Käytettävä rakennettu ympäristö menetelmäpakki samoissa kansissa
|
|
- Hilkka Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käytettävä rakennettu ympäristö menetelmäpakki samoissa kansissa Heidi Rasila, FT Tutkija, Aalto-yliopisto Suvi Nenonen, FT Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Sami Kärnä, FT Vanhempi tutkija, Aalto-yliopisto Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Käytettävyyden kehittämisen menetelmiä yksiin kansiin Rakennetun ympäristön palvelut -tutkimusryhmä (BES) Aalto-yliopistosta, VTT ja Työterveyslaitos ovat tutkineet yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa rakennetun ympäristön käytettävyyttä jo pian kymmenen vuotta [1]. Tutkimuskohteina on ollut kouluja, toimistoja, rautatieasemia, tehtaita ja kuntoutuslaitoksia. Erilaisten tilojen lisäksi on sovellettu erilaisia menetelmiä, ja nyt ne on koottu yhteen menetelmäpakiksi, josta löytyy sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä käytettävyyden arvioimiseen ja kehittämiseen. Suurin osa näistä menetelmistä on hyödynnettävissä rakennustyyppikohtaisen sekä kohdekohtaisen tiedon hankkimiseen, ja niitä pystyy lyhyen perehtymisen jälkeen käyttämään jokainen käytettävyydestä kiinnostunut henkilö. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi käytettävyyskävely tai erilaisten valmiiksi rakennettujen käytettävyysmittareiden soveltaminen. Tavoitteena on ollut koota kotimainen teos arkiseen käyttöön kaikille käytettävän rakennetun ympäristön kehittäjille. Teos voi toimia myös opetusmateriaalina. Tässä artikkelissa esitellään käytettävyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmäpakkia, minkä lisäksi kerrotaan esimerkkeinä joitain tilatyyppikohtaisia löydöksiä. Menetelmäpakkia esittelevä julkaisu ilmestyy syksyllä Käytettävyys rakennetussa ympäristössä Puhuttaessa rakennetun ympäristön käytettävyydestä nojaudutaan yleensä lähtökohtana ISO Standardin [2] mukaiseen määrittelyyn: Käytettävyys on se tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tietyt määritellyt käyttäjät saavuttavat tavoitteet tietyssä käyttöympäristössä. Rakennetun ympäristön näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tiloissa pitää pystyä tekemään tehokkaasti ja käyttäjää tyydyttävällä tavalla ne asiat, jotka siellä on tarkoitus tehdä. Tuloksellisuudella viitataan siihen, että käyttäjän tavoitteet toteutuvat tilassa eli ihminen voi tehdä tilassa suunnittelemansa asiat. Esimerkiksi kauppakeskuksessa asiakkaan pitää pystyä löytämään tiensä paikasta toiseen niin, että hän pystyy tekemään siellä suunnittelemansa ostokset. Vaikka ihminen pystyisi tekemään tilassa suunnittelemansa asiat, ei se vielä tee tilasta käytettävää. Asiat pitää pystyä tekemään tehokkaasti eli kohtuullisin resurssein. Kauppakeskuksen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisellä ei kulu kohtuuttoman pitkää aikaa kaupasta toiseen siirtymisessä. ISO:n määritelmä edellyttää myös, että käyttäjä on tyytyväinen tilaan. Tilanäkökulmasta tämä tarkoittaa miellyttävää käyttäjäkokemusta [3 ja 4]. Se kuinka tuloksellinen, tehokas ja tyytyväisyyttä synnyttävä tila on, riippuu tilan ominaisuuksien lisäksi siitä, kuka tilaa käyttää, ja käyttötilanteesta. Erilaiset käyttäjät kokevat saman tilan käytettävyyden eri tavalla esimerkiksi fysiologisista, kulttuurisista tai mieltymyksiin perustuvista syistä. Samakin käyttäjä voi kokea tilan eri tavalla eri hetkinä, kun tilan käyttötilanne vaihtelee. Onkin mahdotonta luoda täysin objektiivista ja pysyvää kuvaa tietyn tilan käytettävyydestä. Yksilön tasolla käytettävyys on dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva kokemus tilasta. Tämä luo suuria haasteita käytettävyyden tutkimiselle. Toinen haaste käytettävyyden ymmärtämiselle on se, että yksilön näkökulmasta käytettävyys näyttäytyy usein enemmän käytettävyyden ongelmina kuin hyvänä käytettävyytenä. Jos tila on käytettävä, on siinä toimiminen luontevaa ja mukavaa, emmekä välttämättä tiedosta että tila on käytettävä. Kun emme osaa arkiajattelussa kiinnittää huomiota tilan hyvään käytettävyyteen, eivät parhaat käytänteet siirry kohteesta toiseen. Kolmas haaste käytettävien ympäristöjen kehittämisessä on se, että ihmisellä on taipumus sopeutua ympäristönsä vaatimuksiin. Jos ympäristö on epäkäytettävä, ihminen rupeaa välillä huomaamattaankin sopeuttamaan omaa käytöstään ympäristön vaatimuksiin. Joissain tilanteissa tällainen sopeutuminen on järkevää ja taloudellista, mutta 199
