Suurpedot ja luonnonsuojelu. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja
|
|
- Kauko Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suurpedot ja luonnonsuojelu Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja
2 Suurpedot luonnossa Suurpedot, erityisesti susi ja ilves, ovat huippupetoja Säätelijöitä, jotka tasapainottavat pienempien petojen ja saalislajien kantoja - Sudesta paljon tietoa P-Amerikasta; erittäin merkittävä vaikutus pienpetokantoihin ja sitä kautta mm pienempiin riistalajeihin ja alueen koko lajistoon, aina sudenkorentoihin, pikkulintuihin ja kasvillisuuteen saakka. - Suomessakin todettu: Ilves palaa alueelle => kettukanta alas => kanalintukanta ylös. - Suden ja ilveksen vaikutus näkyy myös maastossa nopeasti jokaiselle, joka seuraa esim. talvijälkiä aktiivisesti (100x teho pienpetokampanjoihin yms. verrattuna).
3 Suurpedot ja ihminen Normaali osa luontoa, josta ihminenkin on riippuvainen. Ravintopyramidin huippupetoja on kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä ympäri maailman (tiikeri, leijona, leopardi, jaguaari, puuma, miekkavalas, valkohai jne) Kaikkien kanssa ihmisellä on jossakin konflikteja (vahingot kotieläimille, suora uhka/pelko, kilpailu suurriistasta) Kaikkialla huippupedot myös tuottavat hyötyjä (ekosysteemipalveluita): vähentävät satovahinkoja, lisäävät pienriistaa, ovat matkailun vetovoimatekijä (bigfive). Tasapaino vaatii työtä, sopeutumista, oppimista, kompromisseja, kokonaisuuden ymmärrystä ja hyväksyntää kaikkialla ja kaikilta.
4 Peto-ongelman mittakaavat Intialainen kongressivieras kysyi: Meillä tiikeri syö säännöllisesti ihmisiä ja sen takia vältetään hämärissä niitä metsäalueita, mutta ei kukaan kysele korvauksia. Miksi koira pitäisi korvata? Ei ymmärtänyt koira- tai kotieläinvahinkojen korvauskysymystä lainkaan;. Kulttuurikysymys, opittu lähestymistapa, tukipolitiikkayhteiskuntaa. Nykyisen kaltainen koirametsästyskin on aika tuore, hiljattain opittu tapa. Petoviha opetettiin ihmisiin aktiivisesti n.200-v sitten, sitä ennen pedot kuuluivat ihmisen elinympäristöön ja petojen kanssa vain elettiin. Lopulta laajeni kaikkiin petoeläimiin; suurpedoista, tuulihaukan ja lapinpöllön kautta saukkoon, kuikkaan ja silkkiuikkuun, siis aivan älyttömyyksiin!
5 Ahma Poikkeus suurpedoissa ; huono saalistaja, ei ole aito huippupeto vaan raadonsyöjä, lähes riippuvainen muiden tuottamista haaskoista. Tärkein ravintoresurssi nykyään liikennevahinko-raadot ja haavakot (tn. myös poronhoitoalueella). Ahman kaltaiselle luonnon siivouspalvelulle riittäisi Etelä- Suomessa ravintoa ja tilaa, mutta hidas lisääntyjä ei vainottuna ikinä tuota sellaista leviämispotentiaalia, että itse jolkkaisi etelään. Erittäin vähälukuinen ja uhanalainen, erittäin hidas lisääntyjä -> ei missään tapauksessa voi myöntää tappolupia!! Suojelua tehostettava! Siirrot OK : Ratkaisisivat poroalueen ongelmat. - Ei odotettavissa haittoja - Ei geneettistä ongelmaa, sirkumpolaarisesti sama rotu, ei merkittäviä eroja kuin sattumalta pienissä pullonkaulapopulaatioissa.
