NATIONAL RESEARCH INSTITUTE OF LEGAL POLICY RESEARCH COMMUNICATIONS 97

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NATIONAL RESEARCH INSTITUTE OF LEGAL POLICY RESEARCH COMMUNICATIONS 97"

Transkriptio

1 NATIONAL RESEARCH INSTITUTE OF LEGAL POLICY RESEARCH COMMUNICATIONS 97 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Jyrki Tala & Auri Pakarinen (eds) CHANGING FORMS OF LEGAL AND NON-LEGAL INSTITUTIONS AND NEW CHALLENGES FOR THE LEGISLATOR International Conference on Legislative Studies in Helsinki 2008 Helsinki 2009

2 CONTENTS Legisprudentia uutena lainsäädäntöteoriana, Luc J. Wintgens... 1 Better Regulation Programs: Some Critical Remarks, Niilo Jääskinen The Proactive Law Approach: A Further Step towards Better Regulation, Kaisa Sorsa Self- and Co-regulation in Practice, Auri Pakarinen, Jyrki Tala and Kaisa Kyttä Self-Regulation of the Mass Media in the New Media Landscape: The Finnish Debate, Johanna Jääsaari Toimialan itsesääntely yritysnumerotapauksessa, Jukka-Pekka Juutinen and Päivi Peltola-Ojala Vaikuttavuustutkimuksen tarpeellisuudesta ja haasteista esimerkkinä CS-kurssin vaikutus uusintarikollisuuteen, Anssi Keinänen Lakiuudistuksella sorrettujen auttamiseen? Esimerkkinä perheen sisäinen lähestymiskielto, Kati Rantala The Effects of the Direct Implementation of EU Law by the Devolved Bodies on National Actors, Aurélien Raccah Requirements for Consumer Information in the EU: How Do Airlines Inform Air Passengers under EC Regulation 889/2002?, Minna Ollikainen Miten päätöksentekoon EU:ssa voi vaikuttaa? Suomen esimerkki, Anna Hyvärinen Economic Perspective on Tax Enforcement: The Case of Finland, Ville Holopainen The Stability Programme, Budgetary Framework and Budgetary Power of Parliament, Riitta Ollila The Challenge of Patent Trolls, Jarkko Vuorinen List of Contributors

3 LEGISPRUDENTIA UUTENA LAINSÄÄDÄNTÖTEORIANA 1 Luc J. Wintgens Oikeusteoria on tähän mennessä keskittynyt pelkästään oikeudelliseen ratkaisutoimintaan, ei lainsäädäntöön. Tämä johtuu erityisestä juridisesta ajattelumallista, jonka mukaan on välttämätöntä käyttäytyä sääntöjen mukaan riippumatta siitä, mistä nämä säännöt tulevat. Tällaista (vahvaa) legalismia on kritisoitu heikon legalismin suunnasta. Heikko legalismi on myös korvannut vahvan legalismin. Heikko legalismi mahdollistaa niiden lainsäädännön periaatteiden havainnoimisen, jotka ovat perustana lainsäätäjän toiminnalle. Legisprudentia on näiden periaatteiden teoriaa. Kun etsitään tasapainoa oikeuden ja politiikan välillä, etuna on se, että näin saadaan vedettyä kaksi ääripäätä oikeudellisen tutkimuksen piiriin. Oikeudellisessa ajattelussa on viime päiviin asti ollut tapana tehdä ero oikeuden ja politiikan välille. Tässä artikkelissa väitän tämän erottelun tarkoittavan sitä, että mitään tasapainoa ei ole etsittävissä ja vielä vähemmän löydettävissä. Tästä erottelusta johtuen oikeuden luomista lainsäädännön avulla ei ole pidetty todellisena tai sopivana oikeusteoreettisena tutkimusaiheena. (Waldron 1999b, ss. 2.) Lainsäädäntö kuuluu mitä moninaisimpaan poliittisen tieteen alojen valtakuntaan. Lain ajatellaan juontavan juurensa politiikkaan, vaikkakin sen juuret on katkaistu, ja sen ajatellaan elävän omaa elämäänsä. Oikeuden tutkimuksella on oma oikeusdogmatiikaksi kutsuttu metodinsa tai laajemmin ajateltuna oikeusteoria eri variaatioineen. Oikeusteoreetikkojen mielenkiinnon kohteena ei ole se, miten laki syntyy lainsäädäntöprosessissa. Tässä kirjoituksessa kysytään, miksi näin on, ja esitetään kritiikkiä tätä asiantilaa kohtaan. Keskeinen teesi on se, että oikeus erotetaan politiikasta poliittisesta syystä. Erottelua käytetään epistemologisin perustein, mikä myötävaikuttaa tehdyn poliittisen valinnan kätkeytymiseen. Tämän seurauksena sekä moraalis- 1 Kirjoitus on julkaistu aiemmin otsikolla Legisprudence as a New Theory of Legislation teoksessa Ratio Juris Vol. 19 No. 1 March 2006, Kirjoituksen on suomentanut OTT Jussi Syrjänen.

4 2 ten että poliittisten arvojen sfääri jäsennetään neutraalilta pohjalta, mikä estää rationaalisen lainsäädäntöteorian yksityiskohtaisemman kehittelyn. 2 I Yhteiskuntasopimus ja modernin filosofian kolme ydinkohtaa Legisprudentian yksityiskohtainen kehittäminen lainsäädännön rationaaliseksi teoriaksi alkaa modernin ajan poliittisen tilan organisoimisen reflektiolla. Poliittisen tilan organisoimisen perusmalli on yhteiskuntasopimus ja subjektien tahdonilmaukset. Solmimalla yhteiskuntasopimus luodaan suvereeni. Suvereenin syntyhetkestä lähtien sillä on valta päättää käytännön järjen alaan kuuluvista asioista. Hän päättää mitä tehdään ja miten toimitaan. Suvereenin muodostuminen perustuu vapauden ajatukseen. Tämä ajatus ilmaisee kolme keskeistä ydinkohtaa modernin filosofian projektissa: Epistemologinen ydin, joka johtaa filosofian epistemologisoitumiseen. Poliittinen ydin, joka johtaa valtion muodostumiseen ja moraalinen ydin, joka pääasiassa keskittyy yksilön vapauteen. Sekä Hobbesin että Rousseaun peruslähtökohtana on rajoittamaton vapaus. Hobbesilla luonnon lain (ius naturale) mukaan jokainen voi toimia vapaasti. Kaikilla on oikeus kaikkeen. Luonnonlait kuitenkin määräävät joitakin velvollisuuksia, jotka eivät toimi luonnontilassa. Tämä johtuu Hobbesin nominalistisesta epistemologiasta. Tämän epistemologian mukaan käsitteillä ei ole ontologisia ulottuvuuksia, vaan ne ovat riippuvaisia yksilöiden tekemistä määritelmistä. Koska jokainen todennäköisesti määrittelee nämä käsitteet omien mieltymystensä mukaisesti, luonnonlait eivät toimi. Lyhyesti sanottuna ne ovat olemassa, vaikkakin ne ovat semanttisesti tyhjiä. Vain suvereeni voi määritellä niiden sisällön sitovalla tavalla. Niin kauan kuin näin ei tapahdu, vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Samankaltainen, vaikkakin hieman eroava teesi löytyy Rousseaulta. Hänen mukaansa ihminen syntyy vapaaksi ja kaikkialla hän on kahlittuna. Rousseaun teoria on etupäässä talousteoriaa. Sekä Rousseuan että Hobbe- 2 Tässä suhteessa olen eri mieltä Jeremy Waldronin kanssa, joka väittää, että: We paint legislation up in these lurid shades [deal-making, horse-trading, long-rolling, etc.] in order to lend credibility to the idea of judicial review (Waldron 1999a, 2). Vaikkakin tämä väite saattaa pitää paikkansa Amerikkalaisessa oikeussysteemissä, missä tunnetaan tuomioistuinten oikeus kontrolloida lakien perustuslainmukaisuutta, joskin sitä paljon kritisoidaan, se on kuitenkin paikkansa pitämätön civil law -kulttuureissa, missä tällaista instituutiota ei ole lainkaan ollut kuin vasta äskettäin (esim. Belgiassa) tai sitä ei ole laisinkaan (esim. Alankomaissa). Tästä näkökulmasta syyt lainsäädäntöteorian mielenkiinnottomuudelle ja sen puuttumiselle, on etsittävä muualta.