2 usein sopeutumiseen kuluu resursseja, ja epäoptimaalinen käyttö saattaa aiheuttaa ihmiselle esim. terveydellisiä haittoja. Käytännössä tämä näkyy usein siinä, että käytettävyysongelmat tiedostetaan kyllä, mutta asialle ei tehdä mitään. Neljänneksi oman haasteensa tuo rakennusten pitkä elinkaari, joka koostuu suunnitteluvaiheesta, rakennusvaiheesta ja käyttövaiheesta. Näissä eri vaiheissa rakennukseen liittyy erilaisia prosesseja, kuten suunnitteluprosesseja, ylläpitoprosesseja, käyttöprosesseja ja rakentamisprosesseja. Tilojen käytettävyyteen vaikuttavia päätöksiä ja toimenpiteitä tehdään kussakin vaiheessa ja käytettävyystiedon soveltaminen eri prosesseissa on jatkuvaa kehittämistä vaativa seikka. [5 ja 6] Arkisesti käytettävyys on loppuun asti ajateltuja asioita rakennushankkeen eri vaiheissa kriittistä on ajattelun yltäminen käyttäjään saakka. Käytettävyystiedon sisällyttäminen paremmin osaksi rakennus-, korjaus- ja tilojen käyttöprosesseja on tärkeää, jotta rakennettu ympäristömme olisi aidosti käyttäjää tukeva toiminta-alusta. Käytettävyyden kehittäminen ja arvioiminen Rakennetun ympäristön käytettävyyden tutkimiseksi on koottu menetelmäpakki. Tämä menetelmäpakki on laajasti testattu ja käytännössä toimivaksi koettu. Menetelmäpakki on esitelty syksyllä julkaistussa teoksessa Käytettävä rakennettu ympäristö. Teoksen ovat koonneet Heidi Rasila, Sami Kärnä ja Suvi Nenonen. Tämän lisäksi kirjoittajina ovat tutkijat eri kehityshankkeista. Menetelmäpakissa olevia työkaluja ovat käytettävyyskatselmus, käyttäjämatka-analyysi, käytettävyysmittaristot, käyttäjäpalautesystematiikka, tekniskokemuksellinen käytettävyyden arviointi ja rakennetun ympäristön palveluiden mallintaminen. Käytettävyyskatselmus. Käytettävyyskatselmus on menetelmä, jossa tutkija ja joukko kohteen käyttäjiä kiertävät tarkasteltavassa tilassa ja keskustelevat tilakokemuksista edeltä käsin määriteltyjen teemojen pohjalta. Käytettävyyskatselmuksella saadaan käsitys siitä, miten tila toimii jokapäiväisessä käytössä. Tämän lisäksi menetelmän avulla saadaan kehitysajatuksia kyseisen tilan kehittämiseksi, ja saatuja tietoja voidaan mahdollisesti käyttää uusien vastaavien kohteiden kehittämisessä. Yksi katselmuksissa esiin nousseista menetelmän eduista on, että osallistujat oppivat käytettävyyskatselmuksen aikana tilaan ja sen käyttöön liittyvistä asioista toisiltaan. Käyttäjämatka-analyysi. Käyttäjämatkan analyysissa tarkastelun perustaksi otetaan käyttäjän tilassa tekemä matka eli käyttäjämatka. Isoissa ympäristöissä tarkastelu pitää tehdä yleisemmällä tasolla, kun ei voida käydä läpi jokaista yksittäistä asiakasmatkaa. Pienissä kohteissa voidaan tarkastella hyvinkin yksityiskohtaisesti käyttäjien toimintaa tietyn matkan aikana. Tästä esimerkkinä voisi olla hissimatka asuintalon alakerrasta asuinkerroksiin. Saadulla tiedolla voidaan parantaa käytettävyyskokemusta tietyn matkan aikana. Tällöin tulevat huomioiduiksi pienet yksityiskohdat, mutta myös laajempi toimintaympäristö, kuten liikenneinfrastruktuuri tai kohteen nettisivut. Käytettävyysmittaristot. Käytettävyysmittaristoissa pyritään käytettävyyden osatekijöitä muuntamaan mitattavissa oleviksi suureiksi. Tällöin tutkimuksellisesti määritellään käytettävyyden attribuutit eli käytettävyyteen vaikuttavat tekijät. Näille tekijöille mietitään mitattavissa olevat suureet, joiden pohjalta kerätään käytettävyystietoa samantyyppisistä kohteista. Tällä menetelmällä kohteen käytettävyydelle voidaan antaa numeerinen arvo ja eri kohteiden käytettävyyttä voidaan vertailla keskenään. Mittariston laatiminen on raskas prosessi, mutta