Euroopassa kielletty

Transkriptio

1 Moni amerikkalaislehmän hoito- ja ruokintatapa on Teksti ja kuvat: Merja Holma, Yhdysvallat, Wisconsin Euroopassa kielletty Y Kaikki ulkomaan opit eivät sovi Suomeen Suomalaiskarjoihin on tuotu ulkomaanmatkoilta runsaasti hyviä käytäntöjä, mutta aivan kaikkea ei voida täällä sellaisenaan soveltaa. Monet lisä- ja raaka-aineet, joita voi Yhdysvalloissa sekoittaa rehuihin, eivät ole sallittuja EU:ssa. Toki myös Yhdysvalloissa kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, miten maitoa tuotetaan. Ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi, tuotannon eettisyys, ruokinnan lisäaineet ja erityisesti antibioottien käyttö voivat tuoda Atlantin taaksekin jatkossa uusia rajoituksia. Nämä ja paljon muuta selvisi Maitoyrittäjien matkalla, jolla vierailtiin seitsemällä maitotilalla. hdysvalloissa maidontuottajat ovat tällä hetkellä tiukoilla, sillä maidon hinnan alavireisyys jatkuu jo neljättä vuotta. Erityisesti pienet lehmän perhetilat ovat haastavassa tilanteessa, jos hintakehitys ei muutu. Jättimäiset megatilat ostavat lähialueiden pellot ja rehuntuotannon, joten pienemmät tilat eivät ilahdu niiden tulosta naapurustoon, elleivät aio myydä heille tilaansa. Kannattavuuden parantamiseksi on pakko edelleen tehostaa toimintaa kaikilla Wisconsin YHDYSVALLAT 50

2 Yhdysvalloissa ajatellaan niin, että kalliille lypsyasemainvestoinnille pitää saada mahdollisimman paljon käyttötunteja. Suomessa mieluummin pyritään mitoittamaan lypsyyn käytettävä aika mahdollisimman lyhyeksi, koska työvoima on kallista tai sen käyttö rajallista. Kuva on Cottonwood Dairystä. set kovasta täyttöasteesta huolimatta, keskimääräinen päivätuotos on usein kilon välillä. Johtaminen ja tunnuslukujen hallinta tärkeää Talousasioihin on amerikkalaistiloilla perehdytty ja tuotannon oleelliset tunnusluvut ovat 7 amerikkalaisyritystä osa-alueilla niin pellolla kuin navetassa. Investointeja harkitaan entistä tarkemmin. Nykyisestä navetasta halutaan ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien ryhmien ylitäyttönä. Vaikka tunnutettavien ja vastapoikineiden ryhmissä pitäisi olla vain 80 prosentin täyttöaste, se ei jokaisessa navetassa toteudu. Volyymin kautta pyritään paikkaamaan hinnan laskua. Tiloilla on runsaat tuotok- Suuren amerikkalaistilan tuotantopiha näyttää melkeinpä enemmän meijeriltä kuin maitotilalta. Kuva on Milksourcen tilaryhmään kuuluvasta Rosendale Dairyn lehmän yksiköstä, jossa lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla. Kilpajuoksu talouden kanssa kasvattaa tiloista yhä vain suurempia. Samasta syystä tuotantoa tehostetaan keinoin, jotka eivät ole Euroopassa sallittuja. Maitoyrittäjien matkalla Wisconsinissa vierailtiin maaliskuussa seitsemällä maitotilalla, joiden koko vaihtelee reilun 200 lehmän perheyrityksestä lehmän megatilaan. Tilakäynneillä perehdyttiin muun muassa johtamiseen, talouteen ja ruokintaan. 1. Never Rest Dairy: 200 lehmää, automaattilypsy; Galaxy Astrea, jossa 2 x tuplaboxit, hiekkaparret, raapat. asema, runsastuottoinen karja ja tehokkaasti johdettu tila. 2. Rosy-Lane Holsteins: lehmää, 2 x 12-rinnakkaislypsy3. Rosendale Dairy on osa isompaa Milksourcen tilarypästä. Rosendalen yksikössä on lypsylehmää, jotka lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla. 4. Cottonwood Dairy: lehmää, 2 x 20-paikkainen kalan ruotoasema ja hiekkaparret, joissa käytetään kierrätettyä hiekkaa. 5. Kellercrest Dairy: 320 lehmän jalostuskarja, jossa useita satatonnareita. 6. SunBurst Dairy: 500 lehmää, 2 x 10-rinnakkaislypsyasema. Vasikat igluissa, juotto pastöroidulla täysmaidolla. 7. Hoards Dairyman Farm: 250 lehmää, 2 x 10-kalanruoto asema. Rakenteilla uusi 4 robotin navetta. 51