6 Karhu Ei oikea huippupeto, sekaravinnon syöjä. Hämmästyttävän vähän vahinkoja runsauteen ja kokoon nähden. Opittu elämään yhdessä; harva enää pelkää karhuja. Positiivinen imago Kannan säätely mahdollista, kun yksilömäärä kohtuullisen suuri, pihoihin/roskiksille tulevat pitää lopettaa. Nyt metsästyskäytäntö ei optimaalisella tavalla tue karhujen arkana pitämistä; ammutuksi tulevat erityisesti erämaakarhut kaukana asutuksesta. Arvokas saalis -> myös ongelmia; laittomat haaskat + muu houkuttelu ja -pyynti, riistakamerat, opettaminen pihoihin jne. Em. Huolimatta malli muiden suurpetolajien kanssa toimimiselle (pienellä säädöllä)
7 Ilves Aito huippupeto -> tärkeä säätelymerkitys ekosysteemissä. Ei vaarallinen, kotieläinvahingot kohtuullisen pieniä -> tarvetta kannan pienentämiseen ei ole (riistakilpailu joillakin alueilla). Ihmiset tykänneet, mutta petovihan tahallinen lietsonta on johtanut pelkotiloihin myös ilvestä kohtaan. Pihailves on hyötyeläin rusakkojahdissa, miksi pitäisi tappaa? Niin runsas, että luonnonsuojelullisesti ei nopeaa riskiä katoamisesta -> kantaa voi säädellä metsästyksellä.
8 Susi Susi on Suomessa erittäin uhanalainen, yksilöitä ja laumoja on vähän! Juuri kukaan ei niitä todellisuudessa näe tai kuule joku näkee joskus oikean suden jäljet, useampi kuvittelee nähneensä... Kannan koko on puolittunut talvesta 2006/07. Myös kotieläin- ja koiravahingot vähentyneet alle puoleen.
9 Susi/ihminen vai sosiaalinen kysymys? Julkisuudessa tuntuu, että ongelmia on paljon aiempaa enemmän... Vaikka kanta laskenut... Onnistunut kampanjointi petohysterian nostattamiseksi on joidenkin tahojen etu.
10 Kolme susikeskustelua = eri ratkaisut! 1. Lounais-Suomen pihasudet Suden paluu 1880-luvun susisurmien alueelle nostaa pelkoja => Tottuminen, neuvonta Väli-Suomen taantuma-alueiden herraviha Tällä alueella suden tulevaisuus Suomessa ratkaistaan! Salametsästys sen sosiaalinen hyväksyntä pahin ongelma, nakertaa uskoa lakeihin ja järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Koirista puhutaan mutta vahinkoja vähän. Hirvistä kilpailu? => Vahinkojen estäminen/uudet keinot, neuvonta, omistajuus? 3. Poronhoitoalue Porovahinkojen vähentäminen budjetissa, Lappi käytännössä susityhjiö. Ratkaisuja???
11 Häirikkösudet tulee poistaa Kaikkien yhteinen etu on pitää sudet ihmisarkoina: - Jokainen nähty tai talon lähelle eksyvä susi ei ole ongelmayksilö Suomi on kauttaaltaan asutettu. - Pihasusia ei ole olemassakaan; Suomessa sudet karttavat ihmisiä ja kulkevat yleensä öisin, joskus pihankin ohi. - Jälkijono ei tee yksilöstä ongelmaa (ruokinta pihapiireissä -> ongelmia...) - Häirikkösusien tappolupia on nopeutettu ja löysennetty uusilla säädöksillä (myös psykologiset terapialuvat sallittu) - Kanta on niin pieni, että tappoluvan pitää olla viimeinen keino muut vaihtoehdot ensin käyttöön! - Sudella vetovoimaa, ihmisiä kiehtova laji -> hyödyntämispotentiaalia muutenkin kuin metsästyksessä.
12 Susien pannoitus on kaikkien etu Mahdollistaa tiedon kulun sitä tarvitseville haittojen ennalta ehkäisy paranee. Esimerkiksi susipuhelimella, ja nopeutuneella nettiseurantamahdollisuudella on voitu vähentää riskiä metsästyskoirille Kannan arviointi tarkentuu, huhut siirroista yms torppautuvat. Mahdollistaa myös matkailuyrittäjyyttä. Susien pannoitus on tulee sallia kaikkialla.