5 sin ajattelun mukaan yhteiskuntasopimus on sodan vaaroilta suojautumisen välttämätön edellytys. Tästä seuraa, että vapautta tarkastellaan pääasiassa poliittisena teemana. Vapaus realisoituu poliittisessa tilassa yksilösubjektien tahdon tuloksena. Yksilönvapaus moraalisena kysymyksenä on vasta sekundäärinen asia. Vapaus poliittisena muunnelmana tai lain sallima vapaus ohittavat yksilövapauden ja yksilöiden mahdollisuuden olla poliittisessa tilassa vuorovaikutuksessa keskenään omien näkemyksiensä mukaan. Kun Hobbes, sen paremmin kuin Rousseaukaan eivät usko sosiaalisen tilan itsesääntelyyn, siihen lisätään päälle poliittisen tilan organisointi. Niin kauan kuin suvereeni ei sääntele jotakin asiaa, yksilöt voivat sen suhteen toimia niin kuin haluavat. Seurauksena ehdottomasta asemastaan suvereeni voi kuitenkin puuttua peliin silloin kun katsoo sen aiheelliseksi. Vapauden poliittisten ja moraalisten komponenttien lisäksi näyttää siltä, että yhteiskuntasopimusta koskevassa teoriassa keskeisenä elementtinä on kolmas puheena ollut filosofian ydin eli epistemologinen näkökulma. Toisin kuin Descartes sekä Hobbes että Rousseau käsittelevät vapautta ongelmana. Kun Descartesin mielestä moraali kehittyy rationaalisena systeeminä, niin Hobbes ja Rousseau eivät pidä sitä mahdollisena. He ovat tavallaan realistisempia kuin edeltäjänsä. Kuitenkin he yhtyvät hänen perusnäkemykseensä, mikä tarkoittaa yleisellä tasolla filosofian ja erityisesti käytännön filosofian epistemologisoitumista. Filosofinen totuus on Descartesille käytännön filosofian varmuuden turvaamista. Ideat, jotka ovat yhtä selkeitä, kirkkaita ja erityislaatuisia kuin cogito, voidaan loogisesti liittää siihen ja toisiinsa. Tämän vuoksi todellisuus voidaan kuvata rationaalisella tavalla. Toisaalta, se mikä ei ole koeteltavissa loogisesti tai empiirisesti, ei ole rationaalista (Perelman ja Olbrechts-Tyteca 1976, 2 5). Niin hedelmällistä kuin tämä ehkä onkin ollut tieteelliselle ajattelulle, se kuitenkin pienentää huomattavasti käytännön järjen toimintasädettä. Arvoja, tavoitteita ja toiminnan päämääriä ei voi ottaa loogisen tai empiirisen todistamisen kohteeksi. Tästä seuraa, että ne eivät myöskään ole rationaalisia. Näitä vaikutukset ovat olleet näkyvissä jo noin kolmen vuosisadan ajan. Hobbesin ja Rousseaun kehittelemän yhteiskuntasopimusmallin tavoitteena on ratkaista individualismista johtuva poliittisen integraation ongelma. He käyttävät ja laajentavat cartesiaanista metodia ajattelun muuntamisesta tietämiseksi. Toisin sanoen he harjoittavat epistemologisoitua filosofiaa. Ensinnäkin yhteiskuntasopimus on tosi idea. Käyttäessään rationaalista kykyään yksilö voi tulla vain siihen johtopäätökseen, että sopimukseen liittyminen on parempi asia kuin luonnontilaan jääminen. Razilaisittain ilmaistuna sopimukseen liittymisen syy on poissulkeva (Raz 1990) (exclu- 3

6 4 sionary reason). Kun Hobbesin voi ymmärtää kannattavan jonkinlaista utilitaristista versiota rationaalisuudesta, Rousseaulla on mitä ilmeisimmin kyse puhtaammasta rationaalisuudesta. Järki itse kertoo ja johdattaa noudattamaan valtio-oikeuden (public law) tosia periaatteita, kuten hän yhteiskuntasopimusta nimittää. Molemmat variaatiot yhteiskuntasopimuksesta johtavat kuitenkin samaan lopputulemaan: Suvereenin antamat säännöt ovat moraalisesti tosia. Hobbesin mallissa tämä johtuu siitä, että suvereenin antamat säännöt ovat luonnonlakien implementaatiota. Koska nämä lait ovat Jumalan käskyjä, ne ovat todellista moraalia. (Hobbes 1996, 147.) Ne ovat tosia myös Rousseaun mallissa, sillä mikään laki ei voi olla epäoikeudenmukainen, sen vuoksi, että se on laki (Rousseau 1964, 379). Molempien teoriamallien logiikka on vääjäämätöntä. Premissin (siis yhteiskuntasopimuksen) totuus johtaa loogisesti siihen perustuvan väitteen (siis lain) totuuteen. II Legalismi Yllä olevasta analyysistä on mahdollista jatkaa esittelemällä sen oikeudellisen ajattelutavan pääpiirteet, joka oli vallitseva 1600-luvulta 1900-luvun puoleen väliin. Yleensä tätä ajattelua on nimitetty legalismiksi. Kuten Judith Shklar on osoittanut, legalismissa normatiivista käyttäytymistä pidetään säännön seuraamisen asiana. (Shklar 1964, 1.) Zenon Bankowski on lisännyt tähän, että ei ole väliä sillä, mistä säännöt tulevat (Bankowski 1993), laki vain on. Tämä lisäys tuo esille legalismin piirteen, joka on yhteinen positivismille ja luonnonoikeudelle. Molempien mukaan laki on osa todellisuutta. Tämä on ilmeistä luonnonoikeudelle. Substantiaalinen transsendenttinormi, jonka suvereenin antama sääntö toistaa uudelleen, sanelee lain sisällön. Tällainen representaatio on vähemmän silmiinpistävää positivistisessa ajattelussa. Laki käskynä on suvereenin antama päätös. Se on kuitenkin tosi kuten Hobbes ja Rousseau väittävät, sillä se perustuu yhteiskuntasopimukseen. Sellainen sopimus on tosi, ja vastaavasti siihen perustuvien sääntöjen täytyy myös olla totta. Tämä on seurausta niiden epistemologisesta filosofian mallista. Filosofista realismia näiden teorioiden perimmäisenä metafyysisenä premissinä täydentää neljä muuta legalismia määrittävää näkökulmaa. Ensinnäkin, jos lain luominen on tulos tosista normatiivisista propositioista, tällaisten propositioiden täytyy olla ajattomia. Jos ne eivät olisi, niitä tuskin voitaisiin pitää totena, sillä totuus on pysyvää.