3 Vanhemmat lehmät Ensikot Herutus Umpikauden alku Tunnutus Cottonwoodin seosreseptit Maissisäilörehu 8,6 7,0 7,0 7,6 4,4 Esikuivattu sinimailassäilörehu 6,3 5,0 3,4 Maissijauho 6,4 5,1 3,0 Herapermeaatti, 22 % ka 1,4 1,1 0,9 Puuvilla 1,1 0,9 1,0 Maissigluteiini 1,8 1,2 0,6 Lypsävien tiiviste + kivennäiset+lisäaineet 4,3 3,7 Seoksen komponentit, kg ka/lehmä Olki Heruvien tiiviste + kiv+lisät 2,8 2,3 4,2 Tunnutusväkirehu+kiv+lisät 2,6 Umpilehmien kivennäinen 0,2 Lypsävien seoksen jäännös 4,5 Yhteensä, kg ka 1,5 29,9 24,0 20,5 14,5 11,3 Tärkkelys, % 28,0 27,8 Raakavalkuainen %, 16,3 16,5 25,9 9,7 15,1 16,7 14,9 16,6 Karkearehun NDF, % Analyysitulokset: 18,1 18,1 19,8 38,4 33,1 Kalsium, % 1,0 1,0 1,0 0,8 1,6 Fosfori, % 0,3 Magnesium, % 0,3 0,5 Natrium, % 0,5 0,5 0,6 0,2 0,1 A-vitamiini, 1000 ky 201,0 174,0 212,0 100,0 100,0 D-vitamiini, 1000 ky 50,0 44,0 69,0 33,0 33,0 Lisäaineet, saanti/pv E-vitamiini, mg 1 000,0 869, , , ,0 Monensiini, mg 500,0 434,0 400,0 335,0 325,0 20,0 18,0 20,0 3,0 20,0 Biotiini, mg Hiehot kasvatetaan siemennyskokoon jo vuoden iässä. Keskipoikimaikä on monella tilalla kuukautta. Näin saadaan uudistuskuluja pienemmäksi. Osa tiloista on kuitenkin palannut 24 kuukauden poikimaikään, koska näin saadaan suurempi tuotos. Pääsääntöisesti lehmät lypsetään kolme kertaa vuorokaudessa. Lypsyasemat tykyttävät täysillä ympäri vuorokauden, sillä monella tilalla aseman kapasiteetti on alimitoitettu lehmämäärään nähden. Rosy-Lane Holsteins -tilalla tuhannen lehmän lypsy kolme kertaa päivässä 2 x 12-rinnakkaisasemalla kestää 22 tuntia vuorokaudessa. Myös Cottonwood Dairyssä lehmän lypsy vie saman ajan 2 x 20-asemalla. Kolme lypsyä on mahdollista vain ulkopuolisten työntekijöiden avulla, jos tilalla ei ole automaattilypsyä. Amerikkalaisyrittäjät kertovat maidon soluluvun laskeneen, kun siirryttiin kolmeen lypsyyn. Käytävät puhdistetaan usein traktoriraapoilla lypsyn aikana, joten kolmella lypsykerralla puhdistuksia tehdään enemmän, mikä parantaa navettahygieniaa. Kolmen lypsykerran hyötynä voidaan pitää myös sitä, että navetassa on aina väkeä vahtimassa poikimisia ja huolehtimassa ternimaidon välittömästä juotosta. Lypsäjien työ on kriittinen tekijä tiloilla, sillä se vaikuttaa maidon laatuun ja utareterveyteen. Hyvät työntekijät ovat laajentavan tilan tärkein voimavara, jonka avulla saadaan korkea tuotos ja hyvä kannattavuus. Työntekijöihin panostetaan ja hyvästä työstä maksetaan parempaa palkkaa ja/tai bonuksia. Esimerkiksi Kellercrestin tilalla maksetaan lypsäjille ylimääräinen bonus, kun maidon soluluku pysyy alle solussa. Yhteishenkeen panostetaan ja saavutuksia juhlistetaan eri tavoin. Rehuntuotanto on usein ulkoistettu urakoitsijoille Tilakoon kasvaessa maitotilat keskittävät oman työpanoksensa yleensä navetan sisäpuolelle ja ovat usein ulkoistaneet rehuntuotannon urakoitsijoille. Ruokintasuunnitelmat