laatimisen jälkeen mittariston hyödyntäminen yksittäisissä kohteissa on helppoa. Vertailutiedon lisäksi saatua tietoa voidaan käyttää käytettävyyden kannalta keskeisten kehittämiskohteiden etsimiseen ja tehtyjen muutosten vaikuttavuuden seurantaan. Käyttäjäpalautesystematiikka. Käyttäjäpalautesystematiikka on valmiisiin kyselypohjiin perustuva menetelmä, jonka tavoitteena on saada palautetietoa rakennus- ja käyttöprosessin osapuolilta toistensa toiminnasta. Kyselyn vastaukset menevät palautetietokantaan, jolloin on mahdollista tarkastella kohdekohtaisia palautteita, mutta myös tehdä vertailuja erilaisten toimijaryhmien, rakennustyyppien tai projektityyppien perusteella. Käytettyä tietoa voidaan käyttää tilojen käytettävyyden parantamiseen sekä myös eri toimijaryhmien välisen yhteistyön kehittämiseen. Teknis-kokemuksellinen käytettävyyden arviointi. Kun käytettävyyskokemus muodostuu tilan, käyttäjän sekä käyttötilanteen vuorovaikutuksessa, niin teknis-kokemuksellinen käytettävyyden arviointi pyrkii huomioimaan sekä fyysisen tilan että käyttäjän kokemuksen. Teknis-kokemuksellisessa käytettävyyden arvioinnissa pyritään keräämään objektiivista tietoa tilojen fyysisestä kunnosta esimerkiksi kuntokartoituksella ja sisäympäristökyselyllä. Tätä aineistoa täydennetään käytettävyyskatselmuksella, joka antaa tietoa tilojen käytöstä ja käyttäjäkokemuksesta suhteessa objektiivisesti arvioituun fyysiseen ympäristöön. Menetelmä on kokonaisvaltainen ja vaatii melko paljon resursseja, mutta tällä tavalla saadaan kattava kuva tietyn kohteen käytettävyydestä. Saatuja tietoja voidaan käyt- 200
3 tää tilasuunnittelun lähtökohtana tai niitä voidaan käyttää muutosten suunnittelussa sekä eri korjaustoimenpiteiden priorisoinnissa. Rakennetun ympäristön palveluiden mallintaminen. Rakennettuun ympäristöön liittyy aina joukko palveluprosesseja. Näitä prosesseja voidaan pyrkiä mallintamaan ja arvioimaan liiketaloustieteistä lainatuilla menetelmillä. Voidaan luoda esimerkiksi palveluvuokaavio, jossa selviää, miten palveluprosessit etenevät toisaalta tilan käyttäjän näkökulmasta ja toisaalta tilaan liittyvien palveluiden tuottajien näkökulmasta. Palveluiden mallintamisella voidaan pyrkiä linkittämään palvelut fyysiseen ympäristöön, arvioimaan käyttäjäkokemusta asiakaskokemuksen viitekehyksessä tai kehittämään tilaan liittyviä palveluita. Edellä esitellyn rakennetun ympäristön käytettävyyden tutkimisen ja arvioimisen työkaluja on kehitetty osana erilaisia tutkimushankkeita. Jokaista menetelmää on testattu myös käytännön kohteissa. Yhdistävänä havaintona voidaan todeta, että menetelmästä riippumatta käytettävyyden tutkimisessa voidaan hyödyntää Norjassa kehitettyä prosessimallia, josta käytetään nimitystä UseTool [7 ja 8]. UseToolissa käytettävyyttä arvioidaan viisivaiheisella prosessilla. Nämä vaiheet ovat: 1 Arvioinnin tavoitteiden määrittäminen. Tässä vaiheessa määritellään käytettävyyden arvioinnin päämäärät ja suunnitellaan arvioinnin käytännön toteuttaminen. Menetelmänä käytetään haastattelua käyttäjäorganisaation johdon kanssa. On tärkeää, että käytettävyyden arvioinnin tavoitteet ovat linjassa organisaation toiminnan tavoitteisiin ja siihen, mitä toimintoja käytettävän tilan tulee tukea. 2 Kartoitusvaihe. Tässä vaiheessa kartoitetaan käytettävyyteen liittyvää taustatietoa esimerkiksi pohjapiirustuksista, teknisistä tiedoista, tilan toteuttamisesta sekä aiemmin kerätyistä käyttäjäpalautteista ja mahdollisista muutostoimenpiteistä. Menetelmiä ovat mm. dokumenttianalyysit, aiemmat kyselytulokset ja haastattelut. 3 Katselmusvaihe. Katselmusvaiheessa toteutetaan eri käyttäjäryhmien edustajien kesken käytettävyyskatselmuksia, joissa pyritään saamaan syvällistä tietoa mielenkiinnon kohteena olevista seikoista. Käytettävyyskatselmuksia voidaan suorittaa useita, ja niiden sisällöllisiä painopisteitä voidaan muunnella. 4 Yhteenvetovaiheen työpajat. Kartoituksen ja katselmuksen tulokset vedetään yhteen, ja tuloksista keskustellaan käyttäjäorganisaation kanssa työpajoissa. Näin muodostetaan kuva käytettävyyden kehittämishaasteista suhteessa organisaation asettamiin tavoitteisiin. 