7 Toiseksi, koska laki on totta, ei sen sisältö ole asetettavissa keskustelun alaiseksi. Tästä seuraa arvojen, päämäärien ja tavoitteiden kiistanalaisuuden kätkeminen. Jokainen sääntö on tosi, mikä tarkoittaa sitä, että arvo, päämäärä tai tavoite on moraalisesti oikea. Tästä näkökulmasta katsottuna lakeja voidaan pitää näiden toteuttamisen instrumenttina ilman, että syntyy tarvetta valita. Tätä legalismin piirrettä voidaan kutsua kätketyksi instrumentalismiksi. Kolmanneksi yhteiskuntasopimuksesta seuraa, että mikä tahansa suvereenin normatiivinen propositio on ipso facto tärkeämpi kuin mikä tahansa muu propositio, jonka voi ajatella omaavan normatiivisen arvon. Yksilöiden henkilökohtaiset moraalikäsitykset siitä, mikä on oikein ja väärin, on vääjäämättömästi siirretty normatiiviselta näyttämöltä. Valtiollinen laki määrää sen, mikä on oikein tai väärin. Tätä legalismin puolta voi kutsua etatismiksi. Neljänneksi lakiin kohdistuva tutkimus on rajoitettu tosien väitteiden tutkimukseksi. Metodiltaan lakiin kohdistuvaa tutkimusta pidetään identtisenä luonnontieteellisen metodin kanssa. Tieteellinen metodi, jolla esitetään deskriptioita tai selityksiä tutkimuksen kohteena olevista annetuista objekteista, soveltuu yhtä hyvin lain sekä luonnon tutkimiseen. Lakiin kohdistuvaa tutkimusta on siten osuvasti nimitetty oikeuden tieteeksi (science of law). Oikeuden tieteen tuottamia propositioita voidaan käyttää täydentävinä oikeuslähteinä. Tämä johtopäätös on looginen seuraus tosista premissistä laeista ja tieteen erityislaatuisesta metodista. Näin ollen oikeuden systeemi muodostaa loogisesti toisiinsa liittyvien propositioiden suljetun piirin. Legalismi muodostuu siten näiden viiden ominaispiirteen konjugaatiosta filosofisen realismin, ajattomuus, kätketty instrumentalismi, etatismi ja lain tutkimuksen tieteellinen metodi. Ehdotan tällaista legalismia kutsuttavan vahvaksi legalismiksi, ja myöhemmin määrittelen sitä tarkemmin. 5 III Vahva legalismi ja yhteiskuntasopimuksen valtuutusmalli Tämä lyhyt legalismin esittely antaa valaistusta myös lainsäädäntöteorialle. Legalismi pyrkii enimmäkseen jättämään ulkopuolelle kaikenlaisen lainsäädännön teoretisoinnin. Lainsäädännössä on kyse politiikasta, ja politiikassa on kyse valitsemisesta. Valinnat ovat kiistanalaisia, joten teoria joka pitää valintoja tiedon kohteena, on tuomittu epäonnistumaan jo alusta lähtien. Legalismi ratkaisee tämä ongelman epistemologisoimalla sen, ja muuntamalla käytännön järjen teoreettisen järjen alaan. Se, mitä pitää tehdä, perustuu

8 6 sääntöjen tietämiseen, jotka sisältävät oikeuksia ja velvollisuuksia. Säännön seuraamisessa on kyse tietämisestä, kun taas niiden täytäntöönpanossa on kyse soveltamisesta. Tämän seurauksena on sanomattakin selvää, että tuomari on oikeussysteemin tärkein toimija, mistä puolestaan seuraa, että oikeustieteen mielenkiinto kaventuu sääntöjen soveltamisen teoriaan. Lainsäätäjä toimii oikeussysteemin kulissien takana. Hänen roolinsa rajoittuu poliittiseen päätöksentekoon. Valtio-oikeuden todet periaatteet, niin kuin Rousseau kutsui yhteiskuntasopimusta (Rousseau 1964, 470), käsittelevät instituutioiden perustamista eivätkä niiden tekemien päätösten sisältöä. Tämä on seurausta suvereniteetista: Lainsäätäjä on politiikan tilan suvereeni toimija eikä voi olla sidottu sääntöihin, ei ainakaan samalla tavoin kuin tuomari. Jos hän olisi, silloin hän ei olisi suvereeni. Tässä mielessä perustuslaki on poliittinen ohjelma, joka ohjaa lainsäädäntöä, kyse ei ole lainsäätäjää koskevista velvoittavista säännöistä. Tämän seurauksena lainsäätäjää ei pidetä oikeudellisena toimijana vaan pelkästään poliittisena toimijana. Lainsäädäntö on siten politiikan asia: Kun laki irrotetaan sen poliittisesta alkuperästä, lainsäädäntö ei kuulu oikeusteorian alaan. Tässä artikkelissa kyseenalaistan tämän näkemyksen. Tarkoitukseni on osoittaa lainsäätäjän olevan oikeudellinen toimija. Perusteluni käsittää kolme vaihetta. Tämän jakson lopuksi tarkastelen vapauden merkitystä. Seuraavassa jaksossa hahmotellaan vaihtoehtoisen yhteiskuntasopimuksen ääriviivoja. Viimeisessä jaksossa hahmotetaan neljä legisprudentian periaatetta, jotka mahdollistavat lainsäädännön rationaalisen tarkastelun. Tämän alustavan hahmotelman tarkoituksena ei ole olla täydellinen. Kyseessä on vain perustavasta luonnoksesta legisprudentiasta lainsäädännön teoriana. Aion aloittaa käsitteestä vapaus. Kaikenlaisen ulkoisten rajoitteiden puuttuessa yksilöt ovat vapaita toimimaan niin kuin haluavat (Hart 1979). Sekä Hobbes että Rousseau pitävät tätä lähtökohtanaan. Loogisesta näkökulmasta yksilö kohtaa rajattoman määrän mahdollisuuksia toteuttaessaan vapauden käsitettä. On paradoksaalista, että vapautta täytyy rajoittaa, jotta toiminta ylipäätään olisi mahdollista. Jos rajattomien mahdollisuuksien joukosta ei tehdä mitään valintoja, mitään tekoa ei voi tehdä. Tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen ylipäätään mahdollinen, tekoa edeltää vapauden rajoittaminen. Rajoittamaton vapaus on vain käsite: Sitä täytyy täydentää elementillä, jota ehdotan kutsuttavan käsitykseksi (conception). Käsitys on siis teon välttämätön edellytys. Kaikkien ulkoisten rajoitusten puuttuessa yksilöt käyttäytyvät omien käsitystensä mukaisesti. Heidän täytyy valita vapauden rajoitukset, ja ehdotan tätä kutsuttavan vapauskäsitykseksi (conceptions of freedom). Vapauskä-

9 sitykset ovat sen realisointeja, ja nämä realisoinnit ovat rajoittamattoman mahdollisuuksien paljouden määräämiä. Kun yksilö toimii sellaisen vapauden realisoinnin perusteella, joka ei ole hänen omansa, hän toimii vapautta koskevan käsityksen (conception about freedom) perusteella. Vapautta koskevaa käsitystä (conception about freedom) voi kutsua vapauden ulkoiseksi rajoitukseksi, koska toiminnan kannalta välttämättömässä rajoituksessa on kyse ulkoisesta rajoituksesta. Sitä vastoin vapauskäsitystä (conception of freedom) voidaan pitää sisäisenä vapauden rajoituksena. Sekä Hobbes että Rousseau ovat innokkaita osoittamaan, että sosiaalinen kanssakäyminen ei ole mahdollinen vapauskäsitysten perustalta. Hobbesin kohdalla tämä pitää mitä ilmeisimmin paikkansa. Hänen mukaansa yksilöt eivät ratkaise luonnonlakien oikeita merkityksiä, mikä johtuu niiden semanttisesta tyhjyydestä. Vasta kun luonnonlakien oikeat merkitykset selvitetään, niin sosiaalinen vuorovaikutus voidaan järjestää säännöillä. Toisin kuin Hobbes, Rousseau lähtee siitä, että yhteiskunta on olemassa ennen valtiota. Hänen teoriansa hyväksyy sen mahdollisuuden, että sosiaalinen kanssakäyminen perustuu merkitykseen. Yksilöt ovat vuorovaikutuksessa osallistumisen kontekstissa. Tässä kontekstissa he tunnustavat toisensa sosiaaliseen yhteyteen kuuluviksi. Kaikkien sota kaikkia vastaan on osoitus yhteiskunnan olemassaolosta. Sota on nimittäin sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto. Merkitys on kuitenkin eri asia kuin totuus. Totuus on ainutlaatuinen, kun taas merkitys on moninainen. Merkityksille perustuva sosiaalinen vuorovaikutus toisin sanoen sosiaalinen vuorovaikutus osallistumisen kontekstin näkökulmasta on tuomittu epäonnistumaan. Hobbesin mukaan tämä johtuu siitä, että ihmiset ovat luonnostaan pahoja. Rousseaun mukaan tämä johtuu sosiaalisessa tilassa taloudellisten puitteiden aiheuttamista riippuvuussuhteista. Tämä voidaan muotoilla yllä hahmoteltua terminologiaa käyttäen. Yksilöt, joiden toiminta perustuu vapauskäsityksiin (conceptions of freedom), eivät ratkaise sen todellista merkitystä. Vapauskäsityksiä on rajoittamaton määrä, kun taas vapauden todellisen merkityksen täytyy olla ainutkertainen. Kolme yllä mainittua ydintä näyttäytyvät sopimusluonteisissa puitteissa seuraavalla tavalla. Vapauskäsitykset yksilön toiminnan perustana ovat käytännössä välttämättömiä. Ilman näiden käsitysten avulla tapahtuvia vapauden realisaatioita ei voi olla toimintaa. Tämä käytännön välttämättömyys nostaa yksilön etusijalle. Jos vapaudelle ei ole ulkoisia rajoituksia (conception about freedom), yksilöt voivat käyttäytyä haluamallaan tavalla. Kuitenkin kuten Hobbes ja Rousseau väittävät, vapauden realisaatioiden käytännön välttämättömyys on muotoiltu uudelleen poliittiseksi arvoksi. Suvereenin tekemät vapauden realisaatiot, siis vapauden käsitteet 7