tekee joko rehutehtaan ruokinta-asiantuntija tai yksityinen ruokintakonsultti. Ruokinta-asiantuntija käy tilalla yleensä pari kertaa kuukaudessa, ottaa säilörehunäytteet, tutkii tunnusluvut, kiertää eläimet ja tekee analyysien hallinnassa. Maitoa syntyy, kun DIM-luku (päiviä poikimisesta) pysyy pienenä, lehmillä on hyvät olosuhteet ja ruokinta on tehokasta. Eläinainekseen on satsattu, joten lehmissä on potentiaalia. Nopea lehmien tiineyttäminen vähentää vähämaitoisen tuotoskauden osuutta, jolloin rehujen hyväksikäyttö tehostuu ja tuotos nousee. Kun talous on tiukoilla, olemassa olevasta navetasta halutaan ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien ryhmien ylitäyttönä. Lehmiä on selvästi enemmän kuin makuuparsia. Ylitäytöstä huolimatta amerikkalaiskarjojen päivätuotokset ovat kovia. 52

4 perusteella päivitetyt ruokintasuunnitelmat. Maitoyrittäjien matkakohteisiin kuuluneissa yrityksissä käytetään konsulttien lisäksi muun muassa Cargillin, VitaPlusin ja Diamond V:n ruokinta-asiantuntijoita. Osa asiantuntijoista on lisäksi profiloitunut selvittämään seosrehuruokinnan ongelmia auditoimalla seoksen valmistusta. Rehujen hävikki pyritään minimoimaan. Siksi rehukomponetit punnitaan tarkoin. Myös tähteet punnitaan, ja ne sekoitetaan umpilehmien tai hiehojen seokseen. Seosrehuvaunuissa on yleensä ohjelmat rehunkulutuksen seurantaan. Olki on silputtu etukäteen ja vaunulla vain sekoitetaan rehut. Tavoitteena on minimoida lajittuminen. Vierailutiloilla seos jaetaan kerran päivässä, mutta rehua työnnetään lähemmäksi yleensä yli 10 kertaa päivässä. Osa jakaa seoksen aamulla jo ennen lypsyä, koska silloin lehmät ehtivät syödä eniten, vaikka niitä joudutaankin enemmän ajamaan aamulypsylle. Ruokinnan perustana on maissisäilörehu Wisconsinissa lehmien ruokinta perustuu maissisäilörehuun, joten tavoitteena on saada jokaiselta peltohehtaarilta mahdollisimman suuri sato hyvälaa- Lypsäville tehdään usein kolme seosta, vanhemmille lehmille oma seos sekä ensikoille ja vastapoikineille omansa. Lisäksi tehdään umpilehmien ja hiehojen seokset. Kuhunkin seokseen lisätään eri tiivistevalmistetta, joita varten tiloilla on useita tiivistesiiloja. Seosrehuun annostellaan usein rehutehtaalta tulleen tiivisteen lisäksi soijarouhetta, puuvillan siementä, soijan kuorta, maissigluteiinia tai maissirankkia. Kuva on Cottonwood Dairyn rehukeskuksesta. tuista rehua. Maissi on kannattavin viljelykasvi karkearehuksi, sillä yhdellä korjuulla saadaan yli 20 kuiva-ainetonnia hehtaarilta. Sinimailanen on kalliimpaa, sillä kuiva-ainesato on noin 13,5 tonnia hehtaarilta ja korjuukertoja tarvitaan neljä. Maissin osuus lypsävien karkearehun kuiva-aineesta vaihtelee vierailutiloilla prosentin välillä. Koko seoksen kuivaaineesta maissisäilörehua on prosenttia. Toisena karkearehuna on usein esikuivattu sinimailassäilörehu, jota kutsutaan nimellä haylage. Sen kuiva-ainepitoisuus vaihtelee prosentin välillä ja raakavalkuaispitoisuus kohoaa 20 prosentin tuntumaan. Kalsiumpitoisuus on myös näissä rehuissa yli 10 grammaa kuiva-ainekilossa. Maissia viljellään myös puitavaksi, jolloin se useimmiten varastoidaan tuoresäilöttynä (englanniksi high moisture corn). Osa tiloista viljelee myös hieman vehnää, jotta saadaan olkea. Viime syksyn korjuusäät olivat