Mielekäs hoito ja ohjaus; terveyspsykologisia näkökulmia somaattiseen terveydenhuoltoon

Transkriptio

1 Mielekäs hoito ja ohjaus; terveyspsykologisia näkökulmia somaattiseen terveydenhuoltoon Terveyspsykologian erikoispsykologi, PsL, YTM Helena Nuutinen, Diabetesliitto Tekijän Nimi ja päivämäärä

2 TAUSTA Terveyspsykologian erikoispsykologi Sosiologi Eri-ikäisten ja erityisryhmien diabeteskursseilla - yksilövastaanottoja - ryhmänohjausta Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksia - mm. PPP-painonhallintaryhmänohjaajien koulutus, ammatillisia koulutuksia ja tilauskoulutusta Asiantuntijatyötä Projektityötä (terveyden edistäminen) Tutkimuskiinnostus: diabetesta sairastavien elämänlaatu PsL, YTM Helena Nuutinen

3 Elämänlaadun ulottuvuuksia Fyysinen ulottuvuus Psyykkinen ulottuvuus Sosiaalinen ulottuvuus jne. taloudellinen, hengellinen, kulttuurinen Helena Nuutinen 3

4 ELÄMÄNLAADUN TASOJA Miten koen sairaute ni SAIRAUSKOHTAINEN Miten koen terveyteni TERVEYTEEN LIITTYVÄ Miten koen elämäni YLEINEN Helena Nuutinen 4

5 Terveydenhuollossa elämänlaatua arvioitu pääasiassa yleisen terveyteen liittyvän elämänlaadun tasoilla (RAND -36, NHP, 15D). Miksi yleinen ja sairausspesifi elämänlaatu myös tärkeitä? Helena Nuutinen 5

6 Se on sellainen tai sitä mitä potilas sanoo sen olevan Joyce (1994) Helena Nuutinen 6

7 Fyysinen terveydentila ei ole kovinkaan vahva koetun hyvinvoinnin ennustaja (mm. Campbell ym. 1976)

8 Elämänlaatu Yksilön käsitys elämäntilanteestaan omassa arvomaailmassaan ja kulttuurisessa kontekstissaan sekä suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja huoliinsa. (WHQOL Group 1998, 1994) PsL, YTM Helena Nuutinen

9 POTEMUS, TARINAT Yksilöistä lähtevä sairauden ymmärrys Potilas ei vain passiivinen sairauden kantaja vaan aktiivinen sairauden kokija. (Torkkola 2008: Sairas juttu. Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta ) PsL, YTM Helena Nuutinen 9

10 Yhteisöllinen mieli ja tarinat sosiologin korvin Sairastuminen on ensi sijassa tapahtumaa suhteessa itseen, mutta se on myös tapahtuma suhteessa yhteisöön: sen käytäntöihin, ajatteluun ja valmiuksiin. (Psykiatri, psykoanalyytikko Martti Siirala) Helena Nuutinen 10

11 Psykososiaalinen, sosioekonominen Subjektiivisuus, subjektiiviset merkitykset Näyttöön ja tutkimustietoon perustuva vaikuttaminen, ohjaus ja hoito (vrt. Käypä hoito) Yhteisöllisyys, yhteisölliset merkitykset Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset Tekijän Nimi ja päivämäärä

12 Hengen voimin parannettu? Hengen voimin Mieli/ keho dikotomia, mielen ja kehon dialogi, yksilö- ja yhteisötason dialogi Usein mieli ja elämäntapahtumat näyttäytyvät terveydenhuollossa ongelmina: Hyvän hoidon esteet : Mielen mahtava potentiaali hyödynnetäänkö sitä??? Mitä ne hengen voimat on? Mikä on mielen tila somaattisessa terveydenhuollossa? Diabetes hyvä esimerkki sairaudesta, joka haastaa perinteisen dikotomian, sekä lääketieteellisen ett psykologisen näkökulman!!! Tekijän Nimi ja päivämäärä

13 T1 ja T2 diabetes sairautena - Yksilöllinen - Omahoitoinen - Krooninen Tekijän Nimi ja päivämäärä

14 Hoito, lääke Sairaus Oire Omahoito -Tiedot -Taidot -Ajatukset -Elämäntilanne -Tuki voimavarat Helena Nuutinen 14

15 Elämänlaatu vaikuttaa diabetekseen Psykososiaaliset, sosioekonomiset ym. omahoidon resurssit syntyyn, etenemiseen ja sairauden kanssa selviämiseen Psyykkiset, sosiaaliset voimavarat ja niiden puute näkyvät helposti omahoidossa ja sokeriarvoissa, ts nopeammin kuin muilla fyysisessä terveydentilassa. Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