5 Toimintasuunnitelma. Tässä vaiheessa tehdään toimintasuunnitelma käytettävyyden kehittämiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toimintasuunnitelmaan määritellään toimenpiteiden lisäksi vastuuhenkilöt sekä määritellään kehittymisen seuraamista helpottavat mitattavat tekijät, joiden avulla saadaan uutta arviointitietoa. Havaintoja eri tiloista ja käytettävyydestä Rakennetun ympäristön käytettävyyttä on tutkittu monissa rakennustyypeissä. Esimerkkeinä käytetään kouluja, asumista, toimistoja, rautatieasemia ja kuntoutuslaitoksia. Tutkimalla erilaisia rakennustyyppejä on saatu sekä rakennustyyppikohtaista ymmärrystä käytettävyydestä että yleisempää ymmärrystä rakennetun ympäristön käytettävyydestä. Seuraavassa on esitelty lyhyesti muutamia rakennustyyppikohtaisia tutkimuksia ja niiden keskeisimpiä löydöksiä. Koulurakennuksessa tehdystä tutkimuksesta voidaan käyttää esimerkkinä yhtenäiskoulussa toteutettua käytettävyyskatselmusta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli siirtää parhaita käytänteitä ja välttää huonoja ratkaisuja uudisrakennusprojektissa, jossa oli määrä rakentaa uusi koulurakennus jo olemassa olevan koulun viereen. Yksi keskeinen löydös oli, että vanhassa koulussa oli useita turvallisuuden tunteen puutteeseen liittyviä kehityskohteita. Uudessa kohteessa turvallisuuden tunnetta kasvattavien ratkaisujen etsiminen oli tärkeää niin työntekijöiden kuin koululaisten näkökulmasta. [9 ja 10] Myös toimistorakennuksia on tutkittu käytettävyyskatselmusten avulla. Toimistoihin kohdistuneiden katselmusten tavoitteena oli kehittää uudentyyppisiä toimistotiloja monikäyttäjäympäristöihin ja kehittää olemassa olevia kohteita. Toimistorakennus on usein todella suuri ja moninainen rakennuskokonaisuus. Tutkimuksessa havaittiin, etteivät käytettävyyskatselmuksiin osallistuneet työntekijät tunteneet rakennuksia riittävästi eivätkä välttämättä osanneet käyttää tiloja ja niihin liittyvää tekniikkaa tarkoitetulla tavalla. Käytettävyyskatselmuksiin osallistuvien eri näkökulmat tuottivat kehitysehdotuksia, joita oli helppo toteuttaa. Näissä kohteissa käytettävyyskatselmukset mahdollistivat osallistujien oppimisen toisiltaan ja tilasta. [11, 12 ja 13] Rautatieasemien käytettävyystutkimuksessa tietoa hankittiin asiantuntijakatselmuksen avulla. Tavoitteena oli kehittää asemia ja niiden ympäristöjä niin, että matkustajille muodostuisi mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen oleskelu rautatieaseman alueella. Rautatieasemien tilat pystyttiin vyöhykkeistämään kolmeen osaan saapumisen ja poistumisen vyöhyke, asemarakennuksen vyöhy- 201
4 ke ja asemalaitureiden vyöhyke. Vyöhykkeistämällä rautatieasemien alueita oli mahdollista antaa vyöhykekohtaisia kehitysehdotuksia, joita saatettiin soveltaa rautatieasemien kehittämisessä yleisesti. Kauppakeskusten käytettävyyden arvioimiseksi kehitettiin käytettävyysmittaristo. Mittaristoa on tähän mennessä hyödynnetty kuudessa kauppakeskuksessa, ja sillä on voitu vertailla eri kauppakeskusten käytettävyyttä keskenään. Mittaristo toimii myös tarkistuslistana, josta voidaan muodostaa tavoitteellisia kokonaisuuksia toiminnan kehittämiselle. Mittaristo osoitti, että mm. kestävää käytettävyyttä tulee kehittää entisestään kauppakeskuksissa. Uudessa hankkeessa mittaristoon kehitettiin lisäosa, joka mittaa käytettävyyttä kestävän kehityksen näkökulmasta. [3 ja 14] Myös senioritalojen vertailuun kehitettiin käytettävyysmittaristo. Tämä mittaristo tehtiin sekä auttamaan uusien kohteiden suunnittelua että helpottamaan potentiaalisten asukkaiden asunnon valintaa. Tutkimuksessa päädyttiin siihen, että senioritalon käytettävyyden kannalta on asunnon lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota kuuteen osatekijään. Nämä ovat asunnon saavutettavuus, lähiyhteydet ja lähiympäristö, piha-alueet, rakennuksen aulatilat, yhteiset tilat sekä käytävät. Mittaristoon arvioidaan eri osatekijöiden