paikoin epävakaiset, joten kotoisten rehujen laatu kärsi ja rehuissa saattaa olla runsaasti homemyrkkyjä. Esimerkiksi Cottonwood Dairyssä rehuun lisätään kolmea eri ainetta sitomaan homemyrkkyjä. Valmis esiseos helpottaa seosrehun tekoa Tiivisteväkirehu toimitetaan usein rehutehtaalta seoksena, johon on lisätty kivennäiset, rasvat, aminohapot, aineenvaihduntaan vaikuttavat lisäaineet ja muut pikkuaineet. Tämä helpottaa seoksen valmistusta, kun ei ole monia pussukoita, joista lisätään pieniä määriä yksittäisiä komponentteja. Osa lisäaineista on välttämätöntä annostella näin, koska käyttömäärä on niin pieni, ettei niitä edes saa sellaisenaan sekoittaa. Tiivisteissä käytetään paljon komponentteja, joita ei saa EU:n alueella lisätä rehuihin. Näitä ovat eläinperäinen valkuainen, verijauhot sekä formaldehydi, joita lisätään esimerkiksi AgriBlue-valkuaiskomponenttiin. Yhdysvalloissakaan ei saa käyttää märehtijöistä peräisin olevaa raaka-ainetta märehtijöille, mutta siasta ja siipikarjasta peräisin olevat tuotteet ovat sallittuja. Osa kuluttajista tosin pitää sitäkin kyseenalaisena. Maitotilojen käyttämissä tiivisteissä oleva AgriBlue sisältää Säädökset ja käytännöt erilaisia Nautojen ruokintaa ja hoitoa koskevat säädökset ovat erilaisia Atlantin molemmin puolin. Myös hoitokäytännöt ja suositukset poikkeavat monessa kohtaa toisistaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä eroista: Yhdysvalloissa sallittuja, Suomessa kiellettyjä Eläinperäisen valkuaisen käyttö märehtijöiden rehuna. Formaldehydin lisääminen rehuun. Monensiini-kasvunediste nautojen rehuissa. Hyönteisten torjunta-aineen sekoittaminen rehuun. Kasvuhormoni, BST. Kokkidiostaattien, kuten Bovatec tai Amprolium, käyttö kokkidioosin estoon juomarehussa tai vasikoiden myslissä. Nupoutuspastan käyttö vasikoille. Kromin lisääminen rehuun. Aiemmin naudoilta sai Yhdysvalloissa katkaista hännän, nyt ensikot ovat jo hännällisiä. Yhdysvalloissa käytössä, Suomessa ei suositella Kiimojen synkronointiohjelmat systemaattiseen tiineyttämiseen. Lehmien rutiininomaiset umpihoidot mikrobilääkkeillä. Nopea umpeuttaminen suuresta maito määrästä. Pihaton ylitäyttö (lehmiä enemmän kuin makuuparsia). Pikkuvasikoiden alkukasvatus ilman karkearehua. Muuntogeenisten rehujen käyttö. 53

5 Rikkakasveista eroon aikaisin keväällä Broadway Star TM RIKKAKASVIEN TORJUNTAAN/ OGRÄSMEDEL Broadway Star tuo entistäkin vahvempaa tehoa heinämäisten ja leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan vehnällä ja rukiilla. Torju rikkakasvit pienenä niin saat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Sateenkestävä 1 tunnin kuluttua Voidaan käyttää C:n lämpötiloissa Ei rajoita seuraavan viljelykasvin valintaa OTA YHTEYTTÄ Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Huomioi kaikki varoituslauseet ja -merkit. 54 TM SM facebook.com/cortevafi Teknobulevardi 3-5, Vantaa Aki Niemelä Päivi Peltouori corteva.fi Dow AgroSciencen, DuPontin tai Pioneerin ja niidentytäryhtiöiden tai omistajien tavaramerkkejä DuPont