16 diabetes appeared in patients with sadness, prolonged sorrow, or significant life stresses (Willis 1675) Moderni tiede on vahvistanut yhteyden psykososiaalisten kuormitusten ja tyypin 2 diabeteksen välillä. (Pyykkönen 2012) Helena Nuutinen 16

17 Psykososiaalisten kuormitusten kaksoisvaikutus Kuormituksista jää jälkiä mieleen, kehoon, elimistöön. Kun ihmiset ovat muiden ongelmien kuormittamia, terveydentilasta huolehtiminen ei nouse tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi Helena Nuutinen 17

18 Diabetes vaikuttaa elämänlaatuun - Elämänlaatuun ei vaikuta vain sairaus ja oireet, vaan myös hoito - Myös hoidoilla voi olla elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia - Pyrkimys hyvään terveyteen voi jopa HAITATA elämänlaatua PsL, YTM Helena Nuutinen 18

19 Jatkuva elämänhallinta ja ennakointi uuvuttavat, vaikka tietäisinkin sen olevan ihan terveillekin terveellistä Helena Nuutinen 19

20 Hoitoväsymys ja diabetesstressi Riittävän hyvä omahoito? Helena Nuutinen 20

21 Mielialan lasku ajoittain ja sairastumisen yhteydessä on luonnollista: * diabetes on krooninen sairaus, jonka hoito vaatii pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä * vaatimukset tuntuvat jokapäiväisessä elämässä * sairastumiseen liittyy usein menetyksiä * lisäsairauksien riski PsL, YTM Helena Nuutinen 21

22 Myös diabetekseen liittyvät biologiset prosessit voivat edesauttaa masennusta masennus usein yhteydessä huonoon hoitotasapainoon huono hoitotasapaino lisää mielialaongelmia, sairauden aiheuttamia rajoituksia ja lisäsairauksien uhkaa masennus taas heikentää usein kykyä huolehtia hoidosta, mikä voi vaikuttaa sokeritasapainoon Bio-psyko-sosiaalinen noidankehä? Diabetes voi myös vaikeutta depression havaitsemista: oireet saatetaan tulkita sairaudesta johtuviksi, jolloin mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi saatetaan jättää käyttämättä PsL, YTM Helena Nuutinen 22

23 Stressi Joskus kuormittava elämäntilanne ja sen aiheuttama stressi voivat saada verensokerin heittelehtimään. Stressi voi vaikuttaa verensokereihin myös omahoidon kautta; kun elämässä on muita paineita, omahoito jää usein vähemmälle. Tämä voi vaikuttaa verensokereihin, mikä puolestaan vaikuttaa jaksamiseen PsL, YTM Helena Nuutinen 23

24 Lisää psykososiaalista tukea? TAUSTALLA Huoli hoitotasapainoista ja kustannuksista Huolimatta lääketieteellisestä kehityksestä T1D hoitotasapainot eivät ole parantuneet: psyykkisesti vaativa (tiedot, taidot, voimavarat) Lisääntyvä käyttäytymistieteellinen tutkimus, ja näyttö vasten päinvastainen muutoksen suunta Kotimaiset selvitykset Ulkomaiset suositukset (mm. Ruotsin malli ) Esityksen nimi / Tekijä 24

25 HENGEN VOIMAT, VOIMAANTUMINEN OHJAUKSEN TAVOITTEENA Compliance = potilaan kyky mukautua lääkärin antamiin hoito-ohjeisiin Empowerment = täysivaltaistuminen, voimaantuminen Prosessi, jonka tuloksena yksilö omaa tarpeelliset tiedot, taidot ja asenteet sekä on riittävän tietoinen itsestään kyetäkseen vaikuttamaan omaan ja toisten käyttäytymiseen oman elämänlaatunsa parantamiseksi. (Funnell et.al.1991) PsL, YTM Helena Nuutinen 25