käytettävyyttä sähköisellä pisteytyssysteemillä. Kokonaispisteytyksen pohjalta kohteet voidaan jakaa käytettävyysluokkiin A, B, C ja D [15]. Teollisuustilojen käytettävyystutkimuksessa kehitettiin kokonaisvaltainen malli käytettävyyden arvioimiseksi. Tutkimuksessa toteutettiin sekä fysiologisia sisäympäristömittauksia, asiantuntijakatselmuksia että kokemustiedon kartoittamiseen tähtääviä käytettävyyskatselmuksia. Tehdasympäristöjen arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitettiin tulosten visualisointiin. Tutkimuksen perusteella onkin tärkeää löytää oikeat tavat viestiä käytettävyystieto kohteen vastaaville tahoille, jotta saatu tieto saadaan vietyä käytäntöön [16]. Kokonaisvaltaista käytettävyyden arviointia on tehty myös suomalaisissa kuntoutuslaitoksissa. Näihin kehitettiin menetelmä, jossa kohteiden tekninen kunto arvioitiin Työterveyslaitoksen kehittämällä Priorita-arviointityökalulla. Kohteiden sisäympäristön laatua mitattiin kyselyllä ja tilojen toimivuutta käytön näkökulmasta käytettävyyskatselmuksella. Tässä tutkimuksessa keskeinen havainto oli se, että tilojen fyysinen kunto ja käyttäjien kokemus siitä eivät välttämättä vastaa toisiaan. Tilojen kehittämisessä on tärkeää teknisten muutosten lisäksi pohtia sitä, miten tilamuutoksilla voidaan vaikuttaa työprosesseihin ja yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen [17]. Käytettävyyden kokemuksellisuus Tässä artikkelissa on keskitytty esittelemään rakennetun ympäristön käytettävyyden tutkimisen menetelmäpakkia, joka on kehitetty Suomessa ja testattu suomalaisissa kohteissa. Toivomme syksyllä julkaistavan teoksen löytävän lukijansa ja etenkin soveltajansa. Käytettävyyden puuttuminen on arkikokemuksissamme kuin kivi kengässä, se hidastaa, hankaloittaa ja jopa estää tekemisiämme sekä toimiamme. Hyvää käytettävyyttä tuskin huomataan, arkiset askareemme sujuvat kuin leikki. Käytettävyys on vuorovaikutusta tilan ja käyttäjän ihmisen välillä. Se, miten tila on käsikirjoitettu vastaamaan niitä toimintoja, jotka siellä on tarkoitus suorittaa, vaikuttaa kokemukseemme käytettävyydestä, olimme sitten pitkiä tai lyhyitä, ensimmäistä kertaa tilassa tai sen päivittäisiä käyttäjiä. Käytettävyyden optimaalista astetta ei voida saavuttaa, koska käytettävyys on aina tilanne- ja toimijasidonnaista, mutta tutkimusten mukaan käytettävyyden viehättävyys on oppimisessa: käytettävyyden tutkiminen ja kehittäminen tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden katsoa toimintaympäristöään uusin silmin ja ennen kaikkea toisen silmin. Menetelmäpakkimme antaa mahdollisuuden soveltaa toimintatapoja, joissa käytettävyyden eri näkökulmat kohtaavat. Toimistotalon aulan käytettävyys riippuu niin vierailijan, vastaanottovirkailijan, turvallisuuspalvelujen tuottajan, siivoojan kuin talossa työskentelevien henkilöiden käyttäjäkokemuksesta, posteljoonista puhumattakaan. Käytettävyyden kehittäminen on oppimista, usein hyvin pienienkin muutosten tekemistä jouhevan toiminnan edistämiseksi. Ennen kaikkea käytettävyys on kokemusten suunnittelua, kokemusten tuottamista ja jopa kokemusten johtamista. Käytettävyyden juoni käsikirjoitetaan tilaan, joka toimii näyttämönä erilaisille tapahtumille. Mitä parempi käsikirjoitus, sitä sujuvampi toiminta. Lähteet [1] Alexander K., Usability: Philosophy and Concepts. In: Alexander, K. (edit.), Usability of Workplaces, Phase 2, Rotterdam In-House Publishing, CIB W 111 report 316, [2] ISO Ergonomic Requirements for Office Work with Visual Display Terminals (VDTs), osa 11: Guidance on usability, [3] Ainoa, J., Alho, J., Nenonen, S. ja Nissinen, K., Käytettävä kauppakeskus, Espoo, TKK-R-B16, [4] Nenonen S., Rasila H., Junnonen J.-M. and Kärnä S.. Customer Journey A Method to In- 202