6 myös suojattua metioniinia ja lysiiniä. Sen valkuaispitoisuus on peräti 84 prosenttia, joten siitä saa erittäin runsaasti arvokkaita aminohappoja. Verituotteissa on myös korkea histidiinipitoisuus. Hämmentävä on myös kärpästen torjuntaan tarkoitettu Clarifly-valmiste, joka sisältää pestisidinä tunnettua diflubenzuronia. Clarifly on tyypillinen aine vasikoiden ja lehmien rehuissa. Sellaisen lisääminen rehuun on Suomessa ja muualla EU-alueella kiellettyä. Seosrehuun lisätään maitotiloilla esimerkiksi Protein mix -nimistä raaka-aineseosta, jonka raaka-aineet ovat suuruusjärjestyksessä: rapsirouhe, paahdetut pavut, sooda, suojattu rasva, AgriBlue, kalsiumkarbonaatti, magnesiumoksidi, suola, probi- oottivalmiste, Clarifly ja homemyrkkyjä sitova aine. Monensiinia ei voi EU:ssa lisätä nautojen rehuun Naudoille käytetään Yhdysvalloissa yleisesti lisäaineena monensiinia, joka ei ole EU:ssa sallittu märehtijöiden rehuissa. Sitä käytetään sekä umpilehmille, lypsäville että hiehoille ja lihanaudoille. Sitä lisätään myös vasikoiden juomarehuihin ja mysleihin kokkidioosin estoon. Monensiini on ionoforinen antibiootti, joka vaikuttaa pötsin mikrobikantaan. Se vähentää etikka- ja voihapon muodostusta sekä lisää propionihapon osuutta, joka toimii glukoosin esiasteena. Monensiini ehkäisee siten ketoosia. Propionihapon osuuden kasvu vähentää myös metaanin Monella tilalla on liikaa hiehoja, vaikka resursseja ei kannattaisi tuhlata ylimääräisten hiehojen kasvatukseen ja liian vanhana poikiviin hiehoihin. Talousasiantuntijoiden ohjeiden mukaan uudistukseen valitaan vain huippuyksilöiden lehmävasikat, muille käytetään lihasonnia. Seksattu siemen tehostaa uudistusta Yhdysvalloissakin. Poikimisajan hoito huolellista Yhdysvalloissa lehmät umpeutetaan usein runsaasta tuotoksesta noin vuorokauden mittaiselle olki-vesikuurille, kun ne on lypsetty viimeisen kerran. Umpikauden alussa oleville lehmille on oma osastonsa ja oma seosreseptinsä ainakin silloin, kun tilalla käytetään anionisuolaruokintaa, jota annetaan vain tunnutuskaudella 2 3 viikon ajan ennen poikimista. Umpikauden alun lehmät syövät tyypillisesti noin kaksi prosenttia elopainostaan. Seos on tässä vaiheessa köyhempää kuin tunnutuskaudella. Esimerkiksi Cottonwood Dairyn umpikauden alun seos sisältää lehmää kohden 14,5 kiloa kuiva-ainetta. Seoksen raakavalkuaispitoisuus on 14,9 prosenttia kuiva-aineesta. Tunnutusseoksessa väkirehun osuus kasvaa. Syönniksi arvioidaan 11,3 kiloa kuivaainetta päivässä, valkuaista rehussa on peräti 16,6 prosenttia kuiva-aineesta. Umpikauden kivennäisruokinta, erityisesti kalsiumin määrä, poikkeaa Suomessa totutusta. Tunnutettavien rehuannoksen kalsiumpitoisuus on 1,6 prosenttia ja umpeen menneilläkin 0,8 prosenttia kuiva-aineesta. Vahvan anionisuolaruokinnan yhteydessä rehuannoksen kalsiumpitoisuutta pitää kohottaa tunnutuskaudella. Magnesiumia on rehussa runsaasti ja natriumia niukasti, joten nämä ovat jokseenkin vastaavia kuin meillä tunnutusruokinnassa. E-vitamiinia lisätään rehuun umpikauden alussa mg ja tunnutuksessa mg vuorokaudessa. Tunnutettaville lisätään väkirehuseosta, jossa on seuraavat raaka-aineet suuruusjärjestyksessä; suojattu soijarouhe, anionivalmiste, soijan kuori, kalkki, AgriBlue, kromivalmiste, fosfaatti, suojattu koliini, magnesiumsulfaatti, suojattu metioniini, suola, tunnutuspremix, elävä hiiva, biotiini, E-vitamiini ja monensiini. Poikivat jatkuvassa tarkkailussa Lehmät saavat olla tunnutusosastolla aivan poikimiseen asti, poikimakarsinassa ne käyvät vain pyöräyttämässä vasikan, joka erotetaan emästä