10 8 ovat merkittävämpiä kuin yksilöinen vapauskäsitykset. Näin käy epistemologisesta syystä. Tämä syy on epistemologinen siinä mielessä, että sillä on poissulkeva tai binäärinen luonne. Sekä Hobbes että Rousseau olettavat, että kaikilla yksilöillä on saman verran järkeä. Kun he käyttävät tätä järkeään, he kaikki tulevat siihen lopputulokseen, että yhteiskuntasopimuksen solmiminen on parempi asia kuin jääminen luonnontilaan. Tämän oletuksen mukaan totuus on rationaalisesti parempi pelkkään merkitykseen verrattuna. Epistemologisella perusteella poliittinen vapauden organisointi on siten tärkeämpi asia kuin se moraalinen arvo, että yksilöt käyttäytyvät vapauskäsitystensä mukaisesti. Sopimuksen solmimisesta lähtien yksilöt toimivat ensisijaisesti vapauden ulkoisten rajoitusten mukaisesti. Heidän suostumisensa sopimukseen sisältää valtuutuksen suvereenille. Tämän valtuutuksen vuoksi he suostuvat hyväksymään kaikki suvereenin asettamat vapauden ulkoiset rajoitukset niiden sisällöstä riippumatta. Kuitenkin valtuutusmallin mekanismi toimii vapauskäsityksenä (conception of freedom). Valtuutusmallissa yksilöt toimivat vapauskäsityksen varassa solmiessaan yhteiskuntasopimuksen. Valtuutusmallin yksilöille tuottamat vapauskäsitykset ovat määritettyjä aivan kuin ne olisivat vapauskäsityksiä. Tästä yleisessä valtuutuksessa on kyse. Tämä kuitenkin perustuu vapauden väärin ymmärtämiseen. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta toimia sisäisen vapauskäsityksen varassa ilman ulkoisia rajoituksia. Yleisemmin ottaen vapaus on poliittisen tilan organisoinnin lähtökohta. Tätä vapaus merkitsee periaatteena. Tämä periaate (principium) synnyttää kuitenkin myös johtoajatuksen. Näin ajatellen vapaus ei toimi pelkkänä poliittisen tilan organisoinnin lähtökohtana. Vapaudella on myös moraalinen puolensa, jonka kuitenkin vapauden poliittinen ulottuvuus ohittaa. Kuten yllä totesin, tämä johtuu epistemologisesta syystä. Tästä aiheutuu seuraavaa. Jos vapauden poliittinen organisoiminen ohittaa vapauden moraalisen ulottuvuuden, tällöin ulkoiseen vapauskäsitykseen perustuva toiminta on aina automaattisesti tärkeämpää kuin sisäisiin vapauskäsityksiin perustuva toiminta. Tämä vaikuttaa käsitteen vapaus refleksiiviseen luonteeseen. Vapauden refleksiivinen luonne tekee siitä moraalisen käsitteen. Moraalisena käsitteenä se ilmaisee moraalisen autonomian. Moraalinen autonomia edellyttää vapautta toimia vapaudessa. Tämä tarkoittaa samaa kuin ajatus siitä, että sisäisten vapauskäsitysten mukaan toimimisella on etusija suhteessa ulkoisen vapauskäsityksen mukaiseen toimintaan. Tämän yhteiskuntasopimusteoria kieltää. Valtuutus ohittaa moraalisen vapauden siten, että ulkoinen vapauskäsitys on aina tärkeämpi kuin sisäiset vapauskäsitykset.

11 9 IV Heikko legalismi ja yhteiskuntasopimuksen vaihtomalli Yhteiskuntasopimuksen valtuutusmallista poikkeavasti hahmottelen seuraavassa toisenlaisen ajattelutavan pääpiirteitä. Jos mikä tahansa vapauden ulkoinen rajoitus on sen olemassaolon vuoksi legitiimi ipso facto, on tästä seurauksena nykyaikana tunnettu ilmiö oikeusjärjestysten huikeasta kasvusta. Kaikki vapauden ulkoisen rajoitukset, jotka ovat formaalisti legitimoitu suvereenin antamiksi, ovat voimassaolevia sääntöjä. Koska valtuutus on yleinen, niin oikeusjärjestyksellä kokonaisuudessaan oletetaan olevan yleinen tarkoitus. Valtuutus on Hobbesin mukaan annettu henkilökohtaisen turvallisuuden takia ja Rousseaulla yhdenvertaisuuden vuoksi. Ja nämä syyt muodostavat oikeusjärjestyksen kokonaisuuden tarkoituksen. Ne justifioivat kaikki tulevaisuudessa säädettävät ulkoiset rajoitukset a priori, vaikka niiden sisältö on sopimuksen solmimisen hetkellä tuntematon. Tämän vuoksi sekä valtuutuksen että oikeusjärjestyksen tarkoitus on yleinen. Tämän luonnehdinnan mukaan mikä tahansa ulkoinen rajoitus perustuu valtuutukseen ja palvelee oikeusjärjestyksen tarkoitusta. Rajoitusten määrää ei ole rajoitettu millään kriteerillä. Nykypäivinä oikeusjärjestyksen määrällinen aspekti on hyvin tunnettu ongelma. Vaikka kyseessä onkin tärkeästä ongelmasta, sitä ei kuitenkaan käsitellä tämän kirjoituksen puitteissa. Sitä vasten keskitytään tarkastelemaan vapauden laadullista muutosta yhteiskuntasopimuksen näkökulmasta. Yhteiskuntasopimus on rationaalinen rekonstruktio aristotelisen paratiisin, siis luonnollisen poliittisen yhteisön menetyksestä. Metodologista individualismia on vaikea yhdistää politiikan osaksi ilman jotakin rationaalista käsitteistöä, joka integroi yksittäiset osat jonkin kokonaisuuden osaksi. Yhteiskuntasopimuksen avulla luonnollinen poliittinen yhteisö korvataan rationaalisella poliittisella yhteisöllä. Hypoteettisena rekonstruktiona se vaarantaa vapauden moraalisen dimension. Jos mikä tahansa ulkoinen rajoitus tai ulkoinen käsitys vapaudesta pystyy legitiimisti korvaamaan minkä tahansa sisäisen rajoituksen tai sisäisen käsityksen vapaudesta, tästä seuraa, että vapauden moraalisen merkityksen toteuttaminen voidaan aina korvata vapauden toteuttamisella poliittisessa merkityksessään. Yhteiskuntasopimuksen solmimisen syy on yhtenevä valtion tarkoituksen tai oikeusjärjestyksen yleisen tarkoituksen kanssa. Tästä näkökulmasta voidaan kysyä, voiko vapaus moraalisessa merkityksessään toimia oikeusjärjestyksen yleisenä tarkoituksena. Jos vapautta moraalisessa merkityksessään ajatellaan oikeusjärjestyksen yleisenä tarkoituksena tai johtoajatuksena, päädytään yhteiskuntasopimuk-