5 vestigate User-Experience. In: Alexander K. (edit.), Usability of Workplaces. Phase 2. Rotterdam In-House Publishing, CIB W 111 Report 316, [5] Kärnä, S., Junnonen, J.M. and Nenonen, S., Feedback System for Developing the Usability of Workplaces, CIB Publication 330, CIB W111: Usability of Workplaces Phase 3, [6] Lindahl, G., Blakstad, S.H., Hansen, G.K. and Nenonen, S. USEframe A Framework to Understand and Map Usability Research. 6th Conference on Construction Economics and Organisation Shaping the Construction/Society Nexus, Copenhagen, April, [7] Blakstad, S.H., Olsson, N., Hansen, G.K. and Knudsen, W., Usability Mapping Tool. CIB Publication 330, CIB W111: Usability of Workplaces Phase 3, [8] Hansen, G.K, Blakstad, S.H. and Knudsen, W., USEtool, Evaluating Usability, www. metamorfose.ntnu.no/dokumenter/usetool_ handbok-small.pdf [9] Rasila H., Rothe, P. and Kerosuo, H., Dimensions of Usability Assessment in Built Environment. In Journal of Facilities Management, Vol. 8, Iss. 2, pp , [10] Rasila H., Nenonen S. and Tuomela A., Service Networks Service Provider s Perspective for Usable Learning Environments. Proceedings of Innovation in Networks Coference. IFIP Working Group 3.7, Espoo, Finland, [11] Argyris, C. and Schön, D., Theory in Practice, Jossey-Bass, San Francisco, [12] Rothe P., Nenonen S. and Rasila H., Toimitilojen käytettävyyden arvioiminen käyttäjäorganisaation näkökulmasta. Reports of Helsinki University of Technology, Laboratory of Construction Economics and Managements, S68, Espoo, [13] Kojo, I., Nenonen, S. and Rasila, H., Productive Virtual Spaces How to Facilitate them by Physical Workplace. Paper Presented in 10th EFMC Research Symposium, Vienna, Austria May, [14] Niemi, R., Nenonen, S., Nissinen, K. and Alho, J. Usable Sustainability of Shopping Centres: Components of a Usability Rating Tool. Paper Presented in World Sustainable Building Conference, Helsinki, Finland, October, [15] Aalto, L., Nenonen, S. ja Puhto, J. Senioritalon käytettävyysmittari, Case Loppukiri, Espoo Julkaisu TKK-R-B23, [16] Mäkelä, T. (toim.) Teollisuustilat muutoksessa. Työterveyslaitos. Julkaistaan syksyllä [17] Rasila, H., Using Employee Insights in Fine-tuning the Customer Experience. Paper Presented in Servdes2012, Second Nordic Conference on Service Design and Service Innovation, Laurea University of Applied Sciences, Espoo,
2009 Doctor of Technology (Ph.D) defended at 13 th November
CV Sami Kärnä Name Sami Juhani Kärnä Contact details email. sami.karna@tkk.fi GSM +358 400 484 604 Born 1973 Nationality Finnish Organisation Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and
LisätiedotHUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN
HUMAN & GREEN TOIMINTAMALLI SISÄYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN Virpi Ruohomäki FT, erikoistutkija, projektipäällikkö Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015, Helsinki Tutkimushankkeella menetelmiä, välineitä ja hyviä
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotJoustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana. Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.
Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.2016 Joustavat oppimisen tilat - JOT Lähtökohdat 2014 Tilat
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotRALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna. Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut
RALA-projektipalautejärjestelmä hankkeen tuloksellisuuden apuna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry 14.2.2014 Asta Rakentaja -messut Projektiorganisaation menestyminen perustuu kykyyn käsitellä riskejä
LisätiedotMitä olemme löytäneet? Miten jatkamme? Suvi Nenonen, Kirsti Lonka, Jarmo Suominen Kaisa Airo Heidi Lammassaari Lauri Vaara
Mitä olemme löytäneet? Miten jatkamme? Suvi Nenonen, Kirsti Lonka, Jarmo Suominen Kaisa Airo Heidi Lammassaari Lauri Vaara JOT-komponentit KOMPO- NENTTI SAAVUTETTAVUUS JOUSTAVUUS OPPIMISYMPÄRISTÖ SOSIAALINEN:
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotKauppakeskusten käytettävyys - tutkimushankkeen tuloksia ja työkaluja
Kauppakeskusten käytettävyys - tutkimushankkeen tuloksia ja työkaluja Suvi Nenonen Tutkimuspäällikkö Workplace Management Facilities Services Research Group, TKK suvi.nenonen@tkk.fi 25.11.2008 Kuka olen?