välittömästi. Poikimakarsinat ovat olkipohjaisia ja työläitä puhdistaa, joten oleskelua niissä pyritään minimoimaan. Tärkeää on pitää oljet puhtaina jokaiselle poikivalle. Jotta vältettäisiin tunnutusosastoon poikiminen, tarkkaillaan poikivia tiheästi. Kierros siellä tehdään tyypillisesti vähintään tunnin välein ympäri vuorokauden. Tämä onnistuu, kun lypsy pyörii läpi yön ja työntekijät ovat kolmessa vuorossa. Holtermanin tilalla siirretään vastapoikineet lehmät ternimaitolypsyn jälkeen takaisin tunnutusosastoon, kunnes niiden jälkei- set irtoavat. Sen jälkeen ne siirretään vastapoikineiden osastoon, jossa vältetään ylitäyttöä. Useimmat yrittäjät antavat vanhemmille lehmille kalsiumboluksen poikimisen jälkeen, osa jopa ensikoille. Vastapoikineet tehovalvonnassa Poikimisen jälkeen lehmien syönnin kehitystä seurataan tarkoin. Cottonwood Dairyssä ensikot pidetään 40 päivää vastapoikineiden osastossa, vanhemmat lehmät noin 20 päivää. Osalla tiloista siirretään vastapoikineet nopeammin lypsävien ryhmään, jos niillä ei ole ongelmia. Lypsyiltä paluun yhteydessä tarkkaillaan aina syöntikäyttäytymistä ja sitä, tuleeko lehmä halukkaasti ruokintapöydän ääreen. Kerran päivässä osaston lehmät lukitaan ruokintapöydän aitaan, silloin niiltä mitataan kuume, jos poikimisesta on alle viikko. Samalla tarkkaillaan pötsin täyteisyyttä ja lehmän olemusta. Silmistä voi arvioida lehmän nestetasapainoa. Jos syönti laahaa, vastapoikineille tarjotaan seoksen päälle hyvää heinää. Lypsykauden lehmille ja erityisesti vastapoikineille lisätään soodaa, mikä näkyy rehun suurena natriumpitoisuutena. MH 55

7 SunBurstin tilalla pikkuvasikat ovat igluissa, joissa pediksi käytetään kesällä hiekkaa. Se ei kerää kärpäsiä, kuten oljet. Puhtaanapito on myös helpompaa. Talvikaudella käytetään pitkää olkea. Talvella työläästä iglukasvatuksesta halutaan nyt eroon, ja vasikat katon alle. Vahva satsaus vasikan juottokauteen Juottokauden ruokinnalla on suuri merkitys tulevan lehmän tuotokseen, mutta yhtä tärkeää on onnistua vieroituksessa ja sen jälkeen, jotta juottokauden hyviä tuloksia ei menetetä. Juottokaudella vasikan kasvu pyritään tuplaamaan. Kun syntymäpaino on 45 kiloa, vieroituksen aikaan vasikka painaa 90 kiloa, jos kaikki on sujunut hyvin, eivätkä sairaudet kiusaa. Vasikat saavat tunnin sisään syntymästä 3 4 litraa ternimaitoa tuubijuotolla tunnin kuluttua suositellaan annettavaksi toinen ternimaitoannos tuttipullosta, jolloin vasikka voi itse säätää juontimäärän. Ternimaito on usein seosmaitoa usealta lehmältä, jotta laatu tasoittuu. Osa tiloista pastöroi ternimaidon ennen juottoa. Vasikan hoitorutiineihin kuuluu myös navan desinfiointi, mahdolliset rokotukset ja kuivaus sekä liivin pukeminen. marehulle siirtymistä. Kahden ensimmäisen viikon ajan vasikoille tarjotaan elektrolyyttijuomaa 4 tuntia aamujuoton jälkeen. Vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä. Enimmillään päivän juomamäärä on 7,6 litraa. 