26 PERINTEINEN AJATTELU 1. Diabetes on fyysinen sairaus 2. Ohjaussuhde autoritaarinen, perustuu ohjaajan tietämykseen 3. Ongelmat ja oppimisen tarpeet määrittelee ammattilainen 4. Ongelmanratkaisusta, diagnoosista ja tuloksista vastaa ammattilainen. 5. Tavoitteena hoitomyöntyvyys ja käyttäytymisen muutos. Saavuttamattomat tavoitteet nähdään epäonnistumisina. 6. Motivaatio ulkoista. 7. Valta ohjaajalla. EMPOWERMENT-AJATTELU 1. Diabetes on bio-psyko-sosiaalinen sairaus 2. Ohjaussuhde demokraattinen, perustuu jaettuun asiantuntemukseen 3. Ongelmat ja oppimisen tarpeet määrittelee potilas 4. Ongelmanratkaisijana potilas. Ammattilainen tukena päämäärien ja omahoitoohjelman rakentamisessa. 5. Tavoitteena valintoihin ohjaaminen. Saavuttamattomat tavoitteet nähdään oppimisen mahdollisuuksina. 6. Motivaatio sisäistä. 7. Valta molemmilla PsL, YTM Helena Nuutinen 26

27 Keinoja tukea psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua: Vuorovaikutus potilaan kanssa Arviointi ja seuranta Ohjaus Ohjaus ja tuki lähipiirille Psykologinen, terapeuttinen tuki Interventiot (esim. kuntoutus) Ohjaus vertaistukeen Työntekijän ja tiimin hyvinvoinnista huolehtiminen PsL, YTM Helena Nuutinen

28 HAASTEITA: - tunnistetaanko tarpeita? - onko koulutusta, tukea ohjaustaitoihin? - onko käytössä arviointivälineitä? - onko eri alojen, mm. mielenterveyden ammattilaisia? - mikä on heidän roolinsa tiimissä? - miten tiimi toimii, miten sitä huolletaan? - Yhteinen, elämälähtöinen ohjausideologia? PsL, YTM Helena Nuutinen

29 MITÄ HYÖTYÄ PSYKOLOGIASTAJA KÄYTTÄYTYMISTIETEISTÄ? - Tutkittuja ohjausmenetelmiä, ymmärrystä psykososiaalisiin kysymyksiin - Potilaiden tukemista ja ryhmien ohjaamista - Arviointimenetelmiä, välineitä - Elintapaohjausta - Työnohjausta - Koulutusta PsL, YTM Helena Nuutinen

30 Psykologinen ja terapeuttinen tuki Elämäntilanteet, työelämä, stressi Elämänkaaren siirtymät (raskaus, ikääntyminen ) Ihmissuhteet, tuki ja tuen puute Mielenterveyden häiriöiden yhteisvaikutukset Diabeteksen ja masennuksen kytkennät Syömishäiriöt, riippuvuudet Sopeutuminen (30 v. D. ), tunteiden käsittely Pelot ja huolet (mm. hypot, lisäsairaudet), ahdistus, traumat PsL, YTM Helena Nuutinen

31 Minimitaso Hoitopaikoissa minimiedellytys psykososiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseksi on, että ihminen tulee jollakin tavoin yksilöllisesti tunnistetuksi ja hänen huolensa otetaan todesta. Minimitasona on kunnioittava vuorovaikutus ja se, että potilaalta kysytään myös jaksamiseen ja psyykkisiin sekä sosiaalisiin kuormituksiin liittyvistä asioista Helena Nuutinen 31

32 Jos hoitopaikassa ei ole voimavaroja antaa tarvittavaa apua, potilas ohjataan sellaiseen paikkaan, mistä hän saa apua. Tulee huolehtia siitä, ettei jonotusaika ole kohtuuton eikä asiakas missään vaiheessa putoa välistä. Ihminen ei ole tullut autetuksi vielä silloin, kun hänet on ohjattu toiseen paikkaan, vaan silloin kun hän on saanut apua. Voidaan kysyä, onko potilas lähettävän tahon vastuulla niin kauan, kunnes pääsytieto seuraavalle apua antavalle taholle on kuitattu? Survey Englanti: 2/3 vailla tarvitsemaansa tukea. Tekijän Nimi ja päivämäärä

33 Keskitaso Hoitopaikassa on käytössä myös psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden arviointiin liittyviä apuvälineitä ja ammatillista tukea niiden hyödyntämiseen. Arviointia toteutetaan systemaattisesti ja tuloksiin reagoidaan asianmukaisesti. Hoitoyksikössä on muiden ammattiryhmien ohella mielenterveyden alan ammattilainen, jonka puoleen asiakas on mahdollista ohjata tai joka voi konsultoida tarvittaessa. Tekijän Nimi ja päivämäärä