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotRakennetun ympäristön käytetävyys
Rakennustekn ikan laitos Rakennetun ympäristön käytetävyys Käytäjän ja tilan vuorovaikutusta tutkimassa HeidiRasila SuviNenonen SamiKärnä (toim.) TIEDE+ TEKNOLOGIA OPPIMATERIAALI Aalto-yliopiston julkaisusarja
LisätiedotKäyttäjälähtöinen tilan arviointimenetelmä
Käyttäjälähtöinen tilan arviointimenetelmä asiakaskokemukset kehittämisen lähtökohtina Sami Kärnä, tekniikan tohtori Erikoistutkija, Aalto yliopiston teknillinen korkeakoulu sami.karna@tkk.fi Suvi Nenonen,
LisätiedotNaps ja Bloom teollisuusrobotiikan Peda-Forum,
Naps ja Bloom teollisuusrobotiikan simulaatio-opetuksessa @sakarikoivunen Peda-Forum, 15.8.2018 Johdanto Tuotantoautomaation koulutus- ja tutkimusvastaava Oma opetus lähinnä Tuotantoautomaation perusteet
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotT-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen
T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op T-121.2100/3110: Henkilökunta Vastuuopettajat Johanna Viitanen, Assistentti.2100 Lasse Lumiaho, Janne Käki Assistentti.3110 Janne Käki, Lasse
LisätiedotJOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN
JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6
LisätiedotMetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos
kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,
LisätiedotTYÖYMPÄRISTÖKOKEMUS JA ELVYTTÄVÄ TILA. Suvi Nenonen BES-tutkimusryhmä Aalto yliopisto suvi.nenonen@aalto.fi
TYÖYMPÄRISTÖKOKEMUS JA ELVYTTÄVÄ TILA Suvi Nenonen BES-tutkimusryhmä Aalto yliopisto suvi.nenonen@aalto.fi Sisältö Tilan käsite ja tilan kokemus Elvyttävyys Tutkimustuloksia elvyttävyydestä Yhteenveto
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotGreen Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle
Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotKäyttäjien tila-ja palvelutarpeet ja preferenssit muuttuvassa toimintaympäristössä
Käyttäjien tila-ja palvelutarpeet ja preferenssit muuttuvassa toimintaympäristössä Tutkija Peggie Rothe, Aalto-yliopisto Johtaja Satu Haaparanta, KTI Fifman syysseminaari 23.9.2010, SOL-CITY Agenda Preferenssit-hanke
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotVirtuaalitodellisuuden hyödyntäminen käytännön projektitoiminnassa
Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen käytännön projektitoiminnassa Collaprime Erottaja showroom Helsinki 22.09.2017 Perustettu 1958 www.ukiark.fi 50 suunnittelun ammattilaista Perheyritys kolmannessa sukupolvessa
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011. 4.11.2011 Johanna Holvikivi
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 4.11.2011 Johanna Holvikivi Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen Electric Race About -sähköauto 11/9/2011 Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 Yhteisö, uudistaja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotSALUTOGENIC AND HUMAN-CENTRED WORKPLACE DESIGN
SALUTOGENIC AND HUMAN-CENTRED WORKPLACE DESIGN Virpi Ruohomäki, PhD, Senior Reseacher Virpi.ruohomaki@ttl.fi Content 1. Workspaces promoting well-being 2. Salutogenic approach 3. Dimensions of workspaces
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotHyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta
1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA
KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE
LisätiedotKuntoutuslaitosten käytettävyys tänään. Suvi Nenonen Tutkimuspäällikkö, FT Rakennetun ympäristön palvelut (BES)tutkimusryhmä Aalto-yliopisto
Kuntoutuslaitosten käytettävyys tänään Suvi Nenonen Tutkimuspäällikkö, FT Rakennetun ympäristön palvelut (BES)tutkimusryhmä Aalto-yliopisto Sisältö KUNTO-hanke Käytettävyys näkökulmana Käyttäjamatka kuntoutuslaitoksissa
LisätiedotInnovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten?
