lähtöiseen ohjaukseen

Transkriptio

1 Näkökulmia elämänlaatu - lähtöiseen ohjaukseen Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Tampere

2 Mitä meille kuuluu? - Diabetesta sairastavalle? - Työntekijälle? - Työyhteisölle? Helena Nuutinen 2

3 Innostunut työntekijä voi tuottaa asiantuntijatyössä huimasti leipiintynyttä kollegaansa suuremman työpanoksen, arvioi Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen. "Asiantuntijatyössä vaikutus tulokseen voi olla jopa satakertainen sen mukaan, onko työntekijä työn imussa vai leipääntynyt", Hakanen sanoo laitoksen Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä (TTT) Helena Nuutinen 3

4 Disability paradox (Albrecht & Devlieger 1999) Fyysinen terveydentila ei ole kovinkaan vahva koetun hyvinvoinnin ennustaja (mm. Campbell ym. 1976)

5 Elämänlaadun ulottuvuuksia Fyysinen ulottuvuus Psyykkinen ulottuvuus Sosiaalinen ulottuvuus Taloudellinen Kulttuurinen Hengellinen Helena Nuutinen 5

6 ELÄMÄNLAADUN TASOJA Miten koen sairaute ni SAIRAUSKOHTAINEN Miten koen terveyteni TERVEYTEEN LIITTYVÄ Miten koen elämäni YLEINEN Helena Nuutinen 6

7 Se on sellainen tai sitä mitä potilas sanoo sen olevan. (Joyce (1994) Yksilön käsitys elämäntilanteestaan omassa arvomaailmassaan ja kulttuurisessa kontekstissaan sekä suhteessa omiin tavoitteisiinsa, odotuksiinsa ja huoliinsa. (WHQOL Group 1998, 1994) Helena Nuutinen 7

8 Elämänlaadun tuleminen on salutogeenista eli siinä lähtökohtana on hyvinvoinnin voimavarojen ja terveyden tukeminen Mikä tukee terveyttä? Mistä hyvinvointi muodostuu? Helena Nuutinen 8

9 tyypin 2 diabetes lisääntyy, vaikka hoitotasapainoissa muutoksia parempaan suuntaan on ollut havaittavissa hoitojen kehittymisestä huolimatta tyypin 1 diabeteksen hoitotasapainot eivät näytä parantuneen Ihmiset elävät pidempään kroonisten sairauksien kanssa hoidot vaikuttavat elämänlaatuun Helena Nuutinen 9

10 TAVOITTEENA Keinot millä pyritään HbA1c Elämänlaatu Menetelmät millä seurataan Helena Nuutinen 10

11 - Lähtökohtana Elämänlaatu - Tavoitteena Helena Nuutinen 11

12 Walker ja Bradley (2002): Diabeteshoitajien arviot teini-ikäisten asiakkaidensa elämänlaadusta korreloi voimakkaammin heidän HBA1c-tasonsa (pitkäaikainen verensokeri) kanssa kuin potilaiden omien arvioiden kanssa elämänlaadusta. Potilailla oli taipumusta yhdistää hyvä sokeritasapaino heikompaan elämänlaatuun, hoitajilla oli taipumusta arvioida toisinpäin. = Hoidon lääketieteelliset tulokset eivät kerro siitä, miten sairauden ja sen hoidon ajatellaan elämään vaikuttavan. Pyrkimys terveyteen voi jopa heikentää elämänlaatua Helena Nuutinen 12

13 Sosioekonomisten tekijöiden yhteys elintapoihin, terveyteen ja kuolleisuuteen on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Yhteydessä myös mm. terveyspalvelujen hyödyntämiseen. Sosioekonomiset erot Suomessa eivät ole pienentyneet, pikemminkin kasvussa Helena Nuutinen 13

14 Elämänkokemukset: stressi ja STRESSI vaikuttaa aineenvaihdunta - käyttäytymiseen - sydän-verisuoniterveyteen - aineenvaihduntaan - immuunijärjestelmään - kipuun, väsymykseen - uneen - syömiseen/ylipainoon - uniapneaan Keho muistaa Helena Nuutinen 14

15 Ajoitus, kroonisuus, kumulatiivisuus, ylisukupolvisuus Krooninen stressi vähäisin vaikutusmahdollisuu ksin on erityisen haavoittavaa kun elimistö kehitysvaiheessa. (ks. esim. Chrousos, Jama 1992) Helena Nuutinen 15

16 Masennus - Voimakkaasti yhteydessä kokemukseen elämänlaadusta (mm. Hänninen 2000, Nuutinen 2010) - Krooninen stressi elimistössä - Yhteydessä diabetekseen aineenvaihdunnan ja omahoidon kautta (ks. Ali ym. 2006; Leppävuori 2010; Anderson ym. 2001) Helena Nuutinen 16

17 Esim. sosiaalinen tuki voi toimia puskurina kuormituksen keskellä.. ja tuen puute kuormitustekijänä One of the greatest diseases is to be nobody to anybody (Mother Teresa) Helena Nuutinen 17