13 Neuvontaa ja yhteistyötä, hankkeita ym. Susivalistusta ja neuvontaa tarvitaan - 32 % suomalaisista pelkää sutta, 85 % heistä naisia - Kansainvälisestikin sutta pelätään alueilla, jolle se on nyt palaamassa ja vakiintuneen kannan alueilla niihin on totuttu Ihmiset kokevat jäävänsä yksin susipelkojensa kanssa hyvä, että RKTL sai kenttämiehen Länsi-Suomeen Vahinkojen ennalta ehkäisyn keinojen levittäminen - Pohjois-Karjalan suurpedot EAKR-hanke -> länteenkin - Suojapannat, koiraliivit, tuetut koulukyydit yms. - Muiden maiden hyvät käytännöt Petovihan lietsonnan loputtava -> nyt laittomuudet laajenee (maakotkien ampumiset jne.), eikä sillä tiellä ole loppua... Erityisvastuu on maaseudun mediahegemonian hallitsijoilla; metsästäjäjärjestöillä, Maaseudun Tulevaisuudella jne.).
14 Ongelman ydin Keskustelun kuumeneminen kannan ja vahinkojen puolittuessa => Ei biologinen vaan yhteiskunnallinen ongelma: Susi on osa valtapeliä; oppositio hyötyy konflikteista => susi tarpeen, koska ei ole muuta mehevää konfliktia... - Maaseutu kaupunki, herrat kansa, EU Suomi - Sudenvastaiset populistiset kansanliikkeet (poikkeaa maailman vastaavista tilanteista, populismi toimii kun politiikka etääntynyt liikaa...). Kohujutut, varjoarviot kannasta jne. höpöhöpöpolitiikka. - Salametsästys ja sen sosiaalinen toimilupa avainasia, valitettavasti salametsästys on syvällä metsästäjäjärjestöissäkin -> kitkettävä, jotta mikään ratkaisu voi toimia!
15 Salametsästyksen lopettaminen Salametsästys hajottaa laumoja ja tuo irtosusia pihoihin. Salametsästys vie pohjan hallitulta kannan hoidolta. Susi on nopea lisääntyjä -> kanta voi nopeastikin palautua tilaan, jossa hallittu säätely on mahdollista -> reviirikohtainen säätely kun kannan taso on kestävä? Poronhoitoalueen etelärajan nosto -> tilaa. Salametsästyksen valvonnan voimavaroja tulee lisätä. Metsästäjien ja kyläläisten järkevä enemmistö ratkaisee pelin -> otettava sosiaalinen toimilupa salametsästäjiltä pois. - EU- tai herraviha-turhauman ei saa antaa nakertaa suomalaisten suhdetta kansalaisyhteiskuntaan! Nyt tilanne vertautuu 1800-luvun puukkojunkkari-ongelmaan sekin ratkesi kun sosiaalinen hyväksyntä loppui ja rosvot pantiin linnaan...
16 Suurpetojen kanssa voidaan elää Karhun ja ilveksen kanssa on jo opittu pärjäämään. Ahma etelään -> huomattava helpotus. Susiakin mahtuu Suomeen reilut 20 laumaa aivan hyvin.