12 10 sen heikompaan versioon. Tässä versiossa laki tekee moraalin mahdolliseksi. Tämä merkitsee erilaista luonnehdintaa lain ja moraalin välillä, johon tässä kuitenkin vain viittaan menemättä sen syvemmälle. Riittänee kun sanon, että tämän luonnehdinnan mukaan lain ja moraalin välisessä suhteessa moraalilla on etusija lakiin nähden. Yllä olevasta ei tule päätellä, että tämä etusija-asema on ehdoton. Kyseessä on suhteellisesta prioriteetista siinä mielessä, että ulkoiset vapauskäsitykset voivat olla merkittävämpiä kuin sisäiset vapauskäsitykset. Ulkoisten vapauskäsitysten ehdottoman etusija-aseman kiistäminen viittaa vaihtoehtoiseen yhteiskuntasopimusmalliin, jota ehdotan kutsuttavan vaihtomalliksi (trade-off-model). Vaihtomallissa yksilöt eivät anna yleistä valtakirjaa suvereenille. Sitä vastoin tämän mallin mukaan vapaus luovutetaan jokaista ulkoista rajoitusta varten erikseen. Toisin sanoen valtuutusmalli sisältää ajatuksen yleisestä ja a priori vapauden luovutuksesta. Sitä vastoin vaihtomalli muuttaa yhteiskuntasopimuksen valtuutusluonnetta, siten yksilöt eivät luovu kyvystään toimia sisäisten vapauskäsitystensä mukaisesti. He vain vaihtavat sisäisen vapauskäsityksensä. Erotuksena Hobbesiin, tämä vaihtomalli ei perustu sellaiseen ihmisluonnon yleiseen arviointiin, jossa päädytään mahdottomuuteen toimia sisäisten vapauskäsitysten perusteella. Rousseaun malliin verrattuna ero on siinä, että se ei anna yleistä sotaan kulminoituvaa sosiaalista interaktiota koskevaa arviota ihmisyhteisöstä. Vaihtomalli liittyy modernin filosofian projektin kolmeen ydinkohtaan ja asettaa ne uusiin kehyksiin. Epistemologinen ydin muotoillaan siten, että käsitteen merkitys ei ole identtinen totuuden kanssa, sillä käsitteet voivat saada erilaisia merkityksiä osallistumisen kontekstista riippuen. Merkityksen ja totuuden eron kieltäminen merkitsee osallistumisen kontekstin idean kieltämistä ylipäätään. Totuus on olemassa riippumatta mistään kontekstista, kun taas merkitys on niistä riippuvainen. Totuuden ja merkityksen samaistaminen tai ajatus tosista merkityksistä johtaa omaksumaan näkökulman ei mistään (Nagel 1986), mikä korostaa realismin sopivan modernin filosofian projektiin. Projektin poliittisen ytimen tavoitteena on institutionalisoida näin löydetty totuus, tai se totuus, joka näin on periaatteessa löydettävissä. On selvä asia, mitä tästä seuraa moraaliselle ytimelle: Yksilöiden ei oleteta olevan kykeneviä toimimaan omien moraalisten näkemystensä tai omien vapauskäsitystensä mukaisesti. Hobbesin mukaan tämä johtuu ihmisen luonnosta ja Rousseaun mukaan syynä on heidän elämänsä yhteisössä. Epistemologinen erottelu käsitteen ja käsitysten välillä on osaltaan omiaan horjuttamaan tasapainoa poliittisen ja moraalisen ytimen välillä.

13 Vapauden toteutuminen ulkoisten vapauskäsitysten kautta ei automaattisesti ole sisäisiä vapauskäsityksiä tärkeämpi. Jos näin olisi, silloin ei olisi mitään tasapainoa, jota voisi horjuttaa. Kuitenkin vaihtomalliin sisältyy tasapaino, joka on tavoiteltavissa. Juuri tässä vaihto (trading-off) tulee näkyviin. Kaikki suvereenin asettamat säännöt ovat vapauden ulkoisia rajoituksia. Vapaus periaatteena (principium) merkitsee sitä, että poliittisen ja moraalisen vapauskäsityksen konkretisaatiot siis sisäinen ja ulkoinen vapauskäsitys täytyy suhteuttaa toisiinsa 3. Kun vapaudesta puhutaan merkityksessä principium, tällöin sisäiset vapauskäsitykset ovat lähtökohtaisessa etusija-asemassa. Vapauden ulkoiset käsitykset voivat olla niitä tärkeämpiä sillä ehdolla, että ulkoiset käsitykset justifioidaan paremmiksi kuin vapauden sisäiset käsitykset. Tämän justifikaation tarkoituksena on löytää tasapaino poliittisen ja moraalisen ytimen välillä. Justifikaation vaatimus ilmaisee osaltaan moraalin ensisijaisuutta vapauden poliittisiin konkretisaatioihin verrattuna. Lisäksi mainitun etusijaaseman suhteellisuutta osoittaa se, että vapauden poliittinen konkretisaatio voidaan arvioida vapauden moraalista konkretisaatiota tärkeämmäksi. 11 V Legisprudentia periaatteet Kun vapaudesta puhutaan principium-merkityksessä, kaikki vapauden ulkoiset rajoitukset on oikeutettava. Sisäisen vapauskäsityksen korvaaminen ulkoisella vapauskäsityksellä on justifioitava. Legisprudentiassa on kyse tästä legitimoinnista. Legisprudentia on määritelty lainsäädännön rationaaliseksi teoriaksi. Siinä käsitellään yksityiskohtaisemmin ideaa vapaudesta periaatteena (principium). Lainsäädännön justifikaatiossa on kyse prosessista, jossa vapauden moraalisia ja poliittisia rajoituksia suhteutetaan toisiinsa. Lainsäädännön rationaalinen luonne vaatii periaatteellista kehystä, ja näissä puitteissa ulkoiset rajoitukset pystytään justifioimaan. Justifikaatio on osa legitimoitumisen prosessia. Viimekätinen justifikaatio ei perustu ulkoiseen rajoitukseen. 4 Ulkoiset rajoitukset eivät ole koskaan automaattisesti legitiimejä. Ne ovat meneillään olevan legitimoitumisprosessin teemoja, kuten seuraavilla sivuilla tarkemmin esitetään. Esityksen kehikko muodostuu neljästä periaatteesta, jotka lyhyesti esittelen, ja joita kommentoin jäljempänä. Nämä neljä periaatetta ovat: vaihto- 3 Tämä tarkoittaa, että ne täytyy suhteuttaa toisiinsa sisäisenä ja ulkoisena vapauskäsityksenä. Tämä ei tarkoita vain kahden tai useamman ulkoisen vapauskäsityken suhteuttamista toisiinsa. 4 Haluan kiittää Manuel Atienzaa tätä asiaa koskevasta kommentista.