52 päivän jälkeen juoma vähennetään 2,8 litraan, kunnes vasikka vieroitetaan. Vaikka nesteen määrä on maltillinen, eivät nämä vasikat nälkää näe. Juomarehussa on peräti 26 prosenttia valkuaista sekä 20 prosenttia rasvaa. Juomajauhetta annetaan lähes grammaa päivässä, sillä juoman vahvuus on 15,5 prosenttia, mikä on käytännössä turvallinen yläraja. Vahvuus lasketaan juomajauheen osuutena juoman kokonaismäärästä. Jos juomassa on vähemmän natriumia, voidaan vahvuutta lisätä vaikka 18 prosenttiin. Oleellista on, ettei juoman osmolaliteetti nouse liian korkeaksi, jottei vasikka kuivu. Juottokaudella vasikat saavat juoman ohella vapaasti vettä ja mysliä. Veden vapaa annostelu on erityisen tärkeää, kun juoma on vahvaa. Holtermanin tilalla juomarehussa on lisäaineena Bovatecia kokkidioosin estoon, myslissä vastaavaan tarkoitukseen syötetään Amproliumia. Kumpikaan ei ole EU:ssa sallittuja rehun lisäaineita märehtijöille. Yhdysvalloissa annetaan karkearehua vasta vieroituksen jälkeen. Meillä karkearehu pitää olla ruokinnassa jo juottokaudella. Vasikat pärjäävät meillä hyvin mureisella vasikkatäysrehulla, kun ruokinnassa on pieni määrä heinää, joka stimuloi pötsin seinämän kehitystä. Yhdysvalloissa mysli on karkeampaa ja sitä annetaan vapaasti koko juottokauden ajan, joten siitä saa pistelyvaikutusta pötsin seinämään. Tavoitteena saada vasikat igluista sisälle SunBurstin tilalla vasikat juotetaan täysmaidolla, joka pastöroidaan. Juottoon käytetään Juottorehusta sekoitetaan hyvin vahvaa juomaa Kun vasikka on saanut ternimaidon ja alkuhoidon, siirretään se yleensä yksilökarsinaan, jossa vasikoita pidetään koko juottokausi. Holtermanin tilalla jatketaan juottoa syntymän jälkeen vielä viikon verran pastöroidulla ternimaidolla ennen juo- Suomessa vasikat pidetään kaksi viikkoa yksilökarsinoissa, jonka jälkeen ne voidaan siirtää ryhmäjuotolle tai pitää pareittain. Holtermanin tilalla vasikat juotetaan alusta saakka parikarsinoissa. Pari- tai ryhmäkasvatus kehittää vasikan sosiaalisia taitoja. 56

8 Vasikoiden juoma on amerikkalaistiloilla huomattavasti vahvempaa kuin Suomessa. Osalla tiloista on käytössä mittari, jolla voidaan määrittää juoman kuiva-ainepitoisuus. Kun juomasta tehdään vahvaa, kannattaa varmistaa, ettei vedessä ole runsaasti natriumia. erottelumaitoa, jota täydennetään tarpeen mukaan normaalilla maidolla. Kokemusten mukaan vasikoiden terveys on nykyisin hyvä, ja ne myös kasvavat voimakkaasti. Vasikkakuolleisuus on varsin pieni, alle prosentin. Vasikoiden mysli sisältää monensiinia, joka suojaa kokkidioosilta. Jos vasikka näyttää sairaalta eikä juo, lisätään juomaan antibioottikuuri. Antibioottien käyttöä tultaneen jatkossa rajoittamaan myös Yhdysvalloissa. Ternimaidon jälkeen juoman määrä lisätään maksimiin kymmenessä päivässä. Tavallisesti vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä, mutta talvella kovilla pakkasilla jaetaan kolmas annos. Kerta-annos on 3,8 litraa. Kolmella juottokerralla juoman määrä voi nousta yli 10 litraan päivässä. Juoton jälkeen vasikoille annetaan aina lämmintä vettä. Vasikat pidetään vielä viikon ajan igluissa, kun ne on vieroitettu, jottei tulisi liian monta muutosta samaan aikaan. Ryhmäkarsinassa ne saavat vielä toisen viikon ajan juottokauden mysliä. Vasikat pärjäävät hyvin igluissa, mutta hoitotyö on etenkin talvella ikävää puuhaa. Siksi SunBurstissa haluttaisiin oma vasikkala, jos olisi mahdollisuuksia investoida. Vasikoiden nupoutukseen käytetään emäksistä nupoutuspastaa, jonka käyttö ei ole Suomessa sallittua. Vasikoiden sarvenaiheiden kohdalta ajetaan karvat, ja pasta levitetään paljaaseen kohtaan. Voimakas emäs