Innovaatiopedagogiikka miksi, mitä, miten? Åpopäivät 8.2.2019 Taru Konst & Minna Scheinin Miksi muutosta tarvitaan? Nuorten ihmisten työnkuva voi muuttua keskimäärin 25 kertaa heidän elinaikanaan N. 65
LisätiedotReilu palkitsemisjärjestelmä
VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain
LisätiedotKäyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia
Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotTutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.
Pääurakoitsijan toiminta laatutekijä-analyysin valossa Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi
LisätiedotBUS TRAVEL EXPERIENCE TOOLKIT
3.10.2019 elina.hilden@tuni.fi 1 BUS TRAVEL EXPERIENCE TOOLKIT Suunnittelutyökaluja matkustuskokemuksen parantamiseen Elina Hildén, elina.hilden@tuni.fi Tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto Ihmiskeskeisen
LisätiedotService Fusion -konsepti
Service Fusion -konsepti Chiru-projekti 3D User experience for Mobile Network Virtual Environments Seamus Hickey Minna Pakanen Leena Arhippainen firstname.lastname@cie.fi Teemaseminaari: Tulevaisuuden
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI
Liite 6.5/2/2016 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI 2016-2017 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Valmistelija Seppo Hänninen (Päivi
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotSALUTOGENIC AND USER-CENTRED APPROACH FOR WORKPLACE DESIGN
SALUTOGENIC AND USER-CENTRED APPROACH FOR WORKPLACE DESIGN Virpi Ruohomäki, PhD, Senior Reseacher Virpi.ruohomaki@ttl.fi Content 1. Workspaces promoting well-being 2. Salutogenic approach 3. Dimensions
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotAallosta kestävän kehityksen osaajia
Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän
LisätiedotOpintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa
Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.
LisätiedotKestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa
Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa YLIOPETTAJA EEVA AARREVAARA 1 Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio hanke Hankkeen kesto 01/2012 06/2014 EAKR-rahoitus Tavoite: tutkimuksellisena
LisätiedotKorjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon
Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotKansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon
Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-
LisätiedotPalveluliiketoimintaa verkostoitumalla
2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija
LisätiedotProCom: Aamu kattojen yllä. Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä
ProCom: Aamu kattojen yllä Käytännön esimerkkejä ulkoisen tiedon hyödyntämisestä Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Juha-Pekka Ropo Key Account Manager 3.12.2015 Meltwater lyhyesti Oslo Founded
LisätiedotArto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta
Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,
Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Hyvät käytännöt sosiaalisen markkinoinnin ja ekosysteemiajattelun näkökulmasta Jonna Heliskoski Sosiaalisen markkinoinnin väitöskirjatutkija
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat
Kielikeskus tulevaisuuden työpaikkana: tavoitteet, toimintamallit ja työnteon tilat Kehittymishankkeen loppuraportti Kirsi Juva, Como Helsinki Sisällys Hankkeen tausta ja organisaation nykytila... 2 Hankkeen
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
Lisätiedot15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla
15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -
LisätiedotPERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely
PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely Jonna Heliskoski, Leadcons Oy Jari Lepistö, Sisäministeriö Miltä näyttää nyt 20 100 Mihin olemme menossa? Aikatauluja
LisätiedotTuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla
Tuotekehitysverkoston läpimenoajan lyhentäminen tuotemuutostenhallinnalla ja verkoston tietojärjestelmien integroinnilla Yhteenveto NetData-tutkimusprojektin tuloksista http://www.soberit.hut.fi/netdata/
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
LisätiedotPalvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa
Palvelumuotoilu hyvinvointitilojen onnistuneessa suunnittelussa JUHA KRONQVIST Restoratiiviset ympäristöt -seminaari 1.4.2014 1 Sisältö 1) Mitä on palvelumuotoilu? 2) Terveydenhuollon palveluympäristöjen
LisätiedotJatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /
Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotTulosperusteinen hankinta. Anniina Tirronen
Tulosperusteinen hankinta Anniina Tirronen 5.4.2016 1 Tutkimusaiheena tulosperusteinen hankinta Teoreettinen viitekehys pohjautuu governance-käsitteeseen (hallinta), tarkemmin New Public Governance (NPG)
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotRYM Oy. Built Environment Innovations
RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
Lisätiedot28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA
EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotOsatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio
Sosiaali- ja terveysministeriö: Osatyökykyiset työssä ohjelma Tutkimusosio Nina Nevala, LitT, dos., vanhempi tutkija, Työterveyslaitos/ STM Osatyökykyiset työssä ohjelma (nina.nevala@ttl.fi) Raija Tiainen,
LisätiedotPalvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883
itsmf Finland Conference 2013 TOP10 The Sounds of IT Service Management Palvelunhallinta monitoimittajaympäristössä Sami Merovuo, Service Manager, HiQ Finland Oy sami.merovuo@hiq.fi, +358 45 133 5883 #monitoimittajaympäristö
Lisätiedot