17 Kiitos!
SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro
SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen
LisätiedotSuurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
LisätiedotSusiristiriitojen lieventäminen
Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:
LisätiedotSUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN
SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT 21.-22.1.2014 Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä 21.1.2014 KEHITTÄMISARVIOINNIN
LisätiedotSuden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus
Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui
LisätiedotSuurpetotutkimus/RKTL
Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotBiologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta
Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan
LisätiedotKUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
LisätiedotLataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa
Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen Lataa Kirjailija: Suvi Vehmanen ISBN: 9789524924023 Sivumäärä: 67 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.94 Mb Lapsen oma petokirja on jännittävä seikkailu suomalaisten
LisätiedotSuurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen
Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki 25.4.2013 1 Kiitos. Hankeraportti osoitteesta /julkaisut/pdf/raportteja98.pdf 19.3.2013
LisätiedotPETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotSuurpetovahingot ja niiden estäminen
Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMetsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa
Metsästys Hossan kansallispuistoa koskevassa laissa Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Asiantuntijalausunto Eduskunnan ympäristövaliokunta 22.3.2017 Aloite Hossan kansallispuistosta
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto - Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2009 koskien poikkeuksia rauhoitettujen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry:ltä lausuntoa määräyskirjeluonnoksista 8.7.2010 (Dnro 1948/15/2010) koskien poikkeuksia
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotLiite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila
Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta
LisätiedotSisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena
Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta
LisätiedotSusifoorumi , Mustasaari,
Susifoorumi 11.6.2018, Mustasaari, Rannikko-Pohjanmaan alueella havaintomäärät ja lajikohtaisten havaintojen jakaantuminen suurpetohavaintojen osalta on muuttunut ratkaisevasti. Tuskin koskaan on keskustelu
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotLataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa
Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka Lataa Kirjailija: Leena Vilkka ISBN: 9789529993543 Sivumäärä: 163 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.72 Mb FT, ympäristöfilosofi Leena Vilkka kuvaa kirjassa
LisätiedotLasten SUURPETO-OPAS
Lasten SUURPETO-OPAS Lasten suurpeto-opas Suomen suurpedot... 3 Susi... 4 Karhu... 6 Ahma... 8 Ilves... 10 Petotehtäviä... 12 Jälkikortit... 21 Tehtävien oikeat vastaukset 24 Teksti: Minja Heinonen Toimitus:
LisätiedotSuurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste
Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste Anne Savola ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 15.9.2010, täyd. 17.9.2010 20.9.2010 Satakuntaliitto, ympäristöasiantuntija
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
LisätiedotSuurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotTiedote Suurpetojen jälkilaskennasta
Rapo Po3 Hirvitalousalue Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta 19 20.1.2019 Rapo-Po3 Hirvitalousalue käsittää seuraavat Riistanhoitoyhdistykset: Isojoki-Karijoki, Jalasjärven, Jurvan, Kauhajoen, Kurikan,
LisätiedotSusisovittelijan arki
Susisovittelijan arki Riistapäivät 22.1.2014 Antti Härkälä Tutkimusapulainen RKTL Työn alkuun Työsuhde alkanut 13.5.2013 Määräaikainen työsuhde 31.12.2014 loppuun Toimialueena on lähtökohtaisesti riistakeskuksen
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000
1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden
LisätiedotAlkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon
Johdanto Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan,
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotKarhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi
Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani
LisätiedotPirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA
LisätiedotSusikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla
Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla Paikallista vaikuttamista Yhteiset toimet: tiedonjakoa ja -vaihtoa Vahingot ja vahinkojen ennaltaehkäisy Poikkeusluvat Mikael Luoma riistapäällikkö
LisätiedotRiistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003
1 Riistantutkimuksen tiedote 194:1-7. Helsinki 21.6.4 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 3 Ilpo Kojola ja Elisa Määttä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi suurpetojen vähimmäisyksilömääriksi
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotRHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1
RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotSUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE. Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla.
SUURPETOVIERAILUN OHJE KOULUVIERAILIJALLE Lyhyemmät osioiden kuvaukset löytyvät erillisellä paperilla. Luultavasti kaikkia kuutta osiota ei ehdi tekemään 90 minuutin vierailulla. Voit harkintasi mukaan
LisätiedotRiistapäivät Vantaa 22.1.2014
Riistapäivät Vantaa 22.1.2014 Metsästäjät ja suurpedot Panu Hiidenmies Toiminnanjohtaja Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Suurpetometsästyksen mittakaava Suomessa esimerkiksi Noin 2000
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotMiten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?
Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista
LisätiedotPetojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen
Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotPäivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012
Päivitetty 04.08.2011 KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE 2011 2012 1 YHTEISLUPA Tämän suurpetojen metsästyksen yhteisluvan muodostavat siihen erikseen ilmoittautuneet
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 21.3.2017 Suomen riistakeskus Erikoissuunnittelija Marko Paasimaa Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 22.3.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016
LisätiedotSusikannan hoidosta Suomessa
Susikannan hoidosta Suomessa Tenhola 4.10.2016 Visa Eronen, riistapäällikkö Suomen riistakeskus Uusimaa 15.11.2016 Suomen riistakeskus 1 Viimeaikaisia havaintoja ja tapahtumia Tenhola, Pohja, Kisko, Perniö:
LisätiedotMetsäpeura Rangifer tarandus fennicus. www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru
Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus www.suomenpeura.fi www.forestreindeer.fi www.forestreindeer.ru Metsäpeura - Levinneisyys Suomessa ja Luoteis-Venäjällä Villipeurat saapuivat Fennoskandiaan 10 000
LisätiedotPetovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja
Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1 VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotSusiseminaari
Susiseminaari 14.4.2016 Poliisin näkökulma Harri-Pekka Pohjolainen ylikomisario Eläimen kiinniottaminen ja lopettaminen Poliisilaki (493/1995) 25 Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin,
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotUudet taloudelliset ohjauskeinot. Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä
Uudet taloudelliset ohjauskeinot Leila Suvantola (Joensuun yliopisto) RKTL:n tutkimuspäivät 2008 19.11.2008 Paviljonki, Jyväskylä Esityksen sisältö Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön suhde / ekosysteemipalvelut
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016 vp
ASIANTUNTIJALAUSUNTO 15.2.2017 Suomen riistakeskus Riistapäällikkö Jukka Keränen Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 16.2.2017 Hossan kansallispuistoa koskeva hallituksen esitys, HE 260/2016
LisätiedotRiistaeläinvahingot ja niiden estäminen
Riistaeläinvahingot ja niiden estäminen KITEE 29.3.2019 Reijo Kotilainen 1.4.2019 Suomen riistakeskus 1 Karhun aiheuttamat vahingot 2018 Poro 804 korvaus 1 015 187 Mehiläistarhaus 147 korvaus 148 721 Lampaat
LisätiedotEsitys vieraspetojen metsästyksen tehostamiseksi
Esitys vieraspetojen metsästyksen tehostamiseksi Olen itse 34-vuotias aktiivinen metsästäjä Nokialta. Yhtenä suurimpana kiinnostuksen kohteena minulla on ollut vesi- ja kanalintujen elinolosuhteiden parantaminen
LisätiedotPoronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto
Poronhoitajien kriisiapuselvitys Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto 5.9.2012 Minna Vaarala & Anneli Pohjola & Marjo Romakkaniemi 2012 Poronhoitajien kriisiapujärjestelmää
LisätiedotHoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena
Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena Mikael Luoma riistapäällikkö Suomen riistakeskus http://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmat/susikanta/ 12.11.2015 Päätavoite:
Lisätiedot0(76b67<6.2,5$7 .$,..,$/.2,68'(67$ Metsästäjäin keskusjärjestö 2001 ENGLANNIN SETTERI BEAGLE ENGLANNIN SPRINGERSPANIELI
0(76b67
LisätiedotMetsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta
Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta 21.3.2017 Nykytila Hossa-Irnin paliskunta on jakautunut 3 kunnan alueelle Poronhoitoalueen pahinta
LisätiedotAlueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot
Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo 11.3.2015 Hirvet ja suurpedot Versio 10.3.2015 13.3.2015 Suomen riistakeskus 1 Hirvitalousalueet PS 1: Kiuruvesi, Vieremä, Pielavesi, Maaninka, osa Iisalmea
LisätiedotPoron lisääntyminen. Nimeni:
Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta
15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto
LisätiedotPOLAMK , Tampere
POLAMK 22.-23.5.2018, Tampere Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot Kihlakunnansyyttäjä Heikki Ylisirniö Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Kuopio Yleistä Metsästyslaki
LisätiedotWWF Suomi kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
WWF Lintulahdenkatu 10 FI-00500 Helsinki Puh. 09 7740 100 Faksi: 09 7740 2139 www.wwf.fi Maa- ja metsätalousministeriö 26.7.2010 Ylitarkastaja Janne Pitkänen Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO
Lisätiedot2.1 Suden ja ihmisen kohtaamisten vähentäminen
2.1 Suden ja ihmisen kohtaamisten vähentäminen Tällä keskustelualueella pohdittiin seuraavia aiheita: Houkutusten poistaminen asutuksen läheltä ja lisääminen syrjemmälle Aiemmassa keskustelussa nousi esiin
LisätiedotLataa Tiikeri - John Vaillant. Lataa
Lataa Tiikeri - John Vaillant Lataa Kirjailija: John Vaillant ISBN: 9789510369685 Sivumäärä: 335 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.78 Mb Pienessä siperialaisessa kylässä eletään vaatimattomissa oloissa
LisätiedotLuonnonsoran käytön vähentäminen
KIVIAINEKSET KIERTOTALOUDESSA Luonnonsoran käytön vähentäminen Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Ekosysteemipalvelut Pohjavettä muodostavat luonnonsora-alueet (harjut, reunamoreenit ym.)
LisätiedotRiistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014
Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan
LisätiedotARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA
ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN
LisätiedotWWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala (juha.ojala@mmm.fi) Neuvotteleva
LisätiedotViite: MMM lausuntopyyntö 1.7.2011, Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell (christian.krogell@mmm.fi)
LisätiedotRIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotOppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka
Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Koskela Outi Ovaskainen Anu Salminen Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Toimitustyö: Anu Salminen Laura Manninen Kuvitus: Kristiina Pyörälä Kansi ja taitto:
LisätiedotKestävä riistatalous
Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat
LisätiedotOppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Laaksonen Outi Ovaskainen Allu Arresto Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Laura Manninen Milja Laine
Oppaan kirjoittajat: Tiina Jokinen Mervi Laaksonen Outi Ovaskainen Allu Arresto Pälvi Salo Sami Säynevirta Leena Vilkka Laura Manninen Milja Laine Toimitustyö: Allu Arresto Laura Manninen Ilkka Hiltunen
LisätiedotPoronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta
Poronhoitajan oikeusturva petopolitiikassa, onko sitä? Mika Kavakka, poroisäntä Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Petojen aiheuttamat vahingot 5- kertaistuneet 2000-luvun alun tasosta Kemin-Sompiossa
LisätiedotLataa Korpiemme kontio - Pentti Mäensyrjä. Lataa
Lataa Korpiemme kontio - Pentti Mäensyrjä Lataa Kirjailija: Pentti Mäensyrjä ISBN: 9789512352548 Sivumäärä: 277 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.73 Mb Vuonna 1971 Suomen luonto näytti varsin erilaiselta
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
LisätiedotPORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA
PORONHOITOALUEEN PETOVAHINKOJEN HALLINTASUUNNITELMA Poronhoitoalueen petovahinkojen hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on saattaa poronhoitoalueen petomäärät pysyvästi tasolle,
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotYMPÄRISTÖ- KASVATUS. MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto
YMPÄRISTÖ- KASVATUS MATTI AHMA - AHMATTI Metsien tuntematon suurpeto Matti-ahma tulee avuksi kasvattajalle Suurpedot kiehtovat lapsia. Ne ovat salaperäisiä, villejä ja jännittäviä. Suurpetoihin liittyy
LisätiedotMaanomistajan uudet strategiat. RKTL:n tutkimuspäivät Kuopio Ylitarkastaja Sami Niemi
Maanomistajan uudet strategiat RKTL:n tutkimuspäivät Kuopio 22.-23.11.2006 Ylitarkastaja Sami Niemi Esityksen lähtökohdat Näkymät tulevasta maailmasta. Maanomistajien (metsänomistajien) uusien strategioiden
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 203:1-7. Helsinki 22.8.2005 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004 Ilpo Kojola, Elisa Määttä ja Harri Hiltunen Suomessa oli vuoden 2004 lopulla arviolta 810 850
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLumijälkilaskenta 2012-2013
Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta
LisätiedotSuden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi
Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km
LisätiedotTOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI
TOIMENPIDE ESITYKSET PETOVAHINGOISTA KÄRSIVÄN POROTALOUDEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteet jaoteltu asiasisällön mukaan: 1 PETOMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN PORONHOITOALUEELLA JA VIRANOMAISTOIMINTA 2 PORONHOITAJIEN TUKEMINEN
LisätiedotSuomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen Marko Paasimaa Suomen riistakeskus Juoksutusta Viikolla 47 toimenpidelinjausten esittelyä Suomen Metsästäjäliitossa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
LisätiedotMuskarimessu: Hyvän paimenen matkassa
Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,
Lisätiedot