14 12 ehtoisuuden periaate, normatiivisuuden asteen periaate, ajallisuuden periaate ja koherenssin periaate. Vaihtoehtoisuuden periaate Vaihtoehtoisuuden periaate (principle of alternativity) edellyttää, että ulkoinen vapauden rajoitus justifioidaan vaihtoehdoksi ongelmalliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Vaihtoehtoisuuden periaate liittyy mitä ilmeisimmin vapauteen periaatteena siinä mielessä, että se ilmaisee sellaisen toiminnan etusijan, joka perustuu yksilön sisäiseen vapauskäsitykseen. Tämä etusija-asema ei siis ole ehdoton. Se on suhteellinen, sillä sosiaalinen vuorovaikutus saattaa lopulta epäonnistua. Tätä epäonnistumista ei kuitenkaan pidä tulkita Hobbesin tai Rousseaun tavoin. On pystyttävä justifioimaan se, että suvereenin määräämä ulkoinen rajoitus on parempi asia kuin sellaisen puuttuminen. Suvereenin ja yksilön välinen suhde on luonteeltaan asymmetrinen (Ricoeur 1986, 310). Tämä tarkoittaa sitä, että vaatimus suvereenin vallan käytön legitiimiydestä ja yksilöiden käsitykset sen legitiimiydestä ovat eri asioita. Jos suhde olisi symmetrinen, niin mikä tahansa suvereenin vaade legitiimiydestään jo samalla vastaisi ipso facto yksilön käsitystä siitä. Tämä vie ajatuksen takaisin yhteiskuntasopimuksen valtuutusmallin ja siihen liittyvän vahvan legalismin jäljille. Vaihtoehtoisuuden periaate justifikaatioperiaatteena perustuu ajatukseen yksilön kyvystä toimia sisäisen vapauskäsityksen varassa. Tämä merkitsee, että yhteiskunnan toimintojen oletetaan olevan itsesäänteleviä siten, että yksilöt osallistuvat merkityksiä muodostavaan interaktioon. Merkitys, joka muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa viittaa sääntöihin, jotka ovat juurtuneet sosiaalisiin käytäntöihin. Samanaikaisesti nämä säännöt toimivat myös kyseisten käytäntöjen konstitutiivisina sääntöinä. Tieteellinen tutkimus, musiikkiesitykset, puukäsityö, kasvatus ja uskonto ovat kaikki osia sosiaalisista käytännöistä. Kaikilla näillä käytännöillä on omat sääntönsä joiden perusteella kyseiset käytännöt ovat mielekkäitä interaktion muotoja. Mark Hunyadi on osoittanut vakuuttavasti, että näiden sääntöjen olemassaolo tulee näkyväksi konfliktitilanteissa (Hunyadi 1995). Konfliktit siis paljastavat sääntöjen olemassaolon niissä käytännöissä, joissa ne esiintyvät. Konfliktit, säännöt ja merkitykset ovat käytäntöjen olemassaolon välttämättömiä ehtoja. Sosiaalinen tila voidaan ajatella lukemattomien erilaisten käytäntöjen yhteenkietoutumaksi konfliktien ilmetessä niiden sisällä ja niiden välillä.

15 Jos kaikki konfliktit voitaisiin ehkäistä a priori, tilanne olisi samanlainen kuin Hobbesin epistemologisoidun politiikan mallissa. Suvereenin määrittämä merkitys voi toimia konfliktien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Samalla tämä kuitenkin saattaa vaarantaa sosiaalisten käytäntöjen olemassaolon ylipäätään. Seurauksena olisi myös sosiaalisen ja poliittisen tilan tai yhteiskunnan ja valtion identtisyys. Tämän seurauksena yksilöt autonomisina moraalisina agentteina lakaistaan syrjään. Jäljelle jäävät vain satunnaiset toimintapiirit, jossa he voivat toimia sisäisen vapauskäsityksensä mukaisesti niin kauan kuin ne eivät tule suvereenin sääntelyn piiriin, suvereenin voidessa tehdä interventioita silloin kun parhaaksi näkee. Vaihtoehtoisuuden periaatteen vallitessa tilanne on päinvastoin. Suvereeni voi tehdä interventioita vain silloin, jos hän voi perustella sen, että sosiaalisen kanssakäymisen häiriintymisen vuoksi hänen antamansa ulkoinen rajoitus on toiminnan perusteluna parempi kuin yksilöiden sisäiset vapauden rajoitukset. 13 Normatiivisuuden asteen periaate Normatiivisuuden asteen periaate (principle of normative density) merkitsee justifikaatiolle ulkoista rajoitusta silloin kun tarkastellaan normativiteetin astetta. Lyhyesti sanottuna sanktiot tarvitsevat tuekseen erityisen oikeutuksen, sillä ne merkitsevät vapauden kaksinkertaista rajoitusta. Ensinnäkin ulkoiset rajoitteet ovat vapauden ulkoisia rajoituksia, ja ne sulkevat pois vapauden sisäiseen käsitykseen perustuvan toiminnan. Tämä on ensimmäinen rajoite. Toiseksi, jos vapauden ulkoisiin rajoituksiin liitetään sanktio, niin säännön tarkoitus, päämäärä tai tavoite voidaan ymmärtää tai toteuttaa vain säännön määräämällä tavalla. Jos käyttäytymismalli ei ole toteutettu tällä tavalla, seuraa sanktio. Myös tämä estää yksilöä toimimasta sisäisen vapauskäsityksensä mukaisesti. 5 Ulkoiset rajoitukset eivät vielä itsessään ole toiminnan poissulkevia syitä. Jos ne olisivat, niin silloin olisimme jälleen valtuutusmallin jäljillä. Kuitenkin vaihtomallissa (trade-off model) oikeusjärjestyksellä on vain vähäinen yleinen tarkoitus, joka tekee moraalista mahdollisen. Jos vaihtaminen (trade-off) oikeutetaan normativiteettiasteen periaatteella, tällöin ei ole automaattisesti niin, että sanktio on paras tapa toteuttaa ulkoisen rajoituksen tarkoitus, päämäärä tai tavoite. 5 Kun henkilö on vankilassa, hänen mahdollisuutensa toimia sisäisen vapauskäsityksensä mukaan on jo määritelmällisesti rajoitettua. Jos hänen on maksettava sakko, hän ei voi käyttää rahaa oman mielensä mukaan.

16 14 Hart on kritisoinut vakuuttavasti sekä austinilaista että kelseniläistä käsitystä oikeudellisista säännöistä. Hänen mukaansa jokainen oikeusjärjestys sisältää valtaa antavia sääntöjä. Säännöt voivat antaa valtaa viranomaisille. Tällaiset säännöt antavat viranomaisille vallan luoda säännön tai muuttaa ja soveltaa sitä. Samalla nämä säännöt tekevät mahdolliseksi sekä viranomaisille että kansalaisille tunnistaa sääntöjä. Yleisesti ottaen valta-asemia luovat säännöt eivät määrää sanktioita (Hart 1994, ss. 91). Edelleen säännöt voivat antaa valtaa myös yksityishenkilöille. Näiden sääntöjen nojalla yksittäiset henkilöt voivat tehdä testamentteja, solmia avioliiton tai tehdä sopimuksia. Nämä säännöt eivät kuitenkaan ole määräyksiä. Ne eivät perustu uhkauksiin (Austin), eikä niillä ole välttämätöntä yhteyttä sanktioihin (Kelsen). Kellään ei esimerkiksi ole velvollisuutta solmia avioliittoa. Jos kaksi ihmistä haluaa solmia avioliiton, heidän täytyy käyttäytyä tavalla, joka saa aikaan pätevän avioliiton. Jos he eivät tee näin, kyseessä ei silloin ole avioliitosta vaan ehkä jostakin muusta yhdessä olon muodosta. Siinä missä H.L.A Hart onnistuu erottamaan sanktion ulkoisen rajoituksen pätevyydestä, normatiivisuuden asteen periaate ottaa vielä yhden lisäaskeleen. Jos säännön ja sanktion välillä ei ole olennaista tai välttämätöntä yhteyttä, niin niiden suhde on kontingentti. Tästä seuraa, että säännön ja sanktion välinen yhteys on oikeutettava. Sanktion oikeutuksen on sisällettävä argumentin siitä miksi täydentävä vapauden rajoitus on tarpeellinen. Rahamääräinen sanktio tai vapauden fyysinen rajoittaminen ovat vain yksi vaihtoehto laajojen valintamahdollisuuksien joukosta jonkin käyttäytymismallin toteuttamiseksi. Näiden eri variaatiomahdollisuuksien normatiivisuuden aste vaihtelee sanktion ilmaistessa maksimimäärän normatiivisuutta. Muita regulatiivisia tekniikoita voivat olla esimerkiksi informaatio, sellaiset kannustimet kuten verohelpotukset, menettelyohjeisiin perustuva itsesääntely tai sopimukset, tunnustukset (labelling) tai muuta sellaista. Ajatuksena on se, että rankaiseva käyttäytyminen on pystyttävä justifioimaan, sillä vapaus periaatteena (principium) vaatii, että sisäiseen vapauskäsitykseen perustuvan toiminnan pitäisi olla etusija-asemassa suhteessa ulkoiseen vapauskäsitykseen perustuvaan toimintaan. Vaihtoehtoisuuden periaatteen mukaan jälkimmäinen on edellistä tärkeämpi asia. Tämän seurauksena pyritään toteuttamaan vapauden ulkoisia käsityksiä. Se, että sisäinen käsitys vapaudesta korvautuu ulkoisella käsityksellä vapaudesta, ei kuitenkaan automaattisesti justifioi sitä, että jälkimmäinen toimeenpannaan sanktioin. On pyrittävä toteuttamaan päämääriä, tarkoituksia ja tavoitteita. Normatiivisuuden asteen periaate edellyttää, että keinot säännön päämäärän, tarkoituksen tai tavoitteen toteuttamiseen löytyvät vaihtoehtojen punnitsemisen prosessista. Tiedotuskampanja kouluissa voisi olla vaihtoeh-