tuhoaa sarvenaiheen. Amerikkalaiskokemusten mukaan tämä on helpompaa kuin perinteinen nupoutus polttamalla. MH muodostusta. Monensiinin on arvioitu vähentävän juoksutusmahan siirtymiä ja jälkeisten jäämisiä sekä utaretulehduksia. Monensiini tehostaa myös energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä ja lisää maitotuotosta. Hedelmällisyys huonontuu ja maidon pitoisuudet kuitenkin alenevat monensiinin vaikutuksesta. Runsas tärkkelyksen määrä ja monensiini yhdessä voivat alentaa maidon rasvapitoisuutta jopa kolme kymmenystä. Jos tähän vielä yhdistetään öljymäinen rehurasva, maitorasvan pitoisuus romahtaa helposti. Yhdysvalloissa holstein-lehmien maidossa onkin usein alhaisempi rasvapitoisuus kuin Suomessa. Monensiinin käyttömäärät ovat milligrammatasolla, siksi se annostellaan esiseoksen kautta, jotta aine saadaan seosrehuun tasaisesti. Suositeltu päiväannos on mg sekä umpikaudella että lypsylehmille. Suurin sallittu annos lypsylehmille on 660 mg ja umpilehmille 410 mg päivässä. Jos aine ei sekoitu tasaisesti, ja lehmät saavat vahingossa yliannoksen monensiinia, ne lopettavat syönnin vuorokauden sisällä, menevät ripulille 1,5 vuorokauden kuluttua ja sairastuvat kahden vuorokauden päästä. Monensiini pitää annostella seosrehuun vähintään puolen kilon lehmäkohtaisessa rehuannoksessa, jotta se saadaan tasaisesti. Niinpä se on yleensä sekoitettu rehutehtaan valmistamaan valkuaistiivisteeseen, johon myös kivennäiset, suojatut rasvat ja muut pienet komponentit on lisätty. Tiloilla näkyvillä olleissa tuoteselosteissa luki medicated eli lääkerehu, koska rehut sisältävät monensiinia. Monensiinin päiväannos maksaa 2 4 senttiä lehmää kohti. Sen hyöty on laskettu noin viisinkertaiseksi, joten käytännössä sitä on useimpien tilojen rehuissa. Suomalaistiloilla tarvitaan hyvä nurmisäilörehu Meilläkin laajentavat yrittäjät voisivat miettiä helpotusta seos- Tiloilla esillä olevissa rehujen tuoteselosteissa lukee useimmiten medicated, mikä tarkoittaa lääkerehua. Suuri osa nautojen rehuista sisältää monensiinia, joka on pötsin mikrobistoon vaikuttava ionoforinen antibiootti. EU:ssa monensiini on sallittu eläinlääkkeenä boluksen muodossa ketoosin estoon. Käytännössä joissain maissa sen avulla kierretään rehulakia. Suomessa ainakaan Valiolaisessa maidontuotannossa tämä ei ole sallittua. Yhdysvalloissa rehuihin sekoitetaan myös monia muita EU-maissa kiellettyjä aineita. rehun annosteluun. Kivennäiset, suojatut rasvat, soodat ja muut pikkuaineet voidaan tarvittaessa lisätä valkuaistiivisteeseen, jolloin sekoittuminen on tasaisempaa. Ruokintakäytännöistä voidaan ottaa oppeja Atlantin takaa, mutta rehujen sisällön sekä eläinsuojelun suhteen meidän pitää noudattaa EU:n säädöksiä. Hyvälaatuisilla nurmirehuilla sekä monipuolisilla ja laadukkailla väkirehuseoksilla päästään meilläkin huikeisiin tuotoksiin. Parhailla karjoilla energiakorjattu keskituotos lähentelee jo kiloa, vaikka rehumme eivät sisällä ionoforisia antibiootteja tai muita lääkkeenomaisia lisäaineita, verijauhoa, lihaluurehujauhoa tai soijaa. Vaikka ruokinnan tehokkuudessa emme pääse kaikilta osin Yhdysvaltojen tasolle, on meillä valttina puhtaus, salmonellattomuus ja kestävä tuottavuus. Kirjoittaja työskentelee naudanrehujen tuotekehitystehtävissä Lantmännen Feedissä. 57