18 Psykososiaalisten kuormitusten kaksoisvaikutus Kuormituksista jää jälkiä mieleen, kehoon, elimistöön. Kun ihmiset ovat muiden ongelmien kuormittamia, terveydentilasta huolehtiminen ei nouse tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi Helena Nuutinen 18

19 ADDQoL19 (C. Bradley 1999) Yleinen elämänlaatu & Diabeteksen vaikutus Diabeteksen vaikutus elämänlaatuun 19 eri elämänalueella Avoin kysymys diabeteksen ja lisäsairauksien vaikutuksista Käänteinen muoto: jos minulla ei olisi diabetesta HUOM: Mukana arvio elämänalueiden tärkeydestä Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Helena Nuutinen 19

20 YLEINEN ELÄMÄNLAATU: T1D: n. 73 % ja T2D: 60 % koki elämänlaatunsa yleisesti ottaen hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. T1D sairastavista 80 % ja T2D sairastavista 85 % arvioi diabeteksen heikentävän elämänlaatuaan, n. 40 % paljon tai erittäin paljon Helena Nuutinen 20

21 Tärkeimmät elämänalueet 1. Läheisin ihmissuhde (kaikissa ryhmissä) 2. Perhe-elämä (kaikissa ryhmissä) 3. Ystävät (T1D naiset) Työelämä (T1D miehet ja T2D naiset) Työ- ja sukupuolielämä (T2D miehet) Helena Nuutinen 21

22 Suurin kielteinen vaikutus T1D NAISET 1. Se, miltä tulevaisuus tuntuu 2. Matkustaminen 3. Vapaus syödä niin kuin haluaa T1D MIEHET 1. Se, miltä tulevaisuus tuntuu 2. Työelämä 3. Matkustaminen T2D NAISET 1. Se, miltä tulevaisuus tuntuu 2. Fyysinen suorituskyky 3. Vapaus syödä kuten haluaa T2D MIEHET 1. Sukupuolielämä 2. Se, miltä tulevaisuus tuntuu 3. Vapaus syödä kuten haluaa Helena Nuutinen 22

23 HYVÄ YLEINEN EL HEIKKO YLEINEN EL Diabetes vaikuttaa vähän Diabetes vaikuttaa paljon Diabetes vaikuttaa vähän Diabetes vaikuttaa paljon Helena Nuutinen 23

24 Motivaatioteoria Itsesäätelyn/määräämisen(selfdetermination) teoria: olennaista ei ole vain motivaation määrä, vaan myös sen laatu Motivation, self-determination, and long-term weight control Pedro J Teixeira 1*, Marlene N Silva 1, Jutta Mata 1, António L Palmeira 2 and David Markland Helena Nuutinen 24

25 Arvotyöskentely - Diabetesta sairastava - Työntekijä - Työyhteisö Motivoivinta on työ jota kokee tekevänsä arvojensa mukaisesti Helena Nuutinen 25

26 Mistä haluat tulla muistetuksi? Haluan tulla muistetuksi ihmisenä/ työntekijänä, joka sai sokeriarvot kohdalleen? Helena Nuutinen 26

27 Lähtökohtana terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvo, pitkäjänteinen hyvinvointityö Yhteisönäkökulma, yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen vastuun korostaminen Monialaisuus Osallisuuden, voimautumisen tukeminen Tuen kohdentaminen elämänlaadun kannalta keskeisille alueille Vuorovaikutuksen ensisijaisuus Kokemuksellisuus, asiakkaan ääni kuulluksi ja huomioiduksi Hoidon ja ehkäisyn ohella sairauksiin liittyvän identiteettityön tukeminen Helena Nuutinen 27

28 Millaista on elämänlaatua tukeva ohjaus? - Lähtee asiakkaan arvioimista tarpeista - Painottuu elämänlaadun kannalta keskeisiin seikkoihin - Huomioi asiakkaan kokemuksen - Kehittää luovia lähestymistapoja - On moniammatillista - Kiinnittää tietoisesti huomiota yhteistyöhön Helena Nuutinen 28

29 Auttaako arviointi? - Ketä varten (terveydenhuollolle vai asiakkaille)? Miksi? - Asiakkaalle tärkeää: miksi arvioidaan ja mihin tietoa hyödynnetään - Voi olla apua diabeteksen elämänlaatuvaikutusten tunnistamisessa ja puheeksiottamisessa (esim. seksuaalisuus) - Mittarin valinta riippuu käyttötarkoituksesta - Yleiset vs. sairausspesifit Helena Nuutinen 29

30 tulla nähdyksi, kohdatuksi.. * Somaattinen sairaus hoitoineen voi heikentää ihmisen autonomian perustana olevaa kykyä itsesäätelyyn * Emotionaalisen taseen heilahtaessa pahanolon suuntaan ihminen tulee epävarmaksi itsestään ja muuttuu loukkaantumisherkäksi. * Sen vuoksi hoidollisissa kohtaamistilanteissa potilaan tulisi tulla yksilöllisesti nähdyksi ja tunnistetuksi, mikä sinällään jo auttaa identiteetin ylläpidossa. (Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Irja Idman) Helena Nuutinen 30