17 to huumeiden hallussapidon ja käyttämisen sääntöön perustuvalle rankaisemiselle. Tällaisessa kampanjassa annettaisiin tietoa huumeenkäytön negatiivisista vaikutuksista. Siihen voisi vielä liittää sopimuksen koulujen ja hallinnon välillä, jonka tavoitteena olisi koululaitoksen pitäminen puhtaina huumeista. Lisäksi näin toimiville kouluille voitaisiin myöntää tunnustuksia (label). Tällaiseen tunnustuksen saamiseen voitaisiin vielä liittää ylimääräistä rahoitusta. Lisärahoitus voitaisiin myöntää koululle, joka on noudattanut sopimusta tietyn ajan ja niin edelleen. Päämäärän, tavoitteen tai tarkoituksen toteuttamiselle näyttää olevan tarjolla monenlaisia vaihtoehtoja. Sanktiot ovat vain yksi keino muiden joukossa. Jos välttämätön yhteys säännön ja sanktion välillä katkaistaan, silloin on solmittava yhteys päämäärän, tavoitteen ja tarkoituksen sekä niiden saavuttamiseksi käytettävien keinojen välillä. Normativiteettiasteen periaatteessa on kysymys tämän yhteyden solmimisesta. On itsestään selvää, että eri keinoilla on erilainen normatiivisuuden aste. Niiden vaikutus vapauteen on erilainen. On itsestään selvyys suosia sellaisia instrumentteja, joiden normatiivisuuden aste verrattuna sanktioihin on alhaisin. Toisin sanoen, jos sanktioita käytetään, niiden justifikaatio sisältää ajatuksen sanktion ensisijaisuudesta suhteessa normatiivisesti heikommin vaikuttaviin vaihtoehtoihin. 15 Ajallisuuden periaate Ajallisuuden periaate (principle of temporality) tuo ajan mukaan oikeusjärjestykseen (legal system). Vahvan legalismin mukaan oikeusjärjestys on ajaton sääntöjen joukko, jotka kuvaavat todellisuutta ja yhdistävät merkitysten maailmaa. Legisprudentian näkökulmasta katsottuna säännöt tai ulkoiset rajoitukset ovat ihmisten luomia. Säännön luominen kuten mikä tahansa inhimillinen toiminta on yhteydessä historiallisiin olosuhteisiin. Toisin sanoen inhimillinen toiminta on täynnä ajallisuutta. Teoriat, jotka väittävät omaavansa suoran pääsyn todellisuuteen, kuten Hobbesin ja Rousseaun teoriat, kieltävät tämän pääsyn ajallisuuden. Tällaisten teorioiden antama tieto on ontologisesti totta. Toisin kuin tällaiset todellisuuden teoriat, todellisuutta koskevat teoriat pitävät pääsyä todellisuuteen epäsuorana. Teoria välittää pääsyn todellisuuteen. Ehdotan tämän tyyppisten teorioiden kutsumista analyyttiseksi teoriaksi tai paradigmaksi. Analyyttiset teoriat tukeutuvat puolestaan toisiin analyyttisiin teorioihin ja niin edelleen. Todellisuuden teoriat kieltävät analyyttisen teorian välittävän luonteen. Toisin kuin analyyttiset teoriat, ne vaativat ehdotonta totuutta. Analyyttiset teoriat puolestaan vaativat vain objektiivista tietoa.

18 16 Sekä objektiivinen että ehdoton totuus viittaavat siihen teoreettiseen kehikkoon, jonka varassa ne ovat. Teorian riippuvuus teoriasta voidaan ymmärtää epistemologisena muunnoksena ihmisen olosuhteiden ajallisuudesta johtuvasta epätäydellisyydestä. Ymmärryksen tiedon historiallisesta luonteesta ei kuitenkaan tulisi kääntyä skepsismiksi tai ajatukseksi jonkinlaisesta relativismista tietoa koskevana ontologisena totuutena. Tämä näkemys ajallisuudesta vahvistaa eron totuuden ja merkityksen välillä, sillä merkitys yhdistetään osallistumisen kontekstiin. Totuus ei filosofisessa mielessä ole kontekstisidonnainen. Jokin on totta tai sitten ei. Propositio voi olla tosi tietyssä kontekstissa. Tämä on kuitenkin eri asia sen kanssa, että propositio on ontologisesti tosi. Moraalinen ja poliittinen toiminta eivät vastaa ontologisen totuuden vaatimuksia. Tämä on yhteiskuntasopimusteorioiden peruserehdys. Ne väittävät omaavansa suoran pääsyn todellisuuteen, ja siten ne pohjustavat ainutlaatuisen normatiivisen kehikon poliittisen tilan organisoimiselle. Sama, mikä toimii selityksenä tiedon suhteen, soveltuu myös toiminnan justifikaatioksi. Tämän väitteen mukaan totuus justifioi uskomuksen. Tässä lyhyessä esityksessä minulla ei ole mahdollisuuksia pohdiskella edellisen väitteen paikkansapitävyyttä. Riittää kun totean, että jusfioiminen on yksi toiminnan muoto. Jos totuus voidaan saavuttaa, niin se voi tapahtua vain teorian avulla. Analyyttinen teoria välittää pääsyn todellisuuteen samalla kun se estää suoran pääsyn siihen. Totuutta on pidettävä totena tietona, joka itse perustuu ajalliseen kognitivismiin, niin kuin asian ilmaisen. Sisäisten totuuskäsitysten runsaus sulkee pois vaihtoehdon vapauden todellisesta merkityksestä. Vapauden ulkoisen rajoituksen valinta on riippuvainen justifikaatiosta. Vaihtoehtoisuuden periaatteen mukaan tämä justifikaatio fokusoituu ulkoiseen rajoitukseen ongelmallisen sosiaalisen interaktion vaihtoehtona. Normatiivisuusasteen periaatteen mukaan ulkoisen rajoituksen normatiivisuuden aste on justifioitava. Ajallisuuden periaate puolestaan korostaa kaikkien sääntöjen ja niiden justifikaatioiden yleistä historiallista luonnetta. Ajallisuuden periaate rajoittaa ajan perspektiivistä vaihtoehtoisuuden periaatteen ja normatiivisuuden asteen periaatteen justifioimia normatiivisia propositioita. Ulkoinen rajoitus voidaan justifioida näillä molemmilla periaatteilla tiettynä ajankohtana. Tässä suhteessa on syytä huomioida ajallisuuden periaatteen kaksi aspektia. Sen lisäksi, että ulkoisen rajoituksen sisältö on vaihtoehtoisuuden periaatteen ja normatiivisuuden asteen periaatteen rajoittama, täytyy myös voida osoittaa ulkoisen rajoituksen ajankohdan olevan oikea. Konkreettiset olosuhteet hic et nunc voivat justifioida ulkoisen rajoitteen asettamisen.

