monta muutosta samaan aikaan. Ryhmäkarsinassa ne saavat vielä toisen viikon ajan juottokauden mysliä. Vasikat pärjäävät hyvin igluissa, mutta hoitotyö on etenkin talvella ikävää puuhaa. Siksi SunBurstissa haluttaisiin oma vasikkala, jos olisi mahdollisuuksia investoida. Vasikoiden nupoutukseen käytetään emäksistä nupoutuspastaa, jonka käyttö ei ole Suomessa sallittua. Vasikoiden sarvenaiheiden kohdalta ajetaan karvat, ja pasta levitetään paljaaseen kohtaan. Voimakas emäs tuhoaa sarvenaiheen. Amerikkalaiskokemusten mukaan tämä on helpompaa kuin perinteinen nupoutus polttamalla. MH muodostusta. Monensiinin on arvioitu vähentävän juoksutusmahan siirtymiä ja jälkeisten jäämisiä sekä utaretulehduksia. Monensiini tehostaa myös energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä ja lisää maitotuotosta. Hedelmällisyys huonontuu ja maidon pitoisuudet kuitenkin alenevat monensiinin vaikutuksesta. Runsas tärkkelyksen määrä ja monensiini yhdessä voivat alentaa maidon rasvapitoisuutta jopa kolme kymmenystä. Jos tähän vielä yhdistetään öljymäinen rehurasva, maitorasvan pitoisuus romahtaa helposti. Yhdysvalloissa holstein-lehmien maidossa onkin usein alhaisempi rasvapitoisuus kuin Suomessa. Monensiinin käyttömäärät ovat milligrammatasolla, siksi se annostellaan esiseoksen kautta, jotta aine saadaan seosrehuun tasaisesti. Suositeltu päiväannos on mg sekä umpikaudella että lypsylehmille. Suurin sallittu annos lypsylehmille on 660 mg ja umpilehmille 410 mg päivässä. Jos aine ei sekoitu tasaisesti, ja lehmät saavat vahingossa yliannoksen monensiinia, ne lopettavat syönnin vuorokauden sisällä, menevät ripulille 1,5 vuorokauden kuluttua ja sairastuvat kahden vuorokauden päästä. Monensiini pitää annostella seosrehuun vähintään puolen kilon lehmäkohtaisessa rehuannoksessa, jotta se saadaan tasaisesti. Niinpä se on yleensä sekoitettu rehutehtaan valmistamaan valkuaistiivisteeseen, johon myös kivennäiset, suojatut rasvat ja muut pienet komponentit on lisätty. Tiloilla näkyvillä olleissa tuoteselosteissa luki medicated eli lääkerehu, koska rehut sisältävät monensiinia. Monensiinin päiväannos maksaa 2 4 senttiä lehmää kohti. Sen hyöty on laskettu noin viisinkertaiseksi, joten käytännössä sitä on useimpien tilojen rehuissa. Suomalaistiloilla tarvitaan hyvä nurmisäilörehu Meilläkin laajentavat yrittäjät voisivat miettiä helpotusta seos- Tiloilla esillä olevissa rehujen tuoteselosteissa lukee useimmiten medicated, mikä tarkoittaa lääkerehua. Suuri osa nautojen rehuista sisältää monensiinia, joka on pötsin mikrobistoon vaikuttava ionoforinen antibiootti. EU:ssa monensiini on sallittu eläinlääkkeenä boluksen muodossa ketoosin estoon. Käytännössä joissain maissa sen avulla kierretään rehulakia. Suomessa ainakaan Valiolaisessa maidontuotannossa tämä ei ole sallittua. Yhdysvalloissa rehuihin sekoitetaan myös monia muita EU-maissa kiellettyjä aineita. rehun annosteluun. Kivennäiset, suojatut rasvat, soodat ja muut pikkuaineet voidaan tarvittaessa lisätä valkuaistiivisteeseen, jolloin sekoittuminen on tasaisempaa. Ruokintakäytännöistä voidaan ottaa oppeja Atlantin takaa, mutta rehujen sisällön sekä eläinsuojelun suhteen meidän pitää noudattaa EU:n säädöksiä. Hyvälaatuisilla nurmirehuilla sekä monipuolisilla ja laadukkailla väkirehuseoksilla päästään meilläkin huikeisiin tuotoksiin. Parhailla karjoilla energiakorjattu keskituotos lähentelee jo kiloa, vaikka rehumme eivät sisällä ionoforisia antibiootteja tai muita lääkkeenomaisia lisäaineita, verijauhoa, lihaluurehujauhoa tai soijaa. Vaikka ruokinnan tehokkuudessa emme pääse kaikilta osin Yhdysvaltojen tasolle, on meillä valttina puhtaus, salmonellattomuus ja kestävä tuottavuus. Kirjoittaja työskentelee naudanrehujen tuotekehitystehtävissä Lantmännen Feedissä. 57
Aperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotKokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat
Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotLypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta
Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotRaisioagro Uuden ajan maatalouskauppa
Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotVASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS
2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotUmpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012
Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.
LisätiedotHyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen
Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotRakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?
Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotRUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA EPIGENETIIKKA GEENIEN SÄÄTELY - TERVEYS EPIGENEETTINEN OHJELMOINTI
RUOKINTA JA EPIGENETIIKKA EPIGENETIIKKA JA RUOKINTA Tuotospotentiaali on noussut Eri tuotos- ja kehitysvaiheiden oikea ruokinta pitää geenien säätelyn tavoitteen mukaisella uralla Poikimisen aika on riski
LisätiedotRehuopas. isompi maitotili
Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
Lisätiedot08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI
Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotKIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS
2012 KIVENNÄISET, TÄYDENNYSREHUT JA BOLUKSET NAUTATILOJEN MELLI-OPAS TAVOITTEENA HYVÄ TERVEYS JA KESTÄVYYS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA Melli-opas 2012 RUOKINNAN TEHOKKAAT TÄYDENTÄJÄT Elinikäistuotoksen
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,
LisätiedotMaitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin
Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: LYPSYKARJA- JA EMOLEHMÄTILAT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT, RYHMÄT
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
Lisätiedotkompostipohja äestetään kun lehmät ovat lypsyllä
Tilakäyntikohteet Maidontuottajien matka Wisconsiniin 4-11 10. 2012 Zanderin tila, Barneveld Jerry Zanderin tilalla on noin 150 lehmää ja 230 hehtaaria peltoa. Kaikki nuorikarja kasvatetaan itse, yli 4
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotLypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016
Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotTerve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma
Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.
LisätiedotMaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA
MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka
LisätiedotHYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE
24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotTuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto
Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna
LisätiedotVasikoiden aloitusohjelma
Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT
ETU-Nautatautiryhmä 2.9.2011 Laatija ELL Mira J. Tenhunen Laadukas Tuotantoketju-hanke ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT 1. TIETOJA TILASTA 1.1. TILAN TUOTANTOMUOTO/-MUODOT 1.2. ELÄINMÄÄRÄT JA RYHMÄT 1.3.
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
Lisätiedot080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA
ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotKantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta
Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotRuokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-
LisätiedotHIEHO -24 OHJELMA PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI RUOKINTA JA HEDELMÄLLISYYS RUOKINTAKÄYTÄNNÖT JA HYVÄ HEDELMÄLLISYYS 16.3.2015
PALJON MAITOA -KANNATTAVASTI Nuorkarja potentiaali käyttöön vasikasta alkaen Hedelmällisyys-poikimaväli, päiviä poikimisesta Umpilehmät, ruokintakäytännöt Lypsylehmät, ruokintakäytännöt RUOKINTAKÄYTÄNNÖT
LisätiedotKivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa
Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat
LisätiedotMatkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa
Matkaraportti tilakäynneiltä Wisconsinissa 3-10.10. 2013 Sunburst Dairy Tilalla on yhteensä 600 lehmää, peltoa on 750 eekkeriä (noin 350 ha), joista omaa on 250 eekkeriä ja vuokrattua 500. Tila rakensi
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotMiten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?
Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
LisätiedotVasikkaripulit ja näytteenotto
Vasikkaripulit ja näytteenotto Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ympäristöterveydenhuolto - Vasikkaripuli on pikkuvasikoiden yleisimpiä sairauksia - NÄYTTEENOTTO TÄRKEÄÄ!
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotSikojen ruokintasuositukset 2014
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotPrimo-ruokintaohjelma
-ruokintaohjelma vasikasta satatonnariksi 1 Tavoitteena kestävä ja tuottava lehmä Tilastojen valossa on jo pitkään tiedetty, että 24 25 kk iässä poikivat hiehot ovat lehmänä kestäviä. Niiden ensikkotuotos
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotTerveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä
LisätiedotNUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille
NUKLOSPRAY Yoghurt Ruokintaratkaisu kaikille porsaille Kysymyksiä Oletko havainnut pahnuekoon kasvaneen? Onko yhä hankalampaa saada kaikki elävänä syntyneet porsaat selviämään? Eikö olekin tärkeää, että
LisätiedotPoikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy. Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä
Poikima-ajan sairauksien ennaltaehkäisy Mervi Yli-Hynnilä terveydenhuoltoeläinlääkäri maitotilayrittäjä Onnellinen tapahtuma Uuden alku Luvassa maitoa Tai sitten ei Vastoinkäymisiä Seurantaa ja tutkimista
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
Lisätiedot