34 Optimitaso Tavoiteltavassa tilanteessa, pitkäaikaissairauden hoidon kokonaisuus muodostuu siten, että eri alojen edustajat - osallistuvat tasavertaisesti hoidon ja ohjauksen suunnitteluun - keräävät seurantatietoa omilta aloiltaan ja - kouluttavat muita omiin ammattialoihinsa liittyvissä asioissa. Organisaatioiden toiminnasta vastaavien kannattaa pitää yllä, rakentaa ja uusintaa moniammatillista tukea mahdollistavia rakenteita ja asenteita. Tekijän Nimi ja päivämäärä

35 Miten motivoida Sairauteen sopeutuminen vs. toiminta tunteet/tekeminen/ajatukset Miten auttaa ihmisiä elämään terveellisemmin T2D ja sydänsairauksien ennaltaehkäisy (motivaatio) (hyvää elämää?) Miten auttaa elämään mahdollisimman hyvä elämää sairauksien kanssa? (Jotta ei esim. omalla käyttäytymisellä heikentäisi tilannetta. Miten tukea elintapamuutoksia (mielen mekanismit ) tilannetta Tekijän Nimi ja päivämäärä

36 Mielityö, sopeutuminen? Hyväksyä asiat, joita ei voi muuttaa (tunnetyö) Vaikuttaa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa (tekeminen) Erottaa nämä toisistaan Miten sitä voi tukea? VRT. H O T (hyväksy-omistaudu-toimi) PsL, YTM Helena Nuutinen

37 Miksi tiedeperustaa tulee kirkastaa? jottei korvaudu uskomushoidoilla jottei korvaudu muiden alojen teorioilla (talous, lääketiede) suhde muihin tieteisiin ja vaikuttajiin. Tekijän Nimi ja päivämäärä

38 Kuntoutuspsykologit Biopsykososiaalinen viitekehys Sovellusalojen teoriat (esim. kivun- työkehitys- neuro- terveyspsykologia ) Kriisi-, trauma- ja elämänkaaripsykologia Terapiasuuntauksittain (kognitiivinen terapia kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykoanalyyttinen, integratiivinen )

39 Hyväksymis-omistautumisterapia Mindfulness Psykofyysinen lähestymistapa Positiivinen psykologia Voimavara- ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa

40 Terveyspsykologia Käyttäytymisen muutoksen teoriat Prochaskan & DiClementen transteoreettinen muutosvaihemalli Motivaatioteoriat Itsemäärämisteoria (M.Csikszentmihalyi, A.Bandura) Itsesäätelyn teoria/pystyvyyden tunteen tukeminen Sosiodynaaminen oppiminen R.V.Peavy

41 Interventiot, jotka perustuvat johonkin teoriaan ihmismielen mekanismeista, vaikuttavampia kuin teoriattomat MIKSI - MITÄ - MITEN Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

42 Mitä teoriat ja mallit (30 v. terveyspsykologiaa) kertovat siitä, miten ihmisen käyttäytyminen muuttuu? Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

43 EHPS BCT (Behavioural Change Techniques - Teorioiden taksonomiat, luokittelut (83kpl ) - Käsitteiden yhtenäistäminen? (tuhansia) - Terveyspsykologien koulutus eri maissa - Kvantitatiivinen/ laadullinen (Englanti) - Mitattavuuden tarve/ aivojen rakentumisen subjektiivisuus Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

44 tulla nähdyksi, kohdatuksi.. Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. Sen vuoksi hoidollisissa kohtaamistilanteissa potilaan tulisi tulla yksilöllisesti nähdyksi ja tunnistetuksi, mikä sinällään jo auttaa identiteetin ylläpidossa. (Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Irja Idman) PsL, YTM Helena Nuutinen 44

45 Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot (Absetz & Hankonen: Duodecim 2011;127: Motivoiva haastattelu on vaikuttava menetelmä vaatimaansa pieneen panostukseen nähden. Se sopii useimmille potilaille ja kaikkiin elämäntapoihin. Muita tehokkaita keinoja - ohjaaminen oman käyttäytymisen seurantaan täydennettynä muilla tavoitteellisen toiminnan elementeillä - myös erilaisia potilasta koskevia testituloksia kannattaa käyttää. Seuranta ja palautteenanto osana rutiinikäyntejä lisäävät vaikuttavuutta. Helena Nuutinen 45

46 Motivoiva vuorovaikutus luvulta saakka kehitelleet Miller & Rollnick - enemmän vuorovaikutusasenne kuin menetelmä - pohjautuu motivaatioteorian ja humanistisen psykologian yhdistelmään - taustalla rogersilaista ajattelua ja teoria muutoksen vaiheista PsL, YTM Helena Nuutinen 46

47 Muutokseen kannustamisen periaatteita 1. Muutosvalmiuden esille nostaminen 2. Vastarinnan hyväksyminen osana muutosprosessia 3. Pystyvyyden tukeminen 4. Empatian ilmaiseminen PsL, YTM Helena Nuutinen 47

48 Perustaidot Avointen kysymysten esittäminen Heijastava kuuntelu ja vahvistaminen Yhteenvetojen tekeminen Muutospuheen edistäminen Helena Nuutinen 48

49 MUUTOSVAIHEMALLI (Stages of Change Model, J.O. Prochaska) terveyskäyttäytymisen muutos etenee psykologisesti erilaisten vaiheiden kautta eri vaiheissa tarvitaan erilaista ohjausta muutoksen toteutuminen vaatii aikaa kokemusta PsL, YTM Helena Nuutinen 49

50 Amotivaatio Itsesäätelyn teoriat Ulkoinen motivaatio (motiivina ulkoisen palkkion, rangaistuksen tai häpeän pelko tai halu miellyttää esim. lääkäriä) Sisäinen motivaatio (tekeminen koetaan sinänsä, itsessään antoisaksi, henkilökohtaisesti tärkeäksi tai omien arvojen mukaiseksi. Helena Nuutinen 50

51 Motivaatio on sitä kestävämpää, mitä sisäistetympää se on. Muutosta ennustaa mm. valmius sietää haasteita. Jos on selvittänyt itselleen MIKSI, on helpompi etsiä, löytää ja sietää MITEN. Helena Nuutinen 51

52 Teorioita ja käsitteitä - Elämänlaatu - Sairauskäsitykset - Sosiaalinen tuki - Hyväksymis-omistautumisteoria (ACT, HOT) - Itsesäätely/kontrolli, psyykkinen joustavuus - Pystyvyys Helena Nuutinen, Lpsy,MSocSc

53 Pystyvyyden kokemus, voimautuminen Tuki Ajatukset Tunteet Tekeminen Tosiasiat Turvallisuus Helena Nuutinen 53

54 PERUSTA =TURVALLISUUS Helena Nuutinen 54

55 Hyvä tavoite on SMART 1. Selkeästi määritelty (mitä-missä-milloin) 2. Mitattavissa (tiedät jostain saavuttaneesi tavoitteen) 3. Aikaan sidottu (tiedät, mihin mennessä tavoite saavutetaan), 4. Relevantti itselle (tiedät, miksi tavoite on tärkeä) ja 5. Toteutettavissa Helena Nuutinen 55

56 Hengen voimat terveydenhuollossa Ihminen saa apua Silloin, kun tarvitsee Siihen, mitä tarvitsee Myös lähipiirin hengen voimat käytössä Helena Nuutinen

57 Emme voi muuttaa tuulen suuntaa, mutta voimme auttaa iloitsemana matkasta ja säätämään purjeita. Aina ei voida vaikuttaa sairauteen ja sen etenemiseen, mutta voidaan vaikuttaa siihen, miten ihminen selviää ja elää sairautensa kanssa PsL, YTM Helena Nuutinen 57

58 Jos haluan onnistua johdattelemaan jonkun ihmisen tiettyyn päämäärään, minun on ensin ymmärrettävä hänen tämänhetkinen tilansa ja aloitettava juuri siitä. Jos en sitä osaa, petän itseäni uskoessani pystyväni auttamaan muita. Auttaakseni jotakuta minun on toki ymmärrettävä asiasta enemmän kuin hän mutta ennen kaikkea minun on ymmärrettävä, mitä hän ymmärtää. Jos en siihen pysty, ei auta, että osaan ja tiedän enemmän kuin hän. Jos kuitenkin haluan osoittaa oman taitavuuteni, se johtuu turhamaisuudestani ja ylimielisyydestäni ja etsin oikeastaan hänen ihailuaan auttamisen sijaan. Kaikki aito auttaminen alkaa nöyryydellä autettavan edessä. Siksi minun tulee ymmärtää, ettei auttaminen ole hallitsemista vaan palvelemista. Mikäli en tähän pysty, en pysty myöskään auttamaan ketään. - Søren Kierkekaard, tanskalainen filosofi PsL, YTM Helena Nuutinen