19 Konkreettisten olosuhteiden vastakohtana on ahistorinen sosiaalinen todellisuus. Tällainen sosiaalinen todellisuus muodostuu katsottaessa vahvan legalismin linssien läpi. Vahvan legalismin tähtäimessä on aika-nappulan kääntäminen pois päältä. Sitä vastoin heikko legalismi tai legisprudentian tarkoittama legalismin muoto ottavat inhimillisen toiminnan aikadimension vakavasti. Lainsäädännön rationaalisuus legisprudentian päämielenkiinnonkohteena pakottaa lainsäätäjän ottamaan konkreettiset olosuhteet huomioon. Nämä olosuhteet ovat nimenomaan ajallisia. Tämän seurauksena se, mikä kerran oli oikeassa hetkessä, voi ajan kuluessa sijoittua väärin. Tämä on toinen puoli ajallisuuden periaatetta. Se osoittaa, että mikä kerran oli oikeutettua, voi muuttua illegitiimiksi. Ulkoisten rajoitusten justifikaatiossa on siten kyse jatkuvasti meneillään olevasta prosessista. Tähän justifikaatioprosessiin tulee sisältyä tieto siitä, että ulkoisten rajoitusten on seurattava muuttuvia olosuhteita. Vanhentunut lainsäädäntö tai ulkoiset rajoitukset, jotka ovat joutuneet desuetudon kohteeksi, eivät ole enää legitiimejä. Ne tulee syrjäyttää, muuttaa tai määrittää vaihtoehtoisuuden periaatteen tai normatiivisuuden asteen periaatteen näkökulmasta. 17 Koherenssiperiaate: Koherenssin tasoteoria Koherenssiperiaate on sellainen ulkoisten rajoitusten justifiointiperiaate, jonka näkökulmana on oikeusjärjestyksen kokonaisuus. Oikeusjärjestys ei ole ulkoisten rajoitusten staattinen järjestys. Päinvastoin, se on sellaisten interventoivien propositioiden kompleksinen ja dynaaminen joukko, jotka käsittelevät sitä, mitä pitää tehdä, ja kuinka pitää tehdä. Jokseenkin vahvan väitteen mukaan, voisi sanoa, että mikä tahansa systeemin sisäinen muutos vaikuttaa systeemiin kokonaisuudessaan. Oikeussysteemin ollessa luonteeltaan kompleksinen, se on lisääntyvässä määrin yhä monimutkaisempi. Oikeusjärjestyksen ongelma on seurausta etupäässä sen eksponentiaalisesta kasvusta. Sen seurauksena oikeusjärjestyksen systeeminen luonne voi vaarantua. Tältä perustalta idea oikeusjärjestyksen koherenssista on artikuloitavissa. Koherenssi yhdistetään yleensä konsistenssiin, mikä tarkoittaa ristiriitojen puuttumista teoriaksi kutsutusta propositioiden joukosta. Jokainen ristiriitaa tekee systeemistä inskonsistentin. Jos konsistenssia ajatellaan koherenssin ehtona, niin ristiriita saa aikaan systeemin inkoherenssin. Huolimatta yhteydestä koherenssin ja konsistenssin välillä, olisi mahdollista ajatella, että konsistenssin luonne on kaikki tai ei mitään. Koherenssissa on puolestaan kyse asteittaisuudesta. Tästä näkökulmasta konsis-

20 18 tenssi on looginen vaatimus, kun taas koherenssi viittaa kokonaisuuden tekemiseen mielekkääksi. Näin ollen koherenssin ja konsistenssin välinen suhde voidaan määritellä uudella tavalla. Siinä missä koherenssi tarkoittaa kokonaisuuden tekemistä mielekkääksi, konsistenssi voidaan ymmärtää erityisenä ja vahvana tapana tehdä mielekkääksi. Näin ollen vain näyttää siltä, että konsistenssin luonne olisi kaikki tai ei mitään, kun taas koherenssissa on kyse asteittaisuudesta. Tästä näkökulmasta koherenssi koskee diskurssisista tai propositioiden joukkoa. Nämä prepositiot voivat kytkeytyä toisiinsa eri tavoin. Konsistenssi on yksi tapa. Jos ne sopivat yhteen konsistentilla tavalla, kyseessä on looginen tai konsistenssi kokonaisuus, joukko ristiriidattomia propositioita. Propositioiden joukon voidaan sanoa olevan mielekkään kokonaisuutena. Koherenssi voi konsistenssin lisäksi olla myös muilla tavoin mielekäs. Nämä tulevat näkyviin kun kokonaisuus laajennetaan käsittämään osallistumisen konteksti. Laki ei ole itsestään liikkuvien propositioiden joukko. Se on kosketuksissa siihen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jota se sääntelee. Kun kokonaisuus laajennetaan tällä tavalla, konsistenssin ja koherenssin yhteys tulee selkeämmäksi. Yleisesti ottaen voidaan erottaa toisistaan neljä erilaista koherenssin tasoa. Koherenssitaso 0. Ensimmäinen taso ei ole merkityksellinen teorialle. Kyse on sellaisesta koherenssin alatasosta, jolla ei muodostu merkityksiä. Tätä kutsutaan nimellä koherenissitaso 0. Tällä tasolla on kyse puheen elementaarisesta tasosta (sanominen, lause, tuomioistuimen tai lakiasäätävän elimen päätös). Jos ristiriitaisuus ilmenee tällä puheen elementaarisella tasolla, sillä on vaikutus keskustelun muihin elementteihin. Koherenssi 0 on kaiken mielekkään keskustelun edellytys. Sen vaatimuksena on ristiriitojen poissaolo puheen elementaarisella tasolla. Sitä on osuvasti kutsuttu simultaaniseksi konsistenssiksi (Kornhauser ja Sager 1986, ; Winch 1990, 61). Kuitenkaan koherenssi 0 :n vaatimus ei ole universaali siten, että se olisi kaikentyyppisille keskusteluille identtinen vaatimus. Koherenssi 0 :n vaatimus riippuu siitä, mitä pidetään puheen elementaarisena tasona, mikä puolestaan riippuu kontekstista. Runollisessa keskustelussa se rajoittaa vähemmän kuin loogisessa diskurssissa. Jokaisella keskustelutyypillä on niin sanotusti puheen elementaarinen tasonsa. Vaikka tämä taso voi olla erilainen keskustelun tyypistä riippuen, vaatimus kohrenssi 0 :sta on universaali. Tässä mielessä se on ajan vaatimusten ulottumattomissa.

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly

Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö

Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Ensimmäinen induktioperiaate

Ensimmäinen induktioperiaate 1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.

Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. 3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luonnollisen päättelyn luotettavuus Luotettavuuden todistamiseksi määrittelemme täsmällisesti, milloin merkkijono on deduktio. Tässä ei ole sisällytetty päättelysääntöihin iteraatiosääntöä, koska sitä

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI

6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI MAA0 6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI Murtofunktio tarkoittaa kahden polynomin osamäärää, ja sen yleinen muoto on P() R : R(). Q() Mikäli osoittajapolynomin asteluku on nimittäjäpolynomin astelukua korkeampi

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2 uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:2 Asia Hakijat valokuvakehysten tekijänoikeussuoja A Oy Annettu 2.2.2016 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistettu suorakaiteen muotoinen, koristeaiheeton valokuvakehys

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot